Uusiutuva energia Varsinais-Suomi Toimialapäällikkö Markku Alm

Transkriptio

1 Uusiutuva energia Varsinais-Suomi Toimialapäällikkö Markku Alm

2 Lähde: BP, Energy outlook 2030 Kokonaisenergiankulutus maailmassa vuonna 2012

3 Kokonaisenergiankulutus Suomessa vuonna 2012 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen mukaan 380 TWh vuonna 2012, mikä oli 2 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2011 (386 TWh). 410 TW vuonna 2008.

4 Uusiutuva energia vuonna 2012 Puubiomassan osuus 80,3 % uusiutuvista Uusiutuvan energian osuus oli energian kokonaiskulutuksesta (380 TWh) 30 prosenttia eli 114,7 TWh vuonna EU:n tavoitteet uusiutuvalle energialle määritellään suhteessa energian loppukulutukseen. Tällä tavoin laskettuna osuus Suomessa on ollut noin 4 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin energian kokonaiskulutuksesta laskettu osuus, vuonna 2012 siis noin 35 %

5 Varsinais-Suomen energianlähteet 2010, kulutusperusteinen Ollaanko me jo siellä?

6 Varsinais-Suomen energianlähteet 2010, tuotantoperusteinen Perässähiihtäjän etu, nyt on huudettava muille LATUA

7 Miten päästä sateenkaaren päähän Varsinais- Suomessa!

8 Uusiutuvalla energialla on erittäin suuret lisäkäyttömahdollisuudet lähivuosina alueen energialaitoksissa Naantalin monipolttoainelaitoksen (142 MW/244 MW) tuore rakentamispäätös ja Uudenkaupungin soijatehtaan höyrykattilainvestoinnit (2 höyrykattilaa) yhdessä muodostavat merkittävän uusiutuvan energian lisäkäyttömahdollisuuden Varsinais-Suomeen. Tämä edellyttää onnistuakseen merkittäviä edistämistoimia energiapuun kuljetus- ja logistiikkajärjestelmissä, jotta uusille laitoksille voidaan taata maakunnasta häiriytymätön polttoainehuolto ympäri vuoden. Kiireellisin toimenpide on maakunnallisen kaikille toimijoille avoimen terminaalialueen rakentaminen. Terminaalialueen merkittävien ympäristö- ja maankäyttövaikutusten vuoksi valmistelu vie joka tapauksessa muutaman vuoden. Naantalin uuden energialaitoksen valmistumiseen (2017) mennessä asia on maakunnallisesti vielä hoidettavissa.

9 Biokaasuteknologialla hyödynnettäviä jakeita muodostuu Varsinais-Suomessa merkittävästi maataloudessa (merkittävät sika- ja kanatalouden tuotantokeskittymät) ja elintarviketeollisuudessa sekä jätevesien käsittelyn yhteydessä. Biojätteiden tuleva erilliskeräily on uusi mahdollisuus biokaasulaitoksille, mutta tämä on valmisteltava huolella. Helpotusta biokaasulaitosten suunnitteluun on tuomassa Ukipolis Oy:n toteuttama valtakunnallisesti rahoitettu biokaasulaskurihanke. Laskuri valmistuu Wienin yliopiston, MTT:n ja Ukipoliksen yhteistyönä.

10 Tuulivoiman kehittämisen tavoitteet ja haasteet Tavoite: 2500 MW:n nimellisteho vuonna TWh:n sähköntuotanto vuonna 2020 Haasteet: Lentoesteluvat (Trafi ja Finavia Puolustusvoimien tutkat ja valvontasensorit Ääniongelmat (45 35 db) Kaavoitus ja maankäyttö (Neitseellisimpään luontoon, ei naapureita) Sektorisuharit Tuulivoimatavoitteiden saavuttamisen kannalta on ehdottoman tärkeää, että toimialan resurssit pystytään mahdollisimman nopeasti kohdistamaan voimaloiden rakentamiseen pitkien ja uuvuttavien esiselvitysprosessien sijasta. Nopean investoijan bonus on jo menetetty Edistämistyöhön pitää myös panostaa maakunnassa. Entistä tehokkaampi ja totuudenmukaisempi tiedonvälitys tuulivoiman eduista ja haitoista on välttämätöntä.

11 Uusimman teknologian hyödyntäminen!

12 Tulevaisuus täyteen uusiutuvaa! Uusiutuvan energian toimijoilta edellytetään yhteistyötä, verkostoitumista ja uusien toimintamallien omaksumista sekä tunnistamista. pienistä puroista muodostuvat edelleen suuret virrat (kulutus<->säästö) Kaikkien uusiutuvan energian osatavoitteiden toteutuksessa on ymmärrettävä kotimaisen raaka-ainetuotannon ja -hankinnan työllistävä merkitys sekä vaikutus aluetalouteen Tuontiraaka-aineiden ja polttoaineiden käytöllä päästään uusiutuvan energian tavoitteisiin matemaattisesti samalla tavalla, mutta positiiviset aluetaloudelliset vaikutukset jäävät tällöin marginaalisiksi. Toiminnan kustannustehokkuus ja logistiset ratkaisut ovat avainasemassa kun kilpaillaan tuontiraaka-aineiden kanssa.

13 Kiitos!