Keski-Pohjn mn m mttiopisto Opetussuunn itelm 201 5 Nuoriso- j vp-jn ohjuksen perustutkinto, N uoriso- j vp-jnohj hyväksytty: 26.6.2015 $ 96 -ì ú-l- \ rkku Purontus rehtori L
SISALLYS I NUORISO- JA VAPAA-AJAN OHJAUKSEN PERUSTUTKINTO 180 osp... 1.1 Ammttiln kuvus, rvoperust j perustutkinnon tvoitteet... Elinikäisen oppimisen vintitojen kuvus... Terveydentilvtim u kset j rikostustote... Perustutkinnon rkenne... Tutkinnon muodostuminen... 2 AMMATILLISETTUTKINNONOSAT... 2.1 Pkolliset tutkinnon ost, 105 osp... 3 4 5 6 7 I 1.2 1.3 1.4 1.5 2.1.1 2.1.2 Ohjjuus, 35 osp... Ohjus eri toimintympäristöissä, 40 osp... 2.1.3 Ohjuksen menetelmät, 30 osp... 2.2 Vlinniset tutkinnon ost, 30 osp.. 2.2.1 2.2.2 2.2.4 2.2.5 2.2.6 2.2.7 2.2.11 Knslis- j järjestötoiminnn ohjus, 15 osp.. Projektitoiminnn ohjus, 15 osp 2.2.3 Nuorten sosilinen vhvistminen, 20 osp... Monikulttuurisen toiminnn ohjus, 15 osp... lkääntyvien ohjus, 15 osp... Plvelujen tuottminen, 15 osp Yritystoiminnn suunnittelu, 1 5 osp Työpikkohjjksi vlmentutum inen, 5 osp. 2.2.12 Yrityksessä toimiminen, 15 osp... 2.2.1 5 Vp- iktoiminnn ohjus, 1 5 osp, p ikllisi in m mttititovtim uksi in perustuv tutkinnon os... YHTEISET TUTKINNON OSAT... VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT OPISKELIJAN OHJAUS JA HENKILöKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA TYOSSAOPPIMINEN KANSAINVÄI. SWS ARVIOINTI JA ARVIOINNISTA T EDOTTAMINEN... LÄHTEET 1. 7 5 7 I 1,r t2 L2 t2 1_6 20 25 25 27 30 34 36 39 42 45 48 51_ 57 58 59 60 6L 6L 64 2
1 NUORISO- JA VAPAA-AJAN OHJAUKSEN PERUSTUTKINTO 180 osp 1.1 Ammttiln kuvus, rvoperust j perustutkinnon tvoitteet Ammttiln kuvus Nuoriso- j vp-ik-lll järjestetään toimintoj j tuotetn plveluj eri-ikäisten monipuolist j yhteisöllistä vp-ik vrten. Tvoitteen on knslistoiminnn j hyvinvoinnin edistäminen sekä yksilöllisen ksvun j yhteisöllisyyden tukeminen. Nuoriso- j vp-ik-lll trvitn vlmiuksi monimmtilliseen yhteistyöhön j kykyä luottmukselliseen j luovn vuorovikutukseen sekä ohjttvien että muiden lojen mmttilisten knss. Nuorisotyön perinteinen tehtävä on ollut edesutt nuorten om toimint siten, että yksilöllisyys j yhteisöllisyys voivt elää rinnkkin. Nuoriso- j vp-ik-lll keskeisenä tehtävänä on suunnitell j ohjt eri-ikäisten vp-jn toimint j hrrstuksi sekä luod edellytyksiä toiminnlle sekä nuorten tspinoiselle ksvulle. Ohjuksess j toiminnn edellytysten järjestämisessä on otettv huomioon nuorten, ikuisten j ikääntyvien eriliset trpeet j heidän vpiktoimint koskevt odotuksens. lhmissuhde- j vuorovikutustidot, kyky ott tustltn erilisten ohjttvien trpeet huomioon sekä pyrkimys yhteisöllisen vuorovikutuksen j yksilöllisen ksvun tukemiseen ovt eri-ikäisten ohjuksess trvittvi titoj. Nuoriso- j vp-jn ohjus on ihmissuhdetyötä, jok edellyttää hyvää tietämystä ihmisen ksvust, kehityksestä, elämänkrest, sosilisest knsskäymisestä sekä kulttuurist j yhteiskunnn rkenteist. Se on eri-ikäisten j kulttuuritustltn erilisten ihmisten priss tehtävää ohjus-, opstus- j tukityötä. Nuoriso- j vp-jnohjj suunnittelee, järjestää j ohj eri-ikäisten ihmisten vpehtoist j yhteisöllistä knslis-, kulttuuri-, liikunttoimint j muut vp-jn toimint. Hän työskentelee järjestön, kunnn, yrityksen ti muun yhteisön plveluksess ti itsenäisenä mmtin hrjoittjn. Nuoriso- j vp-jnohjj tuntee j os käyttää erilisi toiminnn rhoitusm uotoj toim intojen orgn isoi m iseksi j toteuttm iseksi. Nuoriso- j vp-jn ohjjlt vditn monipuolisi titoj sekä suunnittelu-, toteutus- j rviointikykyä toiminnn ohjuksen lisäksi erilisten toimintkokonisuuksien j plvelujen tuottmisess. Nuoriso- j vp-jnohjj tiedost knslistoiminnn j I
vpehtoistyön yhteiskunnllisen merkityksen. Nuoriso- j vp-ik-ln mmtillisten vtimusten ksvust huolimtt vpehtoistyöllä j knslisktiivisuudell on lll merkittävä sem. Nuoriso-ohjuksess pinottuvt hrrstus- j toimintmhdollisuuksien ohell nuorten elinolojen kehittäminen sekä yhteiskunnllisten osllistumismhdollisuuksien turvminen j ljentminen. Lisäksi nuoriso-ohjuksess on keskeistä yhteistyö kodin, koulun j sosilitoimen sekä muiden virnomisten knss. Arvoperust Nuoriso- j vp-ik-ln rvoperustn on humnistinen ihmiskäsitys. Siinä on keskeistä yhteisöllisyys, inhimillisyys, sosilisuus, solidrisuus, oikeudenmukisuus, yhdenvertisuus, väkivllttomuus j muut ihmisten yhteistoiminnlle välttämättömät ulottuvuudet. Käytännön ohjustoiminnss pinottuvt vstuu ohjttvien henkisestä ksvust, turvllisuudest j yhteistoiminnst, ystävällisyys, luotettvuus, vrktseisuus j rehellisyys sekä yksilöllisten lähtökohtien huomioon ottminen. Nuoriso- j vp-jn ohjjll on terve mmttiylpeys j hyvän itsetunnon tuom vrmuutt kohdt j ohjt erilisi ihmisiä. Työssään nuoriso- j vp-jn ohjj pyrkii ldullisesti prhseen mhdolliseen tulokseen. Nuoriso- j vp-iktoiminnll luodn edellytyksiä knslisten henkiselle, sosiliselle j fyysiselle hyvinvoinnille sekä elämänilolle j elämän mielekkyydelle. Monipuolinen kulttuuri-, knslis-, nuoriso-, liikunt- j vp-iktoimint krtutt kulttuurist j sosilist pääom. Tulevisuudenusko, monipuolinen osminen j menestyminen rkentuvt yhä enemmän ihmisten henkisen hyvinvoinnin j yhteisöllisyyden vrn. Nuoriso- j vp-ik-ln keskeinen yksilöllinen lähtökoht on oikeus omn elämän rkentmiseen ksvttvss j tsvertisess vuorovikutuksess erilisten ihmisten knss. Aln yhteiskunnllisin rvopäämäärinä ovt nuorisolin (27.1.2006172) mukn yhteisöllisyys, yhdenvertisuus j ts-rvo, monikulttuurisuus j knsinvälisyys, terveet elämäntvt sekä ympäristön j elämän kunnioittminen. Nuorisotyön peruslähtökohti ovt 1) voluntrismi eli ihmisen thdonvpuden j vpehtoisuuden perite, 2) nuorten trpeiden j itsemääräämisoikeuden kunnioittminen, 3) 2
sitoutuminen nuorten knslisuuden lujittmiseen, 4) ikuisen ksvtusvstuun j - oikeuden kunnioittminen sekä 5) suhteellinen j monirvoinen rvoperust. lhmisoikeuksien kunnioittminen j vstuu yhteisestä tulevisuudest kuuluvt keskeisesti nuoriso- j vp-ik-ln rvoperustn. Nuoriso- j vp-iktoimint ennltehkäisee syrjäytymistä j erirvoistumist. Nuoriso- j vp-iktoiminnn ksvtuksellisen tvoitteen on selviytymiskykyinen, ktiivinen j osllistuv ihminen, jok kykenee vstmn m u utoksiin oikeudenm ukisuutt j ts-rvo ku nnioittvsti. Perustutki n non tvoitteet Nuoriso- j vp-ik-ln mmttilinen os työskennellä monipuolist mmttititon käyttäen ln eri toimintympäristöissä työntekijänä, itsenäisenä mmtinhrjoittjn ti yrittäjänä ln rvopohjn edellyttämällä tvll. Hän os ohjt, innost, motivoid j osllist sekä järjestää tvoitteellist j elämyksiä tuottv toimint kikenikäisille, mutt erityisesti nuorille. Hän hllitsee ryhmien ohjmisen j os työssään rkent luottmuksellisi sosilisi j toiminnllisi verkostoj sekä tuke ohjttviens yhteisöllistä j yksilöllistä ksvu heidän trpeens huomioon otten. Nuoriso- j vp-jn ohjj toimii eri-ikäisten ihmisten priss j ohj heidän vpiktoimintns yhteisöksvtuksellisi peritteit j menetelmiä sovelten. Hän ymmärtää ktiivisen knslisuuden, osllisuuden j yhteisöllisyyden sekä virikkeellisen vp-jn merkityksen ihmisten hyvinvoinnille, viihtyvyydelle sekä työssä j rkielämässä jksmiselle j elinoloille. Hän os luovsti ott huomioon eri-ikäisten j tustoiltn erilisten ohjttvien yksilölliset trpeet j suunnitell toimintkokonisuuksi ohjttvien toiveit kuunnellen. Nuorisotyö j nuorisoksvtus ovt tutkinnoss perusviitekehyksenä, mutt mmtillisten vlintojen kutt on mhdollist suunnt osmist myös muihin ikäryhmiin. Nuoriso- j vp-jnohjj os käyttää nuoriso- j vp-ik-ln keskeisiä ohjusmenetelmiä erilisiss toimintympäristöissä vlitsemiens opintojen j työelämän vtimusten mukisesti. Nuoriso- j vp-ik-ln ohjusmenetelmien monipuolinen soveltminen on hänen työnsä erityisosmist. Hänellä on vnkk toiminnnohjus- j osl I istm istito, hyvä i I misukyky sekä hyvät vuorovikutustidot. 3
Nuoriso- j vp-ik-ln mmttilinen os työssään edistää suomlist kulttuuriperinnettä j sen kehitystä. Hän os ott huomioon ohjttvien eriliset kulttuuriset j sosiliset tustt sekä os kehittää toimint niiden mukisesti. Hän os toimi luontevsti monikulttuurisess toimintympäristössä j luod eri etnisten ryhmien yhteisymmärrystä vhvistvi tilnteit j tulee työssään toimeen vähintään yhdellä vierll kielellä. Hän os työskennellä työryhmän jäsenenä j toimi myös monimmtillisiss verkostoiss. Nuoriso- j vp-jnohjj os oll om-loitteinen j luov sekä tehdä itsenäisiä rtkisuj työntekijänä ti mmtinhrjoittjn. Hän os ott huomioon kuluttjn oikeudet j velvollisuudet sekä vstuullisen kuluttmisen peritteet työssään j knslisen. Hän pyrkii omss toiminnssn in ldullisesti prhseen mhdolliseen suoritukseen sekä rvost toimintympäristön viihtyisyyttä j kulttuurisi kuneusrvoj. Nuoriso- j vp-ik-ln mmttilinen toimii vstuullisesti, oikeudenmukisesti, tloudellisesti j sopimusten mukisesti. Hän noudtt työssään nuoriso- j vp-ik-ln mmttietiikk j pyrkii in oikeudenmukisiin rtkisuihin. Hän noudtt hyviä käytöstpoj kikiss tilnteiss. Hän toimii sovittelevsti kikiss työhönsä liittyvissä ongelmtilnteiss. Aln mmttilinen os käsitellä j rtkist eettisiä ongelmi työelämän trpeiden mukisesti. Hän on vrktseinen j ts-rvoinen toisi ihmisiä kohtn. Hän ott toiset ihmiset huomioon j ymmärtää ihmisten erilisi elämäntilnteit, mielipiteitä j tunteit. Hän hllitsee omt tunteens ohjus- j muiss vuorovikutustilnteiss. Hän rvost om mmttin, on motivoitunut kehittämään -itseään j työtään j os rvioid mmtillist ksvun j kehittämistrpeitn. Hänellä on elinikäisen oppimisen tidot. Nuoriso- j vp-jnohjj os pitää huolt ohjttvien turvllisuudest j terveydestä, j hän noudtt työsuojelumääräyksiä j ohjeit. Hän on perehtynyt riskien j vrojen rviointiin sekä toimii turvllisesti j vstuullisesti työ- j vp-ikn. Hän kiinnittää huomiot työhyvinvointiins, noudtt terveellisiä elintpoj sekä pitää yllä toimint- j työkykyään. Nuoriso- j vp-jnohjuksen mmttilinen os ott huomioon työnsä ympäristövikutukset j toimi ympäristöä säästäen. Hän myös hllitsee menetelmiä käsitellä ympäristökysymyksiä ohjttvien knss. Hän os käyttää nykyikisen teknologin välineitä j litteit. Hän os käyttää tieto- j viestintätekniikk tiedon hnkinnss, viestinnässä, 4
plvelujen mrkkinoinniss sekä nuorten tieto- j neuvontplveluiss. Hän tiedost verkko-ohjuksen hsteet nuorisotyössä j os huolehti käytettävien vrusteiden, välineiden j menetelmien turvllisuudest sekä ympäristön viihtyisyydestä j järjestyksestä. Plvelujen tuottminen erilisiss toimintympäristöissä vtiijoustvuutt j sopeutumiskykyä sekä tito käyttää hyväksi erilisi mhdollisuuksi niin toiminnn rhoituksess kuin muisskin järjestelyissä oslt. Lisäksi mmtillisen peruskoulutuksen tvoitteen on nt opiskelijlle vlmiuksi yrittäjyyteen. Koulutuksen tvoitteen on myös tuke opiskelijoiden kehitystä hyviksi j tspinoisiksi ihmisiksi j yhteiskunnn jäseniksi sekä nt opiskelijoille jtkoopintovlmiuksien, mmtillisen kehittymisen, hrrstusten sekä persoonllisuuden monipuolisen kehittämisen knnlt trpeellisi tietoj j titoj. (L630/1998, 5 S (muutos 787t2014 )). Elinikäisen oppimisen vintidot sisältyvät mmtillisten tutkinnon osien mmttititovtimuksiin j yhteisten tutkinnon osien osmistvoitteisiin sekä niiden rviointikriteereihin. Avintitojen tvoitteen on tuke sellisen osmisen kehittymistä, jot trvitn jtkuvss oppimisess, työelämän tilnteiss selviytymisessä j tulevisuuden uusiss hsteiss. 1.2 Elinikäisen oppimisen vintitojen kuvus O p pi m i n en j ongel m n rtki su Opiskelij ti tutkinnon suorittj suunnittelee toimintns sekä kehittää itseään j työtään. Hän rvioi om osmistn. Hän rtkisee työssään ongelmi sekä tekee vlintoj j päätöksiä. Hän toimii työssään joustvsti, innovtiivisesti j uutt luovsti. Hän hnkkii tieto, jäsentää, rvioij sovelt sitä. Vuorovikutus j yhteistyö Opiskelij ti tutkinnon suorittj toimii tilnteen vtimll tvll erilisiss vuorovikutustilnteiss sekä ilmisee erilisi näkökntoj selkeästi, rkentvsti j luottmust herättäen. Hän toimii yhteistyökykyisesti erilisten ihmisten knss j työryhmän jäsenenä 5
sekä kohtelee erilisi ihmisiä tsvertisesti. Hän noudtt yleisesti hyväksyttyjä käyttäytymissääntöjä j toiminttpoj. Hän hyödyntää smns plutett toiminnssn. Ammttietiikk Opiskelij ti tutkinnon suorittj toimii työssään mmtin rvoperustn mukisesti. Hän sitoutuu työhönsä j toimii vstuullisesti noudtten tehtyjä sopimuksi j mmttiins kuuluv etiikk. Terveys, tu v l I i su u s j toi m i ntky ky Opiskelij ti tutkinnon suorittj toimii turvllisesti j vstuullisesti työ- j vp-ikn sekä liikenteessä j ylläpitää terveellisiä elintpoj sekä toimint- j työkykyään. Hän työskentelee ergonomisestij hyödyntää llln trvittvn terveysliikunnn sekä ehkäisee työhön j työympäristöön liittyviä vroj j terveyshittoj. Aloitekyky j yrittäjyys Opiskelij ti tutkinnon suorittj edistää toiminnlln tvoitteiden svuttmist. Hän toimii loitteellisesti j sikslähtöisesti työntekijänä jlti yrittäjänä. Hän suunnittelee toimintns j työskentelee tvoitteiden svuttmiseksi. Hän toimii tloudellisesti j tuloksellisestij joht itseään. Hän mitoitt omn työnsä tvoitteiden mukn. Kestävä kehitys Opiskelij ti tutkinnon suorittj toimii mmttins kestävän kehityksen ekologisten, tloudellisten, sosilisten sekä kulttuuristen peritteiden mukisesti. Hän noudtt ln työtehtävissä keskeisiä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä j sopimuksi. Estetiikk Opiskelij ti tutkinnon suorittj ott toiminnssn huomioon omn lns esteettiset tekijät. Hän edistää ti ylläpitää työympäristönsä viihtyisyyttä j muut esteettisyyttä. 6
Viestintä j mediosminen Opiskelij ti tutkinnon suorittj viestii monimuotoisestij vuorovikutteisesti tilnteeseen sopivll tvll hyödyntäen kielititon. Hän hvinnoi, tulkitsee sekä rvioi kriittisesti erilisi medituotteit, käyttää medi j viestintäteknologi sekä tuott mediineistoj. M te m ti ikk j I u on no ntieteet Opiskelij ti tutkinnon suorittj käyttää peruslskutoimituksi työssä vdittvien j rkipäivän lskutehtävien rtkisemisess. Hän käyttää esim. kvoj, kuvji, kuvioit j tilstoj mmttitehtävien j -ongelmien rtkisemisess j hän sovelt fysiikn j kemin linlisuuksiin perustuvi menetelmiä j toiminttpoj työssään. Te kn ol og i j tietote kn i i kk Opiskelij ti tutkinnon suorittj hyödyntää mmtiss käytettäviä teknologioit monipuolisesti. Hän ott työssään huomioon tekniikn hyödyt, rjoitukset j riskit. Hän käyttää tietotekniikk monipuolisesti mmtissn j knslisen. Aktiivinen knslisuus j eri kulttuurit Opiskelij ti tutkinnon suorittj käyttää hyödykseen tieto yhteiskunnn perusrkenteist j toimintvoist sekä osllistuu rkentvll tvll yhteisön toimintn j päätöksentekoon. Hän toimii oikeuksiens j velvollisuuksiens mukisesti sekä työssä että rkielämässä. Hän pyrkii ktiivisell toiminnll vikuttmn epäkohtien poistmiseen. Hän noudtt ts-rvo- j yhdenvertisuuslkej. Hän toimii sillisesti j työelämän vtimusten mukisesti eri kulttuuritustn omvien ihmisten knss kotimss j knsinvälisissä toiminnoiss. 1.3 Terveydentilvtimukset j rikostustote Opiskelijn terveydentil koskevt vtimukset mmtillisess peruskoulutuksess perustuvt Opetushllituksen määräykseen 91101112014 (Opetushllitus 2O14). 7
Opiskelijksi hkeutuvn terveydentiln ti toimintkykyyn liittyvä seikk ei s oll esteenä opiskelijksi ottmiselle. Opiskelijksi ei kuitenkn void ott sitä, jok ei ole terveydentilltn ti toimintkyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin ti työssäoppimiseen, jos vltioneuvoston setuksess (1032 12011, muutettu 79912014) määritellyssä humnistisen j ksvtusln perustutkinnoiss trkoitettuihin opintoihin liittyvät turvllisuusvtimukset sitä edellyttävät j jos estettä ei void kohtuullisin toimin poist. Henkilön terveydentiln ti toimintkyvyn oslt tulee rvioid mhdollisten siruksien iheuttmt rjoitteet j siruksien yksilöllinen hoitotilnne. Opiskelijksi ottmisen esteenä voi oll. sellinen psyykkinen ti fyysinen sirus ti vmm, jok estää käytännön tehtäviin ti työssäoppimiseen osllistumisen kuten psykoottistsoinen oireilu ti vkvsti toimintkykyä lskev msennus, vkv sosilisten tilnteiden pelkotil o muu sirus ti vmm, jok vrnt opiskelijn omn ti muiden käytännön tehtäviin ti työssäoppimiseen osllistuvien ti niissä työskentelevien terveyden ti turvllisuuden. päihteiden ongelmkäyttö ti päihderiippuvuus. Mikäli opiskelun ikn ilmenee sellisi terveydellisiä opiskelun esteitä, joit ei void poist, selvitetään mhdollisuus hkeutu muuhun koulutukseen, jonk o piskel ijksi ottm isen edel lytykset hän täyttää. Opiskelijlt vditn rikostustote lsten knss tphtuv työssäoppimist ti hrjoittelu vrten.
1.4 Perustutkinnon rkenne NUORISO. JA VAPAA.AJAN OHJAUKSEN PERUSTUTKINTO, NUORISO. JA VA. PAA.AJANOHJAAJA Tutkinnon muodostuminen mmtillisess peruskoulutuksess, I 80 osp 2 Ammtilliset tutkinnon ost, 135 osp 2.1 Pkolliset tutkinnon ost, 105 osp 2.1.1 Ohjjuus, 35 osp (NV2.1.1.p )' 2.1.2 Ohjus eri toimintympäristöissä, 40 osp (NV2.1.2.p) 2.1.3 Ohjuksen menetelmät, 30 osp (NV2.1.3.p) Tutkinnon osn 2.1.3 sisällä opiskelij vlitsee jonkin seurvist menetelmälueist: ) Kulttuuriohjus b) Liikunnnohjus c) Luonto- j elämystoimint d) Nuorten tieto- j neuvontplvelut e) Medi- j verkko-ohjus f) Teknisten j käden titojen ohjminen 2.2 Vlinniset tutkinnon ost, 30 osp Opiskelijn on vlittv vlinnisist tutkinnon osist 30 osmispistettä kohdist 2.2.1-2.2.15. 2.2.l Knslis- j järjestötoiminnn ohjus, 15 osp (NV2.2.1.v) 2.2.2 Projektitoiminnn ohjus, 15 osp (NV2.2.2v) 2.2.3 Nuorten sosilinen vhvistminen, 20 osp (NV2.2.3.v) 2.2.4 Monikulttuurisen toiminnn ohjus, 15 osp (NV2.2..v) 2.2.5lkääntyvien ohjus, 15 osp (NV2.2.5.v) 2.2.6 Plvelujen tuottminen, 15 osp (NV2.2.6.v) 2.2.7 Yritystoiminnn suunnittelu, 1 5 osp (V A2.15.1 00.v) 2.2.8 Tutkinnon os mmtillisest perustutkinnost, 10-1 5 osp (NV2.15.101.v) 2.2.9 Tutkinnon os mmttitutkinnost ti erikoismmttitutkinnost* (NV2.15.102.v) 2.2.1 0 Tutkinnon os mmttikorkekouluopinnoist* (NV2. 1 5. 1 03.v) 2.2.1 1 Työpi kkohjjksi vlmentutum i nen (V A2.15. 1 04.v), 5 osp 2.2.12 Yrityksessä toimiminen, 15 osp (VA2.15.105.v) 2.2.13 Huippuosjn toimiminen, 15 osp (NV2.15.106.v) 2.2.14 Pikllisiin mmttititovtimuksiin perustuvt tutkinnon ost, 5-15 osp (NV2.15.107.v) - Vp-iktoiminnn ohjus, 1 5 osp (NV2.15.107.1.v) 2.2.15 Tutkinnon os vpsti vlittvist tutkinnon osist, 5-15 osp (NV2.15.108.v) * Tämän vlinnisen tutkinnon osn ljuudeksi lsketn 15 osp. 1 Suluiss on KPEDUn Primuksess käyttämä koodi. KPEDUn trjomt tutkinnon ost on merkitty hrmll. 9
3 Yhteiset tutkinnon ost mmtillisess peruskoulutuksess, 35 osp 3.1 Viestintä- j vuorovikutusosminen, ll osp (Y3.1) 3.1.1 Aidinkieli (Y3.1.1 p) 3.1.2 Toinen kotiminen kieli, ruotsi (Y3.1.2.p) 3.1.3 Viert kielet (Y3.1.3.p) 3.2 Mtemttis-luonnontieteellinen osminen, 9 osp (Y3.2) 3.2.1 Mtemtiikk (Y3.2.1.p) 3.2.2 Fysäkk j kemi (Y3.2.2.p) 3.2.3 Tieto- j viestintätekniikk sekä sen hyödyntäminen (Y3.2.3.p) 3.3 Yhteiskunnss j työelämässä trvittv osminen, I osp (Y3.3) 3.3. 1 Yhteiskunttidot (Y3.3.1.p) 3.3.2 Työelämätidot (Y3.3.2.p) 3. 3. 3 Yrittäjyys j yritystoim int (Y3. 3. 3. p) 3.3.4 Työkyvyn ylläpitäminen, liikunt j terveystieto ff3.3..p) 3.4 Sosilinen j kulttuurinen osminen, 7 osp (Y3.4) 3.4. 1 Kulttuurien tuntemus (Y3.4. 1.v) 3.4.2 Tide j kulttuuri (Y3.4.2.v) 3.4.3 Etiikk (Y3.4.3.v) 3.4.4 Psykologi (Y3.4.4.v) 3.4.5 Ympäristöosminen (Y3.4.5.v) 3.4.6 Os-lueit kohdist 3.1.1-3.3.4 (Y3.4.6.v) Pkolliset Vlinniset 8 osp 3 osp 5 I 0-3 0-3 0-3 2 6 osp 3 osp 3 2 1 0-3 0-3 0-3 5 osp 3 osp 1 1 1 2 0-3 0-3 0-3 0-3 7 osp 0-3 0-3 0-3 0-3 0-3 0-3 19 osp 16 osp Kohtien 3.1.1-3.4.6 vlinnisist os-lueist voidn lti pienempiä kuin 3 osp:n ljuisi os-lueit, esim. 1-2 osp:n ljuisi os-lueit. Nämä vlinniset os-lueet lditn tutkinnon perusteiss olevien 3 osp:n os-lueiden osmistvoitteiden, rvioinnin kohteiden j rviointikriteerien pohjlt. Lisäksi kohtien 3.1.1-3.4.6 os-lueist voidn lti uusi tutkinnon perusteiss olevi 3 osp:ttä ljempi 4 osp:n ljuisi vlinnisi os-lueit. Näihin os-lueisiin lditn osmistvoitteet, rvioinnin kohteet j rviointikriteerit Opetushllituksen määräyksen liitteen mukisesti. 4 Vpsti vlittvt tutkinnon ost, l0 osp 4.1 Ammttitito syventäviä ti ljentvi mmtillisi tutkinnon osi (W4.1.v) 4.2 Pikllisiin mmttititovtimuksiin ti osmistvoitteisiin perustuvi tutkinnon osi (W.2.v) 4.3 Yhteisiä tutkinnon osi ti lukio-opintoj (W.3.v) 4.4 Jtko-opintovlmiuksi ti mmtillist kehittymistä tukevi opintoj (W..v) 4.5 Työkokemuksen kutt hnkittuun osmiseen perustuv yksilöllinen tutkinnon os (W4.5.v) 5 Tutkinto yksilöllisesti ljentvt tutkinnon ost (YL5.v) 10
1.5 Tutkinnon muodostuminen Kuvioss 1 on hvinnollistettu perustutkinnon muodostumist moduuleittin (KU- VIO 1). Väreillä hvinnollistetn opintojen eteneminen tutkinnon osittin. Symbolit kertovt, mihin osiin sisältyy työssäoppiminen j mmttiosmisen näyttö. 1. vsk Ohjjuus 5 osp Ohjuksen menetelmät 5 osp Ohjuksen menetelmät 13 osp YTO pkolliset 15 osp: VV: äk 3, ru 1, en 2 ML:mt 3,fyke2 YT: yhteiskuntl, yrittäjyys 1, liikuntl, TT1 Ohjuksen menetelmät 12 osp Ohjjuus 3 osp 2. vsk Ohjus eri toimintympäristöissä 5 osp YTO pkolliset 2 osp MT:tk1 YT: työelämätidotl 3. vsk Ohjjuus 10 osp YTO vlinniset 16 osp VV. Mediviest2, lukunurkkl MT: mtem.menet. 2, Keke2 YT: Liikunt2, Työel.pelisäännöt2 SK: Etiikkl, Ympäristötieto2, Kultt.tuntemus 2 Ohjus eri toimintympäristöissä 5 osp Ohjus eri toimintympäristöissä 5 osp Ohjus eri toimintympäristöissä 10 osp Ohjjuus 17 osp 1 2osp Ohjus eri toimintympäristöissä 5 osp Ohjus eri toimintympäristöissä 5 osp VAPVAL 5 osp Ohjus eri toimintympäristöissä 5 Nuorten sosilinen vhvistminen 5 osp Nuorten sosilinen vhvistminen 10 osp 4os Nuorten sosilinen vhvistminen 5 osp VAPVAL 5 osp YTO pkollinen VV: äk 2osp Kuvio 1 perustutkinnon muodostuminen 1.1.
2 AMMATILLISET TUTKINNON OSAT 2.1 Pkolliset tutkinnon ost, 105 osp 2.1.1 Ohjjuus, 35 osp ARVIOINNIN KESKEISET ASI. AT 1 Kuvus osmisen tunnustmisen toteuttmisest Toteutus käytännössä Tässä tutkinnon osss voidn tunnist j tunnust osmist: o Nuoriso-, vp-ik- jlti ksvtusln työtehtävissä toimiminen, ksvtus- ti vp-ik-ln liittyvät peruskoulun jälkeen suoritetut tutkinnot j koulutukset. Tutkinnon osn rvioinnist vstv opettj tekee osmisen tunnistmisen j tunnustmisen. Hän hstttelee opiskelij olemss olevn osmisen selvittämiseksi. Trvittess opiskelijlle nnetn mhdollisuus näyttää vdittv osminen. Opettj tekee osmisen tunnustmispäätöksen j kirj rviointipäätöksen Wilmn. 2. Oppimisen rviointi Oppimisen rvioinnin suunnitelmt (seurntkohteet) on ldittu erillisinä. Tässä tutkinnon osss ei ole os-lueit. Opettj kirj oppimisen seurntkohteiden rviointipäätöksen tutkinnonosittin / os-lueittin Wilmn ennen opiskelijn osmisen rviointi. 3. Työssäoppimisen /työpikll tphtuvn opiskelun rviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurntkohteet määritetään opiskelijkohtisesti tutkin non osn oppi m isen seurntkohteist ( H OPS), mikäli niitä ei ole määritetty vlmiiksi. Oppimisen tvoitteeilseurntkohteet käydään yhdessä läpi työp ikkohjj n, opiskelijn j opettj n knss työssäoppim isest sovittess sekä trkemmin vielä työpikll opiskelijn työssäoppimisen sopimuksen llekirjoitustilnteess. Opiskelij ohjv työpikkohjj käy opiskelijn knss keskustelu työssäoppimisen ikn oppimisen seurntkohteiden mukisest oppimisest. Työssäoppi m ist ohjv opettj vrm ist opiskelijn oppi m isen 1.2
ARVIOINNIN KESKEISET ASI. AT Toteutus käytännössä työp ikkohjjlt. Arvioi ntipäätös on opettjn j työpi kkohjjn yhdessä tekemä. Opettj merkitsee oppim isen rviointipäätöksen Wi lmn 4. Ammttiosmisen näyttö Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvus näytöstä Ammttiosmisen näytön kuvus j toteutus Opiskelij osoitt osmisens mmttiosmisen näytössä sellisess ohjustoiminnss, joss keskeinen tito on ksvtusvstuuseen j tvoitteellisuuteen perustuv ohjjuus. Hän suunnittelee j toteutt kohderyhmän trpeiden mukisen ohjustilnteen j siihen sopivt ohjusmenetelmät. Työtä tehdään siinä ljuudess, että osoitettv osminen vst kttvsti tutkinnon perusteiss määrättyjä mmttititovtimuksi, rvioinnin kohteit j kriteereitä. Ammttiosmisen näytön toteutus voi oll HOPS:n mukn yksilöllinen. Tutkinnon osn mmttiosmisen osminen osoitetn Ammttiosmisen näyttöä voidn jtk toisess työpikss / työkohteess niin, että osmisen osoittmisen kttvuus vrmistuu. Osminen voidn osoitt myös seurvien tutkinnon osien yhteydessä: o Ohjus eri toimintympäristöissä jlti ohjuksen menetelmät. Näyttö voidn suoritt myös lsten- j nuorten erityisohjjn mmttitutkinnon yhteydessä. Arviointikeskustelu Tämän tutkinnon osn mmttiosmisen näyttö rvioidn rviointikeskusteluss, johon osllistuvt opiskelij, työpikkohjj j opettj. Opiskelij tekee itservioin n i n osm isestn kriteereiden perustell. Opettj ki rj rviointiin osllistuvien ospuolten rvioinnit Wilmn. Arvosnsnst päättäminen j Ammttiosmisen näytön rvosnn päättävät opettjt j työelämän edustjt pääsääntöisesti yhdessä toimikunnn päätöksen 13
ARVIOINNIN KESKEISET ASI. AT dokumentointi Toteutus käytännössä mukisesti. Opettj kirj mmttiosmisen näytön rvioinnin perustelut rviointikeskustelun yhteydessä. 5. Muu osmisen rviointi Tähän tutkinnon osn ei ole suunniteltu muut osmisen rviointi. 6. Tutkinnon osn rvosnst päättäminen Tutkinnon osn rvosn muodostuu mmttiosmisen näytöstä. Ammttiosmisen näytön rvosn on tutkinnon osn osmisen rvosn. Ammttiosmisen näytön rvioinut opettj kirj tutkinnon osn rviointipäätöksen Wilmn khden viikon kuluess rvioinnin suorittmisest. Arvioi n n i n perustel ut kirjtn m mttiosm isen näytön rvioin nin yhteydessä. Oppimisen etenemisen seurnt: Ei edellytä iempi suorituksi Oppimisympäristöt: Oppimismenetelmät: Oppilitos, nuoriso- j vp-ik-ln toimintympäristöt Ryhmäopiskelu, lähi-, etä- j itsenäinen opiskelu, ohjushrjoittelu, ryhmäytymismtk, osllistuminen leirille, siksryhmien ohjminen, verkko-opiskelu; Kv- vihto. Opinnot sisältävät työssäoppimist vähintään 12 osp Ammttititovtim u kset. os käyttää työssään om ohjjuuttn j toimi nuoriso- j vpiktyön mmtillisten peritteiden j rvopohjn mukn. tiedost omn mmtillisen ksvuns j sen merkityksen nuoriso- j vp-iktyössä. os kohdt j ohjt eri-ikäisiä Opiskeltv sisältö/ = KRITEEREISTA NOUSEVAT ASIAT Minä ohjjn - itsetuntemus - elämänkriviheet - kehityspsykologi - mmttietiikk; vitiolovelvollisuus, lstensuojelulin ilmoitusvelvollisuus - ohjuskokonisuuden suunnittelu, toteutus j rviointi - vuorovikutus j ohjminen Oppimisen seurntkohteeu Ohjuskokonisuus ryhmäytymismtk Kuusmoon t4
. toimii ohjustyössään suunnitelmllisesti j tvoitteellisesti. sovelt ohjussuunnitelmi yksilön j ryhmän ohjuksess trkoituksenmukisell tvll. toteutt yhteisöllisyyttä j osllisuutt vhvistvi ohjustilnteit yksilö- j ryhmänohjuksess. tuntee sosilisen vhvistmisen peritteet j os sovelt niitä omss työssään. toimii toteutten ksvtusvstuut j ksvtuksellisi tvoitteit. ott huomioon ohjttvien erilisuuden sekä erityisen tuen trpeen. tuntee ihmisen elämänkren j eri ikäviheisiin I i ittyvät kehityshsteet Ohjjn leirillä - ryhmädynmiikk, ryhmän kehitysviheet - ryhmänohjminen, - ongelmtilnteidenvrsuunnitelmt, tunnekonft ktit Ohjus eri siksryhmille lpset j nuoret - ikääntyneet - erityistä tuke trvitsevt - monikulttuurisuus - ksvtusmenetelmät - Etsivä nuorisotyö - Sosilinenvhvistminen Hyvinvointi - Hyvinvoinninperusteet, terveyttä edistävät elämä ntvt, työssäjksminen - Kriisityön viheet, monimmtillinen kriisityö - Seksuliksvtus Osll istuminen leirille Eri siksryhmien ohjminen Henkilökohtinen hyvinvointisuunnitelm. ymmärtää ryhmädynmiikn linlisuudet Työssäoppiminen. huolehtii ohjttvien kokonisv ltisest tu rvllisuudest j ott huomioon nuoriso- j vp- i ktyön työturvll i- suuteen liittyvät tekijät. os utt ohjttvi vikeiss elämäntilnteiss j kykenee toimimn tuken myös ljemp yhteisöä koskettviss kriiseissä. toimii työssään j ohjustilnteiss mmttieettisesti. Työssäoppiminen L5
2.1.2 Ohjus eri toimintympäristöissä, 40 osp ARVIOINNIN KESKEISET ASI. AT Toteutus käytännössä 1 Kuvus osmisen tunnustmisen toteuttmisest Tässä tutkinnon osss voidn tunnist j tunnust osmist:. Nuoriso-, vp-ik- jlti ksvtusln työtehtävissä toimiminen,. ksvtus- ti vp-ik-ln liittyvät peruskoulun jälkeen suoritetut tutkinnot j koulutukset. Tutkinnon osn rvioinnist vstv opettj tekee osmisen tunnistmisen j tunnustmisen. Hän hstttelee opiskelij olemss olevn osmisen selvittämiseksi. Trvittess opiskelijlle nnetn mhdollisuus näyttää vdittv osminen. Opettj tekee osm isen tun nustmispäätöksen j kirj rvioi ntipäätöksen Wilmn. 2. Oppimisen rviointi Oppimisen rvioinnin suunnitelmt (seurntkohteet) on ldittu erillisinä. Tässä tutkinnon osss ei ole os-lueit Opettj kirj oppimisen seurntkohteiden rviointipäätöksen tutkinnonosittin / os-lueittin Wilmn ennen opiskelijn osmisen rviointi. 3. Työssäoppimisen /työpikll tphtuvn opiskelun rviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurntkohteet määritetään opiskelijkohtisesti tutkinnon osn oppimisen seurntkohteist (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty vlmiiksi. Oppimisen tvoitteeuseurntkohteet käydään yhdessä läpi työpi kkohjjn, opiskelijn j opettj n k nss työssäoppi m isest sovittess sekä trkemmin vielä työpikll opiskelijn työssäoppimisen sopimuksen llekirjoitustilnteess. Opiskelij ohjv työpikkohjj käy opiskelijn knss keskustelu työssäoppimisen ikn oppimisen seurntkohteiden m ukisest oppimisest. Työssäoppi m ist ohjv opettj v rm ist opiskel ijn oppi m isen työpikkohjjlt. Arviointipäätös on opettjn j työpikkohjjn yhdessä tekemä. Opettj merkitsee oppimisen rviointipäätöksen Wilmn 4. Ammttiosmisen näyttö Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvus näytöstä L6
Toteutus käytännössä ARVIOINNIN KESKEISET ASI. AT Ammttiosmisen näytön kuvus j toteutus Opiskelij osoitt osmisens mmttiosmisen näytössä toimimll vlitsemssn nuoriso- j vp-ik-ln toimintympäristössä. Hän perehtyy vl itun toim intym päristön toim i ntn, orgnistioon j päätöksentekojärjestelmään sekä käyttää ympäristöön soveltuvi ohjusmenetelmiä. Hän selvittää toimintympäristön yhteistyökumppnit j toiminnn roolit. Työtä tehdään siinä ljuudess, että osoitettv osminen vst kttvsti tutkinnon perusteiss määrättyjä mmttititovtimuksi, rvioinnin kohteit j kriteereitä. Ammttiosmisen näytön toteutus voi oll HOPS:n mukn yksilöllinen. Ammttiosmisen näyttöä voidn jtk toisess työpikss / työkohteess niin, että osmisen osoittmisen kttvuus vrmistuu. Tutkinnon osn mmttiosmisen osminen osoitetn Osminen voidn osoitt myös seurvien tutkinnon osien yhteydessä: Ohjjuus jlti ohjuksen menetelmät. Näyttö voidn suoritt myös lsten- j nuorten erityisohjjn m mttitutkin non yhteydessä. Arviointikeskustelu Arvosnsnst päättäminen j dokumentointi Tämän tutkinnon osn mmttiosmisen näyttö rvioidn rviointikeskusteluss, johon osllistuvt opiskelij, työpikkohjj j opettj. Opiskel ij tekee itse rvioin n i n osmisestn kriteereiden perustell. Opettj ki rj rvioi ntiin osllistuvien os puolten rvioinnit Wilmn. Ammttiosmisen näytön rvosnn päättävät opettjt j työelämän edustjt pääsääntöisesti yhdessä toimikunnn päätöksen mukisesti. Opettj kirj mmttiosmisen näytön rvioinnin perustelut rviointi keskustelun yhteydessä. 5. Muu osmisen rviointi Tähän tutkinnon osn ei ole suunniteltu muut osmisen rviointi. T7
Toteutus käytännössä ARVIOINNIN KESKEISET ASI. AT 6. Tutkinnon osn rvosnst päättäminen Tutkinnon osn rvosn muodostuu mmttiosmisen näytöstä. Ammttiosmisen näytön rvosn on tutkinnon osn osmisen ryosn Ammttiosmisen näytön rvioinut opettj kirj tutkinnon osn rviointipäätöksen Wilmn khden viikon kuluess rvioinnin suorittmisest. Arvioi n n in perustel ut kirjtn m mttiosm isen näytön rvioi n nin yhteydessä. Oppimisen etenemisen seurnt: Ei edellytä iempi suorituksi Oppimisympäristöt: Oppilitos, nuoriso- jvp-ik-ln toimintympäristöt Oppimismenetelmät: Ryhmäopiskelu, lähi-, etä- j itsenäinen opiskelu, ohjushrjoittelu, opintomtk, Lpin vel I us, m mtti ki rj I I isuus, verkko-opiskel u ; Kv- vihto. Opinnot sisältävät työssäoppimist vähintään 4 osp Am mttit itovti m u kset. os työskennellä nuorisoj vp-ik-ln toimintympäristöissä (vltio/kunt/yksityi nen/kolms sektori) työyhteisön jäsenenä. tuntee työn päätöksentekorkenteet j rhoitusmhdollisuuksi j os ott toiminnssn huomioon tloudelliset edellytykset. Toimintympäristöjen kuvus - nuorisotyönhistori, - julkinen,yksityinen, kolms sektori toimintperitteet - linsäädäntö, perussäädökset - EA1 Oppimisen teeu Ensipu I Opiskeltv sisältö/ = KRITEEREISTA NOU- SEVAT ASIAT seurntkoh- Aln linsäädäntö (koe). tuntee ln erityiset j työn yleiset säädökset j turvllisuus- j ltutekijät sekä os noudtt j sovelt niitä työssään Toi m i ntym päristöissö toimiminen - julkinen,yksityinen, kolms sektori toimintperitteet - linsäädäntö, pe- Opintomtk 18
. tuntee yhteistyökumppneit j os monimmtillisen yhteistyön menetelmiä. toteutt eri toimintympäristöjen mukist tvoitteellist toimint erilisille kohderyhmille russäädökset ktiivinen knslisuus, osllisuus, vikuttminen yhteiskunnn muutoksev nuorten elinolosuhteet Virnomis- j yhteistyöverkostot Tukiplvelujen hllitseminen Monimmtillinen toimiminen - Koulunuorisotyö - Yhteistyö kotien knss - Nuorisokulttuurien tuntemus - Monikulttuurisuus, knsinväliset verkostot - Tiedottminen j mrkkinointi - Kielitito (ruotsi, englnti) Koulunuorisotyö Ohjustilnteen mrkkinointisuunnitelm Terveyttä edistävä toimint ympäristöksvtus turvllisuusriskit hygieniosminen EA2 - Terveyden edistäminen Hygieniosminen EA 2 osllistuminen Lpin vellus Nuorten elinolojen tunteminen - Yhteiskunnn muutoksen j nuorten elinolojen tunteminen - mtemtiikk (tilstot, tulukot, grfinen esitys) - Lsten j nuorten hyvinvointisuunnitelm - Päihdetyö - Projektityön viheet Projektisuunnitelm Hnkehkemus Viestintä Kokoustekniikk L9
mmtillinen viestintä kokous j neuvottelutito tietotekniikk Ammttikirjllisuus Työssäoppiminen Työyhteisössä toimiminen - säännöt j ohjeet - työn rviointij ldun kehittäminen - työn kokonisuuden hllint - vuorovikutus - yhteisöllisyys Työssäoppiminen 2.1.3 Ohjuksen menetelmät, 30 osp ARVIOINNIN KESKEISET ASI. AT Toteutus käytännössä 1. Kuvus osmisen tunnustmisen toteuttmisest Tässä tutkinnon osss voidn tunnist j tunnust osmist. Nuoriso-, vp-ik- jlti ksvtusln työtehtävissä toimiminen,. ksvtus- ti vp-ik-ln liittyvät peruskoulun jälkeen suoritetut tutkinnot j koulutukset. Tutkinnon osn rvioinnist vstv opettj tekee osmisen tunnistmisen j tunnustmisen. Hän hstttelee opiskelij olemss olevn osmisen selvittämiseksi. Trvittess opiskelijlle nnetn mhdollisuus näyttää vdittv osminen. Opettj tekee osmisen tunnustmispäätöksen j kirj rviointipäätöksen Wilmn. 2. Oppimisen rviointi Oppimisen rvioinnin suunnitelmt (seurntkohteet) on ldittu erillisinä. Tässä tutkinnon osss ei ole os-lueit. Opettj ki rj oppim isen seurntkohteiden rvioi ntipäätöksen tutkinnonosittin / os-lueittin Wilmn ennen opiskelijn osmisen rviointi. 20
Toteutus käytännössä ARVIOINNIN KESKEISET ASI. AT 3. Työssäoppimisen /työpikll tphtuvn opiskelun rviointi Työssäoppim isen toteutuksen seurntkohteet määritetää n opiskelij kohtisesti tutkinnon os n oppi m isen seurntkohteist ( HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty vlmiiksi. Oppimisen tvoitteevseurntkohteet käydään yhdessä läpi työpikkohjj n, opiskel ijn j opettjn k nss työssäoppim isest sovittess sekä trkemmin vielä työpikll opiskelijn työssäoppimisen sopimuksen llekirjoitustilnteess. Opiskelij ohjv työpikkohjj käy opiskelijn knss keskustelu työssäoppimisen ikn oppimisen seurntkohteiden mukisest oppimisest. Työssäoppi m ist ohjv opettj v rm ist opiskelijn oppim isen työpikkohjjlt. Arviointipäätös on opettjn j työpikkohjjn yhdessä tekemä. Opettj merkitsee oppimisen rviointipäätöksen Wilmn 4. Ammttiosmisen näyttö Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvus näytöstä. Ammttiosmisen näytön kuvus j toteutus Opiskelij osoitt osmisens mmttiosmisen näytössä ohjmll ryhmää yhdellä vlitsemlln menetelmälueell. Menetelmälueet ovt kulttuuriohjus, liikunnnohjus, luonto- j elämystoimint, nuorten tieto- j neuvontplvelut, medi- j verkko-ohjus sekä teknisten j kädentitojen ohjminen. Hän työskentelee ryhmän ti ryhmien knss j toimii rkenten yhteisöll isyyttä j hyödyntäen menetelmien erityispiirteet. Hä n lti i menetelm ien soveltm ist vrten tu rvllisuussuun n itel mn j krtoitt mhdolliset toim innn riskit. Työtä tehdään siinä ljuudess, että osoitettv osminen vst kttvsti tutkinnon perusteiss määrättyjä m mttititovtimuksi, rvioinnin kohteit j kriteereitä. Ammttiosmisen näytön toteutus voi oll HOPS:n mukn yksilöllinen. Ammttiosmisen näyttöä voidn jtk toisess työpikss / työkohteess niin, että osmisen osoittmisen kttvuus vrmistuu. 21,
Toteutus käytännössä ARVIOINNIN KESKEISET ASI. AT Tutkinnon osn mmttiosmisen osminen osoitetn Osminen voidn osoitt myös seurvien tutkinnon osien yhteydessä : Ohjj uus jlti ohjus eri toim intym päristöissä Näyttö voidn suoritt myös lsten- j nuorten erityisohjjn mmttitutkinnon yhteydessä. Arviointikeskustelu Tämän tutkinnon osn mmttiosmisen näyttö rvioidn rviointikeskusteluss, johon osllistuvt opiskelij, työpikkohjj j opettj. Opiskel ij tekee itservioin nin osm isest n kriteereiden perustell. Opettj ki rj rviointiin osl I istuvien ospuolten rvioinnit Wilmn. Arvosnsnst päättäminen j dokumentointi Ammttiosmisen näytön rvosnn päättävät opettjt j työelämän edustjt pääsääntöisesti yhdessä toimikunnn päätöksen mukisesti. Opettj kirj mmttiosmisen näytön rvioinnin perustelut rviointikeskustelun yhteydessä. 5. Muu osmisen rviointi Tähän tutkinnon osn ei ole suunniteltu muut osmisen rviointi. 6. Tutkinnon osn rvosnst päättäminen Tutkinnon osn rvosn muodostuu mmttiosmisen näytöstä Ammttiosmisen näytön rvosn on tutkinnon osn osmisen rvosn. Ammttiosmisen näytön rvioinut opettj kirj tutkinnon osn rviointipäätöksen Wilmn khden viikon kuluess rvioinnin suorittmisest. Arvioi nn i n perustelut ki rjtn m mttiosm isen näytön rvioi nnin yhteydessä. 22
Oppimisen etenemisen seurnt Oppimisympäristöt: Ei edellytä iempi suorituksi Oppilitos, nuoriso- j vp-ik-ln toimintympäristöt Oppimismenetelmät: Ryhmäopiskelu, lähi-, etä- j itsenäinen opiskelu, menetelmäpj, ohjushrjoittelu, kulttu u rit p htu mt, I i i ku nt päiväki rj, lei ritoi m i n- t, työelämän menetelmiin tutustuminen, verkko-opiskelu; Kv- vihto. Opinnot sisältävät työssäoppimist vähintään 10 osp Am mttititovtim u kset. tuntee yleisesti ohjuksen eri ohjusmenetelmien peritteit j soveltuvuutt nuoriso- j vp-ik-lll työskentelyyn. os työskennellä käyttäen vlittuj ohjusmenetelmiä: vlittu menetelmälue voi oll kulttuuriohjus, liikunnnohjus, luonto- j elämystoimint, nuorten tieto- j neuvontplvelut, medi- j verkko-ohjus ti teknisten j käden titojen ohjminen. käyttää vlittu ohjusmenetelmää luodkseen virikkeellistä j tvoitteellist (ksvtus)toim int, joss kohtminen j vuorovikutus mhdollistuvt. ohj otten huomioon eriikäisten j erityistä tuke trvitsevien osllistujien odotukset j vlmiudet. tuntee yhteisöllisyyden j yhteisöohjuksen merkityksen i käyttää eriohius- Opiskeltv sisältö/ = KRITEEREISTA NOUSEVAT ASIAT Menetelmäpj (Luontopolku) - menetelmien teori osuus - soveltuminen ryhmälle - eri-ikäisten j erityistä tuke trvitsevien odotukset j vlmiudet - vuorovikutus - yhteisöllisyys Turvllisuus j hyvinvointi - turvllisuussikirjt - toimintsuunnitelm, rviointi - terveyttä edistävä toimint, toimint- j työkyvyn ylläpitäminen, terveelliset elintvt - Estetiikk j viihtyisyys - Kestävä kehitys Kulttuuriohjus välineet menetelmät - kulttuurihrrstukset, kulttuurijärjestöt, uudet kulttuurimuodot Liikunnnohius 2 Oppimisen seurntkohteeu Menetelmäpj Toimintsuunnitelm, toteutus, rviointi yhdellä menetelmälueell Tu rvl I is u ussiki rjt Kulttuuripssi 23
menetelmien mhdollisuuksi yhteisöllisessä ohjuksess. kiinnittää huomiot työskentely-ym päristön viihtyisyyteen j kulttuurirvoihin välineet menetelmät liikunthrrstukset, liikuntjärjestöt, uudet liikuntmuodot liikunnn merkitys yksilölle j yhteiskunnlle Luonto- j elämystoimint välineet menetelmät - seikkilutoimint, leiritoimint - toimintympäristömhdollistjn ln toimijt - ympäristöksvtus N uorten tieto-j neuvontplvelut - välineet menetelmät - käyttömhdollisuudetyksilön j yhteiskunnn näkökulmst Med i-j verkko-ohjus - välineet menetelmät - soveltuvuus - vikutukset yksilön j yhteiskunnn knnlt Teknisten j kädentitojen ohjus - välineet menetelmät - soveltuvuus - uudet toimintmuodot Liikuntpäiväkirj Retkeilyvälineistön hllint Tutustuminen nuorten tieto- j neuvontplveluihin Medi- j verkkoohjuksen välineiden käyttäminen Omn tuotoksen suunnittelu j toteutus Työssäoppiminen Työssäoppiminen 24
2.2 Vlinniset tutkinnon ost, 30 osp 2.2.1 Knslis- j järjestötoiminnn ohjus, l5 osp ARVIOINNIN KESKEISET ASI. AT 1. Kuvus osmisen tunnustmisen toteuttmisest Toteutus käytännössä Tässä tutkinnon osss voidn tunnist j tunnust osmist: Nuoriso-, vp-ik- jlti ksvtusln työtehtävissä toimiminen, ksvtus- ti vp-ik-ln liittyvät peruskoulun jälkeen suoritetut tutkinnot j koulutukset. Tutkinnon osn rvioinnist vstv opettj tekee osmisen tunnistmisen j tunnustmisen. Hän hstttelee opiskelij olemss olevn osmisen selvittämiseksi. Trvittess opiskelijlle nnetn mhdollisuus näyttää vdittv osminen. Opettj tekee osm isen tu n n ust m ispäätöksen j kirj rviointipäätöksen Wilmn. 2. Oppimisen rviointi Oppimisen rvioinnin suunnitelmt (seurntkohteet) on ldittu erillisinä. Tässä tutkinnon osss ei ole os-lueit. Opettj kirj oppim isen seu rntkohteiden rvioi nti päätöksen tutkinnonosittin / os-lueittin Wilmn ennen opiskelijn osmisen rviointi. 3. Työssäoppimisen /työpikll tphtuvn opiskelun rviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurntkohteet määritetään opiskelijkohtisesti tutkinnon osn oppimisen seurntkohteist (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty vlmiiksi. Oppimisen tvoitteeüseurntkohteet käydään yhdessä läpi työp i kkohjj n, opiskelijn j opettjn knss työssäoppim isest sovittess sekä trkemmin vielä työpikll opiskelijn työssäoppimisen sopimuksen llekirjoitustilnteess. Opiskelij ohjv työpikkohjj käy opiskelijn knss keskustelu työssäoppimisen ikn oppimisen seurntkohteiden mukisest oppimisest. Työssäoppimist ohjv opettj vrmist opiskelijn oppimisen 25
ARVIOINNIN KESKEISET ASI. AT Toteutus käytännössä työpikkohjjlt. Arviointi päätös on opettjn j työpi kkohjjn yhdessä tekemä. Opettj merkitsee oppimisen rviointipäätöksen Wilmn 4. Ammttiosmisen näyttö Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvus näytöstä Ammttiosmisen näytön kuvus j toteutus Opiskelij osoitt osmisens mmttiosmisen näytössä knslistoiminnss ti järjestötyössä. Hän ohj toimint knslisjärjestössä ti -liikkeessä, toteutt järjestön kerhotoimint ti vstv j osllistuu järjestön työryhmän työskentelyyn. Hän voi myös osllistu yhteisön, järjestön, yrityksen ti yhd istyksen v pehtoistoim intryh män toi m i ntn sekä toteutt muiden toimijoiden knss yhdessä tphtumn, konsertin tijuhln. Työtä tehdään siinä ljuudess, että osoitettv osminen vst kttvsti tutki nnon perusteiss määrättyjä m mttit itovtimuksi, rvioinnin kohteit j kriteerejä. Ammttiosmisen näytön toteutus voi oll HOPS:n mukn yksilöllinen. Ammttiosmisen näyttöä voidn jtk toisess työpikss / työkohteess niin, että osmisen osoittmisen kttvuus vrmistuu. Tutkinnon osn mmttiosmisen osminen osoitetn Osminen voidn osoitt myös seurvien tutkinnon osien yhteydessä:. Ohjjuus, o ohjus eri toimintympäristöissä jiti o ohjuksenmenetelmät. Näyttö voidn suoritt myös lsten- j nuorten erityisohjjn mmttitutkinnon yhteydessä. 26
ARVIOINNIN KESKEISET ASI. AT Toteutus käytännössä Arviointikeskustelu Tämän tutkinnon osn mmttiosmisen näyttö rvioidn rviointikeskusteluss, johon osllistuvt opiskelij, työpikkohjj j opettj. Opiskelij tekee itservioin n i n osm isestn kriteereiden perustell. Opettj kirj rviointiin osllistuvien ospuolten rvioinnit Wilmn. Arvosnsnst päättäminen j dokumentointi Ammttiosmisen näytön rvosnn päättävät opettjt j työelämän edustjt pääsääntöisesti yhdessä toimikunnn päätöksen mukisesti. Opettj kirj mmttiosmisen näytön rvioinnin perustelut rviointikeskustelun yhteydessä. 5. Muu osmisen rviointi 6. Tutkinnon osn rvosnst päättäminen Tähän tutkinnon osn ei ole suunniteltu muut osmisen rviointi. Tutkinnon osn rvosn muodostuu mmttiosmisen näytöstä. Ammttiosmisen näytön rvosn on tutkinnon osn osmisen rvosn Ammttiosmisen näytön rvioinut opettj kirj tutkinnon osn rviointipäätöksen Wilmn khden viikon kuluess rvioinnin suorittmisest. Arvioi n n in perustelut kirjtn m mttiosm isen näytön rvioin nin yhteydessä. 2.2.2 Projektitoiminnn ohjus, 15 osp ARVIOINNIN KESKEISET ASI. AT 1 Kuvus osmisen tunnustmisen toteuttmisest Toteutus käytännössä Tässä tutkinnon osss voidn tunnist j tunnust osmist Nuoriso-, vp-ik- jlti ksvtusln työtehtävissä toimrmrnen, ksvtus- ti vp-ik-ln liittyvät peruskoulun jälkeen suoritetut tutkinnot i koulutukset. 27
ARVIOINNIN KESKEISET ASI. AT Toteutus käytännössä Tutkinnon osn rvioinnist vstv opettj tekee osmisen tunnistmisen j tunnustmisen. Hän hstttelee opiskelij olemss olevn osm isen selvittäm iseksi. Trvittess opiskel ijlle nnetn mhdollisuus näyttää vdittv osminen. Opettj tekee osmisen tunnustmispäätöksen j kirj rviointipäätöksen Wilmn. 2. Oppimisen rviointi Oppi m isen rvioin nin suu nnitelmt (seurntkohteet) on ld ittu erillisinä. Tässä tutkinnon osss ei ole os-lueit. Opettj kirj oppim isen seu rntkohteiden rviointi päätöksen tutkinnonosittin / os-lueittin Wilmn ennen opiskelijn osmisen rviointi. 3. Työssäoppimisen /työpikll tphtuvn opiskelun rviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurntkohteet määritetään opiske- I ijkoht isesti tutki nnon osn oppim isen seur ntkohteist ( HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty vlmiiksi. Oppimisen tvoitteevseurntkohteet käydään yhdessä läpi työpikkohjjn, opiskelijn j opettjn knss työssäoppimisest sovittess sekä trkemmin vielä työpikll opiskelijn työssäoppimisen sopimuksen llekirjoitustilnteess. Opiskelij ohjv työpikkohjj käy opiskelijn knss keskustelu työssäoppimisen ikn oppimisen seurntkohteiden mukisest oppimisest. Työssäoppim ist ohjv opettj vrm ist opiskelijn oppim isen työpikkohjjlt. Arviointipäätös on opettjn j työpi kkohjjn yhdessä tekemä. Opettj merkitsee oppimisen rviointipäätöksen Wilmn 4. Ammttiosmisen näyttö Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvus näytöstä Ammttiosmisen näytön kuvus j toteutus Opiskelij osoitt osmisens mmttiosmisen näytössä toimien projektiss ti projektiluonteisess tehtävässä esimerkiksi nuorisotloss, kouluss, yhdistyksessä, yrityksessä ti järjestössä Hän osllistuu projektitoiminnn suunnitteluun, toteutukseen j 28
ARVIOINNIN KESKEISET ASI. AT Toteutus käytännössä rviointiin. Työtä tehdään siinä ljuudess, että osoitettv osminen vst kttvsti tutkinnon perusteiss määrättyjä mmttititovtimuksi, rvioinnin kohteit j kriteereitä. Ammttiosmisen näytön toteutus voi oll HOPS:n mukn yksilöllinen. Ammttiosmisen näyttöä voidn jtk toisess työpikss / työkohteess niin, että osmisen osoittmisen kttvuus vrmistuu. Tutkinnon osn mmttiosmisen osminen osoitetn Osminen voidn osoitt myös seurvien tutkinnon osien yhteydessä:. Ohjjuus, ohjus eri toimintympäristöissä jlti o ohjuksenmenetelmät. Näyttö voidn suoritt myös lsten- j nuorten erityisohjjn mmttitutkinnon yhteydessä. Arviointikeskustelu Tämän tutkinnon osn mmttiosmisen näyttö rvioidn rviointikeskustel uss, johon osll istuvt opiskelij, työpikk ohjj j opettj. Opiskelij tekee itservioinnin osmisestn kriteereiden perustell. Opettj kirj rvioi ntiin osllistuvien os puolten rvioinnit Wilmn. Arvosnsnst päättäminen j dokumentointi 5. Muu osmisen rviointi 6. Tutkinnon osn rvosnst päättäminen Ammttiosmisen näytön rvosnn päättävät opettjt j työelämän edustjt pääsääntöisesti yhdessä toimikunnn päätöksen mukisesti. Opettj kirj mmttiosmisen näytön rvioinnin perustelut rviointikeskustelun yhteydessä. Tähän tutkinnon osn ei ole suunniteltu muut osmisen rviointi. Tutkinnon osn rvosn muodostuu mmttiosmisen näytöstä Ammttiosmisen näytön rvosn on tutkinnon osn osmisen 29
ARVIOINNIN KESKEISET ASI. AT Toteutus käytännössä ryosn Ammttiosmisen näytön rvioinut opettj kirj tutkinnon osn rviointipäätöksen Wilmn khden viikon kuluess rvioinnin suorittmisest. Arvioinnin perustelut kirjtn mmttiosmisen näytön rvioinnin yhteydessä. 2.2.3 Nuorten sos l nen vhvistminen, 20 osp ARVIOINNIN KESKEISET ASI. AT 1 Kuvus osmisen tunnustmisen toteuttmisest Toteutus käytännössä Tässä tutkinnon osss voidn tunnist j tunnust osmist Nuoriso-, vp-ik- jlti ksvtusln työtehtävissä toimiminen, ksvtus- ti vp-ik-ln liittyvät peruskoulun jälkeen suoritetut tutkinnot j koulutukset. Tutkinnon osn rvioinnist vstv opettj tekee osmisen tunnistmisen j tunnustmisen. Hän hstttelee opiskelij olemss olevn osmisen selvittämiseksi. Trvittess opiskelijlle nnetn mhdollisuus näyttää vdittv osminen. Opettj tekee osmisen tunnustmispäätöksen j kirj rviointipäätöksen Wilmn. 2. Oppimisen rviointi Oppimisen rvioinnin suunnitelmt (seurntkohteet) on ldittu erillisinä. Tässä tutkinnon osss ei ole os-lueit. Opettj kirj oppim isen seurntkohteiden rvioi nti päätöksen tutkinnonosittin / os-lueittin Wilmn ennen opiskelijn osmisen rviointi. 3. Työssäoppimisen /työpikll tphtuvn opiskelun rviointi Työssäoppi m isen toteutuksen seur ntkohteet mää ritetään opiskelijkohtisesti tutkinnon osn oppimisen seurntkohteist (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty vlmiiksi. 30
ARVIOINNIN KESKEISET ASI. AT Toteutus käytännössä Oppimisen tvoitteevseurntkohteet käydään yhdessä läpi työpi kkohjjn, opiskelijn j opettj n knss työssäoppim isest sovittess sekä trkemmin vielä työpikll opiskelijn työssäoppimisen sopim uksen llekirjoitustilnteess. Opiskelij ohjv työpikkohjj käy opiskelijn knss keskustel u työssäoppim isen i kn oppim isen seu rntkohteiden mukisest oppimisest. Työssäoppimist ohjv opettj vrmist opiskelijn oppimisen työpikkohjj lt. Arviointipäätös on opettjn j työpikkohjjn yhdessä tekemä. Opettj merkitsee oppimisen rviointipäätöksen Wilmn 4. Ammttiosmisen näyttö Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvus näytöstä Ammttiosmisen näytön kuvus j toteutus Opiskelij osoitt osmisens mmttiosmisen näytössä järjestämäl lä toim int erityisryh mälle ti yhteistyössä erityisryh män knss, opstmll ryhmää vp-iktoiminnoiss ti työskentelemällä litoksess. Hän käyttää ohjust j menetelmiä, jotk vhvistvt sosilisesti erityistä tuke trvitsev nuort. Työtä tehdään siinä ljuudess, että osoitettv osminen vst kttvsti tutkinnon perusteiss määrättyjä m mttititovtimuksi, rvioinnin kohteit j kriteerejä. Ammttiosmisen näytön toteutus voi oll HOPS:n mukn yksilöllinen. Ammttiosmisen näyttöä voidn jtk toisess työpikss / työkohteess niin, että osmisen osoittmisen kttvuus vrmistuu. Tutkinnon osn mmttiosmisen osminen osoitetn Osminen voidn osoitt myös seurvien tutkinnon osien yhteydessä : Ohjju us, ohjus eri toim i ntym päristöissä jit i ohjuksen menetelmät. Näyttö voidn suoritt myös lsten- j nuorten erityisohjjn mmttitutkinnon yhteydessä. 3L
ARVIOINNIN KESKEISET ASI. AT Toteutus käytännössä Arviointikeskustelu Tämän tutkinnon osn mmttiosmisen näyttö rvioidn rviointikeskusteluss, johon osllistuvt opiskelij, työpikkohjj j opettj. Opiskel ij tekee itservioin nin osm isestn kriteereiden perustell. Opettj kirj rviointiin osllistuvien ospuolten rvioinnit Wilmn. Arvosnsnst päättäminen l dokumentointi Ammttiosmisen näytön rvosnn päättävät opettjt j työelämän edustjt pääsääntöisesti yhdessä toimikunnn päätöksen mukisesti. Opettj kirj mmttiosmisen näytön rvioinnin perustelut rvio i ntikeskustelu n yhteydessä. 5. Muu osmisen rviointi 6. Tutkinnon osn rvosnst päättäminen Tähän tutkinnon osn ei ole suunniteltu muut osmisen rviointi. Tutkinnon osn rvosn muodostuu mmttiosmisen näytöstä. Ammttiosmisen näytön rvosn on tutkinnon osn osmisen rvosn Ammttiosmisen näytön rvioinut opettj kirj tutkinnon osn rviointipäätöksen Wilmn khden viikon kuluess rvioinnin suorittmisest. Arvioin n in perustel ut kirjtn m mttiosm isen näytön rvioin nin yhteydessä. Oppimisen etenemisen seurnt: Ei edellytä iempi suorituksi Oppimisympäristöt: Oppilitos, nuoriso- j vp-ik-ln toimintympäristöt Oppimismenetelmät: Ryhmäopiskelu, lähi-, etä- j itsenäinen opiskelu, ohjushrjoittelu, Lpin vellus, projektityö, verkko-opiskelu; Kv- vihto. Opinnot sisältävät työssäoppimist vähintään 4 osp 32