Kestääkö Suomen malli tulevaisuuden haasteet? Juho Saari, dosentti Alustus Paasitornissa 22.9.2006 1
Esityksen rakenne Suomen malli - teoksen teemat ja tulokset Hyvinvointivaltion tulevaisuus Sosiaalipolitiikan sopeuttaminen Epävarmuuden vähentäminen Euroopan sosiaalisen mallin nykyaikaistaminen Johtopäätökset 2
Miksi SUOMEN MALLI-teos? Suomen malli on ollut esillä hyvänä tapana sovittaa yhteen talouskasvu, koulutus, työllisyys ja sosiaalipolitiikka sekä siirtyä tietoyhteiskuntaan ja kestävään kehitykseen Korostaa julkisen sektorin ja vallan roolia Erityisesti viimeisten viiden vuoden aikana on ollut kv kiinnostusta aihetta kohtaan, koska indikaattorit antavat myönteisiä tuloksia: 3
Suomen malli vertailevissa indekseissä (Talous) World competitiveness index (2005) Business environment scores and ranks (2005) Index of Economic Freedom (2005) FOREIGN POLICY Magazine Globalization Index (2004) Composite risk rating index (2004) 1 SUOMI Tanska Hong Kong Irlanti Norja 2 Yhdysvallat Kanada Singapore Singapore Sveitsi 3 Ruotsi Yhdysvallat Luxemburg Sveitsi Luxemburg 4 Taiwan Singapore Viro Alankomaat Singapore 5 Tanska Hong Kong Irlanti SUOMI Brunei 6 Norja Alankomaat Iso-Britannia Kanada SUOMI 7 Singapore SUOMI Uusi-Seelanti USA Ruotsi 8 Sveitsi Iso-Britannia Tanska Uusi Seelanti Tanska 9 Japani Sveitsi Islanti Itävalta Alankomaat 10 Islanti Irlanti Australia Tanska Kanada 11 Iso-Britannia Ruotsi Chile Ruotsi Itävalta 12 Alankomaat Belgia Sveitsi Iso Britannia Irlanti 13 Saksa Ranska Yhdysvallat Australia Japani 14 Australia Saksa Ruotsi Tšekki Belgia 15 Arabiemiraatit Australia SUOMI Ranska Kuwait N 104 60 155 62 140 4
Suomen malli vertailevissa indekseissä (Yhteiskunta) Quality of Life index (2005) WISP Index of Social Progress (2000) The Mother s Index (2006) UN development Index (2005) Government effectiveness ind (2004) 1 Irlanti Ruotsi Ruotsi Norja Sveitsi 2 Sveitsi Tanska Tanska Ruotsi Tanska 3 Norja Norja SUOMI Australia SUOMI 4 Luxemburg SUOMI Itävalta Kanada Alankomaat 5 Ruotsi Saksa Saksa Alankomaat Norja 6 Australia Itävalta Norja Belgia Kanada 7 Islanti Italia Australia Islanti Australia 8 Italia Belgia Alankomaat Yhdysvallat Iso-Britannia 9 Tanska Iso-Britannia Kanada Japani Itävalta 10 Espanja Espanja Iso-Britannia Irlanti Belgia 11 Singapore Alankomaat USA Sveitsi Ranska 12 SUOMI Ranska Tšekki Iso-Britannia Saksa 13 Yhdysvallat Irlanti Unkari SUOMI Slovenia 14 Kanada Sveitsi Japani Itävalta Kreikka 15 Uusi-Seelanti Unkari Slovakia Luxemburg Unkari 111 163 125 177 204 5
Suomessa asuu onnellisia ihmisiä (Tanska 1, Suomi 6) 6
Suomen malli - teoksen tulokset Pitkäjänteisyys jatkuvuutta yli 1990-luvun alun murroksen ja kyky strategiseen suunnitteluun. Päätöksentekokyky erityisesti 1990-luvun alun jälkeen. Sopeutumiskyky suhteellisen joustavat ja sopeutumisen mahdollistavat instituutiot. Myönteinen suhtautuminen muutokseen, kyky kollektiiviseen (pois)oppimiseen. Kyky ohjata yhteiskuntapolitiikkaa ideoilla murrosaikoina. Politiikkakoordinaatio ja -komplementaarit politiikkalohkot tukevat toisiaan. 7
Suomen malliin kuuluu myös jatkuvuus Useimmat suomalaisen yhteiskunnan institutionaaliset perusratkaisut ovat 1970- ja 1980-luvuilta. 1990-luvulta uudet ideat ja uudet intressit? Miksi emme muista 1980- luvun perintöä ja ylikorostamme uudistumista? 8
Hyvinvointivaltio sosiaalipolitiikan näkökulma Sosiaalipolitiikka riskiryhmittäin: Lapsuus Vanhuus Sairaus Työttömyys Asuminen Työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen Opiskeleminen Ylivelkaantuminen Pitkäaikaistyöttömyys Maahanmuuttajat Tukirakenteet esim: Elinkeinoelämä Työmarkkinajärjestöt Julkinen talous Työllisyys Aluerakenne Kotitaloudet Väestörakenne Markkinat Ihmissuhdemarkkinat Asumismarkkinat Työmarkkinat Rahoitusmarkkinat 9
TULEVAISUUS 1: Sosiaalipolitiikan sopeuttaminen luottamuksessa ongelmia 45 36 37 40 35 30 25 16 20 15 10 5 0 5 Täysin luotettava 6 2 3 4 Täysin epäluotettava 10
Sosiaalipolitiikan sisäiset jakolinjat jonkin verran kasvussa Perusturvan taso jäänyt selvästi jälkeen ansiosidonnaisesta turvasta klubit sulkeneet ovensa vai siirtymä palvelujen kehittämiseen? Palvelujärjestelmän sisällä polarisaatiota erityisesti terveyspalveluissa työterveyshuolto, kunnalliset palvelut ja yksityinen vakuutus; Mahdollisesti eriytymistä myös vanhuspalveluissa ja päivähoitopalveluissa puolittaismarkkinat. 11
Päätösperäiseen sosiaalimenojen lisäämiseen varsin niukasti tilaa Sosiaalimenojen rakenteellinen kasvu lisää niiden osuutta BKT:sta 3,5-5 %-yksikköä suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle ja lisätessä terveyspalvelujen käyttöä. Jos samanaikaisesti pyritään pitämään julkiset menot/bktsuhde ennallaan tai laskemaan niitä, vastaan tulee valinta sosiaalimenojen ja muiden julkisten menojen kesken => valtion menot joustavat? Sosiaalimenoennusteiden puitteissa muiden kuin eläketulonsiirtojen lisäykset seuraavat lähinnä elinkustannusten kehitystä. 12
Rakenteelliset menolisäykset kohdistuvat ikääntyvään väestöön 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % -20 % 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 MUU SOSIAALITURVA PERHE JA LAPSET ASUMINEN TYÖTTÖMYYS TOIMINTARAJOITTEISUUS SAIRAUS JA TERVEYS LESKI JA MUUT OMAISET VANHUUS -40 % 13
Lisää liikkumavaraa paremmalla elatussuhteella ja tuottavuuden nostamisella? Korkeampi syntyvyys. Tuottavammat kotitaloudet. Muuttoliike työllistymisen välineenä. Lyhyemmät koulutusajat. Tuottavammat ja vaikuttavammat palvelut. Vähemmän työkyvyttömyyttä. Vähemmän varhaista eläkkeelle jäämistä. Myöhäisempi eläkkeellejäämisikä. 14
1 980 1 990 2 000 2 010 2 020 2 030 2 040 2 050 Uudistaminen ei kuitenkaan muuta sosiaalimenokehityksen peruslinjaa 40 % 35 30 25 20 Sosiaalimenot ny ky lainsäädönnöllä Sosiaalimenot lisätoimenp iteillä 15 15
Avoimia kysymyksiä sosiaalipolitiikan rakenteesta Missä määrin sosioekonominen eriytyminen uhkaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja käsitystä samassa veneessä olemisesta? Vähentääkö eriytyminen luottamusta ja sopeutumiskykyä ryhmien välinen sosiaaliturvakilpailu uutena haasteena? Miten kaupungistuminen ja muuttoliike muuttavat sosiaalipolitiikan tavoitteenasettelua? Lisääkö sosiaalipolitiikan uudistaminen sen sopeutumistehokkuutta? 16
Sopeutumistehokkuus sosiaalipolitiikan tavoitteena Se mahdollistaa sopeutumisen yhteiskunnallisiin rakennemuutoksiin,vakauttaa yhteiskunnan kehitystä, kannustaa elinikäiseen oppimiseen ja aktiivisena ikääntymiseen sekä vahvistaa sosiaalista koheesiota tarjoamalla turvaa elämän riskitilanteissa. Tukiessaan työja perhe-elämän yhteensovitusta sosiaaliturva lisää yhteiskunnan hyvinvointia. (Sosiaali- ja terveysministeriön strategia vuoteen 2015, STM 2006, s. 29, kurs. JS.) 17
Sopeutumistehokkuuden lisääminen Teknologia on kaikille sama instituutioissa eroja Suomen julkisen sektorin (käyttämätön) vahvuus; Sosiaalipolitiikka kollektiivisena järjestelmänä on kilpailutilanteessa kuluttajien valinnat mm. terveydessä, työttömyysturvassa, sosiaalipalveluissa vaikuttavat rakenteisiin. Keskeistä sosiaalisten innovaatioiden juurruttaminen ja levittäminen miksi hyvät mallit eivät leviä / leviävät? Sosiaalisten innovaatioiden taso : keskeistä organisaatioiden kannustimet ottaa käyttöön sosiaalisia innovaatioita ratkaisu ei pääsääntöisesti ole yksilöiden kohtaamissa kannusteissa. 18
TULEVAISUUS 2: Epävarmuuden vähentäminen Epävarmuus kytkeytyy voimakkaasti markkinoiden (laajasti ymmärrettynä) toimintaperiaatteisiin ja niissä tapahtuvaan lisääntyvään valikoitumiseen seuraavilla alueilla Ihmissuhteet Asuminen Työmarkkinat Rahoitusmarkkinat Markkinoita, joilla vaihdetaan asioita, joita ei ole tarkoitettu yksinomaan myytäviksi ja ostettaviksi. 19
Miksi epävarmuutta pitäisi vähentää näillä alueilla? Nämä ovat kaikille yhteisiä asioita epävarmuudelta suojautuminen on yhteinen etu. Synnyttää valtasuhteita erityisesti, jos osapuolten aikahorisontit eroavat. Vähentää kotitalouksien sopeutumiskykyä ja mahdollisesti myös kykyä tehdä sopimuksia. Heikentää voimakkaasti enemmän kuin mikään muu - luottamusta (toisiin ihmisiin ja hyvinvointivaltioon). Vähentää myös onnellisuutta - enemmän kuin esimerkiksi tulotekijät. 20
Epävarmuutta ihmissuhteissa noin kahdeksasosalla 45 42 40 35 30 25 21 22 20 12 15 10 4 5 0 Ei lainkaan 2 3 4 Hyvin paljon 21
Suomalaiset pelkäävät joutuvansa riippuvaisiksi muista 45 40 35 30 30 25 25 18 18 20 15 10 10 5 0 Ei lainkaan 2 3 4 Hyvin paljon 22
Asuminen tunnetaan turvalliseksi 55 49 50 45 40 35 27 30 25 20 15 10 14 7 3 5 0 Ei lainkaan 2 3 4 Hyvin paljon 23
Työsuhteen päättymistä pelkää viidennes 55 50 47 45 40 35 30 23 25 20 15 10 5 13 9 9 0 Ei lainkaan 2 3 4 Hyvin paljon 24
Talous aiheuttaa epävarmuutta viidennekselle 45 40 32 35 30 26 22 25 20 13 15 10 6 5 0 Ei lainkaan 2 3 4 Hyvin paljon 25
Miten epävarmuutta voi vähentää? Omistaminen ja omaisuus Laajapohjaistaako lainsäädäntömme omistamista? kysymys perintöverosta ja demogrant-järjestelmistä. Yhteiskunnallinen muutosturva Tukevatko Suomen lainsäädäntö ja toimintamallit vakautta ja sopeutumista ihmissuhteissa, asumismarkkinoilla, työmarkkinoilla ja rahoitusmarkkinoilla? Sosiaaliset normit ja yhteisöllisyys Vahvistavatko sosiaaliset normimme sitoutumista ja pitkäjänteisyyttä? 26
LISÄÄ PÄÄTÖSVALTAA EU:LLE TULEVAISUUS 3: Euroopan sosiaalisen mallin uudistaminen 90 80 70 60 50 40 30 DE IE SUOMI UK LU AT MT DK IT ES FR NL LT SE SL PT BE CZ CY SK EL HU EE LV PL 20 10 0 R 2 = 0,1769 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90 HARMONISOINNIN PUOLESTA 27
Euroopan integraation sosiaalipoliittiset tavoitteet muuttuvat Yhteisömetodista kohti poliittista yhteistoimintaa. Ulkopolitiikasta sisäpolitiikaksi luonteva osa kansallista politiikkaa. Suomella suhteellisen onnistunut eurooppalaistumispolitiikka Unionin asettamiin haasteisiin on pystytty vastaamaan. Unionilla suhteellisen vähän toimivaltaa sosiaalipolitiikassa on voitu varsin hyvin suojautua eitoivotuilta vaikutuksilta ainakin viime vuosiin saakka. 28
Tarvitaanko Euroopan unionissa uutta tasapainoa? Sisämarkkinat, sosiaaliturva ja kilpailu haastava kolmiyhteys. EU:lla vaikutusta sosiaalipolitiikkaan RAY, palvelujärjestelmä, alkoholipolitiikka, TEL (suojattu) jne. Läheisyys- ja suhteellisuusperiaatteet eivät (enää) suojaa sosiaalipolitiikkaa passiivisuus johtaa markkinoiden valtaan? Tarvitaan uutta proaktiivista toimivaltakehikkoa, joka sopeutuu paremmin rakennemuutokseen ja mahdollistaa markkinoiden tasapainottamisen. Lissabonin strategian tavoitteet kasvussa ja työllisyydessä. Kuinka kytkeä sosiaalipolitiikka sen osaksi mielekkäällä tavalla? Haasteena Euroopan unionin suurten jäsenmaiden ongelmat.. 29
Yhteenveto Suomen mallilla on mennyt 1990-luvun jälkipuoliskolla ja 2000-luvun alussa varsin hyvin, mutta Haasteena yhteiskunnallisten jako(linjo)jen syventyminen, ryhmien välinen vastakkainasettelu ja luottamuksen vähentyminen. Sosiaalimenojen olennainen lisääminen ei liene ratkaisu tarvitaan sopeutumistehokkuutta lisääviä ratkaisuja. Epävarmuuden vähentämisessä sen sijaan paljon potentiaalia kustannukset eivät kohdistu yksinomaan julkiseen talouteen. Euroopan unionissa tarvitaan uutta tasapainoa eri prosessien ja hallintatasojen välillä. 30
Kirjallisuutta HVV:sta: Juho Saari (toim.) Hyvinvointivaltio Suomen mallia analysoimassa. Yliopistopaino, Helsinki 2005. Suomen mallista: Juho Saari (toim.): Suomen malli Murroksesta menestykseen. Yliopistopaino, Helsinki 2006. EU:sta: Matti Kari & Juho Saari: Sosiaalinen Eurooppa. Eurooppa-tiedotus, Helsinki 2005. Suomen sopeutumisesta: Tapio Raunio & Juho Saari (toim.): Eurooppalaistuminen Suomen sopeutuminen Euroopan integraatioon. Gaudeamus, Helsinki 2006 Sopeutumistehokkuudesta: Esko Hänninen & Juho Saari (toim.): Sosiaaliset innovaatiot ja hyvinvointivaltion muutos. Tulossa 2007. Epävarmuudesta: Saari, Juho: Epävarmuuden sosiaalipolitiikka Hyvinvointivaltion uusi haaste. Tulossa 2007. Euroopan unionin tulevaisuudesta: Jaakko Kiander & Juho Saari: Euroopan sosiaalisen mallin tulevaisuus. Teoksessa Tapio Raunio & Juho Saari (toim.): Euroopan unionin tulevaisuus Kurkistuksia kulman taakse. Tulossa Gaudeamus 31 2007.