L I N N A N F Ä L T T I. ASEMAKAAVANMUUTOS Asemakaavatunnus 5/2006 Diaarionumero 15986-2005. Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö

Samankaltaiset tiedostot
9 ALIKERAVA 381 AK-58 AK-69 LPA K-8 LPA-22 LPA 314 K-27 AK-43 LPA AK-43 T-1 2:146 SAMPOLANKATU SIBELIUKSENTIE. i db. 40 db

KIRJASTO KESKUSTAN ALUEEN RAKENTAMISOHJE KORTTELIT 224, 301, 302, 303, 304, 319 JA 320

Asemakaavan selostus LIIKEKESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Haapajärven kaupunki

HYVINKÄÄ HANGONSILLAN ASUINALUEET KORTTELIVIITESUUNNITELMAT

YK LPA-3 AP-1 AL-3 AO-1. Kirkko. srk-1 418:5:28 418:5:2. srk-1 418:5:23. +a/t 418:7:3. + a/t 418:7:17. IIu2/3. ar III a/t 80 % a/t 418:6:3

Kaupunkisuunnittelu

6:39 17,5 1:92 17, , : ,1 1:43 14,9. ar 10 1:104 1:137 1:140 1: :117. e= , Päiväkoti 1:114 1:115 13,5

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

Ali-Tilkka. Näkymä lännestä.

Naulalevylausunto Kartro PTN naulalevylle

Naulalevylausunto LL13 Combi naulalevylle

SOMERONTIEN YRITYSALUE ASEMAKAAVAN MUUTOS OLLIKKALA 6 KAAVA-ALUE SIJAINTIKARTTA m HÄMEENOJANKATU HÄMEENTIE KASVITARHANPOLKU PUUSEPÄNKATU

JYVÄSKYLÄN CYGNAEUKSEN PUISTON ASUINKORTTELIN AVOIN TONTINLUOVUTUSKILPAILU NÄKYMÄ VAPAUDENKADUN JA VAASANKADUN KULMASTA

NAPINKULMAN AK-MUUTOS

III LPA. jk-6. py III III III. 35 dba III. jk-6 III III III III

PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE.

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

Palojoen varsi. Asemakaava ja rakennustapaohjeet Kaavoitus /Tanner

Palojoen varsi Asemakaava ja rakennustapaohjeet. Tontti-info Hyvinkään kaupunki, kaavoitus Anitta Ojanen

PORVOO. Asemakaava 426 RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus- ja rakennuslautakunta Ölstens, Uppstens. 31. kaupunginosa, korttelit

Kaurialan kaavarunko SITO OY,

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Yleisten rakennusten korttelialue.

ASEMAKAAVAN SELOSTUS. Porin kaupunkisuunnittelu Asemakaava tunnus


RAKENTAMISTAPAOHJE LINNAKANGAS

VÄINÖLÄNNIEMI AL-39 III VI IV III III III. saa-2. p sr sr dB p saa-2. 35dB. ap (1-35-1) 35dB. sr-30. saa-2 saa-2.

BOSTONIN ALUE. RAKENTAMISOHJEET korttelit , 5508 ja yleiset alueet

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

MUTALA. Liite 1, 1 / 5 TKL III. e=0.5 SALPAKANKAANKATU JUKOLANKATU NURMEKSENTIE II II e=0.4. avo NURMEKSENTIENPUISTO. Aspitie. Aspitie.

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

Luonnos Kartta kaupan kohteesta on liitteenä. 4 Kauppahinta on kaksikymmentäviisituhatta (25 000) euroa.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Yleisten rakennusten korttelialue.

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

Naulalevylausunto LL13 naulalevylle

RAKENNUSTAPAOHJEET. Muutoksen kuvaus:

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT

Asemakaavan muutos koskee: koko Luolalan teollisuusaluetta sekä katu-, erityis- ja virkistysalueita, lukuun ottamatta korttelia 7 ja osakorttelia 8.

VIIRINLAAKSON RAKENTAMISTAPAOHJE

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Lähivirkistysalue. Yleinen pysäköintialue.

12 AO 704:1:60 704:1:71 PELTONIEMENRAITTI / e= % e=0.20 LUUKONTIE 704:1:70 704:1:76. e= :1:72 704:1:66. e= :1:67 .

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, , , sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta.

KESKILOHJAN ASEMAPAIKKA Asematoimintojen tilavaraussuunnitelma

KOIVUKYLÄN KESKUSTA kaavatarkastelu

SILIKALLIO RAKENTAMISTAPAOHJEET

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE

kestämään elämää asunto oy Kanttiininkuja 9, HÄMEENLINNA


JÄMIJÄRVI JÄMI HARJUMÖKKIALUE

AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

KESKUSTA 2 ASEMAKAAVAMUUTOS, RADAN POHJOISPUOLI, RATATYÖLÄISTEN KORTTELI

LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE

HELSINKI HIGH-RISE SUUNNITTELUOHJELMA. Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu. (Beta)

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

NIEMI ve. AL/ALO-1 1ap/80al LPA-1 (344/11-14) ALO-1. KL-21 II 9500 m m. KTYO-1 IV e=0.50 tär 1ap/60tsto. 1ap/opp180 1ppp/as. ter t50.

UTRA. Lasitehtaantie. (vain myynti)

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

1: m m m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

1.02 Asuinpientalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

K-KS vakuutussumma on kiinteä euromäärä

TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat. RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo

% %228koti. Lava. Lava. Srk -k es k us. III k. II Ts. III k. Ts k. M-market

ASEMAKAAVOJEN 480 ja 481 SELOSTUS

KAANAANMAAN PIENTALOALUEEN POHJOISOSA, II VAIHE, VIINITARHANTIE

Ahjotie RAATEKANKAANTIE 5:218. mp-1. ajo. ajo. ajo TKL. avo RAHTIKATU. e=0.35 TELITIE. Telitie. ajo. ajo 21 RAATEKANGAS TKL. II e=0.40. avo.

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue.

RUSKO HIIDENVAINION ASEMA- RUSKO HIIDENVAINION ASEMAKAAVAN MUUTOS

Asemakaavamääräykset Sääksvuori, korttelit 61 ja 62, kaavatunnus 28:010 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:

A-26/s-2 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

Mittakaava: 1: m. Laukaan kunta

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

KERAVA 9. ALIKERAVA KERCA III LÄNSIOSA (2277B)

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue.

SAAREN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

SUVANNONTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Asuinkerrostalojen korttelialue. Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5

Hämeenlinnan kaupunki Kaavarekisteri :43:52 1 (5) A S E M A K A A V A M E R K I N N Ä T J A - M Ä Ä R Ä Y K S E T :

KASTUN TALON KORTTELI ASEMAKAAVAN MUUTOS

muuramistonheikki Tyylikäs koti historiallisessa ympäristössä aivan keskustan tuntumassa! Taiteilijan näkemys kohteesta. Taitelijan näkemys kohteesta.

Erillispientalojen alueet (AO) korttelin 2006 tontit 1-2 ja korttelin 2007 tontti 1

430 Lintulan lisätontit. Tämä rakennustapaohje liittyy Lintulan lisätonttien asemakaavamuutokseen nro 430 ja päivättyyn kaavakarttaan.

Jyväskylän asuntomessut 2014 Mallipiha, tontti 213 / 3

KARHUKORTTELI. Porin kaupunkisuunnittelu Asemakaavan tunnus

KORTTELISUUNNITELMA - TALTRIKINMÄKI. Näkymä Lusikkatieltä, korttelien ja välistä pohjoiseen.

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS 2503 Suomen Kasarmit

Finpyyn 81. kaupunginosan korttelin 97 ja Palomäen puiston (osa) asemakaavan muutos sekä I asemakaava VP 31/

Korttelit 001 ja 005 rakennustapaselosteet

e=0.25 I I e=0.30 IIII e= ET 2013-K28432/1 e=0.30 H a Rasiakuja Purnukuja 29 palahti 2008-K609/1

KAUNIAISTEN KAUPUNKI MYY TARJOUSTEN PERUSTEELLA OMATOIMISEEN RAKENTAMISEEN PIENTALOTONTIN OSOIT- TEESSA ALPPIKUJA 2

Tontti esitetään asetettavaksi myyntiin liitteenä 2 olevan myyntiesitteen mukaisesti.


HAVAINNEKUVA EXLIBRIS

Transkriptio:

Ymäristötoimiala Kauunisuunnittelu Kaavoitusysiö Schauman Aritehdit Oy, 20 L N N A N F Ä L T T ASEMAKAAANMUUTOS Asemaaavatunnus 5/2006 Diaarionumero 5986-2005 RAKENTAMSTAPAMÄÄRÄYKSET 0..20

SSÄLLYSLUETTELO YLESTÄ... 2. Raentamistaamääräysten taroitus... 2.2 Kaavan taroitus... 2. Korttelialueet... 2. Luettelo raentamistaamääräysten liiteasiairjoista... 2 RAKENNUKSET... 2. Suojeltavien raennusten orjaaminen... 2.2 Uudisraennusten julisivut... 2. Asuntojen sisäänäynnit - ja A-2 -orttelialueilla... 2. Asuntoohtaiset uistit ja irtainvarastot -orttelialueilla ortteleissa 8 ja 57... 2.5 Liie- ym. tilojen suunnittelu uudisraennusissa -orttelialueilla... 2.6 Uudisraennusten ullaot, atot ja ilmanvaihtoonehuoneet -orttelialueilla... 2.7 Uudisraennusten ullaot ja atot A-2 -orttelialueilla... 2.8 Parveeet - ja A-2 -orttelialueilla... 5 2.9 Raennusen fyysinen liittyminen atutilaan... 5 2.0 Talousraennuset, atoset ja ergolat -, A-2 ja -orttelialueilla... 6 2. Raennusteniset rataisut... 6 PHAT... 6. Yhteisihat uudisraennusten yhteydessä -orttelialueilla... 6.2 Asuntoohtaiset ihat uudisraennusten yhteydessä -orttelialueilla... 7. Piha-alue Amiraalistonadun ulmassa orttelissa 9... 7. Yhteisihat suojeltavien raennusten sr-, ja sr- yhteydessä -orttelialueilla, seä A-2- ja -orttelialueilla... 8.5 Asuntoohtaiset ihat suojeltavien raennusten sr-,, ja sr-7 yhteydessä... 8.6 Pihat KTY- ja KTY- -orttelialueilla... 8 YLESELLE JALANKULULLE JA POLKUPYÖRÄLYLLE ARATUT ALUEET TONTELLA... 8 5 ATAAMNEN... 8 5. -orttelialueiden uudisraennettavilla alueilla... 8 5.2 -orttelialueilla suojeltavien raennusten alueilla, A-2- ja -orttelialueilla seä KTY- ja KTY- -orttelialueilla... 9 6 ALASTUS TONTELLA... 9 6. alaistus Aavevaununujalla, Onniaujalla ja Diligenssiujalla... 9 6.2 alaistus ihalla... 9 7 MANOKSET... 9 8 YMPÄRSTÖTADE... 0 LTTEET

2 YLESTÄ. Raentamistaamääräysten taroitus Miljöötavoitteiden ja viimeistellyn ilmeen saavuttamisesi Linnanfältin alueelle on laadittu raentamistaamääräyset, joa täydentää 28..20 äivätyn ja 0..20 lausuntojen johdosta muutetun asemaaavan merintöjä ja määräysiä seä ohjaa raennusten ja ihatilojen toteuttamisen laatutasoa X auunginosan ortteleissa 5 (osa), 7 (osa), 8, 9, 56 ja 57. Raentamistaamääräysiä noudatetaan asemaaavan toteuttamisessa..2 Kaavan taroitus Asemaaavanmuutos luo edellytyset uuden ModerniPuuKauuni -teeman muaisen asuinalueen toteuttamisesi Linnanfältin alueelle. Alueen teollisuus- ja variotoiminnot väistyvät esustan auuniraenteen laajentumisen myötä. Linnanfältin alueen toteutusen ääteemoja ovat mm. oeellinen uuraentaminen, auuniraennetta eheyttävä ymäristöönsä soeutuva täydennysraentaminen, toiminnallisesti seoitettu raenne seä vahvan omaleimaisen imagon ja identiteetin luominen alueelle aritehtonisesti modernin yleisilmeen avulla. Alueen suunnittelun tavoitteista on taremmin selostettu aavaselostusen ohdassa. Asemaaavan tavoitteet ja einoista tavoitteiden saavuttamisesi ohdassa. Asemaaavan rataisu ja erusteet.. Korttelialueet altaosa modernin uuauungin uudisraentamisesta sijoittuu asuinraennusten orttelialueille ortteleihin 8, 9, 56 ja 57. Linnanadun varren suojeltava uutaloanta sisältyy ortteleihin 9 ja 56. Uudisraennusissa tulee olla ortteleittain yhtenäinen attomuoto, - materiaali ja -ulma seä raennustyyli. Erityistä huomiota on iinnitettävä ulloisenin atujulisivun oreusasemien soimiseen suojeltaviin raennusiin. Korttelissa 7 asuinraennusten orttelialueilla sijaiee orttelin 7 vanha uutaloanta ja toimitilaraennusten orttelialueella KTY- sijaiee toimisto- ja toimitilaäytössä oleva 99 valmistunut tehdasraennus. Asuinraennusten orttelialueet A-2 ovat orttelin 7 täydennysraennettavia tontteja. Uudisraennusten tulee soeutua oreusasemien, muotojen, mittasuhteiden, auotusen ja väritysen uolesta orttelin yleisilmeeseen ja lähimiin suojeltaviin raennusiin. Toimitilaraennusten orttelialue KTY orttelissa 8 sisältää Maauntamuseon äytössä olevat 800-luvun loulla ja 90-luvun aluvuosina raennetut harja- ja sivellintehtaan jäljellä olevat raennuset. Toimitilaraennusten orttelialueella KTY-2 orttelissa 5 sijaiee unatiiliset 90-luvulla raennetut raitiovaunuhallit, jossa tällä hetellä toimii mm. nuorten työajat, Maauntamuseon varastoja ja irjastoauton tuiohta.

. Luettelo raentamistaamääräysten liiteasiairjoista Periaateuvia orttelien 9 ja 56 julisivuista atu- ja torialueiden suuntaan 2 Periaateuvia orttelien 8 ja 57 julisivuista atu- ja torialueiden suuntaan Periaateuvia A-2 -orttelialueiden julisivuista atualueiden suuntaan Liie-, ym. tilat ja näyteiunainnat uudisraennusissa -orttelialueilla 5 Periaateuva moniäyttötilan suunnittelusta 6 Periaateuva itittäin allistetuista laeatoista ortteleissa 8 ja 57 7 Kiinteistöjen tulvasuojausen oreustasot 8 Aluerajauset, joiden laajuudelta äyttösuunnitelmat tulee osoittaa raennusluavaiheessa 9 Aitaaminen -orttelialueiden uudisraennettavilla alueilla 0 Aavevaununujan yleissuunnitelma Onniaujan yleissuunnitelma 2 Diligenssiujan yleissuunnitelma 2 RAKENNUKSET 2. Suojeltavien raennusten orjaaminen Suojeltavat raennuset on aavaartassa jaettu sr -merinnöillä luoiin mm. arvon, suojeluerusteen luonteen ja sen muaan, uina aljon muutosia julisivuille sallitaan ja minä verran raennusia voidaan äyttää liie- ja työtilojen raentamiseen. Korjaustöiden ensisijaisena lähtöohtana tulee olla alueen työläis- ja teollisuushistoriasta ertovien raennusosien ja intojen säilyttäminen. ain orjauselvottomat iunat saa uusia. Uusien iunoiden tulee vastata mitoituseltaan, materiaaliltaan ja intaäsittelyltään alueräisiä. 2.2 Uudisraennusten julisivut Raennusten tulee olla muodoiltaan ja julisivujärjestelyiltään ortteleittain yhtenäisiä. Julisivujen jäsennysessä ja aton muodossa noudatetaan liitteissä, 2 ja esitettyjä julisivuatelmien eriaatteita. Julisivumateriaalina on soelia luuun ottamatta äytettävä uuta, myös alomuurinomaisissa seinissä. Julisivuinnat jäsennetään yhtenäisisi ysty- tai vaaasuorisi entisi. Korostavia nuria ja auojen ielilaudoitusia ei sallita. Julisivuissa ei saa näyä elementtisaumoja. Raennusluavaiheessa tulee esittää raenneleiaus mahdollisen elementtisauman toteuttamistavasta. -orttelialueilla viereäisissä raennusissa tulee äyttää eri värisävyjä. Kortteleittain tulee äyttää yhtenäisesti ääasiallisena julisivumaalina joo eitto-, uulto- tai eittomaalia. unoiden muodon tulee olla elistetty erinteisen uuauuniraentamisen taaan. Puitejaon tulee noudattaa raenteellista uitejaoa eiä ulouolisia irtoristioita sallita. unoiden tulee olla mahdollisimman lähellä julisivuintaa. Jos ortteli jaetaan tonteisi, saa tonttien väliselle rajaseinälle sijoittaa aloturvallisuus huomioiden iunoita ja muita auoja, jollei naauritontilla ole tällä ohdalla, raennusten errosluvut huomioiden, raennusalaa. Raennusissa ei sallita uminaisia äätyjä muutoin uin edellä mainitussa taausessa ja i -merinnän ohdalla maantasoerrosessa. Kadun, torin ja yleiselle jalanululle ja oluyöräilylle varatun alueen (Aavevaununuja, Onniauja) reunalla maantasoerroseen tulee ääasiallisesti sijoittaa äääyttötaroitusenmuaisia tiloja. Maantasoerrosen julisivu ei näiden julisten ulotilojen suuntaan saa antaa uminaista vaiutelmaa. Myös ihan uolella soelivaiutelmaa yritään välttämään maantasoerroseen sijoittuvien autilojen auotusella ja julisivuäsittelyllä. Näyteiunainnoista on määrätty asemaaavassa lt- ja lt- -määräysissä ja määräysiä on havainnollistettu liitteessä.

Soeliintojen materiaaliin ja äsittelyyn tulee iinnittää erityistä huomiota. Soelit eivät saa olla betonielementtiintaa, ellei betoniintoihin sisälly ymäristötaidetta tai erityistä taiteellista uviointia muottiteniialla. Yli mein oruisissa soeleissa tulee välttää yli 0 mein ituisia yhtenäisiä intoja. Raennusluavaiheessa on atujen ja torien reunoille suunniteltavista raennusista esitettävä julisivuiirustuset, joista äy selville sovitus viereisiin raennusiin. 2. Asuntojen sisäänäynnit - ja A-2 -orttelialueilla Sisäänäynnit asuntoihin järjestetään ääsääntöisesti sisäihan uolelta, oieusena lt- -raennusalalla Aavevaununujan uolelta ja Onniaujan uolelta asierrosisessa Raitioujaan rajoittuvassa raennusessa. Sisäänäynteihin liittyvät ihat sisäihoilla raennetaan atu- tai toritasoa oreammalle niin, että ihan avulla sovitetaan atu- tai toritason ja asunnon lattiatason välinen oreusero. 2. Asuntoohtaiset uistit ja irtainvarastot -orttelialueilla ortteleissa 8 ja 57 Asemaaavassa osoitettujen raennusalojen ja raennusoieuden ylittäen saa raentaa ihan uolelle asuntoohtaiset ääsisäänäyntien uistit/ tuuliaait, enintään uitenin 6 - m 2 / yhden asunnon uisti tai -m 2 / ahden asunnon uisti. Niihin yli 00 h-m 2 maantasoasuntoihin, joihin ei liity edellä mainittuja raennusmassasta ulonevia uisteja tai tuuliaaeja, saa asemaaavassa osoitettujen raennusalojen ja raennusoieuden ylittäen asuntoohtaiselle ihalle raentaa yhteisäyttöisestä ihasta rajaamaan irtainvaraston, enintään uitenin 6 -m 2 / asunto. 2.5 Liie- ym. tilojen suunnittelu uudisraennusissa -orttelialueilla Liietilojen suunnittelussa tulee ottaa huomioon tilojen muuntojoustavuus ja mahdollisuus ieniin liietiloihin ooltaan 25-75 m 2. Liietiloilla voi olla yhteisiä sosiaalitiloja. Liie- ym. tilojen sijoittuminen on esitetty liitteessä ja eriaateuva moniäyttötilan suunnittelusta liitteessä 5. Raitioujalle ja Linnanmalmi-torille avautuvat liie-, ravintola- ja alvelun toimitilat tulee varustaa automaattiovella, miäli niiden lattian oreustaso edellyttää luisia. 2.6 Uudisraennusten ullaot, atot ja ilmanvaihtoonehuoneet -orttelialueilla Kattomuodon, -materiaalin ja -värin tulee olla ortteleittain sama. Katosia ja lasitettuja terasseja ei saa raentaa ylimmän errosen raennusalan ulouolelle. Kaide- ja ergolaraenteita saa raentaa raennusen julisivuinnan ja vesiaton leiausohdasta 0 asteen ulmassa uvitteellisesti ohoavan tason alauolelle. Korttelialueilla 9 ja 56 attointojen tulee muodostaa mahdollisimman ehyttä attointaa ja ilmastointionehuoneet tulee sijoittaa errosiin. Kun raennusten väliset auot raennetaan toisiinsa iinni huonetiloin, atosin tai raentein, ytevien raenteiden tulee liittyä luontevasti yhdistettävien raennusten aritehtuuriin mm. räystäslinjoihin. Katoset ja muut yhdistävät raenteet tulee tuea raennusten äätyseinien raenteista. Korttelialueilla 8 ja 57 attointojen tulee muodostaa mahdollisimman ehyttä attointaa. lmastointionehuoneet ym. tilat ja raenteet tulee sijoittaa yhtenäisen vesiaton alauolelle. Katon räystäslinjan tulee jatua yhtenäisenä myös julisivun sisäänvetojen ja uloeiden ohdalla. Liitteessä 6 on esitetty eriaateuva itittäisistä laeatoista noususuuntineen ja taiteohtineen. 2.7 Uudisraennusten ullaot ja atot A-2 -orttelialueilla Kattomuodon, -materiaalin ja -värin tulee olla orttelialueittain sama. Kattointojen tulee muodostaa mahdollisimman ehyttä attointaa ja attolyhtyjen yhteenlasettu leveys ei saa olla suuremi uin 50 % attoinnan ituudesta.

5 2.8 Parveeet - ja A-2 -orttelialueilla Raennusten massoittelussa ja julisivuissa yritään seleään erushahmoon, josta vähäiset ulonevat osat toteutetaan ilmeeltään evyinä. Terästä saa äyttää arveeraenteissa uulle onastisena ja uun lämöä orostavana edellyttäen, että tuiraenteet ovat mahdollisimman siroja ja teräs jää näyväsi innasi. Parveeiden alonestoajan tulee uitenin olla uolet raennusen alonestoajasta. Jos arveeiden tuiraenteet ovat terästä, elastautuminen tulee yli olmierrosisissa raennusissa järjestää muun uin arveeen autta, esim. iunasta. Terästä saa äyttää myös latta- tai innaaiteissa. Julisivut tulee jo lähtöohtaisesti suunnitella arvee- ja terassilasituset huomioiden siellä, missä lasitus on sallittu (oonaan sisäänvedetyt arveeet) tai meluntorjunnan vuosi edellytetty ja arveelasitus on tehtävä oonaisuudessaan raennusvaiheessa. Parveeaiteessa lasin äyttö on sallittu vain varsinaisen uuaiteen tai teräsisen latta- tai innaaiteen taustalla, ei ainoana aidemateriaalina. Oleseluarveeet tulee ääsääntöisesti raentaa oonaan sisäänvedettyinä atualueen, torin ja rautatiealueen uoleisilla julisivuilla. Poieuset tähän on mainittu alla ortteliohtaisesti. Korttelialueilla 9 ja 56 raennusalan saa ylittää arveein sisäihan uolella edellyttäen, että orrashuoneista ja niihin liittyvistä errosauloista suunnitellaan viihtyisiä ja luonnonvaloisia. Uloearveeiden yhteenlasettu leveys ei saa olla suuremi uin 0 % julisivun ituudesta. Julisivulinjasta ulonevia arveeita ei saa lasittaa. Korttelialueilla 8 ja 57 uloeellisia, ysittäisiä, raennusalan ylittäviä asuntoohtaisia oleseluarveeita saa aritehtuurin elävöittämisesi raentaa enintään l/ erros/ atualueen tai torin uoleinen julisivu, uitenin siten, miten raennusjärjestysessä määrätään tontin rajan ylittämisestä. Kadun ja torin uolella viereäisten asuntojen uloearveeita ei saa raentaa toisiinsa iinni ja unin uloearveeen enimmäisoo on m 2. Sisäihan ja yleiselle jalanululle ja oluyöräilylle varatun alueen uolella arveeet saavat ulottua raennusalan ulouolelle. Uloearveeiden yhteenlasettu leveys ei saa olla suuremi uin 50 % julisivun ituudesta. Julisivulinjasta ulonevia arveeita ei saa lasittaa. A-2 -orttelialueilla adun uolella saa raentaa ererinomaisen arveeen, jona saa ulottaa enintään 60 cm julisivulinjan ulouolelle uitenin siten, miten raennusjärjestysessä määrätään tontin rajan ylittämisestä. Raennusalan saa ylittää arveein sisäihan uolella. Julisivulinjasta ulonevia arveeita ei saa lasittaa. Kullain julisivulla arveeiden yhteenlasettu leveys ei saa olla suuremi uin 50 % julisivun ituudesta. 2.9 Raennusen fyysinen liittyminen atutilaan Katualueen rajaan iinni raennettavasi määrätty raennus voi esim. oordinaatiston suoraulmaisuudesta oieamisen vuosi jäädä aioitellen vähäisessä määrin irti adun rajasta. Tällöin raennusen ja atualueen väliin jäävä tontin reuna tulee äällystää enttäiveysellä. Liie-, ravintola- ja toimistotilojen, alvelun toimitilojen, työtilojen, asuaiden monitoimitilojen ja orrashuoneiden atosia saa ulottaa enintään mein julisivulinjan ulouolelle. Moniäyttöisiin tiloihin (m -raennusalat) liittyvät ortaat ja luisat saa raentaa yhden mein levyisenä raennusen suuntaisesti atu- tai torialueelle.

6 2.0 Talousraennuset, atoset ja ergolat -, A-2 ja -orttelialueilla Talousraennuset, atoset ja ergolat ovat merittäviä orttelioonaisuutta täydentäviä auuniuvallisia elementtejä. Niiden tulee muodostaa asuinraennusten anssa ilmeeltään, materiaaleiltaan, väreiltään ja oreusmaailmaltaan yhtenäinen oonaisuus. iherattojen äyttö on suositeltavaa. 2. Raennusteniset rataisut Uudisraentaminen tulee toteuttaa vesitiiviinä vähintään oreustasoon +2.65 saaa. Liiteartalla 7 on esitetty eriseen huomioitavat tulvasuojausen oreustasot Amiraalistonadun, Raitioujan, Aavevaununujan ja Linnanmalmi-torin reunalla. Alin viemäröitävä lattiataso on +.25, tämän oreustason alauolella viemärit umataan. Uudisraentamisvaiheessa tulee tehdä varauset liie- ja ravintolatilojen ilmanvaihtoutien atolle viemiseen raennusen sisällä tai suunnitellusti sisäihan uoleiseen julisivuintaan integroiden. Aurinoaneelit, tuuligeneraattorit ja muut energianeräimet tulee integroida osasi raennusten aritehtonista oonaisilmettä. PHAT. Yhteisihat uudisraennusten yhteydessä -orttelialueilla Sisäihat sijaievat ainain osittain ysäöintiellarien ansilla. Sisäihat ovat monimuotoisia asuaiden yhteisiä ihoja vastaainona ortteleiden välisille auunimaisille auioille ja ujille. Piha on jäsenneltävä intamateriaalein, istutusin, alustein ja valaistusen avulla viihtyisisi eri iäryhmien tareet ja esteettömyyden huomioon ottavisi leii- ja oleselualueisi. Tonttirajoja ei saa orostaa orttelin sisällä. Pysäöinti sijoitetaan ihaannen alaisiin ysäöintilaitosiin niin, että ihoille jää myös maanvaraista osaa isojen uiden istuttamista varten. Pihaannen äälle ei saa raentaa autoaioja muutoin uin asemaaavan osoittamille ysäöintiaioille. Pysäöintitiloihin johtavien luisien seä ansiraenteiden oreatasoisesta ilmeestä tulee huolehtia. Kaiien maanalaisiin tiloihin liittyvien maaninnalle näyvien ilmanvaihtohormien ja muiden vastaavien raenteiden soeuttamiseen ymäristöön on iinnitettävä erityistä huomiota. lmanvaihtohormit ja väestönsuojien hätäoistumisluuut suunnitellaan vähäeleisisi ja huomaamattomisi integroimalla osasi ihan muita raenteita ja istutusia. Pihan yleisvaiutelman tulee olla vehreä ja ihan austiset ominaisuudet tulee saada miellyttävisi. Maanvaraiseen asvualustaan istutettava jalo lehtiuu voi olla esim. saarni, lehmus, vaahtera, tammi, jalava tai astanja. stutettavan uun tulee edustaa mahdollisimman isoa taimiooluoaa, minimi runoymärysmitta 6-8 cm. Kasvualustaan tulee iinnittää erityistä huomiota ja uun hoito tulee teettää viheralan ammattilaisella. Maanvaraisten uiden ja nurmion lisäsi istutusia voidaan moniuolistaa oriste- ja hedelmäuilla, ensailla ja öynnösasveilla. Nurmiiven äyttöä suositellaan. Kasvualustat ja asvillisuuden ihaannelle tuottama uorma otetaan huomioon jo raennesuunnittelun aluvaiheessa. Pihaansi tulee varustaa juurisuojalla.

7 Hulevesijärjestelyt tulee suunnitella osana ihan erusintaa. Pihan innanmuodot ja hulevesien johtaminen tulee suunnitella oonaisuudesi, joa ei ole riiuvainen intaraenteiden alla olevan betonilaatan allistusista, vedenoistosta ja ansiaivojen sijainnista. Hulevesien johtamista hulevesiverostoon tulee vähentää johtamalla sitä asvillisuusalueille joo intavaluntana tai intaraenteiden alle salaojaerroseen. Joaiselle ihalle suunnitellaan tulvareitti, joita itin tulvavedet ääsevät tarvittaessa tulvimaan aduille tai ujille. Pihojen äällysteinä tulee ääasiallisesti äyttää soraa, mursetta tai iveystä. Asfaltin osuus uluteiden äällystämisessä saa olla enintään 50 %. Raennusten välisissä auoissa uluteiden tulee olla ivettyjä. Murse- ja sorainnat seä nurmiiveys vähentävät aiua ja ihan vedenlääisyyy aranee. Materiaalien rajaaminen on ysi täreimmistä asioista ihan huolitellun ilmeen saavuttamisesi. Nurmen tai istutusten ja viereisen materiaalin välissä äytetään rajaavaa reunaraennetta. Käytettävän reunamateriaalin tulee estää rioontumatta tavanomaista ihan unnossaitoalustoa ja yliajoa. Pelastustiet suunnitellaan alisteisisi muulle ihasuunnitelmalle siten, että elastuslaitos voi toimia ihalla, mutta elastustiet ja elastusaiat eivät orostu ihan oonaisuudessa. Käyttövalmiuden taaamisesi tulee reitin aiien intojen olla aurattavia ja jatuvan unnossaidon ohteena. Pihalle esitetään lumitilat, joille lumi voidaan jättää talviaudesi riastuttamaan ihaymäristöä. Lumitilalle tulee esittää aia, jossa lumiasa ei haittaa ihan muita toimintoja ja ihan raenteet yms. eivät ole vaarassa vaurioitua aurausen taia. Esimerisi ymmenen sentin lumisade tarviisi noin m x m ooisen alueen lumitilaa varten, jos aurattavan alueen inta-ala olisi noin 600 m 2 (aurattavaa lunta 0, m x 600 m 2 = 60 m artiomaisen enintään uolitoistameisen lumiasan tilantarve 20 m 2 ). Jäteeräysisteet tulee sijoittaa raennuseen, raennelmaan tai maanalaiseen tilaan. Tomutus- ja uivaustelineet rajataan ihatilasta ensasaidoin jai säleiöin. Korttelissa 56 leii- ja oleselualueet tulee olla riittävästi suojattu liiennemelua vastaan ennen Linnanadun varren asuinraennusten raentamista. Tonttijao- ja raennusluavaiheessa tulee esittää utain asemaaavassa osoitettua ihaannen () ymärille suunniteltua raennusryhmää oseva äyttösuunnitelma ihan tasolta auto- ja oluyöräaiojen, uluteiden ja muiden ihajärjestelyiden seä hulevesien järjestämisen ja toimivuuden toteamisesi. Liitteessä 8 on esitetty aluerajauset, joiden laajuudelta äyttösuunnitelmat tulee osoittaa raennusluavaiheessa. stutettava asvillisuus, ihojen innat, lumitilat seä alusteet ja varusteet esitetään ihasuunnitelmassa..2 Asuntoohtaiset ihat uudisraennusten yhteydessä -orttelialueilla Maantasoerrosen asuntoohtaiset ihat tulee rajata seleästi muusta ihaymäristöstä rajaavin reunaraentein ja ensas- ja uuaidoin. Puuaidan osuus rajausesta saa olla enintään ½ ysityisen alueen rajasta. Puuaita ei saa olla uminainen. Asuntoohtaisten ihojen rajaaminen tulee tehdä yhtenäisesti raennusvaiheessa. Asuntoihat saavat ulottua raennelmineen enintään 5 meiä julisivulinjan ulouolelle.. Piha-alue Amiraalistonadun ulmassa orttelissa 9 Piha sijaiee auuniuvallisesti merittävällä aialla atujen ja torin muodostamassa solmuohdassa, jolloin ihan suunnitteluun tulee erityisesti anostaa. Alueen tulee olla viimeistelty ja äyttötaroitusen muaan suunnitellusti rajattu.

8. Yhteisihat suojeltavien raennusten sr-, ja sr- yhteydessä - orttelialueilla, seä A-2- ja -orttelialueilla Piha on jäsenneltävä intamateriaalein, istutusin, alustein ja valaistusen avulla viihtyisisi eri iäryhmien tareet ja esteettömyyden huomioon ottavisi leii- ja oleselualueisi. Pihojen äällysteinä tulee äyttää soraa, mursetta tai iveystä. Tontteja ei saa asfaltoida. Häiriötä aiheuttavat ihatoiminnot uten tomutustelineet ja jäteeräysisteet rajataan ihatilasta ensasaidoin jai säleiöin..5 Asuntoohtaiset ihat suojeltavien raennusten sr-,, ja sr-7 yhteydessä Asuntoohtaiset ihat tulee rajata maantasaisin iveysin ja istutusin. Korotetut terassit eivät sovi raennusten ominaisiirteisiin..6 Pihat KTY- ja KTY- -orttelialueilla KTY- ja KTY- -orttelialueilla avoin varastointi on ielletty. KTY -orttelialueella autoaiarivit tulee jaaa osiin istutusin. KTY- ja KTY- -orttelialueilla ihalla tulee äyttää vettä lääiseviä intamateriaaleja raennusten uuaalujen vuosi. Pilaantunut maaerä tulee unnostaa aluetta osevan uhdistamisäätösen (dno 025-20) määräysten ja lisäsi vettä lääisevän intamateriaalin vuosi ymäristönsuojelun antamien erillisten ohjeiden muaisesti. Puhdistamista tulee valvoa ymäristöteninen asiantuntija. YLESELLE JALANKULULLE JA POLKUPYÖRÄLYLLE ARATUT ALUEET TONTELLA Yleiselle jalanululle ja oluyöräilylle varatuille alueille (Aavevaununuja, Diligenssiuja, Onniauja) tulee suunnitella julinen luonne. Kujien intamateriaaleina on äytettävä samoja tai vastaavan laatutason muaisia aialle soveltuvia materiaaleja uten viereisellä Raitioujalla tai Linnanmalmi-torilla äytetään siten, että ne liittyvät suunnitellusti ja luontevasti toisiinsa. Miäli Onniaujalle suunnitellaan sisäänäyntejä asuntoihin, sisäänäyntiin liittyvä iha saa ulottua enintään mein julisivulinjan ulouolelle. Kujille on tehtävä toteutussuunnitelmat, jota esitetään raennusluvan yhteydessä. Aavevaununujan, Onniaujan ja Diligenssiujan yleissuunnitelmat tehdään auungin toimesta ja se on esitetty liitteissä 0, ja 2. Kujilla ulotarjoilutilat tulee toteuttaa auuniuvallisesti oreatasoisesti. Tarjoilualueet tulee sijoittaa siten, että yleinen jalanulu- ja oluyöräilyalue on leveydeltään vähintään 5 meiä. 5 ATAAMNEN 5. -orttelialueiden uudisraennettavilla alueilla Tontteja ei saa aidata toista asuintonttia eiä yleiselle jalanululle varattua aluetta (Diligenssiuja) vastaan. Katualueen, torin, yleiselle jalanululle ja oluyöräilylle varatun alueen (Aavevaununuja, Onniauja), rautatiealueen tai KTY -orttelialueen rajan niillä osilla, joissa raennuset eivät rajaa edellä mainittuja alueita ja jota eivät ole yleiselle jalanululle ja oluyöräilylle varatuilla alueilla tai raennuseen jätettävän uluauon tai raennusten välisen auon tai elastustien ohdalla, raennetaan tontin uolella raennusten soeleihin liittyvän, uloasultaan viimeistellyn tuimuurin äälle raennusten julisivuihin oreudeltaan, tyyliltään ja värityseltään liittyvä uinen aita tareellisine ortteineen tai uluortin levyisine vaaine auoineen. Korttelissa 57 lt- -raennusalan toriin rajautuvaa rajaa ja orttelin 9 neljäerrosiseen raennusalaan välittömästi liittyviä atualueiden rajoja ei uitenaan tarvie aidata. Liiteartalla 9 on havainnollistettu aitaamiseriaatteita.

Raennusiin jätettävät uluauot Aavevaununujan jatetta luuun ottamatta tai raennusten väliset auot saa sulea uu- tai teräsaidoilla jai -orteilla, joiden läi avautuu näymiä ihalle ja ihalta. Aitojen ja orttien tulee ortteleittain muodostaa materiaaleiltaan, oreudeltaan ja raennustavaltaan yhtenäistä ortteliihan julisivua. 5.2 -orttelialueilla suojeltavien raennusten alueilla, A-2- ja -orttelialueilla seä KTY- ja KTY- -orttelialueilla Tontit on adun ja rautatiealueen uolella aidattava raennustaaan ja ymäristöön soivalla tavalla. Katuauiolle/ torille varattua tontin osaa orttelissa 9 ei saa aidata atualuetta vastaan, ellei aita liity asemaaavan mahdollistamaan raennelmaan. 9 6 ALASTUS TONTELLA 6. alaistus Aavevaununujalla, Onniaujalla ja Diligenssiujalla Kujilla valaistus tulee toteuttaa Raitioujalla toteutettavalla ylväsvalaisinmallilla, raennusten luonnetta ja niiden auuniuvallista meritystä tuevana julisivuvalaistusena, ollarivalaisimilla jai raenteisiin sijoitettavilla valaisimilla. Yleisvalaistusen tulee olla riittävä ja yleisvalaistusen lamujen värilämötilan tulee vastata Raitioujan ja Linnanmalmi-torin valaistusen värilämötilaa. Erityisvalaistusen ohteissa, uten taideteosten tai julisivuvalaistusten yhteydessä värilämötila valitaan unin ujatilan luonnetta arhaiten tuevasi. Kujien osalta valaistussuunnitelma tulee hyväsyttää Kiinteistöliielaitosella. Ysi mahdollinen yleisvalaistusen toteutustaa on esitetty Aavevaununujan, Onniaujan ja Diligenssiujan yleissuunnitelmissa. 6.2 alaistus ihalla alaistusella orostetaan ihan toiminnallisuuden, turvallisuuden ja viihtyisyyden annalta täreät ohteet, uten ääulureitit, risteyset, tasoerot, sisääntulot ja leii- ja oleselualueet. alaistusjärjestelyissä valolaitteiden sijoitus, suuntaus ja valoteho sovitettaan siten, etteivät ne tareettomasti häirie alueen asuaita tai alueella liiuvia. alaistus voidaan toteuttaa ylväsvalaisimella, raennusen luonnetta ja sen auuniuvallista meritystä tuevana julisivuvalaistusena, ollarivalaisimilla jai raenteisiin sijoitettavilla valaisimilla. Pihojen jouluvalaistuseen varaudutaan. 7 MANOKSET Suunniteltaessa raennusta, johon on tulossa liie- ym. tiloja, tulee mainoslaitteiden tarve ottaa huomioon suunnittelussa alusta lähtien, jolloin mainosista tulee luonteva osa julisivun sommittelua. Mahdolliset mainoslaitteet tulee sijoittaa ääasiallisesti liie- ym. tilojen yhteyteen. Laatiomaiset mainoset eivät ole sallittuja. Seinänsuuntaista valomainosta suunniteltaessa tulee äyttää irtoirjaimia. Erillinen irjain eittää seinäintaa mahdollisimman vähän ja on ilmeeltään evyt. Kirjaimien oreus ei saisi ylittää alaerrosissa 00 mm. Mainos voi olla joo valaistu tai valaisematon. alaistujen erillisirjainten sijasta voidaan mainos (esim. metalliset irjaimet) valaista äyttämällä ieniä ohdevalaisimia. alaistusta mainoslaitteesta ei saa aiheutua haittaa asumiselle (esim. häiäisyä). Mainos saa olla myös ohtisuoraan seinää vastaan asennettava uloeellinen yltti. Liie-, ravintola-, toimisto- tai työtilojen seä alvelun toimitilojen unin iunan intaalasta saa eittää mainos- tai muussa vastaavassa taroitusessa enintään uolet.

0 8 YMPÄRSTÖTADE Uuden modernin uuauungin identiteettiä ja imagoa yritään vahvistamaan taiteen einoin. Turun auuni tulee toteuttamaan yleisille alueille ymäristötaidetta. Korttelialueiden toteuttajilta toivotaan anostusta ymäristön laatuun ja viihtyvyyteen esimerisi integroimalla taidetta raennusiin jai muuten toteuttamilleen alueille. Kauungilla on taiteilijayhteistyöverosto/ yhteystietoani, joa on äytettävissä ymäristötaiteen edistämisesi aluetta osien. Raentamistaamääräyset on laadittu Turun auungin ymäristötoimialan auunisuunnittelun aavoitusysiössä, Puolalanatu 5, 2000 Turu,. (02) 0 000. almistelija: aavoitusaritehti Katja Tyni-Kylliö (atja.tyni-yllio@turu.fi). Turussa 28. äivänä tammiuuta 20 Muutettu 0..20 Toimialajohtaja Maru Toivonen Kaavoitusaritehti Katja Tyni-Kylliö

Periaateuvia orttelien 9 ja 56 julisivuista Liite atu- ja torialueiden suuntaan Schauman Aritehdit 20 Asuinraennusten attomuodon tulee olla sisäihan suuntaan allistuva ulettiatto. Katemateriaali saa verhota myös ylimmän, tai viisierrosisen raennusen yseessä ollessa ahden ylimmän errosen julisivun. Erityisesti suojeltavan uutalon vieressä olmierrosisessa raennusessa ylimmän errosen verhoaminen atemateriaalilla on suositeltavaa. Havainneuva Linnanadun ja Linnanmalmi torin ulmasta Julisivuja Linnanadulle Julisivuja Linnanmalmi torille Julisivuja Fleminginadulle

Periaateuvia orttelien 8 ja 57 julisivuista Liite 2 atu- ja torialueiden suuntaan Puusta nnovations Oy 20 Asuinraennusten attomuodon tulee ääsääntöisesti olla raennusen itittäissuuntaan allistettu laeatto, oieusena Onniaujan varren asierrosinen raennus, jossa saa olla sisäihan suuntaan allistuva ulettiatto. Havainneuva Onniaujan ja Byygeliulma torin ulmasta Pitittäissuuntaan allistetussa laeatossa harjoja voi raennusessa olla useamia. Merittävimmät attotaitteet on esitetty asemaaavassa ja eriaateuva on esitetty liitteessä 6. Julisivu Byygeliulma torille (Amiraalistonadulle) Havainneuva Fleminginadun ja Raitioujan ulmasta Julisivut Fleminginadulle

Periaateuvia A-2 orttelialueiden julisivuista Liite Sigge Oy 2008 Asuinraennusten attomuodon tulee olla satulaatto, attoulma :2.5 :.5. Talousraennusen attomuodon tulee olla ulettiatto, allistus oman ihan suuntaan jos itä sivu rajalla. Ulonevat räystäät tulee toteuttaa siroina avoräystäinä. Havainneuva Kalastajanadun ja Malminadun ulmasta Sisäihan uolella saa raentaa myös uloearveeita. Julisivu Amiraalistonadulle Julisivut Kalastajanadulle Julisivu ihalle ja leiauset raennusista

8 sr-7 jt A-2 le Liie-, ym. tilat ja näyteiunainnat 7 Liite vr jt 2 uudisraennusissa -orttelialueilla. le 6 Malminatu Malmgatan t bussihuolto- esus t Byygeliulma Bygelhörnet arai KTY 600 8 l- lt50 Kalastajanatu sr- t Reti- toaja Nuorten työajat Fisaregatan i Amiraalistonatu /h - t 9 Onniauja Omnibusgränden t 7 KTY- 57 Aavevaununuja Sövagnsgränden Sårgränden lt- m75 m00 +6.5 t 0 t t A-2 +.6 +. m50 5 KTY-2 bussihallit Amiralitegatan 5dBA +6.0 25 z Linnanmalmi Slotmalmen t Oy Turu Energia s th at Fleminginatu t 2dBA 9 t sr- vr 5dBA muu 2 Fleminsgatan le Linnanatu 2 5dBA t Raitiouja 5dBA /h 5dBA 5dBA 5dBA 5dBA Forum Marinum Diligenssiuja Diligensgränden t m00 56 l- lt- lt t t t sr- 5dBA 5dBA t sr- Forum Marinum lt00 5dBA 5dBA Slotgatan t M Raennusala, jolle tulee sijoittaa lähiymäristöä alvelevia toimintoja, uten esimerisi orttelitalo, äiväoti t t tai liietiloja. Maantasoerros tulee toteuttaa liie-, ravintola-, toimisto- jai alvelun toimitiloina. Julisivujen tulee olla vähintään 0 % näyteiunaintaa Aavevaununujan ja aaoon Linnanmalmi-torin suuntaan. Raennusen maantasoerroseen torin ja adun reunalle tulee raentaa liie-, ravintola-, toimistojai alvelun toimitiloja. Näiden tilojen julisivujen tulee olla näyteiunaintaa vähintään 0 %. t t halli Liie-, ym. tilojen julisivujen tulee olla näyteiunaintaa vähintään 0%. m Raennusen maantasoerroseen torin ja adun reunalle tulee raentaa moniäyttöistä tilaa. Tila-, iuna-, raenne- ja LS -rataisujen tulee mahdollistaa vaihtoehtoisesti asuin-, liie-, ravintola-, toimisto- tai ymäristövaiutusiltaan toimistotiloihin verrattavia työtilojen, alvelun toimitilojen tai asuaiden monitoimitilojen sijoittamisen samaan tilaan. Suomen Jouen Katu- ja torialueisiin seä yleiselle jalanululle ja oluyöräilylle varattuihin alueisiin rajautuviin uudisraennusten maantasoerrosten tiloihin saa raentaa liie-, ravintola-, toimisto- tai ymäristövaiutusiltaan toimistotiloihin verrattavia työtiloja, alvelun toimitiloja tai asuaiden monitoimitiloja. Asemaaavassa raennettavasi edellytetty vähimmäiserrosalaneliömeimäärä on ienemi uin lt- ja m -raennusalan inta-ala.