Häme Uusimaan metsäohjelman seuranta 2013 Hakkuut ja puuvarojen käyttö

Transkriptio

1 Häme Uusimaan metsäohjelman seuranta 213 Hakkuut ja puuvarojen käyttö Suomen Metsäkeskus Häme Uusimaa Seppo Leinonen seuranta

2 Kasvatushakkuut hehtaaria Ylispuiden poisto Muut harvennukset Ensiharvennus seuranta

3 Uudistushakkuut 16 1 hehtaaria , , Tavoite Avohakkuut Luontaisen uudistamisen hakkuut seuranta

4 5 Hakkuupinta alat kaikki ha/ vuosi 1 Tavoite Ensiharvennu s Muut harvennukset Ylispuiden poisto seuranta Luontaisen uudistamisen hakkuut Avohakkuut Muut hakkuut,7 1,1,9,8,8 Hakkuupintaala yhteensä

5 Markkinapuun hakkuut puutavaralajeittain m³/vuosi Lehtikuitupuu Kuusikuitupuu Mäntykuitupuu Lehtipuutukki Kuusitukki Mäntytukki Tavoite seuranta

6 Markkinapuun hakkuut puutavaralajeittain 1 m³ / vuosi Tavoite Mäntytukki Kuusitukki Lehtipuutukki seuranta Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Lehtikuitupuu

7 Markkinapuun vuotuiset hakkuut Tavoite Mäntytukki Kuusitukki Lehtipuutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Lehtikuitupuu Hakkuumäärä yhteensä Markkinapuun vuotuiset hakkuut 1 m /v seuranta

8 Hakkuissa ja puutavaran käytössä lisäystä Yksityismetsien hakkuutavoittaiset pinta alat perustuvat metsänkäyttöilmoitusten tietoihin, koska toteutuneista hakkuista ei pinta aloja kerätä. Markkinahakkuiden vuosivaihtelut eivät ole yhtä suuria kuin metsänkäyttöilmoitusten perusteella arvioituina. Vuoden 213 hakkuupinta alojen mukaisia tilastoja ei ole vielä käytettävissä Markkinapuun hakkuut olivat sekä tukki että kuitupuiden osalta 25 m³ viime vuosia korkeammallla tasolla vuosituhannen toiseksi suurin hakkuumäärä. Tukkipuun hakkuumäärät olivat erityisesti kuusella lähellä metsäohjelman tavoitetasoa (kuusella tavoite 2,1 milj.m3 ja männyllä 8 m3.) Havukuitupuun hakkuumäärät olivat tavoitetasolla lehtikuidun tavoite hieman jopa ylitettiin. Osa lehtipuusta ohjautuu sekä metsäteollisuuden että energiatuotannon käyttöön. Kuusikuitupuun kysyntä on alueella elpynyt ennätystasolle seuranta

9 Puuston kasvu ja markkinahakkuut omistajaryhmittäin m Yhtiöiden ja Metsähallituksen markkinahakkuut Yksityismetsien markkinahakkuut Kasvu Lähde: Metla/Metsätilastollinen tietopalvelu seuranta

10 8 Puuston kasvu ja kokonaispoistuma metsä ja kitumaalla m Hak. tähteet ja luon.poistuma Kotitarvepuu ja vuokrasahaus Markkinahakkuut Kasvu Lähde: Metla/Metsätilastollinen tietopalvelu seuranta

11 Kasvu ja poistuma puulajeittain, keskimäärin m Poistuma keskimäärin 212 Kasvu 28- mänty kuusi lehtipuu yhteens ä seuranta Lähde: Metla/Metsätilastollinen tietopalvelu

12 Metsätalouden kannattavuus Häme Uusimaalla 213 Metsäkeskus Häme Uusimaa Häme Uusimaa Seppo Leinonen seuranta

13 Raakapuun kokonaiskäyttö puutavaralajeittain m³ Voimal. muu energiap Polttopuu Tuontihake Lehtipuukuitu Kuusikuitu Mäntykuitu Lehtipuutukki Kuusitukki Mäntytukki seuranta

14 Kiinteiden puupolttoaineiden kokonaiskäyttö m Pientalojen polttopuu Kierrätys-, ym. puu Kuori Sahanp. ja muut purut Teoll. puutähdehake Metsähake seuranta

15 Puunkäyttötilaston jaottelut Puutavaralaji KÄYTTÖTARKOITUS Puun teollinen käyttö Raakapuu Metsäteollisuuden sivutuotteet ja muu jätepuu Metsäteollisuus Tukki - ja kuitupuu (kotimainen ja tuontipuu) Tuontihake Sahahake ja puru Puun energiakäyttö (kiinteät puupolttoaineet) Lämpö- ja voimalaitokset Muu energiapuu Pientalot Polttopuu - metsähake raakapuusta * - metsähake raakapuusta * - rangat - halot - pilkkeet Puupolttoaineet Jätepuu - metsähake, muu ** - metsähake, muu ** - teollisuuden puutähdehake - metsäteollisuuden sivutuotteet - sahanpuru ja muut purut - kuori - muu kiinteä puupolttoaine - puupelletit ja briketit - kierrätyspuu * Metsähake raakapuusta: karsitusta rangasta, kokopuusta ja järeästä ** Metsähake, muu: hakkuutähteestä (oksa- ja latvusmassa) sekä kannoista runkopuusta valmistettu metsähake ja juurakoista valmistettu metsähake seuranta

16 3 Bruttokantorahatulot omistajaryhmittäin 25 2 milj. euroa Yhtiöt ja valtio Yksityismetsät seuranta

17 3 Bruttokantorahatulot puutavaralajeittain milj. euroa 1 5 Polttopuu Lehtipuukuitu Kuusikuitu Mäntykuitu Lehtipuutukki Kuusitukki Mäntytukki seuranta

18 Bruttokantorahatulot keskimäärin milj. euroa/vuodessa Polttopuu Lehtipuukuitu 7 milj. 8 milj. Mäntytukki 31 milj. Kuusikuitu 19 milj. Mäntykuitu 8 milj. Lehtipuutukki 6 milj. Kuusitukki 97 milj seuranta

19 25 Yksityismetsätalouden tulot ja menot milj. euroa 5-5 Bruttokantorahatulot Kokonaiskustannukset Valtion tuki Liiketulos seuranta

20 35 Yksityismetsätalouden tulot ja menot, /ha euroa/ hehtaari Bruttokantorahatulot Kokonaiskustannukset Valtion tuki Liiketulos ,1 2,8 173, ,5 2,5 277, seuranta ,2,8 116, ,5,3 176, ,9,3 188, ,8 213

21 Metsänhoito ja metsänparannus 213 Metsäkeskus Häme Uusimaa Lahti Seppo Leinonen seuranta

22 Metsänhoito ja metsänparannustyöt Metsänviljely, ha Tavoite hehtaaria / vuosi Taimikon ja nuoren metsän hoito, ha Kunnostusojitus, ha Terveyslannoitus, ha seuranta Kasvatuslannoitus, ha Juurikäävän torjunta, ha

23 25 Metsätiet Metsäteiden rakennus, km kilometri/vuosi Tavoite seuranta

24 Metsänhoito ja metsänparannustyöt Työlaji Kaikki metsänomistajat yhteensä, ha/km Tavoite josta Kemera- rahoituksella ha/km Ennakko Tavoite Metsänviljely, ha Taimikon ja nuoren metsän hoito, ha Kunnostusojitus, ha Terveyslannoitus, ha Kasvatuslannoitus, ha Juurikäävän torjunta, ha Metsäteiden perusparannus, km Metsäteiden rakennus, km Metsätiet yhteensä, km seuranta

25 Hyvät ja tyydyttävät metsiköt Tavoite Hyvien ja tyydyttävien metsiköiden osuus % - taimikoissa ,5 72, - nuorissa kasvatusmets , 81, seuranta 213

26 Hyvät ja tyydyttävät metsiköt % 1 9 Varttuneet taimikot Pienet taimikot Nuoret kasvatusmetsät 8 Tyydyttävät 7 Hyvät Lähde: Metla/VMI1 ja VMI seuranta

27 Metsänhoito ja metsänparannustyöt Taimikoita ja nuoria metsiä hoidettiin aiempia vuosia vähemmän. Kokonaissuorite ylsi vain 12 hehtaariin. Töiden laatu laadusta ei vielä ole uutta tietoa. Hyvien ja tyydyttävien taimikoiden osuus on edelleen 73 prosenttia kaikista kohteista. Nuorissa kasvatusmetsissä vastaava luku oli 81 prosenttia Metsänviljelymäärät laskivat noin 1 hehtaarilla hehtaariin. Parhaimmista vuosista tulos oli lähes 5 hehtaaria pienempi. Terveys ja kasvatuslannoitukset laskivat edelleen ja ovat reilut 5 hehtaaria. Kunnostusojitukset laskivat edelleen vain kolmannekseen metsäohjelman 15 hehtaarin tavoitteesta. 58 hehtaaria oli ennätyksellisen alhainen seuranta

28 Metsänhoito ja metsänparannustyöt Juurikäävän torjunta vie suuren osan määrärahoista yhdessä Energiapuun korjuun määrät pienenivät ja syynä oli osin haketustuen loppuminen, mutta myös kysynnän taantumisesta kivihiilen halvasta hinnasta johtuen. Alueellisessa metsäohjelmassa kiinnitettiin erityistä huomioita metsätieverkoston kuntoon, jotta ympärivuotinen puunkorjuu olisi mahdollista. Vuotuinen metsäteiden kunnostamistavoite on 13 kilometriä. Uusia metsäteitä rakennettiin 21 kilometriä eli vähemmän kuin koskaan aiemmin. Vanhoja metsäteitä perusparannettiin niitäkin vain 5 kilometrillä, joista Kemera rahoituksella noin puolet. Yhteensä teitä rakennettiin ja kunnostettiin 71 km alueellisen metsäohjelman tavoitteen ollessa 15 kilometriä. on kaikkien aikojen pienin seuranta

29 Monimuotoisuus ja ympäristö 213 Suomen metsäkeskus Häme Uusimaa seuranta

30 hehtaaria METSOn toteutuminen YM:n maanosto ha/v Tavoite YM:n määräaikaiset sopimukset ha/v 2 Yksityismaiden luonnonsuojelual ue ha/v seuranta Metsätalouden ympäristötuki ha/v Yhteensä

31 Monimuotoisuus ja ympäristö Tavoite METSO:n toimeenpano YM:n maanosto ha/v YM:n määräaikaiset sopimukset ha/v Yksityismaiden luonnonsuojelualue ha/v Metsätalouden ympäristötuki ha/v Yhteensä Luonnonhoitohankkeet kpl Ennallistaminen ha Muut tavoitteet Tavoite Säästö- ja lahopuut m3/ha Arvokkaiden elinympäristöjen säilyminen % Vesiensuojelun laatu puunkorjuussa erinomainen tai hyvä % Vesiensuojelun laatu maanmuokkauksessa erinomainen tai hyvä % seuranta 213

32 Valtion korvaamat hirvivahingot taimikoissa euroa 6 Uudelleen metsittäminen 5 Kasvu- ja laatutappiokorvaus+ arviointikustannus seuranta

33 Monimuotoisuus ja ympäristövaikutukset Metso ohjelman mukaista vapaaehtoista suojelua toteutettiin yli tavoitteiden sekä yksityismaiden luonnonsuojelun että maanoston osalta yhteispinta alaltaan noin 621 hehtaarin alueella. Maanosto nousi 91 hehtaariin edellisvuoden 39 hehtaarista. Yksityismaiden luonnonsuojelualueita perustettiin 393 hehtaaria; edellisvuonna 392 hehtaaria. Luvut ovat seurantajakson suurimpia. Luonnonhoitohankkeita oli 5 kappaletta seuranta

34 Monimuotoisuus ja ympäristövaikutukset Luonnonhoitohankkeet Metson toteutuksessa Häme Uusimaalla Petolinnuston pesäpuiden hoito ja tiedotushanketta jatkettiin. Hankkeessa pesäpaikat ilmoitetaan maanomistajille. Kullekin pesäpaikalle tehdään sen jälkeen tapauskohtainen suunnitelma, jonka avulla tavoitteena on säilyttää pesä pesimiskelpoisena. Luonnontilaltaan heikentyneiden lähteiden kunnostamishanketta saatettiin loppuun. Lähteiden ennallistamiskelpoisuus arvioitiin, annettiin metsänomistajalle luonnonhoidollista neuvontaa ja lähteissä tehtiin ennallistamistöitä. Metsäkeskus järjesti uudistettua luonnonhoitokortin näyttökokeita. Uudistetun tutkinnon johdosta näyttökokeille on ollut edelleen kysyntää seuranta

35 Osaaminen Suomen metsäkeskus Häme Uusimaa seuranta

36 Osaaminen Häme Uusimaalla Osaaminen Tavoite Metsänomistajien koulutus ja neuvonta hlöä/v Lasten ja nuorten osallistuminen metsätapahtumiin hlöä/v seuranta

37 Osaaminen toimenpiteet Metsänomistajien neuvontaa järjestetään systemaattisesti Häme Uusimaan alueella, tarjolla on niin metsäiltoja kuin metsänhoitoretkeilyitä maakunnan metsiin. Osaamista lisäävää toimintaa toteutetaan kaikkien metsäalan toimijoiden kanssa yhteistyössä ja painopisteet viimeisinä vuosina ovat olleet uusien metsänomistajien palveluissa Metsään ABC päivät ja retket sekä Metsään Peruskurssit. Lisäksi on järjestetty erilaisia taimikonhoidon ja energiapuun korjuun retkiä yhteistyössä metsällisten yritysten ja metsänhoitoyhdistysten kanssa. Lapsille ja nuorille on järjestetty yhteistyössä H piirin kanssa metsäisiä teemapäiviä ja metsäalan opiskelijoille on tarjottu harjoittelupaikkoja seuranta