Uusiutuva energia 14.11.2012 Toimialapäällikkö Markku Alm
Uusiutuvan energian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2008 toimialaluokituksessa Tähän toimialaraporttiin koottu uusiutuvan energian ala koostuu yritysryhmittäin kootusta viidestä alatoimialasta: 1) Hakkeen tuotanto 2) Energiapuun korjuu 3) Lämpöyrittäjyys 4) Tuulivoiman tuotanto 5) Muut bioenergiayrittäjät ryhmä (biokaasun, biodieselin ja etanolin tuotanto, peltobiomassan tuotanto, polttopuiden ja pellettien tuotanto) Suuret yritykset on jätetty tarkastelun ulkopuolelle. Kuhunkin yritysryhmään kuuluu vain keskisuuria, pieniä ja mikroyrityksiä.
Toimialan rakenne Yritykset ja toimipaikat 911 uusiutuvan energian toimialan yritystä vuonna 2011. kasvu edelliseen vuoteen verrattuna oli 20 prosenttia 1371 toimipaikkaa Toimipaikkojen lukumäärä on kasvanut tasaisesti vuodesta 2000 lähtien. Suurimman ryhmän muodostavat mikroyritykset. Mikroyrityksiä alan yrityksistä on 94,5 prosenttia, pieniä ja keskisuuria yrityksiä on 5,5 prosenttia.
Liikevaihto ja henkilöstö Vuonna 2011 toimialan liikevaihto oli 905 miljoonaa euroa kasvaen edellisestä vuodesta noin 15 prosenttia. Alan liikevaihdosta 63 % syntyi yli 10 henkilöä työllistävissä Pkyrityksissä ja 37 % alle 10 henkilöä työllistävissä mikroyrityksissä. Uusiutuvan energian alan henkilöstön määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta 2001 lähtien. Vuonna 2011 toimiala työllisti 6566 henkilöä työpaikoista 56, 4 % on yli 10 henkilöä työllistävissä yrityksissä ja 43,6 % alle 10 henkilöä työllistävissä mikroyrityksissä.
Kokonaisenergiankulutus Suomessa vuonna 2011 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 386 TWh vuonna 2011, mikä oli 5 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2010 (402 TWh).
Uusiutuva energia vuonna 2011 Puubiomassan osuus 79,7 % uusiutuvista Uusiutuvan energian osuus oli energian kokonaiskulutuksesta (386 TWh) vajaa 28 prosenttia eli 108 TWh vuonna 2011. EU:n tavoitteet uusiutuvalle energialle määritellään suhteessa energian loppukulutukseen. Tällä tavoin laskettuna osuus Suomessa on ollut noin 4 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin energian kokonaiskulutuksesta laskettu osuus, vuonna 2011 siis noin 33 %
Energian kulutus Suomessa energialähteittäin 2011 Energian kokonaiskulutus Suomessa vuonna 2011 oli 386 TWh (ennakkotieto 2012). Lähteet: SVT Tilastokeskus; SVT: Metsäntutkimuslaitos
UUSIUTUVAT ENERGIALÄHTEET, osuus (%) loppukulutuksesta 45 40 35 30 25 20 15 10 5 Skenaariolaskenta RES-direktiivin mukainen tavoite Eurostat 0 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035
Maailman primäärienergian kulutus energialähteittäin vuosina 1986-2011.
Metsähakkeen käyttö vuosina 2000 2011 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Muutos % Käyttö- 1000 m³ 2011/2010 kohteita Kokonaiskäyttö 939 1339 1657 2109 2695 2993 3448 3048 4591 6092 6909 7518 9.. Lämpö- ja sähkövoimalat 794 958 1270 1722 2308 2606 3061 2661 4032 5421 6238 6847 10 810 Sähkön ja lämmön yhteistuotanto 498 545 777 1106 1530 1849 2224 1736 2853 3994 4632 5170 12 60 Lämmöntutanto 296 413 494 616 778 757 837 925 1179 1427 1606 1676 4 750 Pientalot 142 381 387 387 387 387 387 387 671 671 671 671 -.. Lähde: Metla
Metsähakkeen kokonaiskäyttö vuosina 2000-2011, 1000 m³ Lähde: Metla
Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa vuosina 2000 2011 Puupolttoaine 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Muutos Energiasisältö Käyttö Muutos 2011/2010 2011 kohteita kpl milj. m³ % TWh vuodesta Käyttö yhteensä 12,02 12,15 13 13,4 14,43 13,66 14,78 13,04 14,34 13,46 16,02 16,78 5 32,3 2010 Metsähake 0,79 0,96 1,27 1,72 2,31 2,61 3,06 2,66 4,03 5,42 6,24 6,85 10 13,71 810 Metsäteollisuuden sivutuotepuu 11,04 10,94 11,33 11,13 11,56 10,37 11,03 10,03 9,51 7,52 9,24 9,35 1 17,3 Teollisuuden puutähdehake 0,64 0,85 0,79 0,88 0,98 1,01 0,95 0,87 0,76 0,8 0,91 0,86-6 1,76 205-10 Sahanpuru ja muut purut 2,78 2,18 2,12 2,25 2,17 1,72 1,69 1,71 1,61 1,34 1,75 1,93 10 3,89 270-5 Kuori 7,6 7,86 8,42 7,97 8,38 7,62 8,39 7,46 7,09 5,37 6,58 6,56 0 11,66 165-5 Muu puupolttoaine 0,01 0,05 0,01 0,03 0,02 0,01 0,00 0,00 0,06 0,00 0,00 0,00 10 0 2-3 Puupelletit ja -briketit 0,02 0,02 0,02 0,02 0,02 0,04 0,03 0,04 0,05 0,07 0,08 0,07-11 0,37 160-10 Kierrätyspuu 0,17 0,22 0,38 0,53 0,54 0,65 0,66 0,31 0,73 0,45 0,47 0,52 10 0,92 75 0 Lähde: Metla
Biokaasulaitokset Reaktorilaitoksia ovat yhdyskuntien ja teollisuuden jätevesilietteitä käsittelevät laitokset, maatilojen laitokset sekä ns. yhteismädätyslaitokset, joissa voidaan käsitellä useita erilaisia raaka-aineita Vuonna 2011 Suomessa oli tällaisia laitoksia yhteensä 41, joista maatilalla toimivia laitoksia oli 13 Kaatopaikkakaasua kerättiin 38 kaatopaikalla, eli kaikkiaan Suomessa on 79 biokaasulaitosta Biokaasuteknologian hyödyntäminen Suomessa on ollut toistaiseksi melko vähäistä, mutta kiinnostus teknologiaa kohtaan on voimistunut viime vuosina.
Biokaasulla Suomessa tuotettu energiamäärä vuosina 1994-2011
Lähde: Suomen ympäristökeskus. Kuva: Kirsi Merilehto
EU-alueen biokaasusähkön tuotanto jäsenmaittain vuonna 2010, GWh
Lämpöyrittäjälaitosten lukumäärä ja laitosten kiinteän polttoaineen kattilateho yhtiömuodoittain vuoden 2011 lopussa Lähde: Työtehoseura.
Lähde: Työtehoseura
Lämpöyrittäjälaitosten polttoaineet vuonna 2011 Lähde: Työtehoseura
Lähde: Työtehoseura
Lämpöyrittäjien hoitamien lämpölaitosten alueellinen jakautuminen vuoden 2011 lopulla Lähde: Työtehoseura
Etanoli * Suomen viljataseen mukaan 2-3 etanolitehtaan raakaaineen tarve pystyttäisiin vuosittain täyttämään Suomessa syntyvällä ylijäämäviljalla * Suomen viljan ylituotanto ja vientitarve on vuosittain 600 1000 milj. kg, josta suurin osa tuotetaan Lounais- Suomessa * Suomessa on selkeästi viljan ylituotantoa ja viljamarkkinat toimivat huonosti. * Etanolitehtaiden avulla voitaisiin vähentää merkittävästi valkuaisrehun tuontitarvetta. (Vehnä/Ohra) Maatalouden kannattavuusedellytyksiin tästä ei ratkaisua, kohoava viljan hinta tekee etanolin tuotannon kannattamattomaksi Viljaraaka-aineen hinnan suojaus mahdollista vain vehnällä Viimeinen tuotettu yksikkö markkinoilla määrittää hinnan Kestävyyskriteerit ja Komission uudet linjaukset!!!
snt / l Ohraetanolin tuotantokustannuksen muutos vuosina 2002-2008, snt/l. Lähde: Bioagre loppuraportti. 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 Ohra Sähkö Höyry Entsyymit, kemikaalit, vesi Huolto- ja ylläpito 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Vakuutukset Muut kustannukset Huoltotyö Työ Käyttöpääoman kustannus Pääomakustannus
Polttoaine-etanolin tarve Suomessa Bensiinin kulutus 2010 oli 2236 milj. ltr Etanolin käyttö vuonna 2010 oli 188 milj. ltr Käyttö kasvamassa vuonna 2011 tasolle 220 milj. ltr Käyttötavoite vuonna 2020 on 450 milj. ltr (20 % energiasta)
Maailman etanolin tuotanto vuonna 2011, miljoonaa litraa Lähde: RFA, International Trade Commission.
EU:n etanolin tuotanto vuosina 2004-2011 Lähde: Eur observer.
Etanolin tuotanto Euroopan maissa vuonna 2011, miljoonaa litraa
Biodiesel Biodieselin tuotanto oli EU:n alueella vuonna 2011 yhteensä 9325 tuhatta tonnia (9570 tuhatta tonnia vuonna 2010). Tuotanto supistui edellisestä vuodesta 2,5 prosenttia. Euroopan kokonaistuotantokapasiteetti mahdollistaisi tällä hetkellä yhteensä 22,2 miljoonan tonnin tuotannon (21,9 milj. tonnia). Suurimmat tuottajamaat ovat Saksa 1844 (2861), Ranska 1750 (1910), Espanja 1241 (925) ja Italia 1107 (706) tuhatta tonnia. Saksan tuotanto on supistunut 35 prosenttia ja Ranskan 8 prosenttia vuodesta 2010, muissa maissa muutokset ovat pieniä Neste Oilin tuotantokapasiteetti on kasvanut Singaporeen ja Rotterdamiin valmistuneiden investointien johdosta 1940 tuhanteen tonniin vuoden 2011 syyskuussa. Neste Oilin 1940 tuhannen tonnin tuotantokapasiteetista oli vuonna 2011 käytössä 675 tuhatta tonnia. Nesteellä on täten käytettävissään Euroopan toiseksi suurin biodieselin valmistuskapasiteetti. Suurin tuotantokapasiteetti 3 000 000 tonnia on ranskalaisella Diester Industrilla. Teollisuusmittakaavan tuotantolaitoksia oli EU:n alueella vuonna 2009 yhteensä 276 kappaletta
Lähde: Eur observer
Suurimmat biodieselin valmistajat Euroopassa vuonna 2011 Yritys Maa Tuotantokapasiteetti Diester Industry Ranska 3 300 000 Neste Oil ADM Biodiesel Infinita Natura/Biocarburantes Biopetrol Industries Marsegila group Suomi Saksa Espanja Espanja Sveitsi Italia 1 180 000 975 000 900 000 855 000 850 000 560 000 Entaban/Eolia/NMAS Vergio AG Cargill/Agravis Acciona Energia Espanja Saksa Saksa Espanja 500 000 450 000 370 000 283 000
Suomen Tuulivoimalaitokset Elokuu 2012 (2011): 234 MW (199 MW) 145 tuulivoimalaa (131 voimalaa) Vuonna 2012 jo rakennettu Simo (6 kpl, 18 MW, Tuuliwatti, Vestas) Vaasa (1 kpl, 3,6 MW, Mervento) Huittinen (2 kpl, 3,6 MW, Lännen Lintu) Hamina (4 kpl, 8 MW, Suomen Voima, Hyundai) Kemi (1 kpl, 2 MW, Sumituuli, Hyundai)
Rakenteilla 2012 / 2013 Vuosi 2012 Ii Olhava: 8 kpl, 24 MW, Tuuliwatti (Vestas) Tervola: 10 kpl, 30 MW, Tuuliwatti (Vestas) Vuosi 2013: Hamina: 2 kpl, 6 MW, Haminan Energia (WinWinD?) Honkajoki: 9 kpl, 22 MW, Taaleritehdas (Nordex) Kemi, 3 kpl, 9 MW, Innopower Kristiinankaupunki, 6 kpl, 18 MW, Innopower Lappeenranta: 7 kpl, 21 MW, Tuulisaimaa (Alstom) Merijärvi: 6 kpl, 14 MW, Herrfors (Siemens?) Raahe 7 kpl, 14 MW, Puhuri (Siemens) Raahe: 1 kpl, 3 MW, EverGreen Investment
Tuulivoiman kehittämisen tavoitteet ja haasteet lyhyesti Tavoite: 2500 MW:n nimellisteho vuonna 2020 6 TWh:n sähköntuotanto vuonna 2020 Haasteet: Lentoesteluvat (Trafi ja Finavia) Puolustusvoimien tutkat ja valvontasensorit Ääniongelmat (45 35 db) Kaavoitus ja maankäyttö (Tuulivoima-alueet ohjautuvat nyt neitseellisimpään luontoon) Sektorisuharit
Roottorikoon vaikutus tuulivoimatuotantoon 2009 2011 2012 Halkaisija (m) 100 110 120 Napakorkeus (m) 100 120 140 Investointikustannus* - + 14 % + 23 % Tuotto* - + 22 % + 48 % Tuotantokustannus* - - 7% - 20% *verrattuna vuoteen 2009 Parempi tuotto mahdollistaa rakentamisen sisämaahan Km rantaviivasta 0 10 100
Tuuliatlas Tuulivoimahankkeet Suomessa Onshore-hankkeet 5000 MW Offshore-hankkeet 3000 MW Yhteensä 8000 MW
Tuulivoimatuotanto vuosina 1993-2012
Kokonaiskapasiteetti, MW Asennettu 2011, MW Tuotanto TWh Saksa Espanja Italia Ranska Iso-Britannia Portugal Tanska Ruotsi Hollanti Irlanti Kreikka Puola Itävalta Belgia Romania Bulgaria Unkari Tsekki Suomi Viro Liettua Kypros Luxemburg Latvia Slovakia Slovenia Malta Yhteensä 85036 9366 431 2007 914 932 604 1162 426 180 906 93 203 311 166 520 237 36 2 0 0 0 27191 20759 5814 6080 5378 3865 9 76 25 52 0 0 74 215 3802 375 293 2019 2237 1428 1320 1185 0 0 188 108 154 82 82 43 171,6 45,5 42,06 9,56 12,2 14,1 9,264 9,752 6,1 4,82 3,67 2,58 2,58 2,3 2,09 0,006 Maa 0,365 0,35 0,216 0,058 0,062 1,444 0,968 0,64 0,397 0,483 31 1013 912 462 Tuulivoima Euroopassa vuonna 2011
Näkymät vuosille 2013-2015 * Markkinoilla ylikapasiteettia noin 50% - Tuotantokapasiteetti 84 000 MW vuonna 2012 - Kapasiteetin arvioidaan laskevan 71 000 MW vuonna 2015 -Suurimmat kapasiteetin vähennykset Euroopassa ja Amerikassa, Kiinassa kapasiteetti säilynee ennallaan vuoteen 2015 -Vastaavasti kysyntä 42 000 MW vuonna 2012 - Merkittäviä muutoksia kysynnässä ei tapahdu lähivuosina, vaihtelu arviolta 40 000 47 000 MW
Viime päivien uutisia: - 8.11.2012 Vestas irtisanoo 3000 työntekijää aiemmin elokuussa ilmoitetun 2700 lisäksi. * Työntekijöitä vuoden alussa 22 700 tavoite 16 000 vuoden 2013 lopussa - 25.10.2012 Gamesa ilmoitti 2200 työntekijän vähennyksistä vuoden 2013 loppuun mennessä * työntekijämäärä 8800 ennen vähennyksiä - Winwind peruu lomautuksiaan ja aloittaa tuotannon 2013??? Kymen Sanomat 3.11.
Uusiutuvan energian tavoitteet energialähteittäin ja loppukulutus tavoiteurassa, TWh Lähde: TEM; Pitkän aikavälin kansallinen ilmasto- ja energiastrategia. 2005 2006 2020 Perusura Tavoiteura Teollisuuden tuotannosta riippuvat polttoaineet Jäteliemet 36,7 43,3 38 38 Teollisuuden tähdepuu 23,1 26,7 22 22 Yhteensä 59,8 70,0 60 60 Politiikkatoimien kohteena olevat A. Ei tukitarvetta Vesivoima 13,6 11,3 14 14 Kierrätyspolttoaineet ja halvimmat 1,7 1,9 2 3 biokaasut B. Pieni tukitarve Metsähake (1 5,8 7,2 18 21 Puun pienkäyttö 13,4 13,6 12 13 Puupelletit ja peltobiomassat 0,1 0,1 0,7 3 Lämpöpumput 1,8 2,4 3 5 C. Korkea tukitarve Muu biokaasu 0 0 0,1 0,5 Nestemäiset biopolttoaineet (2 0,0 0,0 6 6 Tuulivoima ja aurinkoenergia 0,2 0,1 1 6 Yhteensä 94,9 102,7 115 128 - josta puupolttoaineet yhteensä (3 19,4 19,3 33 37 Uusiutuvan energian loppukulutus 86 92 106 118
EU:n uusiutuvan energian käyttövelvoitteet Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen 2020 mennessä -20 % vähennys vuoden 1990 tasosta Energiatehokkuustavoite: 20 % vuonna 2020 Uusiutuvien tavoite: uusiutuvan energian osuus EU:ssa keskimäärin 20 % loppukulutuksesta vuonna 2020 Suomen osuus taakanjaosta 38 % Liikenteen biopolttoaineet: 10 % vuonna 2020, kaikille sama, Suomi 20 %
Tulevaisuus on täynnä uusiutuvaa! Pitkän ajan ilmasto- ja energiastrategian toimenpidevalikko ja julkiset kannustimet luovat merkittäviä mahdollisuuksia uusiutuvan energian toimialan yrityksille Uusiutuvan energian alan toimijoilta edellytetään merkittävää yhteistyötä oman toimialansa kehittämisessä ja uusien toimintamallien omaksumista sekä tunnistamista. pienistä puroista muodostuvat edelleen suuret virrat (kulutus<- >säästö) Uusiutuvan osuutta laskettaessa on matemaattisesti yhdentekevää mistä raaka-aineet ovat peräisin Työllisyyden ja kansantalouden kannalta kotimainen poltto- ja raaka-aine on ainoa järkevä ratkaisu