Esimerkkejä: Laatujärjestelmän sertifiointi (ISO 9001) (esim. Inspecta) Johtamisen jalanjälki
Arviointi eli evaluaatio: hankkeen, ohjelman tai organisaation toiminnan arviointia, jossa pyritään selvittämään toiminnan vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta sekä asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Arvioinnilla (esim. itsearviointi) pyritään usein nostamaan esille kehittämistarpeita ja -suosituksia. Auditointi: systemaattinen ja objektiivinen prosessi, jossa arvioidaan, onko auditoinnin kohteelle asetetut vaatimukset ja auditointikriteerit täytetty. Auditoinnit tehdään käytännössä valitun standardin ja arviointimallin perusteella, esim. CAF, EFQM. Sertifiointi: organisaation toiminnan ja laatujärjestelmän puolueetonta arviointia. Edellyttää ennalta laadittua kriteeristöä ja standardia. Sertifiointi vaatii kolmannen osapuolen, jonka teettämän arvioinnin pohjalta toiminnan laatu voidaan todentaa ja esimerkiksi osoittaa ISO 9001:n vaatimusten täyttyminen organisaatiossa. Lähteitä: Laatukeskus ja https://www.jyu.fi/yliopistopalvelut/laatu/ohjaus/laatusanastoa http://www.vm.fi/vm/fi/13_hallinnon_kehittaminen/03_palvelujen_laatu/03_caf/index.jsp
Ulkopuolinen auditoija Kehittäjä Arviointi Auditointi Sertifiointi
9.30 9.35 Tilaisuuden avaus 9.35 10.20 Eri maiden malleja, ohjelmia ja sertifiointeja: Family-Friendly Workplace Slovenia, Saksa/Itävalta, Kanada, UK (Lassi Köppä ja Anna Kokko) 10.20 10.30 tauko ja tärkeät puhelut 10.30 11.15 Mitä voimme oppia Perheystävällisen työpaikan sertifikaattiin muista eri alojen laatumerkeistä ja sertifioinneista? esim. WWF Green Office -ohjelma, Suomalaisen työn liiton merkit, Yhteiskunnallinen yritys, Työhyvinvointikortti, CAF-arviointiviitekehys, EFQM (Lassi Köppä ja Anna Kokko) 11.15 11.50 Minkä merkityksen annamme Perheystävällisen työpaikan sertifikaatille? (Hannele Waltari ja Anna Kokko) Ryhmätyöskentelyä perimmäisten kysymysten ympärillä 11.50 12.00 Tilaisuuden päätös
Slovenia Edellyttää uusien mittareiden asettamista Kuva ja tekstiä [Lassi] Koko prosessia valvoo ulkopuolinen asiantuntija vuosiraporttien perusteella Tavoitteet: Työprosessien paremmalle johtamiselle Työympäristön parantaminen perheen ja työn parempaan yhteensovittamiseen
1) Työaika (esim. palveluajat, elämäntilanteeseen sopivat työajat) 2) Työn organisointi (sijaisjärjestelyt, työnkuvien ja työn rakenteiden tarkistaminen) 3) Työnteon paikka (etätyö, liikkuva etätyö, työmatkalippu, muuttopalvelut) 4) Sisäinen viestintä ja vuorovaikutus (perheystävällisistä käytännöistä viestiminen, perhepäivä) 5) Johtaminen (mm. työnohjaus ja coaching, johdon osa-aikaisuudet) 6) Henkilöstöjohtaminen (työhönpaluu, isyyden tukeminen, henkilöstöjohtamisen suunnitelma, jatkokoulutus jossa otetaan huomioon lastenhoito) 7) Palkka ja edut (mm. kotiapu, vanhempainvapaiden ottaminen huomioon työaikana) 8) Palveluja vanhemmille (mm. päivähoito- ja loma-ajan hoitojärjestelyt, vanhustenpalvelut)
yritykselle räätälöidään yksilöllinen perheystävällisyys-strategia (8 osa-aluetta) sopii eri alojen eri kokoisille yrityksille ja organisaatioille prosessin aloittaminen voi vaatia henkilöstökyselyn toteuttamista ym. tietojen keräämistä kestää useita vuosia, tavoitteiden toteutumista seurataan 3 vuoden välein ensimmäisen kehittämissyklin jälkeen re-auditointi 3 v. kuluttua sertifikaatin myöntämisestä tilanteen tarkistaminen (perheystävällisten rakenteiden juurtuminen yritykseen ja teeman näkyvyys hallinnollisissa toimenpiteissä ja viestinnässä) re-auditointi toistetaan 3 vuoden välein: päivittämisen myötä yrityksellä tai organisaatiolla on mahdollisuus säilyttää asemansa ja käyttää edelleen Perheystävällisyys-sertifikaattia seurantasyklien yhteydessä: tapaamisia, raportteihin tutustumista sekä toimenpidesuosituksia.
Saksa: auditoinnin kulku Aloituskeskustelu: nykytilanteen kartoitus Strategia-keskustelu/työpaja: nykytilanteen määrittäminen ja ensimmäisten tavoitteiden asettaminen Välitarkastus: erityistoiveiden määrittely Auditointi-työpaja: toimintamallien optimointi, jotta vastaavat yrityksen todellisia tarpeita Hallintokeskustelu, lopullisten tavoitteiden sopiminen Sertifikaatin myöntäminen Re-auditointi 3 vuoden välein: sertifikaatin säilyttäminen tai menettäminen!
Vaatii pitkäjänteisyyttä ja jatkuvuutta: monivaiheinen prosessi, mutta onnistuessaan yritykselle/organisaatiolle hyödyllinen ja palkitseva vaatii paljon työpanosta ja tapaamisia eri toimijoiden kesken Vakuuttavat tulokset: laadukas kehittämisprosessi, sosiaalisesti kestävän kehityksen idea toteutuu Auditointiprosessia valvovalla taholla on painava vastuu seurannan laadusta Huom. Saksassa prosessiin osallistuneista valtaosa tyytyväisiä (kyselyyn vastanneista noin 90%): - Auditointi tuo selkeän kilpailuvaltin rekrytointiin. - Työtyytyväisyys ja työmotivaatio paranevat noin 85% tapauksista. - Työn laatu paranee 70% tapauksista.
Iso-Britannia: vuosittainen kilpailu Annual Top Employers for Working Families Special Awards Tell us about your winning policies and practices. - raadissa yritysten, tutkimuslaitosten, median ym. edustajia - kilpailua rahoitetaan sponsoroinneilla (esim. v. 2015 pääsponsorina Computershare) - mukana eri kokoisia yrityksiä sekä julkisen sektorin organisaatioita - v. 2015 palkintoja 7 eri kategoriassa - palkittuja mm. American Express, Centrica, Cafcass, Ministry of Justice, London School of Economics and Political Science, Scottish Parliament Pääteemat: 1) Työnteon ja työaikojen joustavuus 2) Perheellisten työntekijöiden tukeminen: lastenhoito, vanhusten hoito ym. hoivavastuu 3) Organisaation käytännöt, ohjeistukset ja toimintamallit (policies and practices) Lisätietoa: www.topemployersforworkingfamilies.org.uk
Sertifikaattihakemus BNQ:lle BNQ tutkii ja arvioi yrityksen/organisaation lähettämät dokumentit Auditointikäynti: BNQ käy paikan päällä yrityksessä/organisaatiossa uudelleenarviointi (BNQ toteuttaa auditointikäynnillä saatujen tietojen perusteella) Ylläpitokäynti 2 vuoden välein ja sertifioinnin vahvistaminen (recertification) joka neljäs vuosi Huom. Nelitasoinen asteikko: mitä paremmin yritys/organisaatio täyttää standardiin asetetut kriteerit, sitä paremmin se sijoittuu asteikolla (ranking)
BNQ-sertifikaatti parantaa yritysten imagoa osoittaa, että työpaikka on sitoutunut vahvasti työn ja perheen yhteensovittamisen tukemiseen ja organisaation kehittämisprosessiin osoittaa, että yrityksen/organisaation johto on sitoutunut perheystävällisten käytäntöjen toteutukseen ja että perheystävällisyyden toteutus on pysyvää ja kestävää auttaa houkuttelemaan ja pitämään talossa parhaita työntekijöitä, kun kilpaillaan osaavasta työvoimasta ( in the war for talent )
Osallistujien kommentteja, 27.8.2015 Alle puolessa vuodessa yritys mukaan ohjelmaan/prosessiin Alkuvaihe mieluiten 1-3 vuotta, koska tärkeämpää on että jotain tapahtuu kuin saada asiastaleima (vrt. mm. vanhakantainen miesvaltainen yritys jossa pienikin muutos voi kestää kauan) isoissa yrityksissä 6 kk lyhyt aika, pienissä 6 kk saattaa riittää (varsinkin jos muutoksia jo halutaan saada aikaan) vrt. alkuvaihe vs. prosessi mieluiten lyhyt ja vikkelä aloitus: organisaatioiden oma kehittämistyö ja tavoitteet: esim. mitaliajattelu prosessissa (esim. 3 v. muutokset hopeamitali) jotta saadaan yrityksiä mukaan on prosessin oltava nopea ja helppo tärkeintä saada paljon yrityksiä mukaan eikä muutamaa isoa jo ennestään hyvää firmaa kvartaalimaailmassa vuoden kestävä kehittämisprosessi tuntuu pitkältä viestinnällinen hyöty, työnantajamielikuvan rakentaminen sertifikaatti-nimi saattaa olla huono (vrt. esim. peliala/nuoret) Great Place to Work saamassa jo negatiivista leimaa miten saadaan totuus selville asioiden oikeasta laidasta yrityksen sisällä tilannekartoitus! mieluimmin arviointi kuin auditointi
Yhteiskunnallinen vs. sosiaalinen yritys Yhteiskunnallinen yritys Suomalaisen työn liitto hallinnoima merkki, jonka myöntämisestä ja käyttöoikeiden perusteista liitto päättää yritysten myynnissä ja markkinoinnissa hyödyntämä logo, kuten Avainlippu tai Design from Finland. http://www.avainlippu.fi/yhteiskunnallinen-yritys Sosiaalinen yritys laissa (1351/2003) määritelty yritysmuoto, jonka lähtökohtana on esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien, vaikeasti työllistyvien tai vajaakuntoisten työllistäminen. ehtona: vähintään 30 prosenttia työntekijöistä on oltava vajaakuntoisia tai vajaakuntoisia sekä pitkäaikaistyöttömiä. sosiaaliseksi yritykseksi rekisteröidytään työhallinnon ylläpitämään rekisteriin http://www.sosiaalinenyritys.fi/ 20
Suomalaisen työn liiton merkit Suomalaisen työn liitto hallinnoi kolmea eri merkkiä Avainlippu (50v.): 3000 tuotetta Design from Finland (v:sta 2011): 250 tuotetta Yhteiskunnallinen yritys (v:sta 2011): 70 yritystä Merkkien käyttöoikeutta haetaan kirjallisessa lomakkeella, jonka käsittelee merkkitoimikunta Hakemuksia käsitellään 4-6 krt/v. ja merkki on voimassa 3 vuotta
Yhteiskunnallinen yritys -merkin säännöt Kelpoisuusvaatimukset Pääkonttori Suomessa Y-tunnus Liikevaihtoa vähintään yhdeltä tilikaudelta. Ensisijaiset kriteerit Yhteiskunnallisen yrityksen ensisijainen tarkoitus ja tavoite on yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen. Yhteiskunnallinen yritys harjoittaa vastuullista liiketoimintaa. Rajoitettu voitonjako. Yhteiskunnallinen yritys käyttää suurimman osan voitostaan liikeideansa mukaisen yhteiskunnallisen hyvän tuottamiseen joko kehittämällä omaa toimintaansa tai lahjoittaen sen toiminta-ajatuksensa mukaisesti. Liiketoiminnan avoimuus ja läpinäkyvyys. Toissijaiset kriteerit Työntekijöiden osallistuminen ja vaikuttaminen yrityksen päätöksentekoon mukaan lukien työntekijäomisteisuus Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja tuotettujen yhteiskunnallisten vaikutusten mittaaminen. Heikossa työmarkkinaasemassa olevien työllistäminen Toimikunta voi myöntää merkin tapauskohtaisesti yhdeksi vuodeksi yritykselle, jolla ei ole vielä osoittaa yhden tilikauden liikevaihtoa, jos muut edellytykset täyttyvät. Yhteiskunnallisen yrityksen toimikunta pyytää tarvittaessa lisätietoa.
Koulutusmalli Yhden päivän koulutus (8h) tai kahtena päivänä (4+4h) Ennakkotehtävä ja tentti Avoin koulutus ja työpaikkakoulutus Ryhmäkoko: max. 30 osallistujaa Osallistujat saavat Työhyvinvointikortti -koulutuksesta Suuntaa kehittämiseen -julkaisun Kouluttajaorganisaatioina TTK ja sovitut yhteistyökumppanit (verkostokumppaneita yht. 27) TTK hallinnoi: rekisterin ylläpito, materiaalit, valvonta ja kouluttajien koulutus (2 pv) www.työhyvinvointikortti.fi Maksuton työalusta työhyvinvoinnin kehittämiseen Täydentää koulutuksen aihealueita Avoimet palvelut: teemat, tietopankit ja kysymykset asiantuntijalle Rekisteröitymällä lisää kehittämistyökaluja Tuloksia Työhyvinvointikortteja 15 509 kpl Koulutuksia 972 kpl Kouluttajia 151 Koulutusorganisaatioita 50
TOIMINTATAVAT TULOKSET 1. JOHTAJUUS 3. HENKILÖSTÖ 2. STRATEGIA JA TOIMINTA- SUUNNITELMA 4. KUMPPANUUDET JA RESURSSIT 5. PROSESSIT 7. HENKILÖSTÖ- TULOKSET 6. ASIAKAS- JA KANSALAIS- TULOKSET 8. YHTEISKUNTA- VASTUU- TULOKSET 9. KESKEISET SUORITUSKYKY- TULOKSET INNOVATIIVISUUS JA OPPIMINEN 3. Henkilöstö: Arviointikohdat Miten organisaatio suunnittelee, hallinnoi ja parantaa henkilöstövoimavaroja strategian ja suunnitelmien mukaisesti? Miten organisaatio tunnistaa, kehittää ja käyttää henkilöstön osaamista yhdistääkseen henkilökohtaiset ja organisaation tavoitteet? Miten organisaatio kehittää avoimuutta ja valtaistamista yhdessä henkilöstön kanssa ja tukee työhyvinvointia? Organisaatio varmistaa, että työntekijöillä on kohtuullisessa määrin mahdollisuudet työ- ja yksityiselämän tasapainottamiselle, esim. mahdollisuus mukauttaa työaikaa tiettyjen yksityiselämän tarpeiden mukaan. Organisaatio varmistaa myös osa-aikaisille sekä äitiys- ja isyyslomalla oleville työntekijöille ajantasaiset, työssään tarvitsemat olennaiset tiedot ja mahdollisuuden olla mukana omiin tehtäviinsä liittyvissä ja koko organisaatiota koskevissa asioiden käsittelyissä ja koulutuksissa.
EFQM ja Excellence Finland Excellence Finland -kilpailu on perusteellinen ulkoinen asiantuntija-arviointi ja organisaatioiden välinen kilpailu, jossa parhaat palkitaan. Ulkoinen arviointi on organisaation toiminnan ja tulosten asiantuntija-arviointi, jonka toteutus räätälöidään organisaatiosi koon ja tarpeiden mukaan. Itsearviointi on organisaation omin voimin tekemä arviointi, jonka suunnittelun ja toteuttamisen avuksi tarjoamme testatut toimintamallit, työkalut ja erityisosaajiemme tuen. Lähde: Laatukeskus
Excellence Finland -kilpailu
Keskustelua Työpajassa Perheystävällisyys sertifikaatin/ohjelman rakentamisesta ja muodosta 27.8.2015 Suomessa on n. 300.000 yritystä (hankesuunnitelmassa lukee haastetaan 100 yritystä mukaan sertifikaattiin), 2 milj. palkansaajaa: pitäisikö sertifikaatin leviämisen auttamiseksi ottaa mukaan joku nyt olemassa oleva käytäntö, helpommin omaksuttava Työhyvinvointikortti: skeptisyyttä, hyödyt?, pelkkä kortti! esimerkkinä Nolla tapaturma -kampanja Ohjelma joka on kevyempi kuin sertifikaatti, vrt. myös kustannukset Great Place to Work moni mukana, koska voi vertailla muihin yrityksiin > tekee tavoitteelliseksi, kilpailu kimmokkeena, mutta muuttaako aidosti organisaatiota? kehittämistyö näkyville! muutosta aikaan mieluummin porkkanalla kuin kepillä saadaan kisailumieli tuotteistetut mallit, konseptointi! palkinto on yksi mahdollisuus perheystävällisyys työhyvinvointikyselyyn, nykytilanteen analysointi jos voidaan mitata jotain saadaan vertailuarvoa, haasteena poliittisuus aiheen ympärillä, huom. laadullinen mittaaminen lähes mahdotonta ei saa maksaa paljoa ja kevyt prosessi toimijoiden skaala erilaiset lähestymistavat Vrt. isäystävällinen työpaikka: lattiataso, esimiestaso, virallinen taso erilaiset vastaukset > miten mitata vs. muuttaa asioita pois sertifioinnista ja auditoinnista, uusi näkökulma, kevyempi
Miksi sertifikaatti halutaan? Kommentteja osallistujilta Työpajassa 27.8.2015 yrityksen sosiaalinen vastuullisuus, kustannussäästöjä yhteisöllisyys asenteet ja käytännöt (vrt. yksittäisten esimiesten esimerkki tai vastustus piiloasennekasvatusta!) tavoitteena hyvä työpaikka, olla esimerkkinä menestyvä organisaatio, laadullinen ja määrällinen tulos practice what you preach : esimerkit, joustot, tuottavuus aukipuhuttuja käytäntöjä, benchmarkattuja käytäntöjä, saadaan pidettyä hyvät työntekijät, asia näkyisi ulospäin asennemuokkaus, uusi into ja energia työn tekemiseen työystävällinen perhe? halutaan tukea perheiden ja kotien hyvinvointia: jos arki rullaa niin hyviä ideoitakin syntyy paremmin, työmotivaatio perheystävällisyys osana kokonaispalkitsemista, ei pelkästään yksilön hyöty vaan myös tuottavuus vastavuoroisuus > win-win yritys olisi perheystävällinen kulttuurityöpaikka, perheystävällinen työpaikka -asenne halutaan olla parempia ja nähdä myös kipupisteitä työnantajamielikuva halutaan laajempaan tietoisuuteen, että yrityksessä ollaan perheystävällisiä > merkki! muutosprosessissa mahdollisuus uudenlaiseen toimintatapaan kilpailuvaltti, imago perheiden hyvinvoinnin edistäminen, työnantajavastuu työntekijöistä erityisesti tässä asiassa, hyvinvoiva työntekijä on hyvä työntekijä tehokkuus ja tuottavuus myyntipuheena vanhempien kautta lasten hyvinvointiin vaikutetaan asennemuutos isien osalta työtyytyväisyys, rekrytointivaltti, tasa-arvoinen henkilöstöpolitiikka
Mitä halutaan? äänestystulos: -> ohjelma josta saa merkin green office sai kannatusta, ilmainen työkalu, voisi hakea merkin, vertaa toisiin kisa
Yhteenvetoa ja alustavia suuntaviivoja Kevyt ja edullinen prosessina ketterä (ei tehdä sertifikaattia ) Positiivista kilpailua ja leikkisyyttä mukaan applikaatio? Kohde: PK-yritykset, työyksikkö/työyhteisö (vrt. GreenOffice) Mitattava todellisuutta (työntekijöiden näkemykset ja kokemukset) johdon näkemys ei riitä! Työkaluja ja tukea asenteiden ja kulttuurin muokkaukseen (erityisesti esimiehet) 40
MIKSI? Kesäkuu MITÄ? Elokuu KUNTAMARKKINAT Syyskuu MILLAINEN? Lokakuu MITEN? Marraskuu Ajankohta ja paikka 17.6. klo 9:30-12 Väestöliitto 27.8. klo 9:30-12 Väestöliitto 9.9. klo 12:30-13:30 Kuntatalo 22.10. klo 9:30-12 Väestöliitto 19.11. klo 9:30-12 Väestöliitto Teema Orientaatio teemaalueeseen Benchmarking, vaihtoehdot ja sertifikaatit muualta Kuntanäkökulma perheystävällisyyteen Toteutustavan vahvistaminen, sisällölliset painotukset Loppujen keskeneräisten sisältöjen työstäminen Kysymykset Miksi kehittää perheystävällisyyttä? Mistä on kysymys? Miksi tätä tehdään? Miten parastetaan Suomeen Maailman paras sertifikaatti? Eroaako julkisen sektorin tarpeet yrityksistä? Sertifikaatin sisältöasiat; Millaista sertifikaatin Suomeen rakennamme? Miten sertifikaattiprosessi toimii? Mikä sen toimintamalli on? Tulos Sertifikaatin perusta on paalutettu! Alustava linjaus toteutustavasta! Julkisen sektorin erityispiirteiden huomiointi Toteutustapa ja pääosa sisällöstä valmiina. Lopullinen sertifikaatti on kuvattu Väestöliitossa järjestettävissä tilaisuuksissa kahvitarjoilu klo 9:00 alkaen - työskentelyn alkaa perheystävällisesti klo 9:30.