Tiedotus ja keskustelutilaisuus 28.8.2013/ Hämeenkylän koulu Ohessa on Hämeenkylän koululla 28.8. esitetyt kysymykset sekä niihin annetut vastaukset. HUOM! Vastauksia on tarkennettu ja täydennetty tilaisuuden jälkeen. Yleiset kysymykset säästöistä 1) Mikä on säästötavoite? Sivistystoimi vastaa: Kaupunginvaltuuston Talous- ja velkaohjelman päätöksen mukaisena säästövelvoitteena on saada pysyvät vuosittaiset säästöt noin 5 Me:n osalta vuodesta 2016-. 2) Perustuuko säästöt pelkästään perusparannus ja laajennussuunnitemaan? Sivistystoimi vastaa: Eivät. Velkaohjelman mukaan meidän tulee tehdä säästöjä käyttötalouspuolen menoista ja investointiohjelmasta. Jokaiselle tulosalueelle on annettu käyttötalouspuolen säästövelvoite. Lakkauttaminen tapahtuu vaiheittain kulut säilyvät niin kauan kuin koulu on koulukäytössä 3) Olemme muuttaneet Hämeenkylään Tuomelan koulun takia. Hyvien veronmaksajien poislähtemistä ei ole huomioitu suunnitelmassa. Miksi kannattaisi jäädä Vantaalle? Sivistystoimi vastaa: Tunne on ymmärrettävä ja on ymmärrettävää, että lapsiperhe muuttaa lähelle rauhallista ja turvallista koulua. Vantaalla on tarjota jokaiselle oppilaalle koulupaikka kohtuullisen lyhyen ja turvallisen koulumatkan päässä. 4) Vantaa ei ole pystynyt profiloitumaan hyväksi asuinkunnaksi, hyvätuloisia ei kannattaisi päästää muualle. Päättäjien pitäisi ottaa tämä huomioon päätöksiä tehtäessä ja Hämeenkylää kannattaisi hyödyntää brändäyksessä. Budjetti, joka on laitettu saneerauksen, on väärin tehty ja remonttilaskelmat on ylimitoitettu? Sivistystoimi vastaa: Väkiluku nousee vuosittain yli 2000:lla ja profiloitumistyötä työtä tehdään kaiken aikaa. Peruskorjaus on mahdollista tehdä monella eri tavalla. 5 Me peruskorjaus on tilakeskuksen laskelma, peruskorjaus on vain yksi kulu. Säästöt tulee löytää käyttötaloudesta toisin sanoen esim. siten, että kaikkia Vantaan koulutiloja käytetään tehokkaammin. Tämä on suunnitelman keskeinen säästökohde. Säästö syntyy siitä, että oppilaskohtainen tilakustannus näin tippuu n. 200 / vuosi. 5) Voidaanko Oopperan tuki lakkauttaa? Sivistystoimi vastaa: Oopperasta on olemassa voimassaoleva sopimus. Ooppera tekee tiivistä yhteistyötä koulujen, vanhainkotien yms. kanssa. 6) Pitäisi katsoa tilahallinnon puoleen ja tehdä säästöt sieltä. Tämä on väärä kohta säästää. Variston päiväkodin remontti esimerkkinä. Onko laskettu vaihtoehtoa, että Tuomelassa säästettäisiin esiopetus, 1. ja 2. luokka? Sivistystoimi vastaa: Sellaista laskelmaa ei ole tehty, laskelma toteutetaan. 7) Kuinka tosissaan otetaan muita vaihtoehtoja tarkasteluun mukaan? Sivistystoimi vastaa: Kaikkien kuntalaisten kanssa tehdään töitä. Tavoitteena on esittää paras mahdollinen säästötoimenpide, joka vähiten heikentää oppilaiden koulunkäyntiä. Helppoa ratkaisua ei ole. 8) Montako koulua on pelastettu aikaisemmin?
Sivistystoimi vastaa: Virkamiesten esityksistä opetuslautakunnalle ei yhtään, mutta esimerkiksi Tarhapuiston lakkauttamisen yhteydessä kuultiin huoltajia ja kuuleminen vaikutti suunnitelman sisältöön mm. oppilaiden koulupolun osalta. 9) Miksi Vantaa maksaa urheilu- tai kristilliseen kouluun menevien oppilaiden opiskelusta aiheutuvat kulut (kotikuntakorvaus)? Sivistystoimi vastaa: Kotikuntakorvauksen maksaminen perustuu lakiin ja on siten kunnalle pakollista. Myös Vantaa saa korvausta vantaalaisissa kouluissa olevista muiden kuntien oppilaista. 10) Huonosti viety asia, lakkauttamisuhasta saatiin lukea Hesarista. Valmistelussa ei ole kuultu henkilöstöä. Vantaan arvoja on kestävä kehitys, innovatiivisuus ja yhteisöllisyys. Tässä ei ole huomioitu yhtäkään arvoa. Onko tavoite saada säästöjä vai tiivistää kouluverkkoa? Sivistystoimi vastaa: Kaikille vantaalaisten peruskoululaisten huoltajille lähetettiin 19.8. Wilman välityksellä tiedote asiasta, ja parhaillaan asian valmistelu on käynnissä. Alueelliset tiedotus- ja keskustelutilaisuudet ovat osa avointa valmistelua, kuten myös netissä oleva materiaali, kysymyksiin vastaaminen ja lausuntopyyntökierros. Tavoitteena on saada säästötavoitteet tiivistämällä ja tehostamalla koulutilojen käyttöä. Kestävän kehityksen mukaista on, että lämmitettäviä yms. tiloja on vähemmän. Ymmärrämme hyvin, että yhteisöllisyyden kannalta tilannetta ei koeta tällä hetkellä hyvänä. 11) Jos asukkaat kerää 200 000 voidaanko koulu säilyttää? Sivistystoimi vastaa: Perusopetukselle asetettu säästövaade on vuotuinen. Kunnalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää ja maksaa opetus kuntalaisilleen, sen vuoksi oppilaiden huoltajien mahdollisilla lahjoitusvaroilla ei voida rahoittaa Vantaan peruskoulujen ydintoimintaa mm. opetusta, vuokria, kouluaterioita. Opintoretkiin, leirikouluihin ja joihinkin opetusvälineisiin liittyviä lahjoituksia on kuitenkin otettu vastaan. 12) Tuomelan koulun tontinkin Vantaa on ottanut vastaan lahjoitusmaana. Eikö tämä lahjoitus sido? Sivistystoimi vastaa: Tuomelan koulun tonttiin liittyviä lahjakirjoja on kaksi, vuodelta 1922, lahjoittajana Osakeyhtiö Leppävaara, ja vuodelta 1958, lahjoittajana Lauri Olavi af Heurlin. Lahjat on otettu kiitollisuudella vastaan. Kumpaankin on Helsingin maalaiskunnalla (Vantaan kaupungilla) lainhuudatukset. Lahjoissa ei ole peruutusehtoja. Lahjat on otettu vastaan ja ne on lainhuudatettu. Paikalle on rakennettu koulu 1931 ja sitä on laajennettu 1957, joten kumpikin lahjamaa on ollut tarkoituksessaan vuosikymmeniä. Näin ollen lahjakirjat eivät sido kaupungin kaavoitusta. Tuomelan koulurakennukset ovat arkkitehti Jalmari Peltosen laatimat koulut, jotka ovat osa Vantaan arvokasta rakennusperintöä ja suojeltu asemakaavassa vuonna 1997. Suojelu ei koske rakennuksen käyttötarkoitusta, mikä voidaan muuttaa. Rakennuksen uusi käyttö tulee sopeuttaa rakennuksen ominaispiirteisiin niin ettei se vaaranna rakennuksen kulttuurihistoriallisia arvoja. Mikäli rakennus myydään, muutoskustannukset eivät kuulu kaupungille. Kiinteistöt yms. 13) Onko laskelmissa mukana Askiston parakkitilat? Sivistystoimi vastaa: Tilojen mitoituslaskelmissa ei käytetty aikaisempia toteutuneita oppilasmääriä vaan tilat tarkistettiin siten, että jokainen tila tarkastettiin erikseen käymällä
paikan päällä, minkä mukaisesti kouluille laadittiin maksimimitoitusoppilasmäärä. Näin ollen parakit eivät ole mukana maksimimitoitusoppilasmäärässä. 14) Miksi Tuomelan koulu on perusparannuksen tarpeessa? Miksi remonttisuunnitelma tehty, kun koulu ei ole homekoulu. Sivistystoimi vastaa: Koulu ei ole ajanmukainen ks. vastaus kysymykseen 23. Kaupungin vallitsevan toimintatavan mukaisesti koulu on perusparannuksen tarpeessa rakennuksen kunnon perusteella. 15) Mikä on Hämeenkylän arvo? Onko säästöä, että laitetaan vanhoja pois ja rakennetaan samaan aikaan uusia kouluja? Onko säästöt oikeasti säästöjä? Miksi Kivistön koulua ei jätetty rakentamatta, mutta olemassa olevilta alueilta karsitaan. Sivistystoimi vastaa: Vuorotellen jokaisen koulun kohdalla on käyty tarkastelu millaiset vaikutukset olisi jos ko. koulu lakkautettaisiin. Jokainen koulu on käyty tarkkaan läpi tilojen, koulumatkojen jne osalta. Jokainen koulu on yhtä tärkeä - koulu on kasvatus- ja oppimisyhteisö. Tuomelan koulu on hyvä laadukas koulu, mutta virkamiehien tehtävänä on hakea 5 Milj vuotuisia säästöjä. Säästöjä ei ole tehty kiusallaan ja on ymmärrettävää, että ne koulut, joita asia kipeimmin koskee, ovat eniten säästöjä vastaan. Kaupunki pystyy järjestämään laadukkaan opetuksen turvallisen ja lyhyen koulumatkan päässä, Tuomelan alueen nykyiset ja tulevat oppilaat mahtuvat alueen lähikouluihin. Kivistöön on rakennettu Kanniston koulu alueen oppilasmäärän kasvun johdosta. Suunnitelmissa on rakentaa Aurinkokiven koulu, jolloin luovutaan Kivistön vanhasta koulukiinteistöstä, jonka peruskorjaus ei ole enää taloudellisesti kannattavaa toteuttaa. 16) Mikä on Tuomelan koulun suunnitelma, mihin käyttöön koulu otettaisiin? Kyseessä olisi vain vuokrasäästö, miten se olisi koko kaupungin osalta säästö, eikö se ole säästö vain opetustoimelta? Miten Tuomela olisi säästö, kun tila jää tilakeskukselle? Sivistystoimi vastaa: Jokainen tila maksaa, valaistus, siivous yms. Perusopetuksessa on yli 200 000 m2 sisätilaa. Mikäli perusopetus luopuu tiloista maankäytön tulosalue päättää, mitä tyhjäksi jäävälle kiinteistölle / tontille tehdään. Suunnitelmaa tehtäessä on konsultoitu em. tulosaluetta. Maankäyttö on arvioinut, että oheiset kiinteistöt voidaan muuttaa toiseen käyttötarkoitukseen. 17) Teksteissä lukee, että kiinteistölle ei ole muuta käyttötarkoitusta kuin koulu. Sivistystoimi vastaa: Vuonna 2010 tehdyssä tarveselvityksessä arvioitiin, että Tuomelan koulu tarvitaan. Vuosina 2012-2013 mitoitus on pohdittu uudestaan uudenlaisilla opetusjärjestelyillä. Kiinteistön käyttötarkoitus voidaan muuttaa. Suojelumerkinnät eivät koske rakennuksen käyttötarkoitusta eikä näin ollen vaadi kiinteistön säilyttämistä kouluna vaan rakennuksen kulttuurihistoriallinen arvo tulee säilyttää. 18) Kaupungin esittämä säästötavoite on vuosille 2014 2016. Kartoitus on tehty vuonna 2010, jolloin todettiin, että kaikkia tiloja tarvitaan. Sivistystoimi vastaa: Kesällä 2012 silloinen kaupunginvaltuusto teki päätöksen talous- ja velkaohjelmasta. Kun tiedettiin, että tarvittavien säästöjen suuruusluokka on 5 M., päätettiin selvittää onko mahdollisuus lisätä tilojen käyttöastetta, jotta säästöä ei tarvitse tehdä opetuksesta. Toivomme ideoita ja toivomme, että mahdolliset valmistelussa tulleet virheet löytyvät. Tavoitteena on järjestää laadukas opetus kaupunginvaltuuston myöntämällä määrärahalla. 19) Mitkä on Tuomelan koulun kulut? Suurimmat kulut tulevat oppilaista, pelkillä tilamuutoksilla ei säästöä saada.
Sivistystoimi vastaa: Tuomelan koulun rehtori Tuula Eerola kertoi, että budjetti on noin 592 000 euroa. (myöhemmin tarkistettu tieto: 695.500 euroa on budjetoitu koulun käyttöön). Tästä noin 95 % menee henkilöstön palkkoihin sivukuluineen), Edellä oleva määräraha ei sisällä aterioita, siivousta, avustajia eikä 420 000 kuluja vuokrasta, siivouksesta ja kouluisännästä. Opetuksesta saadaan n. 75 000 euron säästö, jos Tuomelan koulusta luovutaan. 20) Luvut saadaan näyttämään miltä halutaan, Vantaan kaupungin säästötoimenpiteiden perustana on kaupungin kriisiytymisen estäminen. Vantaan kaupungin tasolla säästö on pieni, koska rakennus on suojeltu ja siitä ei saa säästöä. Onko Tuomelan koulun tontista tehty aiesopimuksia, onko säästön takana, että alue saadaan asumiskäyttöön? Sivistystoimi vastaa: Säästö on todellista rahaa, sillä maksetaan esim. siivouksesta aiheutuvia palkkakuluja, tontista ei ole mitään valmiita suunnitelmia saati päätöksiä, maankäytöllä on kuitenkin useita mahdollisuuksia tontin käytön suunnitteluun. Valtuusto tekee kaavoituspäätökset, niin kauan kuin on tehty päätös koulusta, kaavoitusta ei voida tehdä. 21) Jos koulun käyttötarkoitus muutetaan joksikin toiseksi onko kustannus sama? Sivistystoimi vastaa: Jos käyttötarkoitusta ei tiedetä, muutoskustannuksia ei voida tietää. 22) Hölmöläisen hommaa, jos ei mietitä mitä sitten tilan uusiokäytöllä tehdään. Urheiluseurat käyttävät liikuntasalia ja urheilukenttää 32,5 tuntia vikossa. Myös omatoimisen liikunnan määrää tulisi lisätä. Tuomelassa on ainut jääkenttä alueella. Mihin sijoitetaan Tuomelan tunnit? Halutaanko vähentää lasten liikkumista? Lakkauttaminen tarkoittaa satojen vapaaajan käyttötuntien vähenemistä. Onko laskettu mitä tämä maksaa? Sivistystoimi vastaa: Jos suunnitelman mukaisesti päätettäisiin, niin Vantaalla vähenisi 2 liikuntasalia toinen Tuomelan koululta ja toinen Hevoshaan koululta, se olisi 46 koulun liikuntasaleista tilamitoituksen mukaan alle 3 %, koska poistuvat salit ovat keskikokoja pienemmät. Emme ole löytäneet sellaista kustannusten karsintatapaa, jolla jokin palvelu ei heikkenisi. Hintaa ei ole laskettu. Ratkaisu urheilukentän säilymisestä selviää myöhemmin, kun maankäytön toimiala tekee suunnitelman/päätöksen tontin käytöstä. 23) Tiedotteessa perustellaan perusparannus ja laajennus maksaisi 5,2 M. Miksi perusparannus esitetty syynä? Opettajan kertomus on, että liikuntatilat, atk-tilat yms. toimivat. Sivistystoimi vastaa: Tarve- ja hankesuunnitelmassa on todettu seuraavia puutteita nykyisten tilamääräysten perusteella: Opetustiloissa on ainoastaan poistoilma ja korvausilma otetaan ikkunoihin tehdyistä rakoventtiileistä. Tilat ovat talvella kylmät ja keväällä kuumat. Talon henkilökunta on oireillut eri tiloissa. Ruokailutila on alimittainen, teknisen työn tilojen pitäisi olla 50% suuremmat, sieltä puuttuvat mm. konesali ja maalaustila sekä kunnon varastotilat. Erilliset musiikin- ja kuvaamataidon tilat puuttuvat. Esteettömyys ei toteudu koulussa. Opettajien tilat ovat niukat ja opettajille ei ole sosiaalitiloja. Terveydenhuollon tilat ovat alimittaiset. Liikuntasalista puuttuvat varastotilat, mikä vaikeutta koulun jokapäiväistä toimintaa 24) Missä lähialueen kouluissa ei ole sisäilmaongelmia? Sivistystoimi vastaa: Kukaan ei pysty sanomaan varmuudella, missä tiloissa ei olisi sisäilmaongelmia.
25) Onko kulttuuriarvoja huomioitu valmistelussa? Tuomela koulu on toiminut mm. äänestyspisteenä ja siellä on järjestetty pihatalkoita. Sivistystoimi vastaa: Kulttuuriarvoja on huomioitu siten, että Tuomelan koulukiinteistöä on suojeltu Vantaan omassa kaavoituksessa ja tämän vuoksi, jos perusopetus siitä luopuu, niin rakennuksen käyttötarkoitusta on suunniteltu muutettavan. Keskusvaalilautakunta päättää äänestyspisteiden paikat olemassa olevista kaupungin kiinteistöistä. Oppilaiden koulupolku 26) Perheessä useampi lapsi ja muutos vaikuttaisi siten, että lapset olisivat eri kouluissa: esikoinen siirtyisi Pähkinärinteeseen ja muut Rajatorppaan. Sivistystoimi vastaa: Ne perheet, jotka käyvät nyt Pähkinärinteen koulua käyvät. ko. koulua loppuun saakka. Vantaalla on toissijaisessa oppilaaksiotossa käytössä sisarusperuste ja näin pyritään estämään kysyjän mainitsema tilanne. 27) Pari vuotta sitten Vantaa teki päätöksen, että kaikki erityisen tuen oppilaat siirtyvät omaan lähikouluun. Mihin ajatus katosi parin vuoden aikana? Sivistystoimi vastaa: Toimenpideohjelma ei ole ollut millään tapaa säästötoimenpide, Vantaalla on lähes yhtä paljon erityisluokkia kuin aikaisemminkin (vajaa 200). Erityisopetuksen resurssia ei ole vähennetty. Ainoat säästöt ovat tulleet taksikuluista ja nämä säästöt ovat menneet erityisopettajien pätevöittämiseen. 28) Rajatorpan koulun alueelta siirrettiin keväällä 2013 6 tyttöä sukupuolen mukaan Varistoon. Tuleeko tästä jokin ketjureaktio? Siirtyykö Varistosta ja Rajatorpasta Myyrmäkeen. Mihin siirtyy Rajatorpasta oppilaat? Sivistystoimi vastaa: Ne oppilaat, jotka ovat tällä hetkellä Variston opetuspisteessä 1.-2. luokilla jatkaisivat Hämeenkylässä. Uudet oppilaat tulisivat uuteen Hämeenkylään Ne oppilaat, jotka ovat Rajatorpan koulussa käyvät siellä 6.-luokan loppuun saakka. Rajatorpasta ei lopu tila kesken, koska Varistosta ei enää tulisi 3. luokkalaiset Rajatorppaan. 29) Hämevaaran lapset asuu Espoon rajalla. Onko heillä oikeus mennä Espoon kouluihin? Sivistystoimi vastaa: Pääkaupunkiseudulla on mahdollista hakea naapurikunnan puolelle kouluun ja ko. kunta päättää ottaako se (mahtuuko) lisää oppilaita. Tällöin on kyseessä toissijainen oppilaaksiotto, jolloin huoltaja maksaa mahdolliset koulumatkakustannukset. 30) Espoon kouluihin ei Hämevaarasta käytännössä pääse. Kuka tulee vastaamaan turvallisesta kulkemisesta Hämevaaraan Rajatorpasta. Reitti on nyt rakennustyömaana ja siellä ei ole kävelyteitä eikä valoja. Sivistystoimi vastaa: Reitit turvataan jos on teiden rakennusprojekteja. Jos esim. kehä II remontti alkaa, niin matka turvataan erillisillä tiejärjestelyillä. Ennusteet 31) Oppilasmääräennusteissa on käytetty yleisiä tilastoja, miksi ei ole käytetty neuvolatietoja? Hämevaarassa tilanne on muuttunut, lähes kaikki tontit jaettu ja tonteille on muuttanut lapsiperheitä. Näkyykö laskelmissa tämä lisärakentaminen? Sivistystoimi vastaa: Vantaan kaupungin tietopalvelut on tehnyt tilastoja vuodesta 1975. Väestöennusteissa huomioidaan kaikki tiedossa olevat kaavat ja rakennusluvat sekä
laskelmissa huomioidaan hedelmällisyysindeksi (ikä, uskonto yms.) ja jokaiseen ennusteeseen otetaan edellisen vuoden väestötieto pohjaksi. 32) Mikä pätevöittää tekemään tilaennusteita? Sivistystoimi vastaa: Tarkasteluun on osallistunut Ilkka Kalo, Eila Tanninen, Elina Lehto- Häggroth sekä aluerehtorit/-päälliköt ja sekä muita virkamiehiä. Tilatarkastelusta vastaavat talous- ja hallintojohtaja Tanninen ja perusopetuksen johtaja Kalo. Lisäksi Sainio on selvittänyt, mitä opetusjärjestelyjä kouluilla tehty ja kuinka voidaan opetusjärjestelyjä muuttamalla tehostaa tilojen käyttöä. Tällä osaamisella ja kokemuksella on tilatarkastelu tehty. Kaikkien koulujen rehtorit ovat saaneet tarkastettavakseen tilatarkastelun tiedot oppilasmäärineen. 33) Sainion yritys myy laskentaohjelmaa, onko sitä käytetty tarkastelussa? Sivistystoimi vastaa: Ei ole käytetty. 34) Tilatehokkuuslaskelmat ovat vuosilta kun ne oli ihan täysiä ja luokkakoot oli suuria. Onko tässä ristiriita? Sivistystoimi vastaa: Tilatarkastelussa mitattiin neliöt ja sitten katsottiin vuosien 2002 2012 maksimioppilasmäärät ja todettiin, että neliömäärät ovat liian epätarkkoja, joten niiden perusteella ei tehty laskelmia vaan laskelmat päätettiin tehdä käymällä paikan päällä jokaisen koulun jokaisessa tilassa. Yhdenvertaisilla kriteereillä laadittiin jokaiselle koululle maksimioppilasmäärä. Rehtoreista 46sta 43 arvioi, että he pystyvät järjestämään opetuksen maksimioppilasmäärälle olemassa olevissa tiloissa. Rehtorit ovat myös tarkistaneet oman koulun maksimioppilasmäärätiedot sekä tilatiedot. 35) Miksi Tuomelan koulun oppilasennusteen luvut hyppivät hassusti? Mihin muutos laskelmissa perustuu? Sivistystoimi vastaa: Koska Tuomelan koulun oppilasmäärät hyppivät, kuten kysyjäkin oli huomannut, niin teimme tilatarkastelussa rinnakkaisen laskelman, joka perustuu väestörekisteritietoihin. Nämä tiedot löytyvät asianomaisen dian alareunasta. Näin alueen oppilaiden yhteismäärä luokilla 1-6 voitiin varmentaa. Tilaselvitystä ovat tehneet toimistoarkkitehti, talous- ja hallintojohtaja sekä Sainio opetusjärjestelyjen osalta, joilla kaikilla on pitkä kokemus. 36) Mikä tulisi olemaan Hämeenkylän koulun oppilasmäärä vuonna 2016? Sivistystoimi vastaa: Oppilasmäärä tulisi olemaan noin 700 (pääkoulun lisäksi nykyinen Variston opetuspiste olisi Hämeenkoulun käytössä). Henkilöstön lomautus 37) Voiko opettajat lomauttaa? Sivistystoimi vastaa: Kaupungin valtuusto on asettanut säästöihin ehtona, että ketään ei saa lomauttaa. Jos lomautetaan opettajat 1 kuukaudeksi, saisimme vain 4 M säästön 6 M sijasta, koska menettäisimme valtionavun opetusryhmien pienentämisestä. Vuonna 1998 lomautukset toteutettiin ja saadun kokemuksen mukaan se ei ollut oppimisen ja opetuksen kannalta hyvä ratkaisu. Kesällä lomauttamisessa on omat haasteensa.
38) Juustohöyläsäästäminen ei ole mistään kotoisin, lomauttaminen olisi parempi koska siellä olisi mahdollista säästää hallinnosta. Toivomme tarkempia säästöesityksiä seuraaviin tilaisuuksiin. Meidän tarvitsee saada lisää tuloja miten niitä voitaisiin saada? Sivistystoimi vastaa: Lomautukseen on reunaehto valtuuston päätöksen mukaisesti (ks. kysymys 37). Kaavoitusmuutos edellyttää myös valtuuston päätöstä ja se voidaan tehdä vain jos koulu päätetään lakkauttaa. Vantaalla verotulojen lasku on hitaampaa kuin naapurikunnissa. Uusilla alueilla haetaan veronmaksajia, elinkeinopolitiikalla haetaan hyviä yrityksiä. 39) Jos on tehty periaatepäätös lomautuksista niin miksi opettajien ja avustajien vähentäminen esitetään vaihtoehtona? Sivistystoimi vastaa: Ei ole esitetty vaihtoehtona, vaan on esitetty vertailutietona, että 5M säästön saaminen edellyttäisi n. 100 määräaikaisen opettajan vähentämistä (opettajia on n. 1500, joten luonnollinen poistuma kolmen vuoden aikana onnistuisi) ja 100 avustajan vähentämistä (osa avustajista tilataan Seuren kautta). 40) Miten säästö 100 opettajasta voi olla sama kuin säästö 100 koulunkäyntiavustajasta? Sivistystoimi vastaa: Laskelmassa on huomioitu valtionavustuksen menettäminen. Vantaa saa opetusryhmien pienentämiseen 2,2 miljoonaa, joten ensimmäisten 50 opettajan säästämisestä ei saada säästöjä. (ks. kysymys 37) Koulumatkat 41) Koulumatkojen turvallisuus mietityttää, lapset joutuvat ylittämään kehä III:n ja Maissikujalla ei ole alikulkua. Hämevaaran ja Linnaisten lapset puuttuuvat laskelmista. Karhunkierros > 6 kerrostaloa joissa yht 100 lasta. Sivistystoimi vastaa: On selvää, että osan oppilaista koulumatka lyhenee ja osan pitenee. On totta, että osalle oppilaista tulisi Vihdintien alitus kevyen liikenteen väylää pitkin. Jo pitkän aikaa Jokivarren koulun oppilaista osa alittaa Lahdentien, mitään ongelmia asian suhteen ei ole ollut. Tällä alueella kaikki matkat voidaan tehdä kevyenliikenteen väyliä pitkin. Hämevaaran ja Linnaisten lapset ovat laskelmissa, mutta diaesityksessä olevat kartat eivät ulottuneet sinne asti. 42) Kuka vastaa Hämevaarasta liikkuvien lasten koulumatkan turvallisuudesta? Missä on laskettu raha, joka menee teiden turvallisuuden lisäämisestä? Sivistystoimi vastaa: Tiepuolen kanssa tehdään tarvittavat välttämättömät muutokset teiden korjaamisesta ja muutoksista. 43) Onko nähtävillä turvallisuustarkastelut, onnettomuusriskialueet uusilla koulureiteillä? Sivistystoimi vastaa: Ei ole tehty erillistä vahinkotilastoa kouluittain.