LAUSUNTO KESKI-SUOMEN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN VAHVISTAMISTA KOSKEVASTA YMPÄRISTÖMINISTERIÖN PÄÄTÖKSESTÄ 16.12.2009 TEHDYSTÄ VALITUKSESTA

Päiväys Datum Dnro Dnr 16.2.2010 YM1/5223/2010 Korkein hallinto-oikeus PL 180 00131 Helsinki Viite Lausuntopyyntö 18.1.2010 (KHO:n diaarinro 0203/1/10) Hänvisning Asia Ärende LAUSUNTO KESKI-SUOMEN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN VAHVISTAMISTA KOSKEVASTA YMPÄRISTÖMINISTERIÖN PÄÄTÖKSESTÄ 16.12.2009 TEHDYSTÄ VALITUKSESTA Ympäristöministeriö palauttaa läheteasiakirjat sekä toimittaa valituksenalaisen päätöksen asiakirjat ja esittää lausuntonaan seuraavaa: Ympäristöministeriön päätöksestä korkeimmalle hallinto-oikeudelle ovat valittaneet 1. Vesa Kalervo Helen asiakumppaneineen 2. Heikki Hytönen asiakumppaneineen 3. Heimo Hytönen asiakumppaneineen 4. Iso- ja Vähäoksalan kalastuskunta 5. Olavi Janakka asiakumppaneineen 6. Keskustan Lievestuoreen paikallisosasto 7. Pekka Laitinen 8. Laukaan Ahvenpojat ry. 9. Laukaan Sos.Dem kunnallisjärjestö ry. 10. Lievestuore-seura ry. ym. 11. Jukka Lummelahti 12. Minna Lönn asiakumppaneineen 13. Metsolahden vesiosuuskunta 14. Tomi Mäkinen 15. Esko Piispanen 16. Savio-Puttolan kyläyhdistys 17. Kauko Sinijärvi asiakumppaneineen 18. Seppo Taipale asiakumppaneineen 19. Sari Virtanen asiakumppaneineen Virkamiehen esteellisyys Ympäristöministeriö viittaa vahvistuspäätökseen ja sen perusteluihin ja toteaa edelleen, ettei Muuramen kunnan tekninen johtaja Jauhiainen (kuten ei myöskään valituksessa mainittu Laukaan ympäristöpäällikkö Virtanen) ole osallistunut vaihemaakuntakaavaa koskevaan

päätöksentekoon maakuntahallituksessa tai -valtuustossa, eikä hän ole toiminut vaihemaakuntakaava-asian esittelijänä tai valmistelijana näitä päätöksiä tehtäessä. Kun lisäksi otetaan huomioon maakuntakaavan ohjausryhmän rooli maakuntakaavan asiantuntija- ja vuorovaikutuselimenä, ei maakuntavaltuuston kaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen voida katsoa syntyneen esteellisyydestä johtuvaa menettelyvirhettä. Maankäyttö- ja rakennuslain 28 :n soveltaminen Ympäristöministeriö viittaa vahvistuspäätökseen ja sen perusteluihin. Vaihemaakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueidenkäytön järjestämisestä. Sillä ratkaistaan alueidenkäytölliset edellytykset toiminnan (tässä tapauksessa jätteenkäsittelykeskuksen) sijoittumiselle sekä suhde muuhun alueiden käyttöön. Muilta osin sijoittumisen ja toiminnan edellytykset ratkaistaan ympäristölupamenettelyssä ja yksityiskohtaisessa suunnittelussa, jossa maakuntakaava on otettava huomioon. Ympäristöministeriö katsoo edelleen, että Keski-Suomen 1. vaihemaakuntakaava perustuu maankäyttö- ja rakennuslain 9 :ssä tarkoitettuihin riittäviin selvityksiin. Kun otetaan huomioon tehtyjen vaikutusarviointien tulokset, kaavaan sisältyvä suunnittelumääräys sekä mahdollisuus teknisin keinoin rajoittaa jätteenkäsittelykeskuksesta aiheutuvia haittoja ympäristölupamenettelyn yhteydessä, ympäristöministeriö katsoo myös, että 1. vaihemaakuntakaava täyttää maakuntakaavalle lain 28 :ssä asetetut sisältövaatimukset. Lopuksi Ympäristöministeriö katsoo, ettei valituksessa ole esitetty syytä maakuntakaavan vahvistamispäätöksen kumoamiseen. 2/2 Asuntoministeri Jan Vapaavuori Yli-insinööri Petteri Katajisto

1 Korkeimmalle hallinto-oikeudelle Asia Valitus Valituksen kohde Ympäristöministeriön päätös 16.12.2009 N:o YM1/5222/2008 Keski-Suomen 1. vaihemaakuntakaavan vahvistaminen Valitusajan päättyminen 15.1.2010 Valittajat 1. Vesa Kalervo Helen asiakumppaneineen 2. Heikki Hytönen asiakumppaneineen 3. Heimo Hytönen asiakumppaneineen 4. Iso- ja Vähäoksalan kalastuskunta 5. Olavi Janakka asiakumppaneineen 6. Keskustan Lievestuoreen paikallisosasto 7. Pekka Laitinen 8. Laukaan Ahvenpojat ry 9. Laukaan Sos.Dem. kunnallisjärjestö ry 10. Lievestuore-seura ry ym 11 Jukka Lummelahti 12. Minna Lönn asiakumppaneineen 13. Metsolanden vesiosuuskunta 14. Tomi Mäkinen 15. Esko Piispanen 16. Savio-Puttolan kyläyhdistys 17. Kauko Sinijärvi asiakumppaneineen 18. Seppo Taipale asiakumppaneineen 19. Sari Virtanen asiakumppaneineen Asiamies ja prosessiosoite AA Erkki Urtti Kauppakatu 27 A 7, PL 479 40101 Jyväskylä puhelin (014) 213920 tai 0400 565 361 faksi (014) 614382, asianajo@urtti.fi

2 Muutosvaatimukset Ympäristöministeriön vahvistuspäätös ja maakuntavaltuuston päätös on kumottava. Korkeimman hallinto-oikeuden on kiellettävä päätöksen täytäntöönpano kunnes valitusasia on lainvoimaisesti ratkaistu. Valittajien oikeudenkäyntikulut on korvattava laillisine korkoineen. Perustelut Valittajat uudistavat Ympäristöministeriölle osoittamissaan erillisissä valituskirjelmissä lausumansa vaatimukset perusteluineen. Vaihemaakuntakaavan valmistelussa on tapahtunut menettelyvirhe. Kaava ei täytä myöskään maankäyttö- ja rakennuslain 28 :ssä tarkoitettuja sisältövaatimuksia. Virkamiehen esteellisvys Mustankorkea Oy on Jyväskylän, Jyväskylän maalaiskunnan (= 1.1.2008 kuntaliitoksen jälkeen Jyväskylä), Laukaan ja Muuramen kuntien jätteenkäsittely-yhtiö. Mustankorkea Oy on organisaatio, joka kehittää Jyvässeudulla sijaitsevan käsittelykeskuksen toimintoja niin, että se voi vastata jätelain ja asetuksen sekä niiden nojalla anne ttujen määräysten ja päätösten mukaisiin vaatimuksiin. Yhtiö voi ottaa käsiteltäväkseen myös muiden kuin osakaskuntiensa jätteitä. Asiakirjoista (Jyväskylän kaupunginhallitus 9.10.2006 390) selviää, että käsiteltäessä lausunnon antamista Keski-Suomen ympäristökeskukselle Mustankorkea Oy:n uuden jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta, ovat kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja Anita Saraste-Kautto, joka on Mustankorkea Oy:n hallituksen varajäsen ja kaupunginlakimies Anja Lehtonen, joka on mainitun yhtiön hallituksen varsinainen jäsen, katsoneet olevansa kuntalain 52 :n nojalla esteellisiä käsi ttelemään asiaa. Maakuntahallitus on 21.2.2007 28 nimennyt vaihekaavan ohjausryhmään Mustankorkea Oy:n hallituksen varsinaisen jäsenen Veikko Tapio Jauhiaisen, joka on Muuramen kunnan tekninen johtaja. Maakuntahallitus on 17.4.2007 99 muuttanut mainittua päätöstä esteellisyyssyistä siten,

3 että Mustankorkea Oy:n edustaja ja eräät muut tahot ovat asi antuntijoita, joita kuullaan tarvittaessa. Kaupparekisteritietojen mukaan Jauhiainen on 26.3.2007 saakka ollut Mustankorkea Oy:n hallituksen varsinainen jäsen ja 27.3.2007 lähtien varajäsen. Muuramen kunnan tekninen lautakunta on 8.4.2008 41 päättänyt lausunnon antamisesta Keski- Suomen 1. vaihemaakuntakaavan muutoksesta. Pöytäkirjan mukaan kokouksessa on ollut läsnä tekninen johtaja Tapio Jauhiainen. Esteellisyydestä ei ole asiakirjoissa merkintää. Projektin alkuvaiheessa on hankkeen johtoryhmään kuulunut Laukaan kunn an ympäristöpäällikkö Esko Kalevi Virtanen, joka on ollut silloin Mustankorkea Oy:n hallituksen varsinainen jäsen tai varajäsen. Hämeenlinnan hallinto-oikeus on 3.4.2007 nro 07/0215/3 antamassa an päätöksessä ottanut kantaa esteellisyydestä johtuvaan valmisteluvirheeseen (Keljonlanden voimala, Jyväskylä). Suora lainaus hallinto-oikeuden päätöksen perusteluista: "Kun otetaan huomioon esillä olleet Jyväskylän kaupungin energiatuotannon ja uuden voimalaitoksen sijoittamispaikan päävaihtoehdot ja se seikka, että Jyväskylän Energiatuotanto Oy:n toimialana on voimalaitoksien ja lämpökeskuksien omistaminen, niillä tapahtuva energiatuotanto, laitoksien käyttäminen ja kunnossapito sekä näihin liittyvä liiketoiminta, hallinto-oikeus katsoo kaupunginlakimies 011i Heikkilän toimineen asian valmistelijana hallintolain 28 :n 1 momentin 5 kohdan perusteella esteellisen ollessaan samanaikaisesti hallituksen jäsenenä Jyväskylän Energiatuotanto Oy:ssä, jolle on sijoituspaikkaasian ratkaisusta ollut odotettavissa mainitussa lainkohdassa tarkoitettua eri tyistä hyötyä tai vahinkoa. Siitä Heikkilän esittämästä seikasta, että sanottu yhtiö toimittaa omistajayhtiöilleen Fortum Power and Heat Oy:lle (omistusosuus 60 %) ja Jyväskylän Energia Oy:lle (omistusosuus 40 %) energiaa omakustannushintaan, ei johdu, että ensiksi mainitulla yhtiöllä ei olisi edellä kuvattua intressentin asemaa. " Hallinnon objektiviteettiperiaatteen ratio on estää ratkaisuun osallistuvaa virkamiestä epäasianmukaisesti suosimasta tai syrjimästä häneen läheissuhteessa olevaa henkilöä tai yhteisöä. Taustalla on ajatus siitä, että päätöksenteon on myös ulkopuolisen tarkastelijan silmissä näytettävä puolueettomalta. Suora lainaus Niemivuo Keravuori: Hallintolaki s. 214:...Samalla suhtautuminen virkamiesten sidoksiin ja esteellisyysperusteiden tulkintaan on tiukentunut. Viranomaisten toiminnalla ja siihen liittyvältä julkiselta vallan käytöllä edellytetään aikaisempaa laajempaa avoimuutta, luotettavuutta ja uskottavuutta. Hallinnon

4 tarkoitusperien saavuttamisen kannalta on tärkeää, että yksityiset voivat luottaa hallintotoiminnan puolueettomuuteen ja asianmukaisuuteen. Ei riitä, että virkamies omasta mielestään toimii puolueettomasti, vaan hallintoasioiden käsittelyyn myötävaikuttavien virkamiesten tulee myös yleisön näkökulmasta menetellä siten, ettei puolueettomuutta ole aihetta epäillä. Tulkinnanvaraisissa tilanteissa on suositeltavaa, että virkamies vetäytyy asian käsittelystä, jos esteellisyydestä on perusteltua epäilystä. Asiaa ei tulisi jättää mandollisessa muutoksenhaussa ratkaistavaksi (Hallintolaki s. 237). Puolueettomuuden vaarantavia erityisiä syitä on vaikea määritellä positiivisesti. Oikeuskirjallisuudessa (Mäenpää: Hallinto-oikeus, s. 295) on mainittu mm. kiinteä ystävyys-, yhteistyö- tai kiistasuhde asianosaiseen taikka muunlainen vahva sidonnaisuus tai lojaalisuus HTT Marja Sutela (Lakimies 6/2004, s. 992) puhuu kiinteästä taloudellisesta riippuvuussuhteesta ja asianosaiseen nähden erityisestä luottamusvastuusta. Sutelan määritelmän mukaan viimeksi mainitulla tarkoitetaan tilannetta, jossa virkamies on sitoutunut käsittelyn kohteena olevaan asiaan tai asianosaiseen siten, että tällainen sitoumus vaarantaa asian puolueettoman käsittelyn. Mäenpää muistuttaa (Hallinto-oikeus, s. 290) myös esteellisyyssäännösten yleisfunktiosta eli tarkoituksesta turvata menettelyn neutraalisuus ja yleinen luottamus hallinnon puolueettomuuteen. Esteellisyyteen vaikuttavia tekijöitä ovat myös asian laatu ja sen arvo. Vaihemaakuntakaava ei ole rutiiniasia, vaan yksi maakunnan suurimpia suunnitteluhankkeita. Käsittely on herättänyt myös voimakkaita ristiriitoja kuntalaisten keskuudessa ja erityisesti kohdekunnassa Laukaassa. Intressin suuruus sekä asian luonne ja laatu edellyttävät puolueetonta valmistelua ja päätöksentekoa. Mustankorkea Oy on kiistatta asian intressentti. Muuramen tekninen johtaja on kolmoisroolissa. Hän on virkansa lisäksi, johon kuuluu mm. vastuu jätehuollosta, Mustankorkea Oy:n hallituksen pitkäaikainen varsinainen jäsen ja nykyään varajäsen ja 17.4.2007 lähtien 1.vaihemaakuntakaavan ohjausryhmän asiantuntija. Ohjausryhmän tehtävänä ei ole ollut pelkästään selvitysten tekeminen, vaan myös suositusten antaminen käsiteltävässä asiassa. Viittaamme KHO:n ratkaisun 2009:72 perusteluihin ohjausryhmän jäsenyyden merkityksestä: Kaavan laadintaa varten perustettu ohjausryhmä on ollut ympäristökeskuksen päätökseen liite tyn erityisehdon nojalla eri tahoista koottu asiantuntijaryhmä.

5 Ohjausryhmän tarkoituksena on ollut muun muassa koordinoida hanketta ja seurata sen etenemistä. Ympäristökeskuksen asettama ja sen avustuspäätöksen tehtävänannon mukaisesti toimiva ohjausryhmä ei ole kuntalain 17 :ssä tarkoitettu kunnan toimielin. Vaikka ohjausryhmän toimintaan sinänsä ei sovelleta hallintomenettelylakia ja sen esteellisyyssäännöksiä, kunnanjohtaja F:n tosiasiallinen toiminta ohjausryhmän puheenjohtajana voidaan ottaa huomioon arvioitaessa hänen osallistumistaan kaavan valmisteluun. Virkamiesasemansa, koulutuksensa, pitkäaikaisen kokemuksensa ja asiantuntijaroolinsa vuoksi Mustankorkea Oy:n edustajalla on ollut tosiasiallista vaikutusta asian ratkaisuun. Päätöksenteko ei ole ollut roolikombinaatiosta johtuen kaikilta osin sivuvaikutteista vapaata. Ympäristöministeriö on perustanut ratkaisunsa siihen, ettei Jauhiainen ole ollut asiassa päätöksentekijä. Valittajat eivät ole sitä väittäneetkään. Jauhiainen on sen sija an kiistatta osallistunut asian valmisteluun kolmessa eri roolissa, joten käsityksemme mukaan tapaus on siltä osin analoginen edellä mainitun Keljonlanden voimalaitoksen sijoituspaikkapäätöksen kanssa. Valittajien perustellun käsityksen mukaan asian valmistelussa on tapahtunut virhe. Maankäyttö- ja rakennuslain 28 $:n soveltaminen Oikeuskirjallisuudessa (Hallberg Haapanala Koljonen - Ranta: Maankäyttö- ja rakennuslaki s. 131) esitetyn kannan mukaan jätehuollon ja jätteiden aluevarausten osalta korosteta an erityisesti kulkuyhteyksien ja pohjavesiselvitysten tärkeyttä. Jätteenkäsittelyyn soveltuvia aluevarauksia on myös oltava riittävän lähellä asutuskeskuksia. Julkisuudessa esitettyjen tietojen mukaan (TV 1 MOT-ohjelma 17.12.2009, DI Hannu Au rinko) Ympäristöministeriö ja Suomen Ympäristökeskus tulkitsevat EU:n ympäristösäännöksiä liian väljästi. Ongelmat liittyvät erityisesti pohjarakenteeseen ja kaatopaikkakaasujen talteenottoon. Valittajien näkemyksen mukaan selvitykset ovat olleet tältä osin riittämättömiä. Kun ympäristöhallinnolla on oletettava olevan paras tietämys alan EU-lainsäädännön velvoi tteista, olisi vaikutusarviointi myös tästä näkökulmasta tullut tehdä ennen maakuntakaavan hyväksymistä ja vahvistamista eikä jättää lopullista vaikutusarviointia tehtäväksi yksityiskohtaisemman suunnittelun

6 yhteydessä, jos ja kun jo tässä vaiheessa on tiedossa, että lisäselvityksiä tarvita an kuten päätöksen sivulla 19 ympäristökeskus on lausunnossaan edelly ttänyt. Valituksenalaisen päätöksen perustelujen mukaan selvitysten perusteella on varmistuttava siitä, että maakuntakaavan sallimissa puitteissa on löydettävissä maakuntakaavan sisältövaatimukset täyttävä ratkaisu (s. 8). Maankäyttö- ja rakennuslain tavoitesäännösten mukaan alueiden käyttö on suunniteltava niin, että luodaan edelly tykset hyvälle elinympäristölle ja edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Kaavan tulee lain 9 :n mukaan perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Selvitykset eivät saa olla yleispiirteisiä, vaan niiltä on edellytettävä riittävää tarkkuutta ja ajantasaisuutta. Kaatopaikka-alueen päästövesien myönnetään vaiku ttavan sen eteläpuoliselle Koivusensuolle. Koivusensuon vieressä ja sen välittömässä valuma- ja vaikutusalueessa sijaitsee lipeälammen alue. Lipeälammen aluetta pidetään yleisesti valtakunnallisena ympäristöongelmana. Keski-Suomen ympäristökeskuksen johdolla alue tta on tutkittu ja kunnosteltu 1980-luvulta alkaen. Kunnostuksen onnistuminen on asukkaiden mukaan vähintäänkin kyseenalainen. Keski-Suomen ympäristökeskus on joutunut mm. korvaamaan kunnostuksen aikana tapahtuneita vahinkoja alueen ihmisille. Keski- Suomen ympäristöviranomaiset ovat aloi ttamassa suurisuuntaista alueen eteläpuolisen Koivujärven vesistön kunnostamishanketta. Kunnostushankkeen aloittaminen osoittaa selkeästi, ettei alueen ihmisten huoli elinympäristönsä pilaantumisesta ja ympäristöviranomaisten toimien rii ttävyydestä ole aiheeton. Lievestuoreen lipeälammen kunnostuksen yhteydessä aluetta on tutkittu runsaasti mm. tekemällä jopa seismisiä räjäytysluotauksia ja aerogeofysikaalisia matalalentotutkimuksia (1996 ja 1998). Tutkimukset ovat ympäristökeskuksen hallussa. Maallikkokäsityksen mukaan haitta-aineiden virtaaminen on selkeästi todettu. Alueen ihmisten käsityksen mukaan on kummallista, ettei Keski- Suomen ympäristökeskus ole kiinnittänyt riittävällä tavalla huomiota saatavilla olev an tutkimustiedon käytön laiminlyömiseen kaavavalmistelun selvittelyssä. Maankäyttö- ja rakennuslain 9 mukaan kaavan pitää perustua riittävän tarkkoihin ja ajantasaisiin selvityksiin. Kaatopaikan päästöjen kumulatiivinen vaikutus Lipeälammen päästöjen ohella alueen ihmisten elinympäristöön on lisäksi jäänyt täysin huomio tta. Valittajien käsityksen mukaan ympäristöhaittaa aiheuttavien laitosten sijoittaminen olemassa olevan ympäristöongelman vaikutusalueeseen ei voi olla maankäyttö- ja rakennuslain tavoitesäännösten vaatim an hyvän elinympäristölle luomisen tavoitteen mukaista. Kaatopaikan ympäristöhaittojen ja lipeälammen haittojen yhteisvaikutus

7 ekologisesti kestävään kehitykseen on myös jätetty tyystin huomiotta. Kaavaratkaisulla on merkittäviä haitallisia vaikutuksia Laukaan alue- ja yhdyskuntarakenteeseen. Mörkökorven jätteenkäsittelylaitos tulisi sijoittumaan keskelle asutusta, alueelle, jolla on jo nyt Jyväskylän Mustankorkean alueeseen verrattavissa olevia laajentumispaineita loma- ja vakituiseen asumiseen. Tämä tosiasia on tunnustettu kaavaselostuksen sivulla 46 "Merkittävimpien vaikutusten kuvaus". Maakunnan tarkoituksenmukaisen kehittämisen kannalta ei ole perusteltua sijoittaa laitosta alueelle, kun on olemassa vaihtoehto, jolla alue- ja yhdyskuntarakenteeseen liittyviä ongelmia ei ole tai ne ovat pienempiä. Ympäristöoikeudellinen varovaisuusperiaate edelly ttää, että ympäristöön kohdistuvien eri toimien yhteisvaikutukset selvitetään. Toimintaa ei tule sallia, ellei voida olla varmoja siitä, etteivät luontoarvot sen johdosta merkittävästi vaarannu. Periaate sisältää ajatuksen in dubio pro natura. Aineistosta ei selviä Seivässuota lukuun ottamatta, onko hankkeen vaikutuksia ajateltu tästä näkökulmasta myös Mörkökorven osalta. Kaavaselostuksen sivuilla 46-54 on kylläkin otettu kantaa kaavan vaikutukseen liikenteen, luonnonympäristön ym. kannalta. Yhteisvaikutusta koskev an vaatimuksen taustalla on pyrkimys ottaa huomioon hankkeen kumulatiiviset vaikutukset, jotka tulevat ilmi vasta ajan myötä. Yhteisvaikutusarviointia ei saa jättää tekemä ttä sillä perusteella, että vaikutusten merkittävyydestä ei ole etukäteisvarmuutta. Mörkökorven läheisessä vaikutuspiirissä on kaksi Natura 2000- verkostoon kuuluvaa suojelualuetta. Vaikka jätteenkäsittelyalue on suoja-alueineen laaja, olisi ollut perusteltua selvittää, onko toiminnalla kokonaisuudessaan haitallisia vaikutuksia Natura-alueisiin o ttaen huomioon heikentämiskiellosta annetut säädökset. Yhteysviranomaisen lausunnossa, joka koskee jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostusta (kaavaselostus alk. s. 23) on kritisoitu arvioinnin puutteita. Täydentävässä selvityksessäkään ei ole saatu vastausta kaikkiin avoimiin kysymyksiin. Kaåvapäätös ei näiltä osin perustu riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. MRL 28 :ssä 1-7 kohtien mukaan maakuntakaavoituksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota mainituissa kohdissa esitettyihin aineellisiin sisältövaatimuksiin. Vaihemaakuntakaava merkitsee ekologisesti de facto heikennystä nykytilaan, liikenne tulee kasvamaan huomattavasti ja alueen virkistysmandollisuudet ja houkuttelevuus asuinpaikkana heikkenevät olennaisesti. Hankkeella on myös pitkäaikainen negatiivinen vaikutus maisemaan ja kulttuuriperintöön.

8 Kaavakartan suunnittelumääräys saa olla yleispiirteinen, mu tta ei kuitenkaan oikeudellisesti epäselvä. Ympäristön pilaantumisen käsite on yksiselitteinen. Sen sijaan esim. "riittävä suojavyöhyke" on oikeudellisesti epäselvä ilmaisu. Alueen vaikutuspiirissä asuville ja maanomistajille jää epäselväksi, mikä on lopullinen suojavyöhykkeen ulo ttuvuus ja mitä se vaikuttaa heidän oikeuksiinsa, rakentamiseen ja muuhun maankäy ttöön. Keski-Suomen 1. vaihemaakuntakaavan vahvistuspäätös on kumottava, koska kaikilta osin riittäviä selvityksiä ei ole laadittu, maakuntavaltuuston päätös on tehty puutteellisin tiedoin ja on siten lainvastainen. Oikeudenkävntikulujen ko rvaaminen Maakuntavaltuuston päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä. Oikeudenkäynti on johtunut viranomaisen virheestä. Näin olleen on kohtuutonta, että valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulut vahinkonaan. Kulujen määrä ilmoitetaan myöhemmin. Todistelu Ympäristöministeriölle osoitetun valituksen yhteydessä esitetyt kirjalliset todisteet ja teemat, Jäljennös Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksestä 3.4.2007 nro 07/0215/3 (s. 1 ja 9-11). Teema. valmistelevan virkamiehen esteellisyys Jyväskylässä 15.1.2010 Erkki Urtti asianajaja, Jyväskylä

HÄMEENLINNAN HALLINTO-OIKEUS PÄÄTÖS Numero 1 (12) 3. jaosto 07/0215/3 Raatihuoneenkatu 1 Antopiiivit Diaarinumero PL 640 3.4.2007 00001/06/2299 13111 HÄMEENLINNA 00016/06/2299 Puhelin 010 36 42200 00017/06/2299 Telekopio 010 36 42269 00028/06/2299 Sähköposti hameenlinna.hao@om.fi 00041/06/2299 00042/06/2299 ASIA Kunnallisvalitus MUUTOKSENHAKIJAT I Ahti Vielma Nuottakatu 4 A 10 40250 JYVÄSKYLÄ II Tarja Etelälahti Erämaantie 5 B 8 40530 JYVÄSKYLÄ III Niilo Kylmälahti Keljonlandentie 10 40500 JYVÄSKYLÄ IV Ilkka A Lilja ITU 2 40530 JYVÄSKYLÄ V Erkki Urtti Keljonkankaantie 9 40530 JYVÄSKYLÄ VI Keljon yhteisalueen osakaskunta Asiamies: Asianajaja Erkki Urtti Asianajotoimisto Erkki Urtti Kauppakatu 27 A 7 PL 479 40101 JYVÄSKYLÄ JYVÄSKYLÄN KAUPUNGINVALTUUSTON PÄÄTÖS 28.11.2005 (191 ), JOHON ON HAETTU MUUTOSTA Valtuuston päätöksen 28.11.2005 191 (uuden voimalaitoksen sijaintipaikka) esittelytekstistä ilmenee, että Jyväskylän Energia Oy on kaupungin viime vuosien kasvun perusteella todennut lämmön tarpeen kasvun

9 (12) Jyväskylän kaupunki velvoitetaan suorittamaan Keljonlanden yhteisalueen osakaskunnalle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista vaaditut 1 500 euroa j a sille vuotuista viivästyskorkoa 7 prosen ttiyksikköä yli korkolain 12 :ssä tarkoitetun viitekoron siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut päivästä, jona hallinto-oikeuden päätös on ollut asianosaisten saatavissa. Perustelut 1. Tutkimatta jättäminen Kuntalain 90 :n 3 momentin muka an valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä. Kunnan jäsenen katsotaan kuntalain 95 :n 2 momentin muka an saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Kaupunginvaltuuston 28.11.2005 pidetyn kokouksen pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä 7.12.2005. Tähän nähden Etelälanden ja Liljan selityksissään 10.4.2006 esittämät uudet valitusperusteet, Etelälanden osalta koskien yleiskaavan vastaisuutta ja Lilj an osalta koskien natura-aluetta ja liito-oravaesiintymää, on esitetty 30 päivän valitusajan kuluttua umpeen ja ne on jätettävä myöhästyneinä tutkimatta. 2. Päätösvalmistelun laillisuus, esteellisyyttä koskevat valitusperusteet 2.1. Kaupunginhallituksen jäsenet Ahti Ruoppila ja Pirkko Selin Kaupunginhallituksen jäsenet Ahti Ruoppila ja Pirkko Selin eivät ole toimineet asiassa esteellisinä sen johdosta, että ensiksi mainittu on Osuuskunta Keskimaan hallintoneuvoston jäsen ja viimeksi mainittu Vapo Oy:n ympäristöjohtaja. Osuuskunta Keskimaa ja Vapo Oy eivät ole olleet valituksissa esitetyillä perusteilla asianosaisena kaupunginvaltuuston ratkaisemassa voimalaitoksen sijoituspaikka-asiassa eikä niillä ole myöskään ollut asian ratkaisusta odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa. Hallintolain 28 :n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu palvelussuhdejäävi ja 5 kohdassa tarkoitettu yhteisöjäävi eivät ole siten voineet tulla kysymykseen. Luottamus heidän puolueettomuuteensa kaupunginhallituksen jäseninä ei ole muustakaan sanotun pykälän 1 momentin 7 kohdassa tarkoitetusta erityisestä syystä vaarantunut. 2.2. Kaupunginlakimies 011i Heikkilä Sovellettavat säännökset Kuntalain 52 :n 2 momentin mukaan kunnan viranhaltij an esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain 27-30 :ssä säädetään. Hallintolain 28 :n 1 momentin 5 kohd an mukaan virkamies on esteellinen, jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa. Saman pykälän 1 momentin 7 kohd an mukaan virkamies on esteellinen, jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.

1002) Asiassa saatu selvitys la johtopäätökset Kaupunginvaltuuston pöytäkirjan 28.11.2005 (191 ) muka an uuden voimalaitoksen sijaintipaikkaa koskev an asian valmistelijana on toiminut kaupunginlakimies 011i Heikkilä. Valtuuston pöytäkirjasta ja valtuuston päätöksen perusteena olevista asiakirjoista ilmenee edelleen, että uuden voimalaitoksen sijoitusta on selvitetty Keljonlanden ja Rauhalanden päävaihtoehtojen pohjalta. Voimalaitos on toteute ttavissa Rauhalahteen ainoastaan Jyväskylän Energia Oy:n (40 %) ja Fortum Power and Heat (60 %) yhteisesti omistam an Jyväskylän Energiantuotanto Oy:n hankkeena. Kaupparekisteritietojen mukaan 011i Heikkilä on ollut Jyväskylän Energiantuotanto Oy:n hallituksen varsinainen jäsen. Kaupunginhallitus on lausunnossaan hallinto-oikeudelle todennut, e ttä kaupungin voimassa olevan konserniohjeen mukaan kaupunginjohtajan nimeämät business controllerit kuuluvat kaupungin konsernijohtoon. Heidän tehtävänään on seurata tytäryhteisöjen toimintaa ja vahvistettujen toimintaperiaatteiden noudattamista. Heillä on läsnäolo- ja puheoikeus yhteisön hallituksessa tai vastaavassa toimielimessä. Jyväskylän Energia Oy, jonne kaupunginlakimies Heikkilä on määrä tty business controlleriksi, on kaupungin kokonaisuudessaan omistama yhtiö. Kaupunginlakimies Heikkilän esteellisyysväitteiden johdosta antam an selvityksen mukaan Jyväskylän Energiantuotanto Oy on ollut niin s anottu Mankala-yhtiö, joka jakaa osakkailleen sekä tuottamansa energian että kustannukset tavoitellen liiketaloudellista 0-tulosta eikä ole kilpailuasemassa muiden energiantuottajien kanssa. Heikkilä on katsonut, ettei valtuuston tekemästä voimalan sijoituspaikkapäätöksestä ole siten ollut odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa Jyväskylän Energiantuotanto Oy:lle, vaan pelkästään yhtiön pääomistajalle Fortum Power and Heat Oy:lle. Hallinto-oikeus katsoo, ettei kaupunginlakimies Heikkilä ole toiminut asiassa esteellisenä virkamiesvalmistelijana sen johdosta, että hän on toiminut kaupunginjohtajan nimeämänä business controllerina kaupungin kokonaan omistamassa Jyväskylän Energia Oy:ssä. Kysymys ei ole ollut hallituksen jäsenyydestä yhteisössä tai sitä vastaavasta, hallintolain 28 :n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetusta tehtävästä. Kyseistä tehtävästä ei ole myöskään aiheutunut, että luottamus hänen puolueettomuuteensa asian valmistelijana olisi mainitun pykälän 1 momentin 7 kohdassa tarkoitetulla tavalla erityisesti vaarantunut. Kun otetaan huomioon päätösvalmistelussa esillä olleet Jyväskylän kaupungin energi antuotannon ja uuden voimalaitoksen sijoittamispaikan päävaihtoehdot ja se seikka, että Jyväskylän Energiantuotanto Oy:n toimialana on voimalaitoksien ja lämpökeskuksien omistaminen, niillä tapahtuva energiantuotanto, laitoksien käyttäminen ja kunnossapito sekä näihin liittyvä liiketoiminta, hallinto-oikeus katsoo kaupunginlakimies 011i Heikkilän toimineen asi an valmistelijana hallintolain 28 :n 1 momentin 5 kohdan perusteella esteellisenä ollessaan samanaikaisesti hallituksen jäsenenä Jyväskylän Energiantuotanto Oy:ssä, jolle on sijoituspaikka-asian ratkaisusta ollut odotettavissa mainitussa lainkohdassa tarkoitettua erityistä hyötyä tai vahinkoa. Siitä Heikkilän esi ttämästä seikasta, että s anottu yhtiö

11 (12) toimittaa omistajayhtiöilleen Fortum Power and Heat Oy:lle (omistusosuus 60 %) ja Jyväskylän Energia Oy:lle (omistusosuus 40 %) energiaa omakustannushintaan, ei johdu, että ensiksi mainitulla yhtiöllä ei olisi edellä kuvattua intressentin asemaa. Kaupunginvaltuuston päätös on siten syntynyt asian valmistelussa tapahtuneen esteellisyyttä koskevan valmisteluvirheen vuoksi virheellisessä j ärjestyksessä. 3. Muut valitusperusteet Koska kaupunginvaltuuston valituksenlainen päätös on kumottu päätösvalmistelussa tapahtuneen esteellisyyden vuoksi virheellisessä järjestyksessä syntyneenä, raukeaa enemmän lausunnon antaminen muutoksenhakijoiden esittämistä muista valitusperusteista. 4. Oikeudenkäyntikulut Kaupunginvaltuuston päätös on kumottu muun muassa Keljon yhteisalueen osakaskunnan valituksesta virheellisessä järjestyksessä syntyneenä. Oikeudenkäynti on johtunut viranomaisen virheestä. Näin ollen on kohtuutonta, että osakaskunta joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Kaupunki on siten velvollinen korvaama an osakaskunnan oikeudenkäyntikulut vaadituilla 1 500 eurolla, joiden määrän osalta kaupunki ei ole tehnyt huomautusta, laillisine viivästyskorkoineen. Sovelletut oikeusohjeet Kuntalaki 52, 90 ja 93 Hallintolaki 27 ja 28 Hallintolainkäyttölaki 74 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpa an hallintooikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä (kunnallisvalitus). Esittelijä Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet hallinto-oikeuden jäsenet Juha Jalkanen, Reima Nieminen ja Rii tta Jokioinen.

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ PÄÄTÖS : N:o YM1/5222/2008 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Keski-Suomen I. vaihemaakuntakaavan vahvistaminen astfl SUQtv1FN' l::lcp'1's3 1. b 12. 2009, ohrso 9/5)/2ev 7'1--: AHK... _... VAIIVISTETTAVAKSI SAATETTU PÄÄTÖS KAAVAN SISÄLTÖ LAUSUNNOT Keski-Suomen Liiton maakuntavaltuuston päätös 11.6.2008 Keski-Suomen 1. vaihemaakuntakaavan (Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskus) hyväksymisestä. Keski-Suomen I. vaihemaakuntakaava käsittelee Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskuksen sijoittamista. Vaihemaakuntakaavalla varataan alue jätteenkäsittelykeskusta varten. Sisäasiainministeriö, puolustusministeriö, valtiovarainministeriö, opetusministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö ovat antaneet maakuntakaavasta lausunnon. Lisäksi oikeusministeriölle sekä työ- ja elinkeinoministeriölle on varattu tilaisuus lausunnon antamiseen. Kaavasta on antanut lausuntonsa myös Keski-Suomen ympäristökeskus. Sisäasiainministeriöllä, puolustusministeriöllä, valtiovarainministeriöllä, opetusministeriöltä, maa- ja metsätalousministeriöllä sekä sosiaali- ja terveysministeriöllä ei ole huomautettavaa maakuntakaavasta. Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö toteaa lausunnossaan, että jätteenkäsittelyalueen liikenneverkolle aiheuttamat vaikutukset ovat pieniä. Syntyvät parantamistarpeet voidaan lausunnon mukaan sisällyttää jo muutoinkin vireillä oleviin ma anteiden parantamis- ja kehittämissuunnitelmiin. Keski-Suomen ympäristökeskus Keski-Suomen ympäristökeskus toteaa ant aneensa aiemmin lausunnot Mustankorkea Oy:n jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiin sekä Natura 2000 -alueisiin kohdistuvien vaikutusten arviointiin liittyen. Lisäksi ympäristökeskus on antanut lausunnot 1. vaihemaakuntakaavan luonnos- ja ehdotusvaiheissa. Ympäristöministeriö on pyytänyt ympäristökeskuksen lausuntoa e rityisesti 1. vaihekaavan suojelualuevarauksista ja kaavan suhteesta Natura 2000 -verkostoon. PL 35, 00023 VALTIONEUVOSTO www.ympaiisto.ft

VALITUKSET Valittajat Valitusten sisältö Ympäristökeskuksen lausunnossa todetaan, että Mörkökorven jätteenkäsittelykeskuksen välittömässä läheisyydessä ei ole merkittäviä luonnonarvoja sisältäviä alueita. Keskuksen tuntumassa noin kilometrin etäisyydellä sijaitsee seutukaavan 5. vaihekaavan Lummesuon luonnonsuojelualuevaraus, jota ei ole kuitenkaan vielä toteutettu luonnonsuojelualueena. Lähin Natura 2000 -alue, Alasuo F10900007 sijaitsee noin 1,5 kilomet rin etäisyydellä jätteenkäsittelykeskuksen alueesta, eikä hankkeen toteutuksesta ole odotettavissa aiheutuvan Natura 2000 -alueen valinnan perusteena oleville luontoarvoille merkittävästi heikentäviä vaikutuksia. Maakuntavaltuuston päätöksestä ovat valittaneet: 1)Vesa Kalervo Helen asiakumppaneineen 2) Heikki Hytönen asiakumppaneineen 3) Heimo Hytönen asiakumppaneineen 4) Iso- ja Vähäoksalan kalastuskunta 5) Olavi Janakka asiakumppaneineen 6) Keskustan Lievestuoreen paikallisosasto 7) Pekka Laitinen 8) Laukaan Ahvenpojat ry. 9) Laukaan kunta 10)Laukaan Sos.Dem. kunnallisjärjestö ry. 11)Lievestuore-seura ry. ym. 12)Jukka Lummelahti 13)Minna Lönn asiakumppaneineen 14)Metsolanden vesiosuuskunta 15)Tomi Mäkinen 16)Esko Piispanen 17)Savio-Puttolan kyläyhdistys 18)Kauko Sinijärvi asiakumppaneineen 19)Seppo Taipale asiakumppaneineen 20) Sari Virtanen asiakumppaneineen Maakuntakaavan valmistelussa tapahtunut menettelyvirhe virkamiehen esteellisyyden johdosta Menettelyvirheen perusteella 1. vaihemaakuntakaavasta ovat valittaneet 1) Vesa Kalervo Helen asiakumppaneineen, 2) Heikki Hytönen asiakumppaneineen, 3) Heimo Hytönen asiakumppaneineen, 5) Olavi Janakka asiakumppaneineen, 6) Keskustan Lievestuoreen paikallisosasto, 10) Laukaan Sos. Dem. kunnallisjärjestö ry., 11) Lievestuoreseura ry. ym., 12) Jukka Lummelahti, 13) Minna Lönn asiakumppaneineen, 14) Metsolanden vesiosuuskunta, 16) Esko Piispanen, 17) Savio-Puttolan kyläyhdistys, 18) Kauko Sinijärvi asiakumppaneineen ja 20) Sari Virtanen asiakumppaneineen Valittajat vaativat kaavan vahvistamatta jättämistä, koska vaihemaakuntakaavan valmistelussa on tapahtunut menettelyvirhe. Perusteluinaan valittajat esittävät mm. seuraavaa:

Selvitysten puutteellisuus Mustankorkea Oy on Jyväskylän, Jyväskylän maalaiskunnan, Laukaan ja Muuramen kuntien jätteenkäsittely-yhtiö. Maakuntahallitus on 21.2.2007 28 nimennyt vaihekaavan ohjausryhmään Mustankorkea Oy:n hallituksen varsinaisen jäsenen Veikko Tapio Jauhiaisen, joka on Muuramen kunnan tekninen johtaja. Maakuntahallitus on 17.4.2007 99 muuttanut mainittua päätöstä esteellisyyssyistä siten, että Mustankorkea Oy:n edustaja ja eräät muut tahot ovat asiantuntijoita, joita kuullaan tarvittaessa. Kaupparekisteritietojen mukaan Jauhiainen on 26.3.2007 saakka ollut Mustankorkea Oy:n hallituksen varsinainen jäsen ja 27.3.2007 lähtien varajäsen. Muuramen kunnan tekninen lautakunta on 8.4.2008 41 päättänyt lausunnon antamisesta Keski-Suomen 1. vaihemaakuntakaavasta. Pöytäkirjan mukaan kokouksessa on ollut läsnä tekninen johtaja Tapio Jauhiainen. Esteellisyydestä ei ole asiakirjoissa merkintää. Valittajien mukaan Muuramen kunnan tekninen johtaja Veikko Jauhiainen on ollut 1. vaihemaakuntakaavan käsittelyssä kolmoisroolissa toimiessaan teknisen johtajan virkansa ohella jätehuoltoyhtiön hallituksessa sekä 1. vaihemaakuntakaavan ohjausryhmän asiantuntijana. Valittajien mukaan hänellä on ollut asem ansa, koulutuksensa ja kokemuksensa sekä asiantuntij aroolinsa vuoksi tosiasiallista vaikutusta asian ratkaisuun, eikä päätöksenteko näin ollen ole ollut kaikilta osin sivuvaikutteista vapaata. Valittajat esittävät myös, että projektin alkuvaiheessa on hankkeen johtoryhmään kuulunut Laukaan kunnan ympäristöpäällikkö Esko Kalevi Virtanen, joka on ollut silloin Mustankorkea Oy:n hallituksen varsinainen jäsen tai varajäsen. Valituksissa ei yksilöidä tarkemmin Virtasen esteellisyyden perusteita. Selvitysten puutteellisuuden perusteella 1. vaihemaakuntakaavasta ovat valitt aneet 1) Vesa Kalervo Helen asiakumppaneineen, 2) Heikki Hytönen asiakumppaneineen, 3) Heimo Hytönen asiakumppaneineen, 4) Iso- ja Vähäoksalan kalastuskunta, 5) Olavi Janakka asiakumppaneineen, 6) Keskustan Lievestuoreen paikallisosasto, 7) Pekka Laitinen, 8) Laukaan Ahvenpojat ry., 9) Laukaan kunta, 10) Laukaan Sos.Dem. kunnallisjärjestö ry., 11) Lievestuore-seura ry. ym., 12) Jukka Lummelahtl, 13) Minna Lönn asiakumppaneineen, 14) Metsolanden vesiosuuskunta, 15) Torni Mäkinen, 16) Esko Piispanen, 17) Savio-Puttolan kyläyhdistys, 18) Kauko Sinijärvi asiakumppaneineen, 19) Seppo Taipale asiakumppaneineen ja 20) Sari Virtanen asiakumppaneineen Valittajat esittävät, että 1. vaihemaakuntakaava ei tietyiltä osin perustu maankäyttö- ja rakennuslain 9 :ssä tarkoitettuihin riittäviin selvityksiin, ja vaativat kaavan vahvistamatta jättämistä lain vastaisena. Valittajien mukaan kaava-aineistosta ei selviä Mörkökorven osalta, miten hankkeesta aiheutuvien ympäristöön kohdistuvien eri toimien yhteisvaikutukset on selvitetty varovaisuusperiaatetta noudattaen. Valittajien mukaan aj an myötä ilmi tulevien kumulatiivisten vaikutusten selvitys on puutteellinen. Valittajat 1, 2, 3, 4, 5, 6, 8, 9, 10, 11, 12, 13, 14, 16, 17, 18,19 ja 20 esittävät lisäksi, että jätteenkäsittelykeskuksen vaikutuksia kahteen Mörkökorven lähistöllä sijaitsevaan Natura 2000 -verkostoon kuuluvaan suojelualueeseen ei ole riittävästi selvitetty. Vaikka jätteenkäsittelyalue on suoja-alueineen laaja, olisi ollut heidän mielestään perusteltua selvittää, onko toiminnalla kokonaisuudessaan haitallisia vaikutuksia Natura-alueisiin ottaen huomioon heikentämiskiellosta annetut säädökset. Yhteysviranomaisen lausunnossa, joka koskee jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostusta, on kritisoitu arvioinnin 3

puutteita. Täydentävässä selvityksessäkään ei ole saatu vastausta kaikkiin avoimiin kysymyksiin. Kaavapäätös ei valittajien mukaan näiltä osin perustu riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Valittajat 4, 5, 6, 7, 8, 9, 10, 11, 12, 17, 18 ja 19 esittävät lisäksi että jätteenkäsittelykeskuksen vaikutukset Mörkökorven läheisyydessä sijaitsevaan Lipeälampen sekä sen yhteisvaikutukset jätteenkäsittelykeskuksen kanssa on selvitetty puutteellisesti. Hankkeella olisi valittajien mukaan kumulatiivisia ja ajan myötä esille tulevia vaikutuksia Laukaan Mörkökorven maaperään, pohjavesiin ja vesistöihin yhdessä Lipeälammen saastepäästöjen kanssa. Kaavapäätös ei valittajien mukaan perustu näiltä osin riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Valittajien 4, 5, 6, 7, 8, 9, 11, 12, 17 ja 19 mukaan jätteenkäsittelykeskuksen vaikutukset Laukaan Mörkökorven liikenteeseen on käsitelty kaavaselostuksessa puutteellisesti. Valituksissa viitataan Keski-Suomen tiepiirin lausuntoon ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta, jossa on tuotu esille Iiikenneturvallisuusriskit valtatie 9:lläja seututie 640:11ä. Valittajien mukaan kaavaselostuksessa ei ole selvitetty hankkeen kumulatiivisia ja ajan myötä esille tulevia vaikutuksia Laukaan Mörkökorven alueen liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen, eikä kaavapäätös näiltä osin perustu riittäviin tutkimuksiin ja selvi tyksiin. Valittajat 4, 8 ja 19 esittävät lisäksi, että kaavaratkaisun pitkäaikaisia ja kumulatiivisia vaikutuksia vesistöjen kalakantoihin, virkistysmandollisuuksiin, luonnonarvoihin ja yleiseen imagoon ei ole riittävästi ja uskottavalla tavalla selvitetty. Myöskään jätteenkäsittelykeskuksen vaikutuksia pohjavesiin ei ole valittajien mukaan tarkasti selvitetty. Valittajien mukaan kaavaratkaisu on tehty perustuen riittämättömään tietoon hankkeen vaikutuksista alueen herkkään vesiluontoon ja on niin muodoin lainvastaisesti teh ty. Valittaja 12 esittää lisäksi, että kaavapäätöstä tehtäessä ei ole selvitetty jätteenkäsittelylaitoksen vaikutusta alueen tienkäyttöoikeuksiin, ja että alueen vaikutuspiirissä asuville ja maanomistajille jää siten epäselväksi miten jätteenkäsittelykeskus suojavyöhykkeineen vaikuttaa heidän oikeuksiinsa, rakentamiseen ja muuhun maankäyttöön. Valittaja 15 esittää lisäksi, että hänen omistamaansa marjatilaa, joka sijaitsee valittajan mukaan noin 1 km päässä suunnitellusta jätteenkäsittelykeskuksesta, ei ole otettu kaavan valmistelussa huomioon. Valittajan mukaan valmistelu on tältä osin ollut puutteellista ja epätasapuolista, koska Petäjäveden Vahtivuoren vaihtoehdon osalta vastaavalla etäisyydellä sijaitsevan maratilan osalta haittavaikutuksia on selvitetty. Maakuntakaavan sisältövaatimusten vastaisuus Maankäyttö- ja rakennuslain 28 :ssä asetettujen maakuntakaavan sisältövaatimusten vastaisuuden perusteella 1. vaihemaakuntakaavasta ovat valitt aneet 1) Vesa Kalervo Helen asiakumppaneineen, 2) Heikki Hytönen asiakumppaneineen, 3) Heimo Hytönen asiakumppaneineen, 4) Iso- ja Vähäoksalan kalastuskunta, 5) Olavi Janakka asiakumppaneineen, 6) Keskustan Lievestuoreen paikallisosasto, 7) Pekka Laitinen, 8) Laukaan Ahvenpojat ry., 9) Laukaan kunta, 10) Laukaan Sos.Dem. kunnallisjärjestö ry., 11) Lievestuore-seura ry. ym., 12) Jukka Lummelahti, 13) Minna Lönn asiakumppaneineen, 14) Metsolanden vesiosuuskunta, 15) Torni Mäkinen, 16) Esko Piispanen, 17) Savio-Puttolan kyläyhdistys, 18) Kauko Sinijärvi asiakumppaneineen, 19) Seppo Taipale asiakumppaneineen ja 20) Sari Virtanen asiakumppaneineen Valittajien 1, 2, 3, 4, 5, 6, 8, 9, 11, 12, 13, 14, 15, 16, 17, 18, 19 ja 20 mukaan kaavaratkaisun valinnassa ei ole otettu huomioon sen merkittäviä haitallisia vaikutuksia Laukaan alue- 4

ja yhdyskuntarakenteeseen. Mörkökorven jätteenkäsittelylaitos tulisi sijoittumaan keskelle asutusta alueelle, jolla on jo nyt Jyväskylän Mustankorkean alueeseen verrattavissa olevia laajentumispaineita loma- ja vakituiseen asumiseen. Maakunnan tarkoituksenmukaisen kehittämisen kannalta ei ole perusteltua sijoittaa laitosta alueelle, kun on olemassa vaihtoehto, jolla alue-ja yhdyskuntarakenteeseen liittyviä ongelmia ei ole tai ne ovat pienempiä. Valittajat 1, 2, 3, 4, 5, 6, 8, 9, 11, 12, 13, 14, 16, 17, 18, 19 ja 20 esittävät, että 1. vaihemaakuntakaava ei täytä maakuntakaavan sisältövaatimuksia, koska se merkitsee ekologisesti heikennystä nykytilaan. Valittajat 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 11, 12, 13, 14,16,17,18,19 ja 20 esittävät, että 1. vaihemaakuntakaava ei täytä maakuntakaavan sisältövaatimuksia, koska se merkitsee liikenteen huomattavaa kasvua. Valittaja 7 tarkentaa perusteluissaan vaikutusten kohdistuvan mm. liikenteen sujuvuuteen ja tu rvallisuuteen Metsolanden risteyksestä länteen valtatie 9:11ä ja maantie 640:11ä sekä läheisyydessä olevaan asutukseen. Valittajan mukaan liikenteellisten ongelmien ehkäisemiseksi ei osoiteta konkreettisia toimenpiteitä tai rahoitusta. Valittajat 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 11,12, 13, 14,16,17, 18, 19 ja 20 esittävät, että 1. vaihemaakuntakaava ei täytä maakuntakaavan sisältövaatimuksia, koska se merkitsee alueen virkistysmandollisuuksien tai virkistysarvojen heikkenemistä. Valittajat 1, 2, 3, 4, 5, 6, 8, 11, 12, 13, 14, 16, 17,18, 19 ja 20 esittävät, että 1. vaihemaakuntakaava ei täytä maakuntakaavan sisältövaatimuksia, koska se vähentää alueen houkuttelevuutta asuinpaikkana sekä aiheuttaa pitkäaikaista negatiivista vaikutusta maisemaan ja kulttuuriperintöön. Valittajien 1, 2, 3, 4, 5, 6, 8, 11, 12, 13, 14, 15, 16,17, 18, 19 ja 20 mukaan 1. vaihemaakuntakaavan jätteenkäsittelykeskuksen suunnittelumääräys on oikeudellisesti epäselvä. Alueen vaikutuspiirissä asuville ja maanomistajille jää epäselväksi, mikä on lopullinen suojavyöhykkeen ulottuvuus ja mitä se vaikuttaa heidän oikeuksiinsa, rakentamiseen ja muuhun maankäyttöön. Valittajat 4, 5, 6, 8, 11, 12, 17 ja 19 esittävät lisäksi, että kaavaselostuksen liitteenä nro 1 oleva jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta peräisin oleva vaihtoehtojen vertailutaulukko antaa harhaanjohtavaa tietoa. Vertailutaulukko on valittajien mukaan todettu yhteysviranomaisen lausunnossa harhaanjohtavaksi ja pintapuoliseksi. Kaavaselostuksessa ei ole riittävällä selkeydellä tuotu esille yhteysviranomaisen lausunnossaan esille ottamia puutteita. Valittajien mukaan maalcuntavaltuuston 1. vaihekaavan hyväksymistä koskeva päätös on tehty perustuen totuuden vastaisiin tietoihin. Valittaja 6 esittää, että kaavaratkaisussa on huomioitava hankkeen poikkeuksellisen suun vastustus. Valittajan mukaan lähes tuhat laitoksen vaikutusalueella asuvaa paikallista asukasta ja yhteisöä on vastustanut laitoksen sijoittamista Laukaan Mörkökorpeen. Valittaja 9 esittää, että I. vaihemaakuntakaavassa esitetty Mörkökorven aluevaraus perustuu liikaa Suomessa omaksuttuihin, epätaloudellisiinja ympäristöä riittämättömästi huomioon ottaviin jätteenkäsittelymalleihin. Valittajan mukaan on mm. epäselvää, tulisiko nyt valittu ratkaisu täyttämään valmistelussa olevan jätteenkäsittelylain k riteerejä. Valittaja esittää lisäksi näkemyksiään jätteen poltosta kestävämpänä jätteenkäsittelyn muotona. Jätteen polttoa kehittämällä voitaisiin valittajan muka an luopua Mörkökorven aluevarauksesta. 5