Raportteja kirjastovierailuilta

Raportteja kirjastovierailuilta Kemin kaupunginkirjasto 2011 Kemin kaupunginkirjaston henkilökunta

1 Sisältö 1 SISÄLTÖ... 3 2 KIRJASTOVIERAILUT... 4 3 OULUNKYLÄN KIRJASTO HELSINKI... 4 3.1 HUOMIOITA OULUNKYLÄN KIRJASTOSTA... 4 3.2 UUDEN AJAN AIRUT... 6 4 SELLON KIRJASTO ESPOO...12 5 ENTRESSEN KIRJASTO ESPOO...14 5.1 TAPAHTUMAKIRJASTO JA ALUEEN OLOHUONE... 14 5.2 TILAT JA PALVELUT... 15 5.3 HENKILÖKUNTA JA KIRJASTON TYÖT... 16 6 KIRJASTO 10 JA KOHTAAMISPAIKKA HELSINKI... 2 6.1 FAKTOJA... 2 6.2 HENKILÖKUNTA... 3 7 TURUN KAUPUNGINKIRJASTO... 4 8 LOHJAN KAUPUNGINKIRJASTO... 9 8.1 PÄÄKIRJASTO... 10 8.2 TILAT... 10 8.3 HENKILÖKUNTA... 11 9 RAISION KAUPUNGINKIRJASTO...12 9.1 FAKTOJA... 12 9.2 HUOMIOITA JA HAVANTOJA... 12 9.2.1 Aula... 12 9.2.2 Lehtisali jayhteispalvelupiste... 13 9.2.3 Kirjasto... 13 9.2.4 Taidelainaamo... 14 9.2.5 Martinsali... 14 9.2.6 Kotisivut... 15 10 LIITTEET...16 LIITE 1 KIRJASTOVIERAILUJEN MUISTILISTA... 16

2 KIRJASTOVIERAILUT Kemin kirjaston henkilökunta osallistui 22.-23.9.2011 kirjastovierailuihin Etelä-Suomen uusiin ja hiljattain uudistettuihin kirjastoihin. Ensimmäisenä päivänä kävimme Oulunkylän kirjastossa, joka oli silloin ensimmäinen Helsingin uudella palvelukonseptilla uudistettu kirjasto. Seuraavaksi vierailimme Espossa Sellon ja Entressen kirjastoissa ja lopuksi Helsingin Kirjasto 10:ssä ja Kohtaamispaikalla. Toisen päivän ohjelmassa olivat Turun kaupunginkirjasto, Raision kaupunginkirjasto ja Lohjan kaupunginkirjasto. Raisiossa kävimme tutustumassa kirjastoon, johon kirjastoamme vertaillaan tilaaja-tuottaja mallissa. Ohjelma oli melko raskas ja tiukkatahtinen. Etukäteen kaikille henkilökunnan jäsenille oli jaettu kirjastot, joista laaditaan raportti vierailun jälkeen. Laadimme myös muistilistan, jonka avulla raportointi ja tietojen keruu oli helpompi tehdä. Tietoja kerättiin etukäteen kotisivuilta ja jälkeen päin sähköpostitse. Helsinkiin lensimme Kemistä ja muuten liikuimme tilausbusseilla. Ilman yhteiskuljetusta emme olisi ehtineet vierailla näin monessa paikassa parin päivän aikana. Kiitämme kaikkia kirjastoja mahdollisuudesta tutustua tiloihin, palveluihin ja uusiin ideoihin. Helsingin kaupunginkirjaston Kristina Virtasta kiitämme hyvistä neuvoista ja Opetus- ja kulttuuriministeriötä avustuksesta, jonka turvin matka oli oli mahdollista toteuttaa. 3 Oulunkylän kirjasto Helsinki 3.1 Huomioita Oulunkylän kirjastosta Oulunkylän keskustassa kauppakeskuksen vieressä avattu 1987, remontoitu 2010. Kustannukset n.400 000 euroa

kalusto uusittu; uudet pöydät, esittelytelineet, matalat hyllyköt nuorille oma alue sohvineen (ilkivalta ongelmana) lapsille oma nurkkaus; matalat hyllyt, pehmeät kalusteet kokoelmasta karsittiin 1/3, lainaus pysyi samana kokoelma 45 000 tilattuja lehtiä 165 asiakastietokoneita 11 + 10 lainattavaa läppäriä lainoja n. 35 000/kk, 440 000/vuosi kävijöitä n. 20 000/kk henkilökuntaa 11 keskitetty it-tuki, yksi oma "ekspertti" Kaupunginkirjaston tila-, palvelu- ja viestintäkonseptin pilottihanke - pilotin tavoitteet: palvelun tasalaatuisuuden takaaminen asioinnin helpottaminen viihtyisyyden lisääminen kirjojen ja muun aineiston parempi esillepano löydettävyyttä pyritään helpottamaan kirjaimiin ja värikoodeihin perustuvalla ryhmittelyllä; o A kirjallisuus ja kielet o B ihminen ja yhteiskunta o C maailma, luonto ja ympäristö o D tekniikka ja talous o E historia ja elämäkerrat o F taide ja musiikki yksi Helsingin 33:sta kirjastosta, jotka pyritään yhtenäistämään samaan tyyliin palvelujen, tilojen ja työasujen suhteen kirjastossa järjestetään erilaisia tapahtumia, konsertteja, elokuvailtoja ja luentoja Jukka Pietilä

3.2 Uuden ajan airut Etelä-Suomen retkemme raportit alkavat hiljalleen valmistua. Jokainen meistä sai kertoa tarkemmin yhdestä kirjastosta yhdessä parinsa kanssa. Minun kohdalleni arpoutuioulunkylän lähikirjasto Helsingistä. Kirjasto on rakennettu Ogelin ostoskeskuksen lähelle 1987 ja vuoden 2010 lopulla kirjastossa tehtiin pintaremontti, joka kesti n. 5 kuukautta. Tästä ajasta remonttia oli 2 kuukautta, yksi sisustamista ja loput aineiston pakkamista ja purkamista. Oulunkylän kirjastossa pilotoidaan uutta Helsingin kaupunginkirjaston palvelukonseptia, jonka tavoitteena on palvelun tasalaatuisuuden takaaminen, asioinnin helpottaminen, kirjojen ja muiden teosten aikaisempaa parempi esillepano sekä viihtyisyyden lisääminen mm. värimaailmaan ja miellyttäviin sisutusmaterialeihin panostamalla. Oulunkylässä otettin myös ensimmäisenä Helsingissä käyttöön yhtenäiset henkilökunnan työliivit. Työliiveihin siirtyminen oli aiheuttanut jonkun verran mutosvastarintaa, mutta asiakkaan näkökulmasta liivi helpottaa henkilökunnan löytymistä. Samalla liivi toimii tietynlaisena turvallisuustekijänä, kun sen avulla ilmaistaan selkeästi, kenellä on oikeus määrätä kirjastossa.

Kirjastoaineisto oli jaettu aiheryhmittäin, joiden paikan hyllyissä osoittivat selkeät värikyltit. Aiheryhmissä oli lähdetty liikkeelle arkiajattelun ja koulujen oppiaineiden mukaisista ryhmistä. Ryhmät olivat A (violetti) kirjallisuus ja kielet, B (vihreä) ihminen ja yhteiskunta, C (punainen) maailma, luonto ja ympäristö, D (ruskea) tekniikka ja talous, E (sininen) historia ja elämänkerrat ja F (keltainen) taide ja musiikki. Helsingissähän on käytössä oma kirjastoluokitus, joten muiden yleisten kirjastojen luokitusta ei tässä voitu vertailla.

Ennen remonttia aineistoa oli karsittu todella paljon mutta se ei laskenut lainamääriä. Uuteen sisustukseen kuuluivat uudet, matalat hyllyt, joihin entinen kirjamäärä ei olisi mahtunutkaan. Lisäksi kirjastossa oli paljon esittelypöytiä mm. heti pääoven ja palvelutiskin välisellä alueella. Kokoelma oli käyty läpi ennen remonttia ja sieltä oli poistettu yli 10 vuotta vanha aineisto ja sellaiset teokset, jotka eivät ole käyneet lainassa kertaakaan 2-3 viime vuoden aikana sekä tietysti resuiset ja likaiset kappaleet. Kirjoja oli jäljellä n. 40 000 kappaletta eikä varastoa tarvittu, koska Helmetin kaukopalvelu toimi hyvin. Lainaus ja palautus tapahtui pääosin itsepalveluna. Asiakkaat palauttivat itse aineistonsa automaatilla, pudottivat varatun aineiston luukusta henkilökunnan käsiteltäväksi ja laittoivat sitten loput kirjat ja muut aineistot palautushyllyyn. Seuraava asiakas saattoi lainata palautukset välittömästi. Kirjoja ei tarkastettu ja asiakkaisiin luotettiin, eli he ilmoittivat itse,

jos olivat esim. sotkeneet kirjan. Toisaalta vahinkoja ei pidetty kovin merkittävinä, eikä yhdestä kirjasta ryhdytty riitelemään asiakkaan kanssa. Lainaus- ja palautusautomateilla oli otettu hyvin huomioon lapsi- ja pyörätuoliasiakkaat. Automaatit erottuivat selkeän tekstin ja taustavärin avulla. Samoin erottuivat myös Helmetin kirjastojärjestelmän hakukoneet, jotka sijaitsivat korkeissa oranseissa torneissä. Palvelutiskejä oli sekä sisääntulossa että keskellä salia. Informaatikon viereen pääsi helposti, koska pöytä oli pieni ja helposti lähestyttävä. Kirjoista lainattuja tekstejä oli painettu valkoisiin istuinkuutioihin. Eri osastot oli erotettu sisustuksilla: nuorille oli sohva ja baaripöytä tuoleineen, aikuisille rustiikit nahkakalusteet, lapsille värikkäitä huonekaluja, lehtilukutilassa Ikean keittiöpöytiä tuoleineen ja tietokoneita varten oli K15-alue, jossa oli hiljaisia koppeja yksintyöskentelyä varten. Lehtilukutilassa oli myös kahviautomaatti. Kun remontoitu kirjasto oli avattu, nuorisoa saapui paikalle huomattavasti enemmän kuin

aikaisemmin. He myös viihtyivät ja olivat äänekkäitä. Runsaan puoli vuotta henkilökunta on pyrkinyt opettamaan paikalla viihtyville nuorille sitä, miten julkisessa tilassa käyttäydytään. Puhuttelua ja kovisteluakin on tarvittu, koska muut asiakkat ovat hermostuneet nuorten äänekkääseen olemiseen. Aika näyttää, miten nuoriso oppii käyttäytymään, mutta meille, jotka toivomme nuorten tulevan takaisin kirjastoihimme, tämä oli tietysti aika pysäyttävä tieto. Oulunkylässä ei kuitenkaan oltu vielä palkattu nuorisotyöntekijää henkilökuntaan, kuten esim. Espoossa oli jo tehty. Oulunkylässä oli asetettu rajoja, käytäydytty tiukasti vaikeissa tilanteissa ja annettu määräaikaisia porttikieltoja, jotka tehosivat, koska nuoren on kurjaa jäädä ulos, kun kaverit ovat sisällä kirjastossa. Kirjastotila oli yhtenäinen suorakaiteen muotoinen sali, joten minimimiehitys vuorossa oli 3 henkilöä. Varsinaisen salin lisäksi kirjastoon kuului henkilökunnan työtiloja ja luokkatila. Kirjaston- ja varsinkin tietotekniikan opetukseen voi varata ajan henkilökunnalta.

Saimme myös mukaan Kirjastolaisen käsikirjan, joka jaetaan kaikille työntekijöille. Kirjasen lopussa tärkein asia oli tiivistetty neljään kokoavaan kohtaan. 1. Asiakas on aina etusijalla eli muut työt saavat odottaa ja kirjan paras paikka on asiakkaalla ei hyllyssä. 2. Kuuntele tarkasti eli asiakkaan todellinen tarve on selvitettävä huolellisesti, jolloin hänet voi ohjata eteenpäin, jos omat taidot eivät riitä. Samalla voi myös opetella tunnistamaan, milloin asiakas ei tarvitse apaua. 3. Käytä tilannetajua eli aktiivisuus on auttamista ja läsnäoloa, ei tyrkyttämista. Mutkattomuus taas merkitsee oman käytöksen ja kielen sopeuttamista asiakkaan mukaan. 4. Ole läsnä ja lähellä eli asiakkaan kanssa kävellään oikealle hyllylle asti ja otetaan viereen aineistonhaussa. Asiakkaan on hyvä tuntea henkilökunta vertaisekseen. Kaiken kaikkiaan kirjastosta jäi mieleen mukava, kodikas ja selkeä tila, jossa asiakkaat viihtyivät. Tämä yhdessä Kuudes kerros Oy:n kanssa suuniteltu konseptimuutos tulee jatkossa siirtymään vähitellen kaikkiin Helsingin kirjastoihin. Pilotointi on mielestäni erittäin onnistunut ja sieltä nappasimme monia ideoita, joita voidaan jatkossa soveltaa myös omassa kirjastossamme. (Hilkka Heikkinen)

4 Sellon kirjasto Espoo Ostoskeskuksen sisällä jouduimme kysymään tietä - saattoi johtua muustakin kuin opasteiden puutteesta. Pihalle päin tila erottuu selkeästi suurten tekstien (suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi) ansiosta. Saavuimme paikalle keskipäivällä ja uskoaksemme ajankohta selitti rauhallista ensivaikutelmaa. Aulatila on hyvin avara. Sisustus oli siistiä, tilat oli kalustettu väljästi ja hillittyä työliiviä käyttävä henkilökunta erottui hyvin. Sisääntuloaulan "kierrätystaide" oli mukava yksityiskohta. Taidetta oli muutenkin käytetty sisustuksessa runsaasti pitkin rakennusta. Suuren, 5 800 neliömetrin laajuisen kirjaston tilat on järjestetty aika äskettäin perusteellisesti uudelleen. Opasteita oli monenlaisia. Heti sisääntuloaulassa oli ristiriitaisia mielipiteitä herättävä "tienviitta" kirjaston eri osiin. Viitan tekstit kertovat selkeästi, mitä mistäkin päin löytyy ja ohjaavat seuraavaan opasteeseen asti. Opasteita ei oltu pyrittykään tekemään "yhteen ilmeeseen" koko talossa. Kaikki näkemämme olivat joka tapauksessa kieleltään selkeitä ja siistejä. Asiakkaille suunnattua "kylttiohjeistusta" on varmaankin riittävästi, suoranaisia kieltoja oli mielestämme vähän. Erityisesti mieleen jäivät Lastenmaan selkeät, hyvin erottuvat keltaiset hyllynpääopasteet ja sisääntuloaulan suurikokoinen infotaulu. Aineiston esillepanossa kansia oli tuotu nykytyyliin näyttävästi esille ja hyllyt eivät olleet täyteen ahdettuja. Jokaisella osastolla oli oma, persoonallinen ilmeensä. Lastenmaassa on tilaa leikkiä varten. Nuortenosasto Pointti oli epäkirjastomainen monella tapaa: keskellä salia suurikokoinen television hallitsema tila, kolme pelipistettä, kuntoilulaite ja vähän oloisesti (mutta melko tuoreita) kirjoja. Sarjakuvahyllyillä ympäröity lukutila oli mukava yksityiskohta. Lastenmaa ja Pointti on sijoitettu riittävän etäälle toisistaan. Hiljaisia tiloja on useita eri puolilla kirjastoa eri tyyppisen aineiston käyttöä varten. Kirjastossa oli myös lukutilaa käytettäväksi silloin, kun sitä ei ole varattu johonkin

tilaisuuteen. Nykyaikaisena kirjastona Sello nojaa lainauskierrossa raskaasti automaatteihin. Lainausautomaatteja on osastoille sijoiteltuna pitkälti toistakymmentä. Palautusautomaatteja on kaksi ja niissä 13 lajittelukoria per automaatti. Automaatit hoitavat noin 60 prosenttia lainauksesta ja 80 prosenttia palautuksesta. Palautetusta aineistosta otetaan syrjään "vajaat pakkaukset" ja muut selvät tapaukset jatkotoimenpiteitä varten, kirjojen tarkistus on pakosti "selailevaa" niin kuin muuallakin. Varauksen noutoa odottaa hyllyssä tavallisesti 1 000-1 600 nidettä. Kirjastojen välisen logistiikan hoitaa Itella. Luettelointi on Espoossa keskitetty palvelu, musiikin luetteloinnin hoitaa Sellon musiikkiosasto. Aukioloajat ovat pitkät. Vakituista henkilökuntaa Sellossa on 55 henkeä, josta iltavuorossa 2-3 henkeä per osasto. Palvelutiskeiltä on hyvä näkyvyys saliin. Vakituisesti miehitettyjen työpisteiden lisäksi on mm. siirrettävä tietopalvelupiste, joka oli tällä kertaa sijoitettu pääoven viereen. Epämuodollista joustavuutta tuo myös "Lainaa kirjastonhoitaja" -palvelu. Sellossa on paljon erilaisia harjoittelijoita. Monikulttuurisella kirjastolla on maahanmuuttajia paitsi vakinaisessa henkilökunnassa, myös erilaisina harjoittelijoina esim. kieltä oppimassa. Siviilipalvelusmiehiä käytetään järjestelmällisesti, heitä ohjaa vastuuhenkilö ja heidät koulutetaan myös asiakaspalvelutehtäviin. Sellossa järjestetään paljon vakituisesti pyörivää (esim. lukukoira) ohjelmaa ja kertaluontoisia tapahtumia, kalenteri näyttää täydeltä. Tilaisuuksista suuri osa on talon ulkopuolisten toimijoiden järjestämää. Tilaisuudet järjestetään avoimessa tilassa, mistä tietenkin syntyy jonkin verran ääntä. Akustointointiin on panostettu paljon, näyttävästi ja tyylikkäästi pitkin kirjastoa. Eija Jauhiainen, Ilkka Leinonen, Kari Åkerman

5 Entressen kirjasto Espoo Suunnistus kohti Entressen kirjastoa on helppoa, koska ulkona opasteet näkyvät kauas. Kirjastoon pääsee hissillä ja portaita pitkin. Aula on todella tilava. Voisi kuvitella, että lastenvaunut ja pyörätuolit ja rollaattorit sopivat suihkimaan tähän tilaan ihan mainiosti. Aulassa sijaitseva päätiski ei pomppaa esiin. Suureen korostettuun tiskiin tottuneelle pieni, vaikkakin näkyvän oranssi palvelutiski vaatii hiukan totuttelua. Syynä saattaa olla myös se, että aulassa on aisteille paljon tekemistä: äänet, virkeä tunnelma, iso tila, opasteet, esitehyllyt, screen, uutuuskirjat sekä kalusteiden värit ja muodot. Vaikka aula jatkuu oikeastaan yhtenä isona tilana peräseinälle asti, pehmeyttä on saatu väreillä ja kalusteiden muodoilla. Opasteet toimivat värikoodeilla, joiden mukaan löytää hakemansa hyllyjen sivuilla olevan värin mukaan. Värikoodien tekstit ovat useilla kielillä. Päätyihin on lisäksi merkitty aineiston aihealue, esim. kauhu, novellit ym. Aulan tilavuutta tarvitaan, koska asiakkaita on noin 1100 päivässä ja lainojakin kertyy 50 000 kuukaudessa. Sunnuntaisinkin kävijöitä on 600-700 henkilöä. Kävijämäärältään Entresse on neljänneksi vilkkain ja tiloiltaan uusin. Asutusalueella on paljon maahanmuuttajia, työttömiä ja yksinhuoltajia. Kohderyhmiä onkin huomioitu palveluissa, henkilökunnan valinnassa (kielitaito monipuolista) ja tapahtumissa. Kiitosta asiakkailta on tullut siitä, että kirjasto huomioi nuoria ja ehkäisee siten syrjäytymistä. Asiakkaat esittävät myös kiitettävän paljon ideoita tapahtumiin ja muihin toimintoihin. 5.1 Tapahtumakirjasto ja alueen olohuone Entressen painopisteet ovat laaja aukioloaika (alueensa ainoa kulttuuria tarjoava paikka), nuoret ja lapset (kolmannes tilasta varattu nuorille), kerhot (ylläpidetään apurahoilla), maahanmuuttajat, sosiaalinen media ja asiakasopastukset (internet, älypuhelin,

kuvankäsittely). Entressen strategiana onkin olla olohuonekirjasto. Entresessä on paljon tapahtumia, joissa on myös ulkopuolisia järjestäjiä. Vierailumme aikana siellä mainostettiin Chile- viikkoa. Tapahtumia on myös sunnuntaisin, jolloin kirjastossa käy paljon nuoria ja lapsiperheitä. Tapahtumat ovat myös monikulttuurisia ja niihin on vapaa pääsy. Entressessä näytetään myös elokuvia. Esimerkiksi Chile-viikolla siellä näytettiin Chile-aiheisia elokuvia. Kirjaston pelihuoneessa pidetään tyttöjen tunti, jolloin pojilta on huoneeseen pääsy kielletty Esimerkiksi lapsille on kirjavinkkejä ja satutunteja sekä vauvoille runokylpyjä. Satutunteja on suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja somaliaksi. Kesäaikaan nuoret kesätyöntekijät järjestivät toimintaa alueen nuorille teltassa pihalla. Tapahtumat ulottuvat kirjaston ulkopuolellekin. Esimerkiksi nuorten kanssa käydään keilaamassa ja elokuvissa. Aikuisille on lukupiiri, joka kokoontuu kaksi kertaa kuussa. 5.2 Tilat ja palvelut Entressessä on ääntä ja toimintaa. Oppaamme mukaan alussa tulikin kovasti valituksia, sillä kirjaston tila poikkeaa totutusta kirjastosta. Kirjasto on erittäin tilava ja arkkitehdin piirtämät hyllyt ovat matalia ja liikuteltavia. Tämä tekee kaikista tiloista muunneltavia erilaisiin toimintoihin sopivaksi. Pirteyttä ja kodikkuutta tuovat värikkäät kalusteet, jotka ovat arkkitehdin suunnittelemia ja teetetty Virossa. Kirjastossa on myös pelihuone, jossa nuoret viihtyvät konsolipelien äärellä sekä satuhuone, joka on turvallinen ja pesämäinen. Satuhuoneessa on pehmeä lattiamatto koko alueella. lasten osastolla on mahdollisuus heittäytyä satujen maailmaan myös pukeutumalla, sillä lapsille oli lukuisia roolivaatteita ja asusteita. Päivä prinsessana on siis mahdollista jokaiselle. Myös hiljaista lukutilaa on tarjolla. Esimerkiksi sininen huone toimii lukutilana silloin kun se ei ole muussa käytössä. Sitä varataan myös asiakkaiden käyttöön, esimerkiksi kokouksiin ja koulutuksiin, ei kaupalliseen toimintaan. Ääntä vaimentavat akustiset levyt, joita on käytetään seinissä ja katossa eri puolilla kirjastoa. lattioissa on lukuisia sähköluukkuja,

joista saa virtaa esimerkiksi läppäreille. Automaatteja on seitsemän, ja ne on sijoitettu useaan paikkaan. palvelupisteitä on kolme, ensimmäinen on heti sisääntulon vieressä. Palautustiskit on heti ulko-ovien vieressä, mikä onkin hyvä asia. Lapsille on oma palautusautomaattinsa. Aulassa on valtaisa screen, jossa esitellään ajankohtaiset tapahtumat sekä lukuvinkkejä. Screenin edessä on estradi ja tietysti tuoleja. Oppaamme Eeva Jäppinen kertoo, että tässä pidetään erilaisia esityksiä tansseista luentoihin. Estradin tilaa pystyy muuntamaan erilaisia tapahtumia varten. Tuolit ovat kevyitä ja siten helposti liikuteltavia. Ympärillä on väljyyttä, joka mahdollistaa suurempaakin väenpaljoutta. Alueensa olohuone tarjoaa myös kierrätyspalvelua, sillä kirjastossa on EKO- piste, johon voi tuoda kierrätettävät jätteensä. Kokoelmapalvelut tarjoavat 80 000 lainattavaa nidettä. Kirjaston aineisto ei seiso hyllyssä, vaan kiertää hyvin. Aineistoa kohtaan vaatimukset ovatkin selkeät. Sen tulisi olla houkutteleva, tuoreen näköinen ja esittelyille varataan tilaa. Lainattavia läppäreitä on 20 kpl, jotka on tarkoitettu kirjastossa käytettäväksi. Lehtiä tulee 250 kpl. Lisäksi on Pressdisplay sekä E-press. Erityisesti nuoria kiinnostaa kirjaston musiikkitarjonta sekä nuotit. Peruskirjastopalvelujen lisäksi kirjastossa toimii maahanmuuttajien neuvontapalvelu. Palvelua saa monilla kielillä palvelua monilla eri kielillä, kuten somaliaksi, albaniaksi, arabiaksi, viroksi ja venäjäksi. (Espoon kirjaston kotisivu) Kirjasto näkyy ja kuuluu myös sosiaalisessa mediassa. Esimerkiksi Youtubessa pyörii kirjastoesittelyjä ja Helmet palvelusivustoakin suunnitellaan sosiaalisessa mediassa käytettäväksi. Henkilökuntaa hallitseekin sosiaalisten medioiden käytön ja he tarjoavat opastusta niin sosiaalisen median kuin tietotekniikan ja internetin käyttöön.. 5.3 Henkilökunta ja kirjaston työt Henkilökunnassa on 21 vakituista, joiden lisäksi siviilipalvelusmiehet, harjoittelijat sekä oppisopimustyöntekijät. Työntekijöiden keski-ikä on matala ja Entressessä on paljon miehiä töissä. Henkilökunnan taidot suuntautuvat perinteisen kirjastotyön lisäksi

2 kohderyhmien mukaan. Heillä on töissä myös nuoriso-ohjaajaopiskelijoita, pedagoginen informaatikko sekä erikoiskirjastonhoitaja, jonka painopistealueena ovat maahanmuuttajat. Lisäksi kuudella työntekijällä on maahanmuuttajatausta. Kirjastolla on myös oma järjestyksenvalvoja. Henkilökunnalla on työasu ja rintamerkki, jossa on kielikoodi. Työ pyöriin kahden tunnin sykleissä. Aamuisin valitaan joko info- tai lokityö tai tehdään omia töitä. Henkilökunta tekee työnkiertoa. Henkilökunnalla on käytössään intra. Sunnuntaisin töissä on 7-8 henkilöä sekä iltaisin 8 henkilöä. Hyllytyksessä henkilökunnalla on omat hyllyvastuualueet: Aakkostus tarkistetaan ja huonokuntoiset teokset poistetaan. Työaika alkaa 8.00 ja klo 8.15 on aamupalaveri. Koko henkilökunta tekee vuoro- ja viikonlopputöitä. Leena Kuukasjärvi, Kirsti Portti, Marjut Rosenberg 6 Kirjasto 10 ja Kohtaamispaikka Helsinki Kirjasto 10 maamerkki ja Kirjastopalvelupiste Helsingin keskustassa. Yhdistelmä julkisia ja yksityisiä palveluja julkisen liikenteen yhtymäkohdassa. Joustava työ- ja opiskelutila. Paikka kulttuurin luomiseen, tuottamiseen ja esittämiseen. Useita sisäänkäyntejä ja hyvät logistiikka valmiudet. 6.1 Faktoja Aukioloajat: ma-to 8.00-22-00 pe 8.00-18.00 la-su 12.00.18.00 Avattu 01.04.2005 Avoinna 78 h/viikko Asiakkaita 2000 päivässä Kokoelma 60 000 nidettä Äänitteitä 47 000 nidettä

3 Asiakastyöasemia 40 Pinta-ala 1000 neliömetriä 6.2 Henkilökunta Osastonjohtaja Palveluesimiehet IT suunnittelija IT tukihenkilö Media-assistentti Musiikkikirjastonhoitaja Tapahtumajärjestäjä Kirjastovirkailijoita Oppisopimusopiskelijoita Siviilipalvelusmiehiä Opiskelijoita harjoittelijoina ja sijaisina Sisäänkäynti on tehty näkyväksi.vuoden hyllyssä olleet aineistot poistetaan. Cd-kotelot vaihdettiin pusseihin ja hyllyt vaihdettiin mataliin, liikuteltaviin ja keveisiin malleihin. Kalustuksesta tuli mukava ja värikäs. Kirjasto kuuntelee asiakkaan tarpeita tilan, varustelun ja osaamisen suhteen. Asiakas kertoo minkälaista aineistoa, tapahtumia ja opastusta hän tarvitsee. Kirjastossa käy n. 50 000 asiakasta kuukaudessa. Asiakaskunta on nuorta ja heistä yli puolet on miehiä. Aineistoa lainaa noin puolet asikkaista. Kirjasto 10 huomio myös lapset. Tarjolla on esim. lastenlaulutuoli, jossa lapset voivat laulaa omia laulujaan cd:lle tai muistitikulle. Kahdeksankymmentä prosenttia kaikista tapahtumista on asiakkaiden ja kumppaneiden järjestämiä esim. Elokuvaesityksiä Bändikeikkoja DJ-iltoja Puhetilaisuuksia Peli-iltoja Haastatteluja

4 Tapahtumien videointia Videot ja äänet nettiin Esiintymispaikkana mm. STAGE Konsertit, esiintymiset, näyttelyt ja paneelikeskustelut Multimedia-esitykset Liikuteltavat kalusteet Akustoitu sali PA-laitteet Valaistusjärjestelmä Suorat lähetykset Palveluina myös Ryhmätyötila ja Studio: Studiossa voi tehdä esim. puhe-, laulu- ja intstrumenttiäänityksiä, räpätä, kirjoittaa biisejä, säveltää, sovittaa ja editoida sekä miksata ja masteroida omia tuotoksia. Lisäksi voi digitoida c-kasetteja. Soittohuoneessa lisäksi kitara- ja bassovahvistimet. Kirjasto 10 motto : Kun muut vasta suunnittelevat, me olemme jo moganneet! Kohtaamispaikka pähkinänkuoressa: Tietotekniikan ja sähköisten palveluiden opastusta Uudet yhteistyömallit Kaupunkitoimisto Palveluista mainittakoon Läppäripalvelut: Läppäritohtori Läppäriklubi Starttitunnit Eija Karvonen, Anne Kilpeläinen 7 Turun kaupunginkirjasto Kirjastoon saapuminen tapahtui niin jouhevasti linja-autolla suoraan pääoven eteen, ettei

5 kirjaston löytymisestä tai ulkopuolisista opasteista voi sanoa mitään. Rakennuksena Turun pääkirjaston on iso ja näyttävä ja mitä ilmeisemmin myös hyvällä, keskeisellä paikallakin. Ensivaikutelma sisälle tullessa oli aika meluinen, aulatilassa kaikui ja meidän tulomme aiheutti varmaan omat kolinansa. Meille tarjottiin vaatteiden ja tavaroiden säilyttämiseen erillistä huonetta (lukittu), joka oli juuri tähän tarkoitukseen varattu (esim. päiväkotiryhmille varmasti todella tarpeellinen paikka, siis hyvä ja toimiva ratkaisu). Yleisilme oli kodikas, tilat olivat viihtyisät ja siistit (tiskeillä tosin oli lippua ja lappua vaikka kuinka paljon). Isot jykevät tammikalusteet ja tumma lattia tekivät paikoin tilasta hieman tunkkaisen oloisen, mutta toisaalta mahtava lasiseinä toi valoa ja raikkautta tiloihin. Sisääntuloaulassa oli iso, hieno, selkeä päätiski, joka erottui edukseen. Jotkut kirjaston palvelupisteet hävisivät samanväristen hyllyjen sekaan, osa taas erottui selkeästi (kuvat). Väriläiskiä löytyi sieltä täältä ja ne piristivät yleisilmettä. Sisääntuloaulan tiskissä oli myös selkeät opasteet, jotka tosin olivat aika korkealla (kuva). Muita palvelutiskejä oli joka kerroksessa. Uusi kirjastorakennus valmistui 4,5 vuotta sitten, myös vanha puoli remontoitiin ja kokonaisuus otettiin käyttöön vuonna 2008. Arkkitehtuurisesti ajatuksena on "kirjasto kaupungissa ja kaupunki kirjastossa". Remontin suunnittelussa oli kirjastosta mukana 3 hlön porukka. Remontista keskusteltaessa vinkkinä tuli se tosiasia, että mikään ei ole ikuista, asioita voidaan aina muuttaa uudestaan. Kirjasto on avoinna arkipäivinä klo 9-20 ja asiakkaita on n. 5 000 kävijää päivässä. Viikonloppuisin kirjasto on auki 6 tuntia/päivä ja asiakkaita on n. 2 000-2 500/päivä. Kirjasto on avoinna ympärivuoden melkein jokaisena päivänä, muutamaa juhlapyhää lukuun ottamatta. Kirjastolla on myös palautuslaatikko, johon voi palauttaa aineistoa silloin, kun kirjasto on kiinni. Turun kaupunginkirjasto kuuluu Vaski-kirjastoihin (9 kirjastoa, tulossa lisää, jolloin määrä nousee 17). Vaski-kirjastoille on tulossa myös uusi kirjastojärjestelmä (pilotointi).

6 Henkilökuntaa on kaiken kaikkiaan n. 150 henkilötyövuotta, joista n. 100 työskentelee pääkirjastossa. Henkilökunnalla on käytössä nimikyltit, erillistä työasua ei ole. (Erottuminen joukosta?) Kirjaston henkilökuntaan lukeutuu myös oma tiedottaja ja viestintäsihteeri. Tiskissä henkilökunnalla oli päivystysvuorot. Henkilökunnan työskentelytilana piti olla koko kirjasto eli ei vain tiskin takana istumista. Tavoitteen oli myös saada henkilökunta takahuoneista pois, mukaan tapahtumiin, esittelyihin, jne. Jokaisella oli oma työpaikka avokonttorissa (kuva, ihanan värikästä ja siistiä, kaikilla omat lokerot kaapissa, muutkin tavarat piilotettu kaappeihin), ajatuksena, että hiljaisellekin työlle pitää olla oma rauha ja arvostus (esim. vinkkaus ja suunnittelutyö). Kirjastosta löytyi sekä lainaus- että palautusautomaatteja. Palautusautomaatti oli heti sisälle tullessa ja lainausautomaatteja oli eri osastoilla. Lapsille oli omat ihanat lainausautomaatit (kuva), jotka olivat kovassa käytössä. Ne olivatkin sen näköisiä, että niitä olisi ollut kiva kokeilla näin aikuisenakin. Asiakkaat opetettiin automaattien käyttöön ja tilastollisesti 95% lainoista meni jo automaattien kautta. Kirjastossa oli käytössä myös maksupäätteet. Lasten tilan nimi oli Saaga (0 v.-alakoululaiset), nuorten tilan Stoori (yläkoululaiset- ). Lasten tila oli järjestetty siten, että keskellä on ns. tori ja ympärillä "taloja" aineistoryhmittäin. Taloissa oli eri värimaailma + katossa merkkeinä mm. lumipallot. Tieto ja kauno oli yhdistetty samaan teemaan (taloon) ja se oli merkitty myös järjestelmään. Tila tarjoaa yllätyksiä, seikkailuja, unelmia. Näyttelytiloilla ja kalusteilla oli saatu paljon aikaan, mm. lattiassa oli lasisia näyttelykuoppia. Esillä oli lasten tekemiä ja ideoimia ihania näyttelyitä. Lattia oli ihana, pehmeä ja se vaimensi äänet (tekstiilimatto). Lasten tila oli äänekäs (paljon asiakkaita, ryhmiä). Äänet sallitaan tiettyyn pisteeseen saakka. Lasten tila oli suunnteiltu tarkkaan, mitä minkäkin ikäinen lapsi tarvii ja haluaa (tulokset kerrottu myös arkkitehdeille). Lapsille järjestettiin ihania tapahtumia omassa tilassa, joka oli leikkitilana

7 muuna aikana (voitiin eristää verhoilla muusta tilasta). Lukupesiä (kankaalla päällystettyjä traktorin renkaita). Nuortenosaston tilat olivat lasten vieressä. Täälläkin oli käytetty hienosti värejä, tiskit olivat selkeät (massiivipuuta) ja tila oli kaikin puolin viihtyisä. Nuorilla oli osastolla omia koneita ja tila oli kovassa käytössä. Ihana yksityiskohta oli "parhaat palat" -tolppa (post-it lapuilla kirjavinkki, jossa vain kirjan nimi, tekijä ja kuka suositteli, ehkä pieni miksi). Myös näyttelyt olivat näyttäviä ja tilaan sopivia. Tällä osastolla silmiin pisti useampi kieltolappu mm. "älä syö eväitä". Musiikkiosasto sijaitsi vanhan puolen toisessa kerroksessa. Jylhät portaat ja seinälle heijastettu mahtava digitaideteos (kuva) johdattivat meidät musiikkiosastolle. Täältä mieleen jäivät osastolla tapahtuneet muutokset, joista meille kerrottiin; cd-levyjen lainauksen väheneminen, jonka vuoksi levyjä nyt poistetaan aika rankallakin kädellä (huonon näköiset, kuluneet, mitkä eivät liiku, tuplat kunhan eivät ole uusia tai varauksia). Mitään genreä ei kuitenkaan poisteta kokonaan vaikkei sitä lainattaisikaan. Poistojen seurauksena oltiin saatu lisää tilaa ja ns. Stage-esiintymislava osaston perällä. Esiintymistilan toivottiin tuovan lisää vilkkautta ja tapahtumia musiikkiosastolle. Soittohuone oli kovassa käytössä. Nuotit ja partituurit sijaitsivat toisessa salissa (täälläkin asiakkaat kopioivat, eivät lainaa). Musiikin palvelupiste sijaitsi eri huoneessa (yläkerran aulassa) kuin aineistot. Valvonta herätti kysymyksiä. Meille musiikkiosasto esittäytyi ylväänä, hiljaisena mutta ehkä myös hieman kolkkona tilana.

8 Yleiset tilat. Tieto-osasto oli suuri, avoin tila, joka oli jaettu kolmeen aihealueeseen (mallia Malmöstä). Aikaisemmin tieto-osastolla oli 3 eri tiskiä, mutta niistä luovuttiin ja nyt on yksi yhteinen (erikoisosaamista löytyi joka alueelta). Keskitasossa oli ns. vilkkaampi alue (jossa järjestettiin mm. tapahtumia), reunoilla + ylhäällä on hiljaiset alueet (isoja pöytiä, lukupaikkoja, nämä olivat paljon käytetyt alueet). Vanhalla puolella oli taidekirjat, sarjakuvat ja kaunokirjallisuus + musiikki yläkerrassa. Vanha puoli oli oikein "hienostunut", ylväs ja arvokas. Täältä löytyi myös lukusalonki, jossa oli tarjolla uusia ja kysyttyjä kaunokirjallisia teoksia, jotka olivat vain tässä viihtyisässä tilassa luettavissa, ei lainattavissa. Vanhalla puolella hyllyjä ei voitu siirtää (huono). Täältä löytyy ymmärrettäväsikin paljon vieraskielistä aineistoa. Kaunokirjallisuus oli järjestetty genreittäin. Tämä asia oli nyt keskustelun alla, pidetäänkö järjestys vai ei (osa tykkää, osa ei). Kirjastossa oli paljon erillistiloja: Studio -tapahtumatila (80 ihmiselle), 3 tasoinen hinnoittelu riippuen siitä millainen tilaisuus järjestejään, todella kysytty tila kesällä näyttelyitä ja tapahtumia myös ulkona pihalla runohuone hiljainen huone (12 paik), jossa täyshiljaisuus. Tämä tila ei ole niin käytössä kuin muut hiljaiset tilat (ehkä liian hiljaista). Uutistori: tosi paljon koneita, voi lainata läppäreitä + asiakkaat käyttivät paljon omia koneita. Täällä olivat sanomalehdet + yleiset aikakauslehdet (muut osastolla aiheittain), kopiokone, ilmoitustauluja. ylätasanteella oli ns. Tietotori, ulkopuolisen tiedottamisen käytössä, mutta se oli nyt käyttämättömänä, kaikki tiedotus oli siirtynyt alakertaan (paras paikka). Täällä oli myös eurooppatiedotuspiste, joka poistuu lähiaikoina käytöstä. Digitointia (VHS-DVD, c-kasetti-cd-levy, diat-tikulle) + editointia. Asiakkaat tekevät tämän itse (opastusta saa tietenkin). Digitoinnille oli suunnitteilla oma tila (eri kuin nyt, joka oli kuulema liian kaunis tähän tarkoitukseen)