POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- OHJE POTILAALLE 1 (5) AIVOVERENKIERRON VARJOAINETUTKIMUS ( KATETRIANGIOGRAFIA ) Ohje sisältää tietoa Teille varatusta tutkimuksesta. Ohje sopii myös lähiomaistenne informointiin. Lapsipotilaan kohdalla ohje on tarkoitettu ensisijaisesti lapsen vanhemmille. Jos haluatte lisää etukäteistietoa tutkimuksesta, vastaamme mielellään kysymyksiinne. Tutkimukseen tullessanne Teillä on myös mahdollista saada lisätietoa henkilökunnaltamme. Potilasohjeen mukana on Potilaspalautelomake (Liite, sivu 5), millä voitte halutessanne esittää palautteenne. Pyytäkää vuodeosaston/poliklinikan (avohoitotalo) henkilökuntaa toimittamaan lomake yksikköömme (putkiposti: 3706). Voitte kommentoida kokemuksianne kirjeitse, sähköpostilla tai puhelimitse myös sairaalasta päästyänne. Toivomme saavamme tietää, jos Teillä kuvauksen jälkeen ilmenee oireita, joiden epäilette jollain tapaa liittyvän tehtyyn tutkimukseen. Pyydämme Teitä huomioimaan, että emme voi antaa tarkkaa kellonaikaa tutkimuksellenne. Kuvausten kestot vaihtelevat ja kiireellisemmät kuvaukset ja hoidot voivat muuttaa tutkimusjärjestystä. Tämä koskee varsinkin potilashoitoja, jotka voivat kestää useita tunteja. Päivystysluonteiset hoidot voivat siirtää vähemmän kiireellisiä kuvauksia ja hoitoja seuraavaan päivään tai vieläkin myöhemmäksi. Olemme kiitollisia saamastamme palautteesta. Se auttaa meitä kehittämään toimintaamme edelleen. Antamianne tietoja käsittelemme luottamuksellisina. Yhteistyöterveisin, Topi Siniluoto, osastonylilääkäri, radiologian dosentti, topi.siniluoto@ppshp.fi Matti Isokangas, radiologian erikoislääkäri, lääketieteen tohtori matti.isokangas@ppshp.fi Kaarina Blomster, vastaava hoitaja, erikoisröntgenhoitaja, kaarina.blomster@ppshp.fi Interventionaalinen Neuroradiologia Katetriangiografiat ja endovaskulaariset hoidot Keskusröntgen, Kuvantamisen vastuualue, PL 50, Puh. 08-315 3026 (ma-pe klo 7:30-15:00)
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- OHJE POTILAALLE 2 (5) Fax 08-315 5420 Kuvausaiheet Katetriangiografia on tarkin aivoverenkierron (=pään ja kaulan verisuonten valtimoiden & laskimoiden) tutkimusmenetelmä. Tutkimuskohteena on tavallisesti aivojen tai kaulan alueen verisuonitauti, harvemmin muu aivojen ulkopuolinen pään tai kasvojen alueen verisuonisairaus. Kuvausaiheita ovat: 1. Verisuoniahtaumien ja tukosten olemassaolon ja laajuuden selvittäminen 2. Aivojen ja pään alueen verenvuotojen syiden tutkiminen 3. Aivovaltimopullistumien ( aneurysma ) ja verisuoniepämuodostumien olemassaolon, sijainnin ja anatomian määrittäminen 4. Lukinkalvonalaisen verenvuodon aiheuttaman aivovaltimoiden supistustilan ( spasmi ) tutkiminen 5. Vamman seurauksena tai itsestään syntyneen verisuonivaurion ( dissekaatio, pseudoaneurysma ) olemassaolon ja laajuuden tutkiminen 6. Kasvainten verenkierron selvittäminen 7. Verisuonitulehduksen ( vaskuliitti ) toteaminen ja laajuuden määritys 8. Synnynnäisten verisuonipoikkeavuuksien ( anomalia ) ja anatomisten vaihteluiden ( variaatio ) toteaminen ja määrittäminen 9. Kallonsisäisten laskimotukosten toteaminen 10. Verisuonianatomian tutkiminen hoidon suunnittelemiseksi ja / tai annetun hoidon tehon toteamiseksi Vasta-aiheet Tutkimukselle ei ole ehdottomia vasta-aiheita. Suhteellisia vasta-aiheita ovat: 1. Varjoaineallergia (jodiallergia) 2. Hyvin matala tai hyvin korkea verenpainetaso 3. Verenvuotohäiriö tai verenvuototaipumus (myös lääkityksestä johtuva) 4. Munuaisten vajaatoiminta 5. Sydämen vajaatoiminta 6. Tablettihoitoinen diabetes, johon metformiinilääkitys (kauppanimet: Diformin, Glucophage, Metforem, Oramet, Janumet, Competact, Eucreas). 7. Raskaus Näissä tiloissa tutkimus voi vaatia erityistoimia, esimerkiksi lääkityksen muuttamista tai lääkityksen tilapäistä keskeyttämistä (esim. metformiini tai veren hyytymiseen vaikuttava lääkehoito, mm. Marevan). Komplikaatiot Pysyvät neurologiset tai muut pysyvät komplikaatiot ovat harvinaisia ja niiden ilmaantuvuus on luokkaa 1 promille tai vähemmän (1/1000 tutkimusta). Vakavien ja henkeä uhkaavien komplikaatioiden riski on hyvin pieni (1/10000 tutkimusta). Mahdollisia komplikaatioita ovat ohimenevä tai pysyvä aivoverenkiertohäiriö (aivoinfarkti), silmän verenkierron häiriö, valtimokatetroinnista johtuva
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- OHJE POTILAALLE 3 (5) verisuonivaurio, nivustaipeen pistokohdan tai muu verenvuoto, varjoainereaktio, munuaisten toiminnan tilapäinen tai pysyvä huononeminen, verenpaineen tai valtimosykkeen lasku, sydämen toiminnan tai muu verenkierron tilan huononeminen ja röntgensäteilyn mahdolliset haittavaikutukset. Tutkimukseen valmistautuminen Teidän tulee olla ravinnotta vähintään 4 tunnin ajan ennen tutkimusta. Lääkkeenne voitte ottaa normaalisti pienen nestemäärän kera myös tutkimuspäivän aamuna. Nesteenpoistolääkkeet otetaan kuitenkin vasta tutkimuksen jälkeen. Teidän tulee myös huomioida ja noudattaa osaston tai poliklinikan henkilökunnan mahdollisesti määräämiä muutoksia lääkehoidossanne tutkimusta edeltävinä päivinä. Verikokeet otetaan vuodeosastolle saavuttuanne tai osaston/poliklinikan ohjeen mukaan etukäteen terveyskeskuksessanne. Osastolla/poliklinikalla (avohoitotalo) Teille laitetaan muovikanyyli vasemman yläraajan pinnalliseen laskimoon ja aloitetaan nestetiputus. Metalliset esineet näkyvät röntgentutkimuksessa ja saattavat peittää näkyvyyttä haitallisesti. Tämän vuoksi pyydämme, että riisutte kaulan ja pään alueelta metalliset korut (hiussoljet, korvakorut, kaulaketjut ja lävistykset) ja jätätte ne vuodeosastolle/poliklinikalle säilytykseen. Tutkimuksen suorittaminen Potilaskuljettaja (tai sairaanhoitaja) hakee/tuo Teidät röntgenosastolle. Tutkimushuoneessa röntgenhoitaja ottaa Teidät vastaan. Siirryttyänne tutkimuspöydälle hän kytkee Teidät valvontalaitteeseen, joilla seurataan verenpainetta, sydämen toimintaa (syke ja sydänfilmi = elektrokardiografia / EKG) sekä veren happikyllästeisyyttä (happisaturaatio). Teiltä poistetaan ihokarvat nivustaipeista ja alue pestään desinfioivalla nesteellä. Tämän jälkeen teidät peitellään steriilillä liinalla. Tutkimus tehdään yleensä oikean nivustaipeen valtimopunktiosta, mutta voidaan tehdä myös vasemmalta. Röntgenlääkäri puuduttaa pistokohdan. Onnistuneen valtimopunktion jälkeen suoneen laitetaan lyhyt sisäänvientikatetri. Sen läpi viedään varsinainen kuvauskatetri kuvattaviin valtimoihin. Toimenpide tehdään röntgenläpivalaisukontrollissa. Kuvauskatetrin viemisessä haluttuun kohteeseen käytetään apuna kärjestään muotoiltua metallivaijeria. Pistokohdan puudutus, valtimoon pistäminen ja sisäänvientikatetrin laittaminen saattaa aiheuttaa lievän kiputuntemuksen nivustaipeessa. Kuvauskatetrin vieminen kuvauskohteeseen ei aiheuta tuntemuksia eikä kipua. Kuvauksessa valtimoon ruiskutetaan jodia sisältävää varjoainetta ja otetaan kuvasarja. Varjoaineruiskutus voi aiheuttaa ohimenevän paikallisen lämmöntunteen, näköhäiriöitä, esimerkiksi sahalaitakuvioita tai muita valoilmiöitä, tai huimausta. Kukin kuvaus kestää 10-20 sekuntia. Varjoaineruiskutus tehdään tavallisesti koneellisesti varjoaineruiskun avulla. Röntgenlääkäri voi joskus ruiskuttaa varjoaineen myös käsin.
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- OHJE POTILAALLE 4 (5) Kuvauksen aikana voitte hengittää. Tarkkojen kuvien aikaansaamiseksi on tärkeää, että olette liikkumatta. Tuemme siksi päänne kevyesti nauhalla tutkimuksen ajaksi. Tarkat kuvat ovat edellytys luotettavalle diagnostiikalle. Joskus (tajuton potilas, muusta syystä hyvin huonokuntoinen tai yhteistyökyvytön potilas tai lapsipotilas) tutkimus on tarpeen tehdä nukutuksessa (yleisanestesiassa). Aivot saavat verta neljää kaulavaltimoa pitkin (kaksi pään valtimoa ja kaksi nikamavaltimoa). Täydellinen aivoverenkierron kuvaus on usein tarpeen ensimmäisessä tutkimuksessa. Hoitotuloksen seurannassa riittää suppeampi kuvaus. Tarkka kuvausprotokolla riippuu mm. tutkimusaiheesta, verisuoniston tilasta ja eräistä muista seikoista ja valitaan yksilöllisesti. Epäiltäessä aivojen alueen verisuonisairautta (esim. aivoverenvuotopotilaat) keskitytään aivoverisuonten tutkimiseen. Sen sijaan aivojen verenkiertohäiriöiden syitä selviteltäessä niin aivoverisuonten kuin kaulavaltimoidenkin tilan tarkka selvittäminen on tarpeen. Erikoiskuvaustekniikkana on 3d-kuvaus (3-dimensionaalinen rotaatioangiografia). 3d-kuvauksessa laitteisto pyörähtää kuvausalueen ympäri. Kuvaustieto siirretään työasemalle, jolla kuvatuista verisuonista tehdään kolmiulotteinen kuva. 3d-kuvaus on erityisen arvokas aivovaltimoiden pullistumia (aneurysma) tutkittaessa. Katetriangiografian kokonaiskesto on noin 1 ½ tuntia, josta valtimoiden katetrointien ja kuvausten osuus on noin ½ tuntia (vaihteluväli 15-60 minuuttia). Tutkimuksen jälkeen huomioitavaa Kuvauksen jälkeen kuvauskatetri poistetaan ja Teidät siirretään kuvaushuoneen vieressä olevaan huoneeseen. Sisäänvientikatetri poistetaan ja pistokohtaa painetaan kunnes vuoto lakkaa (vähintään noin 10 minuuttia). Pistokohta peitetään puhtaalla, kuivalla sidetaitoksella. Lyhyen alkutarkkailun jälkeen potilaskuljettaja vie Teidät jatkoseurantaan vuodeosastolle/poliklinikalle (avohoitotalo). Nivustaipeen pistoalueen kastumista tulee välttää vuorokauden ajan. Suihkussa voitte käydä tutkimusta seuraavana päivänä. Saunomista ja kylpemistä on syytä välttää 1-2 vuorokautta. Pistokohdan päällä pidetään hiekkapussia 2-3 tuntia, minkä ajan Teidän tulee maata selällään. Sen jälkeen voitte vapaasti vaihtaa asentoa vuoteessa. Vuodelevon kokonaispituus on tavallisesti 5 tuntia. Pitempi vuodelepo on tarpeen esimerkiksi jos teillä on veren hyytymiseen vaikuttava lääkehoito. Erityisaiheesta valtimon pistokohta voidaan sulkea mekaanisesti sulkulaitteella. Voitte liikkua normaalisti tutkimusta seuraavana päivänä jos sairautenne ei muuta edellytä. Aktiivisempi liikunta (esimerkiksi urheilu) on sopivaa aloittaa parin vuorokauden kuluttua tutkimuksesta. Verenohennushoito tai muu veren hyytymishäiriö saattavat pidentää näitä aikoja. Voitte nauttia nesteitä tutkimuksen jälkeen normaalisti. Ruokailun aloittamista suosittelemme siirrettäväksi siihen asti (2-3 tuntia) kunnes hiekkapussi nivustaipeesta on poistettu ja todetaan punktiokohdan parantuneen normaalisti.
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- OHJE POTILAALLE 5 (5) Liite. POTILASPALAUTELOMAKE Liite. POTILASPALAUTELOMAKE Aivoverenkierron katetriangiografia Nimi: Tutkimuspäivä: Osasto: Palautteen voitte antaa myös nimettömänä ilman edellä olevien tietojen kirjaamista. Mielipiteenne saamastanne suullisesta informaatiosta: Kuka antoi ja arvionne siitä? Kokemuksenne tutkimuksesta: Myönteistä? Kielteistä? Arvio röntgenin henkilökunnan (lääkärit, hoitajat, vahtimestarit) toiminnasta:. Kiitokset vaivannäöstä! Palautus putkiposti 3706. Interventionaalinen neuroradiogia Katetriangiografiat ja endovaskulaariset hoidot 3d-angio, Keskusröntgen, Kuvantamisen vastuualue, PL 50,. Puh. 08-315 3026 (ma-pe klo 7:30-16:00) Topi Siniluoto Matti Isokangas Kaarina Blomster osastonylilääkäri erikoislääkäri vastaava röntgenhoitaja topi.siniluoto@ppshp.fi matti.isokangas@ppshp.fi kaarina.blomster@ppshp.fi