HANKESUUNNITELMA ALKOHOLIN SUURKULUTTAJIEN MINI-INTERVENTIO OSAKSI PERUSTERVEY- DENHUOLLON TOIMINTAA 1 Tiivistelmä Tutkittu tieto osoittaa, että lääkärin tai terveydenhoitajan antama lyhytneuvonta (mini-interventio) johtaa potilaiden alkoholin käytön vähenemiseen. Tässä valtakunnallisessa hankkees sa järjestetään koulutus liittyen perusterveydenhuollossa tapahtuvaan lyhytneuvontaan, käynnistyneen toiminnan tukeminen sekä aktiviteetin muutoksen mittaaminen. Koulutus ja tuki tapahtuvat vuorovaikutteisena prosessina, joka perustuu osallistujien palautteeseen. Hankkeessa tuotetaan myös lyhytneuvonnan toteuttamiseen tarvittava aineisto ja käytännön työvälineet. Tavoitteena on, että alkoholin käytön kysyminen ja mini-intervention toteuttami nen lisääntyvät ja vakiintuvat osaksi kaikkien lääkäreiden ja terveydenhoitajien normaalia päivittäistä työtä. 2 Hankkeen päämäärät Alkoholin käytön kysymisestä ja mini-interventiosta tulee osa terveydenhuollon ammattilaisten rutiinitoimintaa, jonka sekä henkilöstö että palvelujen käyttäjät hyväksyvät. Hanke myötävaikuttaa siihen, että alkoholista tulee lisääntyvästi terveysasia. 3 Tavoitteet 3.1. Lyhyen aikavälin tavoitteet Alkoholin käytön arvioinnin menetelmät tulevat tunnetuiksi ja ovat käytännön työvälineinä kaikkien terveydenhuollon koulutuksen saaneiden ammattilaisten ulottuvilla. Terveydenhuollon koulutuksen saaneella henkilöstöllä on perustiedot ja taidot alkoholin käytän arvioinnista ja varhaisesta puuttumisesta sekä mini-interventiosta. Alkoholin käytöstä kysyminen ja riskikäyttäjien lyhytneuvonta terveyskeskuksissa lisääntyvät. Terveyskeskuksilla on toimintasuunnitelma niiden potilaiden varalta, jotka eivät hyödy mini-interventiosta. Perusterveydenhuollossa on yksiköittäin sovittu, kenen tehtävänä on ajantasaistaa ja ylläpitää päihdetietämystä toimipisteissä. 3.2. Pitkän aikavälin tavoitteet Terveyskeskusten toimintakulttuuri muuttuu siten, alkoholin käyttöä kysytään ja riskikäyttöön puututaan systemaattisesti normaalipalveluissa ja että riskikäytön ehkäisyyn on olemassa työkalut. Terveydenhuollon ammattihenkilöstö mieltää alkoholin käytön terveysasiana, joka on moninaisten 1
terveysongelmien syynä tai taustatekijänä. Alkoholin käytön kysyminen, riskikäytön varhainen toteaminen ja siihen puuttuminen tulevat osaksi hyvää terveydenhuoltoa. Terveyskeskusten potilaat pitävät alkoholiasioiden kysymistä ja siihen liittyvää neuvontaa luonnollisena ja tarpeellisena osana terveyskeskusten toimintaa. 4 Hankkeen kesto Vv. 2004-2006 5 Hankkeen toteutus 5.1. Pohjakartoitus Keväällä 2002 lähetettiin kaikille terveyskeskuksissa toimiville lääkäreille (n=3400) kirjallinen kyselylomake mini-interventioaktiviteetista. Vastausprosentti oli n. 70%. Tämä aineisto toimii lähtötilannekartoituksena projektille ja toteutetaan samanlaisena projektin loputtua v. 2006. Näin voidaan arvioida nyt toteutetun projektin merkitystä valtakunnallisesti. Tehdyssä pohjakartoituksessa voidaan lääneittäin arvioida asenteita suhteessa mini-interventioon mini-intervention tekemisen aktiviteettia AUDIT-kyselyn käyttöä 5.2. Ohjantaryhmä Hankkeelle on kutsuttu ohjantaryhmän, joka kokoontuu kahdesti vuodessa ja jossa on edustus lääninhallituksista, päihdehoitajista, Kuntaliitosta, KTL:ta, STAKES:sta, TEK:sta, Kunnallislääkärit ry:stä, Päihdelääketieteen yhdistys ry:stä, Helsingin yliopistosta ja Suomalainen Lääkäriseura Duodecimista. Ohjantaryhmän tehtävänä on seurata hankkeen toteutumista, tehdä ehdotuksia ja aloitteita projektin edistämiseksi ja tukea hankkeen eteenpäin viemistä. 5.3. Henkilöstö Valtakunnallinen koordinaattori (STM:n palkkaama) sekä alueelliset koordinaattorit, jotka muodostavat parin (lääkäri ja terveydenhoitaja/päihdetyöntekijä) toimien mukaan sitoutuneiden kuntien alueella seuraavasti. Helsinki (yksi lääkäri-hoitajapari kokopäiväisenä) Espoo ja Kirkkonummi (yksi hoitaja, lääkärikonsultti [20%]) Kotka 50% hoitaja, lääkärikonsultti yhteinen Espoon kanssa. Mikkeli ja Varkaus (yksi hoitaja, 50% lääkäri) 2
Tampere, Turku (vain opiskelijaterveydenhuollon osalta), Valkeakoski ja Lempäälä (puolitoista hoitajaa, 50% lääkäri) Lapin lääni 30% lääkäri ja 50% hoitaja Kainuu 50% hoitaja, 50% lääkäri 4. Valtakunnallinen koordinaattori Valtakunnallinen koordinaattori 5. Aluekoordinaattorit - vastaa aluekoordinaattorien koulutuksesta kehittää heidän käyttöönsä koulutusmanuaalin toimii heidän konsulttinaan koko projektin ajan kutsuu kokoon ja järjestää määräajoin tapahtuvat yhteiset tapaamiset vastaa projektin alku- ja loppuarvion toteuttamisesta seuraa alueellisten projektien arviointia ja toteutumista kehittää potilaille jaettavan tiedotusmateriaalin arvioi tiedotustarpeen ja järjestää tiedottamisen suunnittelee projektin nettisivut raportoi hankkeen edistymisestä ohjantaryhmälle Alueelliset koordinaattorit luovat yhteydet oman alueensa mukaan lähteneiden kuntien perusterveydenhuol toon (sopivat yksiköittäin, kuka toimii mini-interventioyhdyshenkilönä ja sopivat kullekin yksikölle soveltuvat yhteydenpitotavat. Tällaisia voivat olla esim. yhdys henkilöiden välityksellä tapahtuva tiedottaminen, sähköpostiverkoston luominen tai määräaikaiset tapaamiset) toteuttavat alkuaktiviteettia mittaavan selvityksen kouluttavat projektin alussa alueensa yksiköiden henkilöstön mini-intervention toteuttamiseen käyttäen apuna koulutusmanuaalia (koulutuksen sisältö on kaikilla sama, mutta toteuttamismallit voivat vaihdella). valitsevat toiminnan implementoimiseksi ja seuraamiseksi jonkun seuraavista ta voista tai niiden yhdistelmän: yhteydenpito sähköpostitse ja/tai puhelimitse henkilökohtaiset käynnit (academic detailing) keskitetyt, määräaikaiset koulutukset (educational sessions); voidaan suunnitella yhdessä valtakunnallisen koordinaattorin kanssa, jos niin halutaan toimivat mini-interventiota tekevien yksiköiden konsultteina tarvittaessa myös säännöllisten yhteydenottojen ulkopuolella (esimerkiksi, kun ongelmallisia käytän nön potilastilanteita tai hankaluuksia toiminnassa yleensä). kirjaavat yhteydenotot mittaavat toiminnan edistymistä jollakin seuraavista tavoista (tai yhdistäen) koulutustilaisuuksien ja/tai yhteydenottojen analysointi toiminnan aktiivisuuden kysyminen sähköpostitse kirjallisen kyselyn lähettäminen 3
tekevät loppuarvion toiminnan aktiviteetista projektin lopussa samanlaisena kuin alkukartoitus (yhteistyössä valtakunnallisen projektikoordinaattorin kanssa). 6. Tiedottaminen 6. Aikataulu 7. Voimavarat 7.1. Palkat Projektin käynnistyessä järjestetään laaja tiedotustilaisuus. Tämän kohderyhmänä on sekä ammattihenkilöstö että väestö. Projektiin sisältyy useita alueellisia tiedotustilai suuksia ja yhteyksiä paikalliseen mediaan. Näiden tarkoituksena on saada laaja tuki toiminnalle niin väestön kuin muiden toimijoiden keskuudessa. Valtakunnallinen koordinaattori on käytettävissä näiden tilaisuuksien suunnittelussa, samoin ohjantaryh män ammattitaitoa hyödynnetään. Aluekoordinaattorien koulutus (alkuvuosi 2004) ja mittausten suunnittelu Yhteyksien luominen toimijoihin (maaliskuu 2004) Mini-interventioaktiviteetin alkumittaukset (maaliskuu 2004) Projektit käynnistyvät; tiedotus mediassa väestölle ja ammattilehdissä henkilöstöl le (maalis-huhtikuu 2004) Projektit käynnissä koulutus, tuki, tiedotus ja prosessiarvio (2004-2006) Loppukartoitus ja raportointi (2006) Lääkärikoordinaattorit (sivukuluineen) 260 000 Hoitajakoordinaattorit (sivukuluineen) 270 000 Palkat yhteensä sivukuluineen 530 000 7.2. Matkakustannukset Aluekoordinaattoreiden koulutukseen liittyvät matkakustannukset 5 000 Matkakustannukset kuntiin 35 000 7.3. Koulutuskustannukset Videoneuvottelukustannukset 20 000 Kouluttautuminen sekä tiedottaminen hankkeesta (esim. Päihdepäivien osallistumismaksut) 5 000 Mini-interventiotyössä tarvittava Hallittua juomistaopas kuntien käyttöön 4 000 7.4. Hallinnointikustannukset 35 000 7.5. Voimavarat yhteensä 634 000 7.6. Kuntien oma osuus (laskennallinen 50%): 634 800 4
Noin joka kymmenes perusterveydenhuollossa asioiva potilas on tutkimusten mukaan alkoholin riskikäyttäjä. Alkoholin käytön kysymiseen ja lyhytneuvontaan käytetään aikaa keskimäärin 10 mi nuuttia eli noin puolet potilaalle varatusta ajasta. Tällöin mini-interventiotyötä systemaattisesti teke vien ammattilaisten työstä lyhytneuvonnan osuus on 5%. Tähän projektiin sitoutuneissa kunnissa toimii noin 740 lääkäriä ja 1500 hoitajaa. Jos oletetaan, että hankkeen myötä 10% lääkäreistä ja 15% hoitajista ryhtyy tekemään mini-interventiota (tieteellinen tieto osoittaa hoitajien olevan no peammin työskentelykäyttäytymistään tässä asiassa muuttavia) voidaan laskea tähän työhön käytetty palkkaosuus seuraavasti (yhteensä 634 800 ): Lääkärit: 10% 740:stä tekee mini-interventiota = 74: kokonaisvuosipalkka 74x84 000 =6 216 000 Tästä 5% mini-interventiotyötä = 310 800 Hoitajat: 15% 1500:sta tekee mini-interventiota= 180: kokonaispalkka 180x36 000 = 6 480 000 Tästä 5% mini-interventiotyötä = 324 000 Laskelma on varovainen; tavoitteena on, että koko mukaan lähtevä henkilöstö ryhtyy tekemään mini-interventiota (740 lääkäriä; vuosipalkka 740x84 000 =62 160 000 ; tästä 5% = 3 108 000 ). Vastaavasti laskien hoitajilla 2 700 000 eli yhteensä 5 808 000. 5