Työllisyys, terveys ja hyvinvointi. Paltamon työllistämismallin vaikutusten arviointitutkimus

1 Työllisyys, terveys ja hyvinvointi Paltamon työllistämismallin vaikutusten arviointitutkimus Väliraportti 30.11.2011 Pirjo-Liisa Kotiranta ja Riitta-Liisa Kokko (toim.) Hyväksytty ohjausryhmän kokouksessa 9.11.2011

2 Sisältö Johdanto... 3 Tutkimuskokonaisuus... 4 Havaintoja Työtä kaikille -hankkeesta työterveyslääkärin silmin... 7 Osatutkimuskatsaus 1.6. 30.11.2011... 15 Osatutkimus A: Terveys- ja hyvinvointivaikutukset... 15 Osatutkimus B: Paltamon työllistämismallin kuntoutusvaikutusten arviointi... 17 Osatutkimus C: Yli 50-vuotiaiden työllistyminen... 19 Osatutkimus D: 25 50 -vuotiaiden kokemuksellinen hyvinvointi... 21 Osatutkimus E: Nuorten työllistyminen ja työllisyyspolut... 24 Osatutkimus F: Mallin prosessiarviointi... 25 Osatutkimus F: Paltamon työnhakuklubit syksy 2011... 26 Osatutkimus G: Työvoimatalon itsearviointi... 28 Osatutkimus H: Tulonsiirrot ja kannustavuus... 30 Osatutkimus I: Kuntatalous ja taloudellinen vaikuttavuus... 32 Osatutkimus J: Arviointimallin kehittäminen... 37 Liite osahankkeeseen D, Lapin yliopisto... 38 Osatutkimustahojen yhteystiedot... 47

3 Johdanto Tämä on Työllisyys, terveys ja hyvinvointi Paltamon työllistämismallin vaikutusten arviointitutkimuksen kolmas väliraportti, jossa kerrotaan osatutkimusten tilanteesta marraskuussa 2011. Tutkimus on alkanut v. 2009 ja päättyy v. 2013. Tutkimuksessa selvitetään Paltamon täystyöllistämismallin vaikutuksia kainuulaisen Paltamon kunnan työikäisen väestön terveyteen ja hyvinvointiin, kuntatalouteen ja sosiaalietuuksiin. Tutkimuskokonaisuuteen osallistuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Kansaneläkelaitos, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, Lapin yliopisto sekä sosiaalipolitiikan dosentti Jouko Kajanoja tutkimusryhmineen. Seurantatutkimus on monitieteistä yhteistyötä, jossa käytetään useita tutkimusmenetelmiä ja -aineistoja sekä yhdistetään tietorekisterejä. Tutkimuskokonaisuuden rahoittavat työ- ja elinkeinoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Kansaeläkelaitos ja tutkimustahot. Paltamon kunta Kainuussa on päättänyt poistaa työttömyyden kokeilemalla vuosina 2009-2013 työttömyyden hoitamisessa TYÖTÄ KAIKILLE -täystyöllisyysmallia, jolla on merkittävät työllisyys-, sosiaali- ja terveyspoliittiset tavoitteet. Malli merkitsee työttömien työnhakijoiden siirtymää passiivisen tuen piiristä työllistymiseen ja aktiivitoimiin sekä työttömien sosiaaliturvaan uutta rakenteellista ratkaisua. Työttömistä tulee työllisiä, he siirtyvät palkkatyöhön välityömarkkinoille, josta heidän odotetaan siirtyvän vähitellen avoimille työmarkkinoille. Sosiaalietuudet muutetaan palkaksi ja työsuhteen perusteella kertyy eläkettä. Tavoitteena on, että tulonsiirrot työmarkkinatuki, asumistuki ja toimeentulotuki tulisivat tarpeettomiksi. Väli- tai siirtymätyömarkkinoina toimivien Paltamon työnhakuklubin ja Paltamon työvoimayhdistys ry:n työvoimatalon avulla pyritään työllistämään kaikki kunnassa asuvat työttömät työnhakijat. Työllisyys, terveys ja hyvinvointi kytkeytyvät tiiviisti toisiinsa. Terveysongelmista, työttömyydestä ja syrjäytymisestä koituu kustannuksia palvelujen ja etuuksien muodossa. Työttömyyttä vähentävillä ratkaisuilla odotetaan olevan vaikutuksia yksilöihin, palveluihin ja julkistalouteen. Paltamon työllistämismallin tavoitteena on auttaa Paltamon työvoimatalon työntekijöitä parantamaan elämänlaatuaan ja työkykyään, kehittämään työvalmiuksiaan ja hakeutumaan avoimille työmarkkinoille. Mallin odotetaan tuottavan huomattavia kustannussäästöjä ja pienentävän Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveysmenoja. Arviointitutkimuskokonaisuus koostuu terveys- ja hyvinvointivaikutusten, kuntoutusvaikutusten, nuorten työllistymisen, yli 50-vuotiaiden työllistymisen ja 25-50 -vuotiaiden työllistymisen kokemuksellisen hyvinvoinnin arvioinnista, työllistämismallin toteutusprosessin arvioinnista ja sen itsearvioinnista sekä toimeentulo-, kannustavuus- ja taloudellisten vaikutusten arvioinnista. Lisäksi kehitetään tutkimukseen osallistuvien tahojen yhteistyönä työllistämishankkeiden vaikutusten arvioinnin perusmalli. Arviointitutkimus on edennyt ajallisesti yli puolen välin. Aineiston keruu on edelleen menossa ja osasaas osatutkimuksia on jo saatavana alustavia tuloksia. Tutkimuskokonaisuuden väliraporteissa seurataan osatutkimusten etenemistä. Aikaisemmat väliraportit ovat 1.1.2011 ja 30.6.2011. Ne löytyvät tutkimushankkeen verkkosivuilta www.thl.fi/paltamo.

4 Tutkimuskokonaisuus Kuvio 1 Osatutkimukset Tavoitteet Tutkimuskokonaisuudella on kaksi kärkitavoitetta: 1) arvioida työllistämismallin toimivuutta ja vaikutuksia 2) kehittää työllistämishankkeiden vaikutusten arvioinnin perusmalli. Arviointihankkeessa tarkastellaan seuraavia kysymyksiä: 1. Millaisia terveyteen, hyvinvointiin ja elintapoihin liittyviä eroja työnhakijoiden ja työssäkäyvien välillä on lähtötilanteessa eli ennen työllistämismallin piiriin tuloa? 2. Miten henkilön työllistyminen vaikuttaa hänen terveyteensä ja hyvinvointiinsa? 3. Millä tavoin työvoimatoimisto, Työnhakuklubi, Työvoimatalo ja avoimet työmarkkinat toimivat? 4. Mitä vaikutuksia mallilla on Paltamon työllisyyteen? 5. Miten työllistyminen vaikuttaa Kelan ja muiden sosiaaliturvaetuuksien tarpeeseen? 6. Miten Paltamon työllistämismalli vaikuttaa ja millä tavoin malli ja työllistymisprosessi ovat yleistettävissä ja sovellettavissa muissa toimintaympäristöissä? 7. Mitä annettavaa mallilla on työllisyyspolitiikkaan ja sosiaalipolitiikkaan yleisemmin? 8. Mitkä ovat kehittämishankkeen arvioinnin kriteerit yleisemmin ja kuinka toteuttaa pätevä arviointitutkimus?

5 Seminaarit ja tapahtumat 2009-2011 Tutkimushankkeen Työllisyys, terveys ja hyvinvointi -kutsuseminaari pidettiin 2.6.2010 Helsingissä. Seminaarissa luotiin katsaus välityömarkkinoihin Suomessa, kuultiin kokemuksia työpankkikokeilusta, selvitettiin Paltamon täystyöllisyyskokeilua kunnan näkökulmasta sekä tarkasteltiin talouden muutoksen haasteita työllisyydelle ja hyvinvoinnille. Tutkimusseminaarin yhteydessä julkaistiin Työllisyys, terveys ja hyvinvointi -arviointitutkimuksen I osaraportti, jossa tarkastellaan työllisyyttä, työvoimapolitiikkaa ja välityömarkkinoita sekä aikaisempaa tutkimustietoa työllisyyden vaikutuksista terveyteen ja hyvinvointiin. Osaraportissa kerrotaan Paltamon täystyöllistämismallin synnystä, tavoitteista ja toimintatavoista. Arviointitutkimuksen osalta kuvataan tutkimuskokonaisuus, tutkimuskysymykset sekä osatutkimusten lähtökohdat ja tavoitteet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL järjesti Paltamon Työvoimatalossa 16.6.2011 tilaisuuden, johon kutsuttiin erityisesti Paltamon työvoimataloon tai Työvoimatalon kautta työllistyneitä henkilöitä kuulemaan ja keskustelemaan Työllisyys, terveys ja hyvinvointi -arviointitutkimuksen mahdollisuudesta tuottaa luotettavaa tietoa Paltamon täystyöllistämismallista. Tilaisuuteen kutsuttiin työntekijöiden lisäksi alueellisia ja paikallisia viranomaisia ja luottamushenkilöitä sekä elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin ja median edustajia. Keskustelutilaisuuden yhteydessä julkaistiin Terveys- ja hyvinvointivaikutukset -osatutkimuksen ensimmäinen raportti. Siinä arvioidaan Paltamon työttömien työnhakijoiden terveyttä ja hyvinvointia Paltamon työllistämismallin alkuvaiheessa. Raportissa kuvataan lähtötason tilannetta käyttäen vertailuryhminä otosta Paltamon työssäkäyvästä väestöstä ja Sonkajärven työttömistä työnhakijoista. Tilaisuudessa jaettiin kaikkien Terveys- ja hyvinvointivaikutukset -osatutkimuksen toiseen tiedonkeruuseen osallistuneiden henkilöiden kesken arvotut palkinnot. Muut tutkimushankkeen esittelyt 2009-2011 Seppo Koskinen THL:stä esitteli Paltamon mallin terveys- ja hyvinvointivaikutusten tutkimussuunnitelman 9.2.2009 Sosiaalipoliittinen yhdistys ry:n ja Hyvinvointivaltion vaalijat ry HYVAn järjestämässä PALTAMON MALLI: TYÖTÄ KAIKILLE? seminaarissa Helsingissä. Eila Linnanmäki THL:stä esitteli Työllisyys, terveys ja hyvinvointi arviointitutkimukseksi muotoutuneen tutkimuskokonaisuuden etenemistä 16.2.2011 Sosiaalipoliittinen yhdistys ry:n PALTAMON MALLI MITÄ KAHDEN VUODEN KOKEMUS KERTOO? -seminaarissa Helsingissä. Tellervo Nenonen THL:stä esitteli Terveys- ja hyvinvointivaikutukset -tutkimuksen lähtötason tuloksia Terve-Sos-tapahtuman posterinäyttelyssä 24.-25.5.2011 Espoon Otaniemessä. Pirjo-Liisa Kotiranta, Lars Leemann ja Riitta-Liisa Kokko THL:stä esittelivät arviointitutkimusta 14.-15.9. 2011 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen osastolla Kuntamarkkinoilla Helsingissä. Lars Leemann esitteli 21.9.2011 Terveys- ja hyvinvointivaikutukset -tutkimuksen lähtötason tuloksia Employment, Health, and Well-being. Evidence from the Paltamo employment model evaluation Espoon Hanasaaressa pidetyssä 4 th International Conference on Unemployment, Job Insecurity and Health, UJIH2011 kongressissa. Raportit 2009-2011 Työllisyys, terveys- ja hyvinvointi -arviointitutkimuksessa on ilmestynyt marraskuu 2011 loppuun mennessä seuraavat julkaisut: Tutkimuskokonaisuus 1. Riitta-Liisa Kokko, Pirjo-Liisa Kotiranta (toim.)(2010). Työllisyys, terveys ja hyvinvointi. Paltamon työllistämismallin arviointitutkimus 2009 2013. I osaraportti 2.6.2010. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Avauksia 17/2010. Yliopistopaino. Helsinki. Verkkojulkaisu: www.thl.fi/julkaisut ja www.thl.fi/paltamo

6 2. Pirjo-Liisa Kotiranta (toim.)(2011). Työllisyys, terveys ja hyvinvointi. Paltamon työllistämismallin arviointitutkimus. Väliraportti 1.1.2011. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, pdf. Verkkojulkaisu: www.thl.fi/paltamo 3. Pirjo-Liisa Kotiranta (toim.)(2011). Työllisyys, terveys ja hyvinvointi. Paltamon työllistämismallin arviointitutkimus. Väliraportti 30.6.2011. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, pdf. Verkkojulkaisu: www.thl.fi/paltamo Osatutkimukset A-osatutkimus: Tellervo Nenonen, Lars Leemann, Tommi Härkänen, Ulla Tyyni, Risto Kaikkonen, Seppo Koskinen, Riitta-Liisa Kokko, Pirjo-Liisa Kotiranta, Eila Linnanmäki. (2011) Terveys- ja hyvinvointivaikutukset lähtötason tilanne 2009-2010. Työllisyys, terveys ja hyvinvointi. Paltamon työllistämismallin arviointitutkimus 2009-2013. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 22/2011. Unigraf Oy. Helsinki. Verkkojulkaisu: www.thl.fi/julkaisut ja www.thl.fi/paltamo Verkkosivut Työllisyys, terveys ja hyvinvointi -arviointitutkimuksen verkkosivut löytyvät osoitteesta www.thl.fi/paltamo.

7 Havaintoja Työtä kaikille -hankkeesta työterveyslääkärin silmin Raija Kerätär työterveyshuollon erikoislääkäri kuntoutuksen erityispätevyys, hallinnon erityispätevyys työnohjaaja STOry Oorninki Oy Työterveyshuollon järjestämistapa Paltamon työvoimayhdistyksessä Työnantajalla on mahdollisuus järjestää työterveyshuolto kolmella eri tavalla: palkkaamalla työterveyshuollon ammattihenkilöt itse, ostamalla palvelut terveyskeskuksesta tai ostamalla palvelut yksityiseltä palveluntuottajalta (Työterveyshuoltolaki). Paltamon työvoimayhdistyksessä päätettiin työntekijöiden työterveyshuoltoa varten palkata oma terveydenhoitaja ja ostaa työterveyslääkäripalvelu ulkopuoliselta palvelun tuottajalta. Toimihenkilöiden työterveyshuolto ostettiin Kainuun maakuntakuntayhtymältä. Tässä raportissa käsitellään vain työntekijöiden työterveyshuoltoa. Oorninki Oy on tuottanut työntekijöiden työterveyshuoltoon työterveyslääkäripalvelut kesäkuusta 2009 alkaen. Tämä palvelu sisältää työnantajan pyynnön mukaisesti vain lakisääteisen työterveyshuollon tason ilman sairaanhoitoa. Lakisääteinen työterveyshuolto sisältää 1) työpaikan terveysriskien tunnistamisen työpaikkaselvityksin sekä tarvittavan ohjauksen ja neuvonnan terveysvaarojen vähentämiseksi, 2) työntekijöiden terveyden tarkastukset ja työstä johtuvien terveysvaarojen ehkäisyn neuvonnalla ja ohjauksella, 3) vajaakuntoisten työntekijöiden terveyden ja työkyvyn seurannan ja kuntoutukseen ohjauksen. Työterveyslääkärin työpanos Paltamon työvoimayhdistyksessä on ollut noin 25 prosenttia kokoaikaisesta työajasta jaettuna kahden lääkärin kesken. Työvoimatalon terveydenhoitaja on alusta alkaen tehnyt myös sairaanhoitoa ja työterveyshuoltolain termein muuta terveydenhuoltoa, joka on sisältänyt elintapaneuvontaa yksilöllisesti ja ryhmissä. Syksyllä 2010 työvoimataloon palkattiin toinen terveydenhoitaja. Maaliskuussa 2011 toinen terveydenhoitajista siirtyi muihin tehtäviin ja tilalle tuli työterveyshoitajan koulutuksen saanut terveydenhoitaja. Työterveyshuoltolain mukaan työnantaja vastaa siitä, että työpaikalla on pätevä, koulutettu ja riittävä ammattihenkilöstö toteuttamaan eri säädöksillä tarkemmin määriteltyä työterveyshuoltoa. Pätevyyden yksi keskeinen piirre on ammatillinen riippumattomuus niin työnantajasta kuin työntekijöistäkin. Se, minkälaisia työterveyspalveluita käytännössä tuotetaan, pohjautuu työterveyshuoltohenkilöstön työpaikalla tekemiin selvityksiin ja alan kokemuksiin sekä näiden pohjalta laadittuihin toiminnan tavoitteisiin ja sisältöihin. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että havaitut terveys- tai työkykyriskit kirjataan tavoitteiden ja toimenpiteiden muodossa työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan, joka toimii sopimuksena tehtävistä toimenpiteistä työnantajan kanssa. Myös Kela edellyttää, että työpaikalla tehtävät työterveystoimet kirjataan työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Työterveyshuollon tavoitteet ja sisältö alkutilanteessa Työterveyslääkäreiden aloittaessa Paltamossa kesällä 2009 nousi Paltamon työvoimayhdistyksen johdossa huoli siitä, että osalla työntekijöistä oli havaittu runsasta alkoholinkäyttöä, jopa työmaajuopottelua oli esiintynyt. Tarve päihdeohjelman laatimiseen oli ensisijainen ja mitä kiireellisin. Esimiehille haluttiin tueksi yhtenäiset toimintatavat ja yhtenäinen työpaikan päihteiden käytön politiikka. Päihdeohjelmassa määriteltiin myös työterveyshuollon tehtävät päihderiippuvaisen ohjaamisessa. Ensimmäisen työterveyshuollon toimintasuunnitelman lähtökohtana oli tutkimustieto pitkään työttömänä olleiden terveyden ja työkyvyn erityispiirteistä: runsaasta sairastamisesta, vähäisestä terveyspalveluiden käytöstä, epäterveellisistä elintavoista ja siitä, että heillä on todettu olevan runsaasti hoitamattomia mielenterveyshäiriöitä. Arvioitiin, että päihderiippuvaisten lisäksi myös heikkolahjaisia ja oppimishäiriöisiä löytyisi työllistettyjen joukosta. Työntekijöiden monialaisten ongelmien vuoksi verkostoyhteistyö niin työvoimayhdistyksen sisällä kuin

asiakkuuksien vaatimassa ulkoisessa verkostossa nähtiin tärkeäksi. Taulukossa 1 esitetään ensimmäiseen työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan kirjatut työterveyshuollon tavoitteet. Taulukko 1. Työterveyshuollon tavoitteet v. 2009-2010. 8 Työntekijäkohtainen työskentely: Työ- ja toimintakykyä heikentävien tekijöiden tunnistaminen Näkökulma on holistinen ja toimintakykyä kokonaisuutena painottava Työntekijän ohjaaminen hoitoon ja kuntoutukseen, jos hänen työkykynsä on heikentynyt Vajaakuntoisten työkyvyn seuranta, kuntoutuksen suunnittelu ja kuntoutukseen ohjaus Päihteiden käytön vähentäminen Työkyvyttömyyden toteaminen työkyvyttömillä, ohjaaminen eläkkeenhaussa Sosiaalisen syrjäytymisen ehkäiseminen Ammatillisen kuntoutustarpeen selvittäminen ja kuntoutussuunnitelmissa tukeminen terveydellisten, psykologisten ja kognitiiviset ominaisuuksien osalta Työstä johtuvan sairastumisen ehkäisy Terveyttä tukevien elintapojen tukeminen Terveyspalveluiden (mm. työterveyspalveluiden) käytön ohjaus Työympäristö Työympäristön turvallisuuden parantaminen Terveyttä vaarantavien tekijöiden minimointi ja työsuojelu Työyhteisö Verkostoyhteistyön kehittäminen niin työvoimayhdistyksen sisäisessä kuin asiakkuuksien vaatimassa ulkoisessa verkostossa Päihteiden käytön vähentämisohjelman ja yhdistyksen yhteisen päihdepolitiikan kehittäminen Työhöntulotarkastuksen sisältö suunniteltiin vastaamaan tavoitteita. Tarkastus sisälsi muun muassa työkykyindeksin (Työterveyslaitos), alkoholinkäyttöä koskevan Audit-kyselyn, depressioseulan ja verikokeina runsaasta alkoholinkäytöstä kertovat testit. Terveydenhoitaja toteutti tarkastukset ja ohjasi tarvittaessa työntekijän työterveyslääkärin vastaanotolle. Muutaman kuukauden kuluttua havahduttiin tilanteeseen, jossa työterveyslääkärille ohjattuja päihde- ja mielenterveyshäiriöistä kärsiviä oli erittäin vähän. Heikkolahjaisia, kehitysvammaisia ja oppimishäiriöistä kärsiviä ei ollut tavattu yhtään. Sen sijaan vaikeista somaattisista sairauksista kärsiviä oli tarkastuksissa käynyt runsaasti. Ensimmäisten kuukausien aikana ohjattiin paljon työntekijöitä terveyskeskukseen ja erikoissairaanhoitoon somaattisten sairauksien hoitoon. Näitä olivat verenpainetaudin ja diabeteksen lisäksi vaikeat tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Esimerkiksi keinonivelleikkauksiin ohjattiin useita henkilöitä. Mielenterveyspotilaiden, päihderiippuvaisten ja heikkolahjaisten puuttuminen vastaanotoilta ihmetytti. Kysyimme kriittisesti: Teemmekö oikeita asioita? Toisaalla työssämme ja tutkimuksessamme olimme todenneet, että pitkäaikaistyöttömät jäävät hoito- ja kuntoutusjärjestelmän ulkopuolelle, koska nämä sairaudet aiheuttavat vetäytymistä, paitsi sosiaalisesta toiminnasta, myös terveyspalveluiden käytöstä (Kerätär, Karjalainen 2010). Jouduimme toteamaan, että työterveyshuollon perinteinen keinovalikoima (terveystarkastukset ja vajaakuntoisen työntekijän työkyvyn seuranta) ei ehkä tavoitakaan näitä henkilöitä. Terveydenhoitaja raportoi samaan aikaan, että kaikki työntekijät eivät halunneet tulla terveystarkastukseen ja terveystarkastuksen alkuun pääsemiseksi tarvittiin hoitajalta hyvin aktiivista otetta. Ei ollut epätavallista, että terveydenhoitaja haki työntekijän työn äärestä vastaanotolle, koska tämä oli jättänyt tulematta hänelle varattuna aikana. Näytti myös siltä, että huolimatta suunnatusta terveystarkastuksen sisällöstä, se ei toiminut heikentyneen työkyvyn tunnistamisessa lainkaan, kun työkykyä heikensi mielenterveyshäiriö tai päihdeongelma tai kognitiiviset heikkoudet. Totesimme, että työterveyshuollon perinteiset työtavat toimivat ehkä parhaiten silloin, kun työntekijät ovat suhteellisen terveitä, aktiivisia ja työmotivoituneita. Paltamon täystyöllisyysmallissa työntekijät poikkeavat tässä suhteessa tavanomaisista työterveyshuollon piirissä olevista työntekijöistä, eivätkä nämä perinteiset toimintatavat riitä pitkään työttömänä olleille.

Jatkosuunnitelmat Työkyvyn arviointi ja kuntoutuksen suunnittelu Varhaisen tuen toimintamalli 9 Taulukko 2. Toimintamalli työkyvyn tukemiseksi prosessina (Oorninki Oy) Työkyvyn tukeminen ja työkykyarvion ja kuntoutuksen suunnittelun käynnistäminen -toimintamalli esimiehille, työntekijöille ja työterveyshuollolle Varhaisen tuen (VATU) toimintamalli käynnistetään kun esimies tai työntekijä itse havaitsee ongelmia työssä selviytymisessä Työpaikalla tehtävät tukitoimet ja muutokset Kun työpaikan omat keinot ja VATU eivät riitä Työntekijän huoltoryhmä Syytä epäillä, että työntekijä ei mahdollisesti selviä avointen työmarkkinoiden töistä Esimies ja työntekijä täyttävät työssä selviytymisen arvioinnin lomakkeen Työntekijä varaa ajan työterveyshoitajalle (työkykyarvion suunnittelu) Työjärjestelyjen ja johtamisen välineet Lisätutkimukset, esim: -laboratorio ja röntgen -fyysisen toimintakyvyn tutkimukset -psyykkisen toimintakyvyn selvitykset -erikoislääkärikonsultaatiot -kuntoutustutkimukset Työterveyslääkärin (ttl) vastaanotto Kuntoutusryhmän neuvottelu - työntekijä, esimies, työterveyshoitaja, kuntoustusohj, työterveyslääkäri + tarvittaessa muu Työkykyinen -jatkaa työtä / työllistymisen suunnitelmia entiseen tapaan Tarvitsee hoitoa tai kuntoutusta -työjärjestelyt omassa työssä, hoitosuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat Työkyvytön - työkyvyttömyyseläkehakemus Osatyökykyisen työkyvyn ja kuntoutumisen seuranta

10 Heikentyneen työkyvyn tunnistamiseen uusia välineitä Näytti ilmeiseltä, että heikentyneen työkyvyn tunnistamiseen tarvitaan yhteistyötä esimiesten ja ohjaajien kanssa. Oorninki esitteli toiminnanjohtajalle ja toimihenkilöille keväällä 2010 uudeksi toimintamalliksi Työkyvyn tukeminen ja työkykyarvion ja kuntoutuksen suunnittelun käynnistäminen - toimintamalli esimiehille, työntekijöille ja työterveyshuollolle (Taulukko 2). Se hyväksyttiin otettavaksi käyttöön toukokuussa 2010. Siinä johtoajatuksena oli, että heikentynyt työkyky tunnistetaan parhaiten työpaikalla ja sen jälkeen asiaa voidaan lähteä tutkimaan yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Samaan aikaan tuotiin apuvälineeksi työssä suoriutumisen arviointilomake, joka toimii strukturoituna havainnoinnin apuna kun työssä suoriutumista arvioidaan (Liite 1). Arvioinnin tekevät sekä esimies että työntekijä ja sen jälkeen havainnoista keskustellaan. Muutamia työntekijöitä ohjattiin edellä mainitun mallin mukaiseen prosessiin kesän ja alkusyksyn aikana. Samaan aikaan epävirallisissa keskusteluissa tuli esille, että esimiehet olivat keskuudessaan arvioineet jopa lähes puolet työntekijöistä sellaisiksi, jotka eivät ehkä selviäisi avointen työmarkkinoiden töistä. Mallin mukaiseen prosessiin ei kuitenkaan ohjautunut näitä työntekijöitä ja toisaalta työterveyslääkäreiden vastaanotoilla saattoi olla vapaita aikoja. Tämä muuttui vasta keväällä 2011, kun koulutettu työterveyshoitaja aloitti työnsä. Hänen roolinsa olla silminä ja korvina työyhteisössä ja työntekijän aktiivisena ohjaajana työterveyslääkäreiden vastaanotoille näkyi työkyvyn arviointien lisääntymisenä. Kuntoutukseen ohjaamisen haasteita Täystyöllisyyshankkeen alusta alkaen yhteisenä tavoitteena oli tunnistaa kuntoutuksen tarpeessa olevat työntekijät ja ohjata heitä talon omaan ja Kelan järjestämään kuntoutukseen. Varsin pian kävi kuitenkin selväksi, että työntekijät eivät suinkaan olleet valmiita lähtemään Kelan järjestämiin kuntoutuksiin. Lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelmien hyväksyminen vaikutti helpolta, mutta ammatillisen kuntoutukseen lähtemisen vastahakoisuus tuli toistuvasti vastaanotoilla esille. Kysyimme jälleen itseltämme: Mistä oikein on kysymys? Työntekijöiden kanssa käydyistä keskusteluista alkoi löytyä yhteisiä sävyjä ja tunnelmia. Näitä olivat muun muassa työntekijän oman arvon tunteen vähäisyys, epäusko omiin mahdollisuuksiin ja turvallisuushakuisuus niihin olosuhteisiin, jotka ovat olemassa. Olimme törmänneet syrjäytyneen ja osattoman maailmaan. Kelan kuntoutuksen maailma näytti usein olevan aivan liian kaukana tästä osattomuuden maailmasta. Mikä nyt neuvoksi? Kelan kuntoutukseen osallistumisen mahdollistamiseksi näytti tarpeelliselta kuntoutuksen aloittaminen jo Työvoimatalolla. Tämä tarkoitti sitä, että hankkeen sisälle olisi saatava voimaannuttavia ja osallisuutta lisääviä elementtejä. Esittelimme helmikuussa 2011 toiminnanjohtajalle ajatuksen Kuntoutuksen portaat Paltamossa, jossa osallisuutta pyritään lisäämään rakenteellisilla ja ohjauksellisilla uudistuksilla. Työllistymiskykyä ja ammatillista kehittymistä kohennettaisiin työntekijän osallisuuden, itsetunnon ja varmuuden lisääntymisen kautta, jolloin hän voisi kyetä hyödyntämään paremmin yhteiskunnassa jo olemassa olevia palveluita (kuva 1). Liitteessä 2. esitetään kunkin portaan tavoitteet, sisältö ja päättyminen. Malli esitettiin myös Paltamon täystyöllisyyshankkeen ohjausryhmässä 8.6.2011. Tuolloin esitimme huolen hankkeen vähäisestä kuntoutusosaamisesta ja työntekijöiden osallisuutta mahdollistavien rakenteiden tarpeesta.

11 Kuva 1. Kuntoutumisen portaat Paltamossa Alkuvaihe 0-3kk Toiminnallinen kartoitusjakso työvoimatalossa Työnhakuklubi Urasuunnitteluvaihe Kiikarointi 6-12kk Tavoitteet ja suunnitelma Tuumasta toimeen vaihe Suurennuslasi 6-12 kk Eiku menoksi- vaihe Suunnitelmien toteutus ja seuranta Työkyvyn arviointi ei onnistu, jos työpaikalla ei tarvitse tehdä työtä Työkyvyn arviointi on työntekijän toimintakyvyn ja siinä olevien haittojen tunnistamista ja näiden suhteuttamista hänen työssään oleviin suoritusvaatimuksiin. Työssä suoriutumisen vaatimuksia ovat fyysisen suoriutumisen lisäksi osaamiseen ja psykososiaaliseen suoriutumiseen liittyvät vaatimukset. Paltamon työvoimatalolla työkyvyn ja työkyvyttömyyden arviointi on vaikea, koska työssä suoriutumisen vaatimukset eivät vastaa yleensä työmarkkinoilla vallitsevia olosuhteita. Tämä on tarkoittanut sitä, että työterveyshuollossa havaittu työntekijän työkyvyttömyys ei ole välttämättä johtanut siihen, että henkilö olisi hakenut sairauspäivärahaa ja eläkettä, koska hän on halunnut käydä Työvoimatalolla. Huolimatta tämän henkilön olemattomasta työssä suoriutumisesta hänen työsuhteensa on jatkunut. Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi kroonikkoalkoholistit ja heikkolahjaiset sekä psykiatrisesti sairaat henkilöt. Oletamme, että työkyvyn arviointiin ohjaamisen vähäisyys johtuu osittain myös siitä, että heikko suoriutuminen työtehtävissä on Paltamon työvoimatalolla hyvin yleistä ja sallittua. Sama koskee myös runsaita sairauspoissaoloja sekä luvattomia poissaoloja. Näihin työntekijöihin ei työterveyshuollossa ole ollut mahdollisuutta tarttua riittävästi, koska heikkoon työssä selviytymiseen ei työpisteissä välttämättä reagoida. Jos työpaikalla ei ole työssä suoriutumisen vaatimuksia, työkyvyn arvioinnilta ja työkyvyn tukemiselta putoaa pohja pois. Samalla tavalla runsaasti työstä poissa olevan henkilön tilanteen selvittäminen työterveyshuollossa on turhaa, jos poissaolot sallitaan työpaikalla. Työkyvyn arviointi on työkyvyttömyyden arvioinnin lisäksi työkyvyn tukitoimien tarpeen arviointia. Työkykyisyys muodostuu terveyden lisäksi työmotivaatiosta, ammatillisesta osaamisesta ja psykososiaalisista olosuhteista. Työterveyshuollon vastaanotoilla on toistuvasti tullut esille työntekijöiden heikko työmotivaatio, jonka he kertovat johtuvan työn vähäisyydestä. Työn mielekkyyden kokemuksen ja ammatillisen urasuunnittelun kannalta tämä on hyvin huolestuttavaa. Työllisyyskokeilun rakenteissa on hyvin vähän työntekijöiden osallisuutta tukevia ratkaisuja, pikemminkin on helpompi löytää sitä vastaan toimivia toimintatapoja. Jo se, että paltamolaisen työttömän edellytetään osallistuvan työllisyyskokeiluun etujen menettämisen uhalla, antaa huonon lähtökohdan hänen oman äänensä mukaan eteneviin urasuunnitelmiin. Työyhteisössä tämä ristiriita on näkynyt negatiivisena, jopa aggressiivisena suhtautumisena hankkeen pyrkimyksiin.

12 Työyhteisöstä Työyhteisö, jossa usealla jäsenellä on päihderiippuvuus, on hyvin haastava työpaikka. Työyhteisöilmiöitä tutkiva voi löytää yksittäisten jäsenten, jopa yhteisön asiakkaiden ongelmien ikään kuin tarttuvan yhteisöllisiksi ominaisuuksiksi. Tätä kutsutaan paralleeliksi ilmiöksi. Päihderiippuvaisen henkilön ohjaaminen on erittäin haastavaa ja vaatii erityistä ammattitaitoa eikä sen hallintaa helpota se, jos työyhteisössä usealla on alkoholi-, lääke- tai huumeriippuvuus. Paltamon työvoimatalon työyhteisöä osittain sisältä, mutta osittain ulkoa seuranneena on syntynyt oletus siitä, että päihderiippuvaisuuteen kuuluvat piirteet, kuten esimerkiksi vaikeiden asioiden kieltäminen, syyllisen näkeminen oman itsensä ulkopuolella tai itseriittoisuuden ja kaikkivoipaisuuden tunne, mutta myös pelko ongelman paljastumisesta, ovat siirtyneet työyhteisön tunnelmiksi, jotka ohjaavat jokapäiväistä toimintaa. Työyhteisö pystyy estämään tällaisen tartunnan vain, jos se pystyy kriittisesti tarkastelemaan toimintaansa ja puhumaan asioista avoimesti. Paltamon työvoimatalolla on mielestämme syytä arvioida, onko näissä onnistuttu. Yhteistyöstä Työterveyshuolto yrityksen sisäisenä riippumattomana asiantuntijana on lähtökohtaisesti erikoinen yhteistyökumppani. Työterveyshuoltolain mukainen riippumattomuus on ainoa mahdollinen edellytys sille, että työntekijät pystyisivät luottamaan terveydenhuoltohenkilöstöön vaikeissakin tilanteissa. Terveydenhoitajien rooli ei Paltamon työvoimatalolla ole ollut tässä suhteessa työterveyshuoltolain mukaista. Päihtyneenä työssä olleiden työntekijöiden puhalluttaminen ja puhuttaminen on esimiestyöhön kuuluvaa kontrollointia, joka sopii huonosti riippumattomalle asiantuntijalle, sille samalle taholle, jolle työntekijän olisi voitava tulla kertomaan syvistä murheistaan tai huolistaan. Olemme ymmärtäneet, että terveydenhoitajilta on Paltamon työvoimatalolla edellytetty edellä mainittuja tehtäviä työsuhteeseen kuuluvina. Työterveyshuoltolain mukaan toiminta lähtee työpaikan terveysriskien ja työkyvyn tukemisen tarpeista ja tämän arvioiminen on työterveyshuoltohenkilöstön tehtävä. Paltamon työvoimatalolla työpaikkaterveydenhuollon suunnitelmat on tehty osittain ilman koulutetun työterveyshuoltohenkilöstön osallistumista keskusteluun. Tästä on esimerkkinä terveydenhoitajan toteuttamat ryhmät ja terveysneuvonta sekä päihderyhmä. Viimemainitusta työterveyslääkärit kuulivat vasta ryhmän ollessa jo hyvästi käynnissä. Lopulta päihderyhmä oli lopetettava, koska siihen valitut henkilöt kokivat muun muassa valintamenettelyn loukanneen törkeästi heidän oikeuksiaan. Terveyspalveluiden toteuttamisessa on huomioitava myös palveluiden kokonaisuus ja toimintojen priorisointi. Työterveyshuollossa se tarkoittaa lakien määrittelemien palveluiden ensisijaisuutta ja sen jälkeen vaikutuksiltaan mahdollisimman oikein valittuja palveluita suhteessa työntekijöiden tutkittuihin terveys- ja työkykytarpeisiin. Tämän vuoksi terveyspalveluiden johto ja koordinointi kuuluu terveydenhuoltoon koulutetulle henkilöstölle. Tämä ei ole onnistunut siitä huolimatta, että asia nähtiin tarpeelliseksi kirjata Oorninki Oy:n ja Paltamon työvoimayhdistyksen väliseen palvelunhankintasopimukseen v. 2011 alussa. Liitteet Liite 1: Työssä selviytymisen arviointi -lomake Liite 2: Kuntoutumisen portaat Paltamossa: tavoitteet sisältö ja päättyminen

13 Liite 1: Työssä selviytymisen arviointi -lomake Työssä selviytymisen arviointi Esimies täyttää Työntekijä täyttää Työntekijä: Nimi: Syntymäaika: Mitä työtä on tehnyt? Työ alkanut (pvm): / Työaika/vrk Esimies: Pvm tänään (X) mielestäsi sopivaan kohtaan Huono (1) Tyydyttävä (2) En osaa sanoa(3) Hyvä (4) Erittäin hyvä (5) Työelämävalmiudet Työaikojen noudattaminen Työpaikalle sopiva ulkoasu Käyttäytyminen ja toisten kohtaaminen Työpaikan pelisääntöjen noudattaminen /alaistaidot muu (mikä?) Toiminta työssä Ohjeiden ymmärtäminen Ohjeiden noudattaminen Oma-aloitteisuus Kyky itsenäiseen työskentelyyn Kyky tehdä työ tavanomaisen perehdytyksen jälkeen Työtaidot Työmotivaatio ja aktiivisuus Stressinsieto Muu (mikä?) Työssä näkyvä terveys Työssä vaadittava fyysinen suorituskyky muu (mikä?) Käsitykseni selviytymisestä vastaavassa avointen työmarkkinoiden työssä Työelämävalmiudet Osaaminen ja ammattitaito Terveys / työkunto muu (mikä?) Muita havaintojani tai heränneitä huolenaiheita työssä selviytymisessä: (tarvittaessa jatka kääntöpuolelle)

Liite 2: Oorninki Oy Kuntoutumisen portaat Paltamossa: tavoitteet sisältö ja päättyminen Vaihe Tavoitteet Sisältö Päättyy Alkuvaihe 0-3 kk Siirtyminen kiikarointivaiheeseen, Työllistymiskyvyn ja kuntoutustarpeen perusselvittely Koulutus- ja työuran piirteet Osaaminen Sosiaalinen toimintakyky / tilanne Terveydentila ja sen taustatiedot Työelämävalmiudet Esimiehet: Siirtymäkeskustelut /Sijoitus pajatyöhön / Työelämävalmiudet? Kuntoutusohjaaja: koulu- ja työhistoriatiedot /Sosiaalinen tilanne Terveydenhoitaja: Terveyshistoria ja dokumentit /Terveystarkastus Työterveyslääkäri: Laaja-alainen työllistymiskyvyn arvio / kuntoutustarve? 14 työsopimus uusitaan tai Siirtyminen myöhempiin vaiheisiin tai Todetaan pysyvä työkyvyttömyys Toimeentulo erillisen suunnitelman mukaan Urasuunnitteluvaihe 6-12 kk Oman aktiivisuuden, muutosvalmiuden ja tulevaisuusorientaation lisääminen Tuetaan työntekijän omaa aktiivisuutta ja suunnan löytämistä Motivoiva ohjaus, kaikki toimihenkilöt osaavat. Ammatinvalinnan ohjaus Sosiaalityö ja palvelusuunnitelma Lääketieteelliset tutkimukset ja -hoidot, lääkinnällinen kuntoutus. Voi sisältää sairauslomia Kuntoutusryhmän kokoukset Työntekijähuoltoryhmän kokoukset Työhön sijoitus on räätälöity ja ammatillista suunnitelmaa eteenpäin vievä. Palkkaus kannustavampi kuin edellisissä vaiheissa? Suunnitelma ammatilliseen kuntoutukseen, työkokeiluun, työhön valmennukseen tai suoraan työllistymiseen Siirtyy Tuumasta toimeen vaiheeseen tai Eiku menoksi vaiheeseen tai Siirtyy työelämän ulkopuolelle (työkyvyttömyys) tai Siirtyy takaisin etsikkovaiheeseen Tuumasta toimeen - vaihe 6-12 kk Testata tehtyjen suunnitelmien sopivuutta / toimivuutta / realistisuutta Rohkaista ja saada varmuutta suunnitelmien viemiseen eteenpäin Työkokeilut (Kela, työnantajapaketit) Työhönvalmennus Koulutuskokeilut (Kela, työvoimahallinto) Työllistyminen suoraan Kuntoutusryhmän kokoukset Muiden hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelmien toteutus Mitalikahvit Työvoimatalolla Eiku- menoksi- vaihe Toimeentulo palkasta tai kuntoutusrahasta tai Palaa aikaisempiin vaiheisiin Jatkaa työvoimayhdistyksen työssä Eiku menoksi -vaihe Työurasuunnitelmien toteuttaminen ja vakiintuminen Pärjäämisen varmuuden lisääntyminen Työ tai koulutus suunnitelmien mukaisesti Hoito ja kuntoutus suunnitelmien mukaisesti Työvoimatalotreffit 2-3 kk välein ohjaajan kanssa Tarvittaessa yhteydet työterveyshuoltoon / seuranta Tarvittaessa kuntoutusryhmä Valmistumiskahvit ja diplomi Työvoimatalolla Työhön tai koulutukseen Toimeentulo palkasta tai kuntoutusrahasta Palaa aikaisempiin vaiheisiin Jatkaa työvoimayhdistyksen työssä

Osatutkimuskatsaus 1.6. 30.11.2011 15 Osatutkimus A: Terveys- ja hyvinvointivaikutukset Riitta-Liisa Kokko, Pirjo-Liisa Kotiranta, Lars Leemann, Ulla Tyyni, Eila Linnanmäki THL, Väestön terveys, toimintakyky ja hyvinvointi -osasto, Hyvinvointi ja terveyserot -yksikkö Osatutkimus A on edennyt tutkimussuunnitelman mukaisesti, kenttätutkimuksen kolmatta vaihetta ja väestötutkimusdatan tietojen käsittelyä koskevaa viivästystä lukuun ottamatta. Tutkimuksen tavoitteena on arvioida Paltamo-mallin terveys- ja hyvinvointivaikutuksia. Osatutkimuksessa tarkastellaan työttömien ja työssä käyvien lähtötason hyvinvointi- ja terveyseroja, työllistymisen terveys- ja hyvinvointivaikutuksia sekä henkilön työllistymispolun ja terveyden, sosiodemografisen taustan tai henkilökohtaisten ominaisuuksien vaikutusta hyvinvoinnin paranemiseen ja työllistymiseen. Osatutkimuksen ensimmäinen tiedonkeruu koski lähtötason tilannetta ja toteutettiin syksyn 2009 - kevään 2010 välillä. Tulokset on julkaistu verkkojulkaisuna Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Raportti-sarjassa, Terveys- ja hyvinvointivaikutukset -lähtötason tilanne 2009-2010, Raportti 22/2011 (www.thl.fi/julkaisut). Seurantatutkimuksen toinen tiedonkeruu työllistämismallin vaikutusten arvioimiseksi toteutettiin syksyn 2010 - kevään 2011 aikana. Tässä tiedonkeruussa saadun seurantadatan käsittely THL:ssä on viivästynyt Paltamo-tutkimuksesta riippumattomista syistä. VETO-osasto toteuttaa samanaikaisesti useita laajoja väestötutkimuksia, joiden ruuhkautuminen on johtanut viiveisiin sekä Paltamo-tutkimuksen kenttävaiheen toteuttamisessa että jo kerätyn datan käsittelyssä. Seuranta-aineisto on saatu Paltamo-tutkimuksen käyttöön syksyllä 2011 ja datan analysointi on meneillään. Toiseen tiedonkeruuseen kutsuttiin 699 henkilöä ja tutkimukseen osallistui 428 henkilöä, joista 56 tuli mukaan tutkimuksen kuluessa kutsutun joukon ulkopuolelta. Osallistumisprosentiksi muodostui 56,7. Henkilöitä, jotka osallistuivat molempiin tiedonkeruisiin, oli yhteensä 359. Toiseen tiedonkeruuseen osallistui 69 henkilöä, jotka olivat mukana tutkimuksessa ensimmäistä kertaa. Tiedonkeruussa 2010 käytettiin kahta protokollaa siten, että sekä ensimmäisellä haastattelukierroksella puhelimitse haastatelluilta että uusilta haastateltavilta kerättiin myös ensimmäiseen tiedonkeruuseen kuuluvia tietoja. Tavoitteena on saada eri vaiheissa tutkimukseen mukaan tulevista henkilöistä riittävät perustiedot kattavan vertailuaineiston saamiseksi. Taulukossa 1 on tiedot vuosien 2009 ja 2010 tutkimuksiin osallistuneitten määristä. Vuoden 2010 luvut ovat ensimmäinen yhteenveto osallistumismääristä. Vertailutuloksia Paltamo-malliin työllistyneiden, Paltamon työssäkäyvien henkilöiden ja Sonkajärven työttömien työnhakijoiden mahdollisista terveys- ja hyvinvointimuutoksista saadaan vuoden 2011 lopussa. Tiedonkeruun kolmas kenttävaihe tullaan toteuttamaan talvella 2012 ja aineisto analysoidaan kevään aikana. Seurantatutkimuksen 2009-2012, kaikkien kolmen tiedonkeruun tuottamia ensimmäisiä tuloksia, vertailutietoja ja tietoja työllistämismallin vaikutuksista saadaan tutkijoiden käyttöön kesällä 2012. Alustavia tutkimustuloksia raportoidaan väliraportissa kesällä 2012 ja vuoden lopulla 2012.

16 Taulukko 1 Tutkimukseen osallistuneet tutkimusryhmittäin 2009-2010 Terveys- ja hyvinvointivaikutukset, haastattelututkimukseen osallistuneet 2009-2010 tutkimusryhmittäin 1. 2. 4. Paltamo Sonkajärvi Paltamo työttömät työlliset työttömät Aineisto 3. Paltamo työnhakuklubi / työvoimatalo (kuuluvat otokseen) 5. Paltamo työnhakuklubi / työvoimatalo (eivät kuulu otokseen) Yhteensä (Suluissa ryhmien 1+2+4 summat) N N N N N N Otos 2009 292 295 41 313 11 952 (900) Otos 2010 234 224 30 241 26 755 (699) Samoja henkilöitä 2009 ja 2010 180 152 14 175 4 525 (507) Osallistuneet 2009 184 155 31 176 9 555 (515) Osallistuneet 2010 134 108 30 130 26 428 (372) Samoja henkilöitä 2009 ja 2010 122 94 14 125 4 359 (341) Eri tiedonkeruisiin osallistuneita Haastattelu 2009 181 153 31 175 9 549 (509) Haastattelu 2010 130 107 26 130 17 410 (367) Samoja henkilöitä 2009 ja 2010 121 94 14 125 4 358 (340) Hyvinvointikysely 2009 162 125 27 154 8 476 (441) Hyvinvointikysely 2010 99 80 21 108 19 327 (287) Samoja henkilöitä 2009 ja 2010 94 75 9 105 2 285 (274) Elämänlaatukysely 2009 167 131 31 162 8 499 (460) Elämänlaatukysely 2010 106 90 21 117 20 354 (313) Samoja henkilöitä 2009 ja 2010 100 84 9 113 2 308 (297) Osallistumisprosentti % % % % 2009 63,0 52,5 56,2 58,3 (57,2) 2010 57,3 48,2 53,9 56,7 (53,2)

17 Osatutkimus B: Paltamon työllistämismallin kuntoutusvaikutusten arviointi Riitta-Liisa Kokko, THL, Väestön terveys, toimintakyky ja hyvinvointi -osasto, Hyvinvointi ja terveyserot - yksikkö Peppi Saikku, THL, Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja -talouden osasto, Vähimmäisturvayksikkö Kuntoutusvaikutusten arviointitutkimuksessa työikäisten kuntoutusta, kuntoutumista ja kuntoutuksen roolia työja toimintakyvyn edistämisessä tarkastellaan eri näkökulmista ja eri aineistoja hyödyntäen: 1) Tutkimuksessa mukana olevien ryhmien 1 kuntoutustarpeita, kuntoutuksen hakeutumista ja siihen osallistumista vertaillaan rekisteritietojen (Kela, Eläketurvakeskus, THL, TEM, Tilastokeskus) ja osatutkimuksessa A kerättävien haastattelu- ja kyselyaineistojen avulla. Tämä tutkimusosio sijoittuu arviointitutkimuksen loppuun vuoteen 2013, jolloin mahdollisimman ajantasaiset rekisteriaineistot ovat saatavilla. 2) Paltamon työllistämismallin kuntouttavaa vaikutusta yksilötasolla tarkastellaan vertailemalla malliin työllistyneiden henkilöiden lähtötason tuloksia heidän myöhempiin tiedonkeruutuloksiinsa työ- ja toimintakyvyssä sekä muissa keskeisissä terveyttä ja hyvinvointia kuvaavissa muuttujissa sekä vertailuryhmiin kuuluvien tuloksiin. Aineistona ovat osatutkimus A:n kysely- ja haastatteluaineistot. Tämän tutkimusosion aineisto tulee analysoitavaksi syksyn 2012 aikana kun viimeinen tiedonkeruu on saatu valmiiksi. 3) Paltamon työllistämismallin kuntoutuksen toimintakäytäntöjä arvioidaan tarkastelemalla Työvoimatalon työterveyshuollon toimintaa, kuntoutustarpeiden tunnistusta ja kuntoutukseen ohjausta sekä toiminnassa kehiteltyjä kuntouttavia toimenpiteitä. Aineistona ovat Työvoimatalon työterveyslääkärien, terveydenhoitajan ja kuntoutusohjaajan toteuttama asiakkaiden kuntoutusseuranta sekä kyseisten työntekijöiden haastattelut. Osatutkimuksessa on vuoden 2011 aikana keskitytty erityisesti kuntoutuksen toimintakäytäntöjen arviointiin kolmannen tutkimustehtävän mukaisesti. Kuntoutusasioissa työskentelevää henkilökuntaa; työterveyslääkäreitä, terveydenhoitajaa, kuntoutusohjaajaa ja terveyskasvattajaa on haastateltu henkilökohtaisesti tapaamalla tai puhelimitse syksyn 2011 aikana. Osatutkimuksessa on myös jatkettu työterveyslääkäreiden ja kuntoutushenkilökunnan toteuttamaa kuntoutusseurantaa. Työterveyslääkärit olivat kirjanneet 25.10.2011 mennessä seurantaan 112 kuntoutukseen, toimintakyvyn/ työkyvyn kartoitukseen tai arviointiin, eläkeselvittelyyn tai erilaisiin kuntouttaviin toimenpiteisiin liittyvää asiakaskäyntiä. Terveydenhoitaja ja kuntoutusohjaaja olivat kirjanneet yhteensä 46 asiakaskäyntiä. Niin tutkimuksen kuin erityisesti kuntoutuksen käytäntöjen kehittymisen näkökulmasta pulmallisena näyttäytyy työntekijöiden toistuva vaihtuvuus. Työterveyslääkärit, terveyskasvattaja ja terveydenhoitaja lopettavat työsuhteen Työvoimataloon vuoden loppuun mennessä. Lopettamisen pääasiallisena syynä ovat Työvoimatalon yhteistyössä, tiedonkulussa ja johtamisessa esiin tulleet ongelmat. Myös kuntoutusohjaajan työsuhde päättyy vuoden lopussa, vaikka hän ja terveydenhoitaja ovat työskennelleet talossa vasta puolisen vuotta. Työterveyshuollon henkilövaihdokset vaikeuttavat työterveyshuollon ja kuntoutuksen toimintakäytäntöjen kehittämistä ja vakiinnuttamista. Työntekijöiden toistuva vaihtuvuus muodostuu esteeksi myös Työvoimataloon työllistettyjen kuntoutusprosessien jatkuvuudelle ja turvaamiselle. Haastatteluista saatujen ensimmäisten havaintojen perusteella työterveyshuollon ja kuntoutusasioiden parissa työskentelevä henkilöstö on pyrkinyt kehittämään Työvoimatalolle selkeitä toimintakäytäntöjä muun muassa työkyvyn tukemiseen, työkyvyn arviointiin ja kuntoutukseen ohjautumiseen. Työterveyshuollossa on myös hahmoteltu Kuntoutumisen portaat Paltamossa -mallia ja laadittu kuntoutuksen toimintasuunnitelma. Kuntoutusasioiden parissa työskentelevä henkilöstö on yhdessä kehittänyt lääkärivastaanottojen, työhöntulotarkastusten, työkykyneuvottelujen, sairauspoissaolojen myöntämisen ja seurannan sekä päihde- ja mielenterveystyön toimintakäytäntöjä. Työterveyshuollon ja kuntoutuksen henkilöstö on kehittänyt työntekijöiden kuntoutustarpeiden tunnistusta ja työterveyshuoltoon ohjausta on pyritty lisäämään yhteistyössä esimiesten ja ohjaajien kanssa. 1 Paltamon työttömät työnhakijat/ työllistetyt, Paltamon työlliset ja Sonkajärven työttömät työnhakijat

18 Toimintamallien käyttöönotto on kuitenkin ollut vaillinaista, koska johdolta ei ole saatu tähän tukea, eikä käytäntöjä ole omaksuttu riittävällä tasolla esimerkiksi esimiesten parissa. Työllistettyjä on ohjattu ja saatu muun muassa ammatilliseen kuntoutukseen. Joillekin työllistetyille on haettu ja osalle myönnetty kuntoutustukea, työkyvyttömyys- tai osatyökyvyttömyyseläkettä. Työhyvinvointia ja terveyttä on pyritty edistämään muun muassa mahdollisuudella käyttää kuntosalia työaikana sekä järjestämällä ryhmämuotoista toimintaa. Haastatteluissa keskeisiksi työhyvinvointia heikentäviksi tekijöiksi Työvoimatalossa on mainittu mielekkään työn puute sekä työilmapiiriongelmat. Työterveyshuollon piirissä työntekijöiden välinen yhteistyö on toiminut hyvin. Haastattelujen ja seuranta-aineiston kerääminen ja analysointi jatkuu. Myös muita Työvoimatalolla työskenteleviä, kuten ohjaajia ja työhönvalmentajia tullaan haastattelemaan kuntoutuskäytäntöjen arvioimiseksi. Tavoitteena on jatkaa kuntoutusseurantaa työterveyshuollon ja kuntoutuksen uusien työntekijöiden kanssa vuoden 2012 loppuun. Toimintakäytäntöjen kehittymistä pyritään seuraamaan muun muassa haastatteluin koko tutkimuksen keston ajan vuoteen 2013 saakka.

19 Osatutkimus C: Yli 50-vuotiaiden työllistyminen Riitta-Liisa Kokko, Pirjo-Liisa Kotiranta, Tellervo Nenonen THL, Väestön terveys, toimintakyky ja hyvinvointi -osasto, Hyvinvointi ja terveyserot -yksikkö Laadullisessa osatutkimuksessa C arvioidaan työttömyyden ja uudelleen työllistymisen vaikutuksia yli 50- vuotiaiden työntekijöiden elämäntilanteeseen, heidän kokemaansa hyvinvointiin ja asemaan työmarkkinoilla. Tutkimuskysymyksiä ovat: Millä tavoin usein jo pitkän työuran tehneet ovat kokeneet aikaisemman työelämän, työttömyyden ja uudelleen työllistymisen? Millaisia työelämän siirtymiä ja elämänmuutoksiin liittyviä kokemuksia on ikääntyneillä työntekijöillä? Millaiset yksilölliset, yhteisölliset ja yhteiskunnalliset tekijät edistävät tai estävät ikääntyvien työllistymistä? Millaisia ovat yli 50-vuotiaiden Paltamon työllistämismalliin työllistyneiden kokemukset Työvoimatalosta ja Paltamo-mallista? Osatutkimuksessa on haastateltu yhteensä 15 yli 50-vuotiasta Paltamon malliin työllistynyttä henkilöä. He edustavat noin puolta tähän ikäryhmään kuuluvista, jotka ovat antaneet suostumuksen tutkimukseen. Laadullinen tutkimus on toteutettu strukturoituna teemahaastatteluna Paltamossa vuosina 2009 ja 2011. Haastattelut on toteutettu yhdeksän pääteeman ja niihin liittyvien kysymysten pohjalta. Pääteemat käsittelevät 1) omaa taustaa, työhistoriaa ja työelämäkokemuksia, 2) kokemuksia työttömyydestä, 3) kokemuksia työnhausta ja työllistymisestä, 4) koettua työ- ja toimintakykyä, 5) sijoittumista avoimille työmarkkinoille, 6) tulevaisuuden tavoitteita 7) työelämää koskevia näkemyksiä, 8) työssä koettua hyvinvointia ja 9) kokemuksia Työvoimatalosta ja Paltamomallista. Haastattelut tuottivat yhteensä 205 sivua puhtaaksikirjoitettua tekstiä. Aineistolähtöisessä tutkimuksessa tekstit on alustavasti analysoitu käyttäen sisällönanalyysia. Monitahoisessa aineistossa haastateltavat ovat kuvanneet omaa elämäntilannettaan, terveyttä ja työkykyä, työnteon merkitystä keskeisenä elämänsisältönä, epävarmaksi koettua asemaa työmarkkinoilla ja erityisesti kokemuksiaan Paltamo-mallissa. Sisällönanalyysissa keskeiset aihepiirit on poimittu tekstistä systemaattisesti, taulukoitu teemallisesti ja jäsennetty uudelleen 12-15 pääteeman alle. Jokainen haastattelu on tiivistetty omaksi tiedostoksi, mikä mahdollistaa haastattelujen keskinäisen vertailun, erojen ja yhtäläisyyksien tarkastelun. Aineiston tarkempi analyysi jatkuu. Haastateltavien keski-ikä oli 56 vuotta. Haastateltavista naisia oli 7 ja miehiä 8 henkilöä. Heistä Työvoimatalossa työssä oli 7 henkilöä ja talon ulkopuolella Työvoimatalon palkkalistoilla 8 henkilöä. Haastatteluista saatujen ensimmäisten havaintojen perusteella yli 50-vuotiaiden työllistymisestä, työelämää koskevista näkemyksistä ja Paltamo-mallista saaduista kokemuksista nousee esiin muun muassa seuraavia seikkoja. Yhteistä yli 50-vuotiaille haastatelluille on, että heillä on monipuolinen työhistoria ja laaja työkokemus. Useilla heistä on takanaan ammattikoulutus tai useampikin tutkinto ja he ovat olleet töissä monilla aloilla. Joillakin on aikaisempaa yritystoimintaa tai taustalla toimintaa maatilalla. Osalla haastateltavista työsuhteet ovat olleet pitkiä, he ovat olleet töissä Etelä-Suomessa ja jossakin vaiheessa palanneet takaisin kotiseudulle. Osa sen sijaan kertoo asuneensa ikänsä Paltamossa ja heillä työhistoria on enimmäkseen pirstaleinen työ- ja työttömyysjaksojen vuorotellessa. Useilla työttömyys on ollut kausiluonteista, kesällä löytyy töitä, mutta talvella koittaa työttömyys. Lähes kaikilla haastateltavilla on terveysongelmia. Vain kaksi pitää terveyttään hyvänä, 13:lla on mielestään heikko tai huono terveys. Monilla heistä on useita työntekoa rajoittavia vakavia sairauksia ja vaivoja, jotkut kertovat myös päihde- ja mielenterveysongelmista. Työttömyyden ja toimeentulovaikeuksien lisäksi tulee esiin myös velkaongelmia ja takausvastuita. Työttömyys ahdistaa, masentaa ja huolestuttaa noin puolta haastatelluista. Työttömyys on shokki, koettelee itsetuntoa ja koetaan jopa häpeänä. Ansiosidonnaiselle päivärahalle oikeutetut sen sijaan pitävät työttömyyttä ansaittuna lepona ja lomana, joka mahdollisuus heiltä on nyt Paltamo-mallissa evätty. Lähes kaikki haastatellut korostavat, että työttömänä ollessaan he eivät ole olleet toimettomia. Moni kertoo tottuneensa tekemään töitä nuoresta pitäen, jopa 9-vuotiaasta lähtien, aikuisten töissä. Työnteolla on hyvin keskeinen merkitys heidän elä

20 mässään. Työ on tukipilari, mikä auttaa tuntemaan itsensä tarpeelliseksi, tuo elämään säännöllisyyttä, toimeentuloa, sisältöä ja ihmissuhteita. He kuuluvat ikäpolveen, joka on oppinut, että aina kuuluu olla jotakin tekemistä, riippumatta siitä onko palkkatyössä tai työttömänä. Elämäntapaan kuuluu myös elää lähellä luontoa, marjastaa, kalastaa, metsästää, viljellä ja hoitaa kasvimaata, mikä on samalla keino saada särvintä ruokapöytään. Työnteon kokeminen velvollisuutena, työttömyys yhdistettynä huonoon terveyteen ja ikääntymisen mukanaan tuomat haitat ovat merkinneet ristiriitaa, johon on ollut sopeuduttava. Työmarkkinoilla he ovat oppineet sopeutumaan ja joustamaan, sinnitellen tilanteen mukaan. Työelämän vaatimukset, oman ammattitaidon vanheneminen ja uuden oppimisen hitaus tuovat epävarmuutta työnhaussa ja työssä. Vahvuuksina he pitävät kykyä kompensoida iän tuomia haittoja elämänkokemuksella, työkokemuksella, pitkäjänteisyydellä ja neuvottelutaidoilla. Yhteistä yli 50-vuotiaille työllistyneille vaikuttaisi olevan mentaliteetti selviytyä, ansaita itse toimeentulonsa ja pitää työntekoa keskeisenä elämänsisältönä ja arvona sinänsä. Tätä taustaa vasten haastateltujen asenne työllistämiseen vaikuttaa jokseenkin ristiriitaiselta. Osalla asenne työllistymiseen on myönteinen ja heistä useimmat ovat työllistyneet töihin Työvoimatalon ulkopuolelle. Osalla motivaatio työllistyä on heikko, hyvin kielteinen tai jopa ärtyisä. Yhtä henkilöä lukuun ottamatta haastatellut pitävät ikää ja ikääntymistä esteenä työllistyä avoimille työmarkkinoille, jotkut puhuvat myös ikärasismista. Useat ottavat esille mahdollisen eläkeiän noston ja pitävät sitä ristiriitaisena tavoitteena, koska se hidastaa nuorten pääsyä työelämään ja vie siten eväitä nuorten tulevaisuudelta. Koska töitä ei ole kaikille, heidän mielestään pitäisi työllistää ensi sijassa nuoria ja varmistaa heidän pääsynsä työelämään. Lähes kaikki haastatellut ovat huolissaan Paltamon nuorista ja heidän työmahdollisuuksistaan. Yhteistä haastatelluille on, että he pitävät asemaansa työmarkkinoilla epävarmana, sinnittelynä työn ja työttömyyden välillä. Osalla tulevaisuuden tavoitteet suuntautuvat jo osaeläkkeelle tai eläkkeelle, joillakin haastateltavilla myös koulutukseen. Kokemukset Työvoimatalosta ja Paltamo-mallista vaihtelevat. Työllistyminen joko Työvoimataloon tai talon ulkopuolelle on ollut noin puolelle haastateltavista positiivinen kokemus. Erityisesti Työvoimatalon ulkopuolelle työllistyneet kertovat olevansa tyytyväisiä työtehtäviinsä, kokevat arvostusta ja hyvinvointia työssä. Heidän kokemuksensa Työvoimatalosta ovat kuitenkin kielteisempiä kuin talossa työskentelevien, heidän mielestään työ Työvoimatalossa ei ole oikeaa työtä, eivätkä he haluaisi työllistyä taloon. Työvoimatalossa työskentelevistä muutama kokee työtään arvostettavan, osan kokemus on kuitenkin hyvin kielteinen. Lähes kaikki haastateltavat tuovat esiin epäkohdan, että Työvoimatalossa ei ole kaikille työtä tai mielekästä tekemistä. Työllistymistä Työvoimatalosta avoimille työmarkkinoille useimmat pitävät epätodennäköisenä ja katsovat helpommaksi työllistyä itsenäisesti ilman välikäsiä. Haastattelujen perusteella työnteko Paltamo-mallissa saa kolmenlaisia merkityksiä: osa työntekijöistä on työllistynyt Työvoimatalon ulkopuolelle mielekkääseen työhön, osa tekee enemmän tai vähemmän motivoituneesti töitä Työvoimatalossa ja osalla työntekijöistä ei ole tekemistä. Erityisesti työn etsintään ja työmahdollisuuksien luomiseen katsotaan Paltamo-mallissa olevan suuri tarve. Paltamo-mallin mukaista työllistämisideaa useimmat haastatellut pitävät sinänsä kannatettavana ja hyvänä, mutta ei toimivana. Haastateltavien mielestä työllistämismalli on mahdollisuus, jota tulisi kehittää. Haastattelujen analysointi jatkuu ja haastatteluaineistoja täydennetään vuonna 2012 valmistuvilla osatutkimus A:n kysely- ja haastatteluaineistoilla. Osatutkimuksen tuloksista raportoidaan arviointitutkimuksen loppuraportissa ja tarkoituksena on kirjoittaa aihepiiristä erillinen artikkeli. Lisäksi osatutkimus A:n tietojen pohjalta verrataan kolmen ikäryhmän nuorten (osatutkimus E), parhaassa työiässä olevien (osatutkimus D) ja ikääntyvien (osatutkimus C) työllistymiseen ja Paltamo-mallin toteutukseen liittyviä tietoja.