PIENTALON PÄÄPIIRUSTUKSET JA RAKENNESUUNNITELMAT

PIENTALON PÄÄPIIRUSTUKSET JA RAKENNESUUNNITELMAT Jari Konttinen Opinnäytetyö Huhtikuu 2013 Rakennustekniikka Talonrakennustekniikka

TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Rakennustekniikka Talonrakennustekniikka KONTTINEN JARI: Pientalon pääpiirustukset ja rakennesuunnitelmat Opinnäytetyö 52 sivua, joista liitteitä 18 sivua Huhtikuu 2013 Opinnäytetyö sisältää uudisrakennuksen pääpiirustukset ja rakennesuunnitelmat. Talo tullaan rakentamaan itselleni ja perheelleni. Talo on 2-kerroksinen ja pääosin puurakenteinen. Tontti on päättyvän tien päässä oleva rinnetontti. Talo tehdään paikalla rakentaen. Rakennustyöt alkavat kesällä 2013. Pääpiirustukset sisältävät asemapiirroksen, pohjapiirroksen, hormipiirroksen, julkisivupiirroksen, leikkauspiirroksen ja rakenneleikkauspiirroksen. Rakennesuunnitelmat sisältävät palkkien rakennelaskelmat ja rakenteiden yksityiskohtaiset rakennepiirustukset. Tässä opinnäytetyöraportissa on teoriaosuus ja liiteosuus. Teoriaosuus sisältää arkkitehtisuunnittelun ja rakennesuunnittelun lähtötiedot, rakennelaskelmat ja rakennuksen energiaselvityksen. Liiteosuus sisältää pääpiirustukset, rakennepiirustukset ja energiatodistuksen. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on saada talostamme pääpiirustukset lupahakemuksen liitteeksi ja rakennesuunnitelmat kaupungin rakennusvirastoon ja myös rakennusvaiheeseen. Lisäksi työ sisältää rakennuksen energiaselvityksen sekä pohdinta-osan, joka sisältää mietteitä suunnitteluprosessista ja lämmitysjärjestelmän valinnasta.

ABSTRACT Tampereen ammattikorkeakoulu Tampere University of Applied Sciences Construction Engineering Building construction KONTTINEN JARI: Main drawings and construction plans of single-family house Bachelor's thesis 52 pages, appendices 13 pages April 2013 Bachelor's thesis includes main drawings and construction plans of new building. House will be built to my family. House is 2-floor house and mainly wooden. Site is the end of road and it is sloping plot. Construction work will begin in summer 2013. Main drawings include site plan, plot plan, drawing chimney, facade drawing and sectional drawing of the structure. Construction plans include beam structure calculations and structures detailed construction drawings. There are a theoretical part and appendage part. Theoretical part includes output data of architectural design and structural design, structure calculations and energy report. Appendage part includes main drawings, construction drawings and energy sertificate. The aim of this thesis is to get our house main drawings to attachment for planning permission and construction plans to city of Tampere and also to construction phase. In addition, the work includes building energy report and reflection on the design process and on the choice of heating system.

4 SISÄLLYS JOHDANTO... 6 1 SUUNNITTELU... 7 1.1 Rakennussuunnittelu... 7 1.2 Rakennesuunnittelu... 10 1.2.1 Perustukset ja alapohjarakenteet... 10 1.2.2 Välipohjarakenteet... 11 1.2.3 Vesikattorakenteet... 11 1.2.4 Seinärakenteet... 12 1.2.5 Muut rakenteet... 14 2 RAKENNELASKELMAT... 15 2.1 Välipohjapalkisto (Kerto-S 45x225mm k480)... 15 2.2 Aukkojen ylityspalkit... 17 2.2.1 2800mm ikkuna-aukko ja autotallin oviaukko(kerto-s 39x360mm)... 17 2.2.2 Muu osuus (Kerto-S 39x200mm)... 18 2.3 Etuterassin palkki (GL32c 115x180mm)... 19 2.4 Takaterassin palkki (GL32c 115x180mm)... 20 2.5 Parvekkeen kannattimet (C24 48x147mm k400)... 22 2.6 Parvekkeen palkki (GL32c 115x180mm)... 23 3 ENERGIASELVITYS... 25 3.1 Energiaselvityksen lähtötiedot... 25 3.2 Energiaselvityksen päätiedot... 27 4 POHDINTA... 29 LÄHTEET... 34 LIITTEET... 35 Liite 1. Asemapiirros... 35 Liite 2. Pohjapiirros ja hormipiirros... 36 Liite 3. Julkisivupiirros... 37 Liite 4. Leikkauspiirros... 38 Liite 5. Rakenneleikkauspiirros... 39 Liite 6. Perustukset ja alapohja 1(2)... 40 Liite 6. Perustukset ja alapohja 2(2)... 41 Liite 7. Perustukset mittakuva... 42 Liite 8. Välipohja... 43 Liite 9. Sivuräystäs... 44 Liite 10. Päätyräystäs... 45 Liite 11. Vesikatto... 46

5 Liite 12. Rungon mittakuva... 47 Liite 13. Ristikoiden mittakuvat... 48 Liite 14. Väliseinät... 49 Liite 15. Takka ja hormi... 50 Liite 16. Energiatodistus (www.laskentapalvelut.fi) 1(2)... 51

6 JOHDANTO Suunnittelun tärkeimpinä lähtökohtina pidin energiatehokkuutta, ekologisuutta ja ratkaisuja, jotka tukevat uusiutuvan polttoaineen käyttöä. Energiatehokkaalla asuinrakennuksella on hyvin eristetty ulkokuori, kylmäsillat on mahdollisimman hyvin eliminoitu ja ilmanpitävyyteen on kiinnitetty huomiota niin suunnittelu kuin rakennusvaiheessakin. Lisäksi energiatehokkaassa talossa on tehokas lämmön talteenottojärjestelmä ja energiatehokkaat koneet ja laitteet. Ekologinen talo on rakennettu materiaaleista, joiden valmistus tuottaa mahdollisimman vähän päästöjä materiaalin käyttöikään verrattuna. Myös materiaalin uusiokäyttö on merkittävä tekijä ekologisuutta tarkasteltaessa. Esimerkkinä, puutavaran valmistus ja kuljetus tuottaa vähemmän päästöjä verrattuna betonin valmistukseen, mutta betonin käyttöikä on huomattavasti pidempi kuin puun. Molemmat ovat suhteellisen hyvin uusiokäytettäviä. Tämä esimerkki osoittaa, että materiaalien ekologisuutta ei ole aina yksinkertaista verrata. Yksi merkittävä ratkaisu, joka vaikuttaa uusiutuvan polttoaineen käyttöön, on lämmitysjärjestelmän valinta. Valitsin lämmitysjärjestelmäksi maalämmön, jonka keruuputkisto sijoitetaan porakaivoon. Maalämpö on Suomen oloissa hyvin toimiva lämmitysratkaisu, jonka varmatoimisuus ja ekologisuus vaikuttivat valintaani. Tontti sijaitsee Tampereella, Atalan Risson asuinalueella. Tontin pinta-ala on 690 m 2. Tämä rinnetontti on päättyvän kadun päässä oleva, puistoalueeseen rajoittuva rinnetontti. Asuinrakennuksen kohdalla maanpinnan korkeusero on n. 1,7 m. Maanpinta viettää tieltä katsottuna luoteeseen päin. Määräala on aikaisemmin ollut vanhaa kuusimetsää, jonka puusto on Tampereen kaupungin toimesta kaadettu ja viety pois. Maaperä on hyvin kantavaa kivistä soramoreenia, joka soveltuu hyvin maanvaraiselle perustamistavalle. Tampereen ammattikorkeakoulun harjoitteluryhmä teki painokairausmittauksia tontilla keväällä 2012. Tulosten perusteella tehtiin tontin pohjaolosuhdeselvitys. Kaupungin jätevesiviemärin korkeusasema on vaikuttanut myös talon korkeusasemaan, minkä vuoksi pihoja joudutaan hieman täyttämään. Kellarikerroksen lattia on sama kuin vesija viemäriliitoslausunnossa annettu padotuskorkeus. Autotallin lattia tulee olemaan kerrosten puolessa välissä, jotta ajo talliin saadaan järkevästi toteutettua. Arkkitehtisuunnittelu on tehty kaavamääräyksiä noudattaen. Rakennus ja siihen liittyvät laitteet tehdään Suomen rakennusmääräyskokoelman määräyksiä noudattaen.

7 1 SUUNNITTELU 1.1 Rakennussuunnittelu Rakennustapaohjeessa on annettu tiettyjä kaavamääräyksiä. Määräyksiä on sekä koko asuinaluetta koskevia määräyksiä, että yksittäistä tonttia koskevia määräyksiä. Seuraava teksti on lainattu Risson alueen rakentamistapaohjeesta: Kaupunkikuvalliset tavoitteet ja muut rakentamistapaohjeet Rakennusten sijoittelu: AO-tontilla yksitasoisessa asuinrakennuksessa autotalliosuus tulee olla asuinrakennuksen katujulkisivun puolella sisäänvedettynä pääjulkisivulinjasta vähintään 1,5 metriä. Myös autotalliosuuden katon tulee olla sisäänvedetty muusta kattolinjasta. Autotalliosuuden ei kuitenkaan tarvitse olla sisäänvedetty, mikäli se on sijoitettu rinteeseen kellarikerrokseen. Pihapiiri: Rakennusala osoittaa rakennuksen sijainnin ja enimmäismitat. Asuinrakennuksen muoto on vapaa, kunhan se sijoittuu katoksia lukuun ottamatta kokonaan rakennusalan sisäpuolelle. Osalle AO-tonteista on osoitettu merkintä s-1. Merkintä osoittaa luonnonmukaisena säilytettävän tontin osan, jota on hoidettava niin, että luonnonmaisema ei olennaisesti muutu. AO-tonttien virkistysalueeseen rajautuvat sivut tulee aidata pensasaidalla, mikäli rajalla ei ole s-1- merkintää. Autopaikat: Kullekin tontille tulee osoittaa vähintään kaksi autopaikkaa. Rakennusten sovitus maaston muotoon: Osa tonteista on tasamaatontteja ja osa rinnetontteja. Rakennusten ja pihojen maaston kaltevuuteen sovittamiseen tulee kiinnittää huomiota. Pihaalueet tulee suunnitella siten, että vältetään hankalia leikkauksia, penger-

8 ryksiä ja luiskia. Tonttia ei saa täyttää tasaiseksi, sen tulee myötäillä mahdollisuuksien mukaan maaston muotoja. Yksikerroksiseen asuinrakennukseen voidaan rakentaa kellarikerros, mikäli tontin kaltevuus- ja muut olosuhteet soveltuvat kellarin rakentamiseen. Sade- ja pintavesien johtamiseen tulee tonteilla kiinnittää erityistä huomiota. Julkisivut: Julkisivujen tulee olla selkeälinjaisia. Asuinrakennuksen julkisivumateriaali on peittomaalattu puu tai rappaus tai paikalla muurattu sileä yksivärinen tiili samanvärisin saumoin. Julkisivujen väreinä käytetään murrettuja värisävyjä. Ensimmäinen käytettävä tehosteväri on jokin vaaleahko väri (ei valkoinen) esim. listoituksissa ja räystäslaudoituksissa ym. Toisena tehostevärinä voi olla valkoinen esim. ikkunanpuitteissa ym. Lisäksi voidaan hyvin vähäisessä määrin käyttää yhtä voimakkaampaa tehosteväriä esim. pääovessa. Rakennusten listoitusten tulee olla suoraviivaisia; koristelistoja tulee välttää. Rinteeseen rakennettaessa julkisivumateriaalin tulee myötäillä maanpinnan muotoja siten, ettei näkyvän sokkeliosuuden korkeus ylitä yhtä metriä. Tätä tasoa ylemmäksi asettuva sokkelin osuus on käsiteltävä muun julkisivun tapaan. Katot: Rakennuksen kattomuoto on harjakatto ja harjansuunta kaavamerkinnän suuntainen. Kattokulma rakennuksissa on noin 18 astetta eli 1:3. Katemateriaalin tulee olla pintavaikutelmaltaan sileä. Katteen värisävy on harmaa. Räystäsleveyden tulee olla asuinrakennuksissa 500-600 mm ja talousrakennuksissa 400-500 mm. Rakennusten räystäiden tulee olla avoräystäitä. (Tampereen kaupunki: Rakennustapaohje, Risson asuinalue) Arkkitehtisuunnittelun lähtökohtana on saada toteutettua energiatehokas, ekologisilla ja laadukkailla materiaaleilla rakennettu puurunkoinen talo. Rakennussuunnittelu toteutettiin kaikkien tonttia koskevien kaavamääräysten mukaisesti. Talon pohjakuva on muodoltaan suorakulmainen ja pelkistetty: nurkkien ja ulokkeiden määrä on minimoitu. Autotalli sijaitsee talon päädyssä. Talo sijoittuu tontille siten, että olohuoneen ikkunoista avautuu näkymä luoteeseen Risson puistoalueelle. Makuuhuoneita on kolme, yksi

9 yläkerroksessa ja kaksi kellarikerroksessa. Lisäksi yläkerroksessa on työhuone/kirjastohuone. Yläkerroksessa sijaitsevat olohuone ja keittiö ovat yhtä tilaa, mutta niitä erottaa puolikorkea seinä. Myös yläkerrassa on WC. Molemmissa kerroksissa on sisäänkäynnit. Lisäksi olohuoneesta pääsee parvekkeelle. Kellarikerroksessa on kaksi tilavaa makuuhuonetta, takkahuone, eteistila ja saunaosasto. Kylpyhuone ja kodinhoitohuone ovat yhtä tilaa, niitä erottaa keskellä tilaa oleva suihkunurkkaus. Talosta on pyritty tekemään avara eli pieniä koppimaisia tiloja on pyritty välttämään. Portaat sijoittuvat olohuoneen nurkkaan ja laskeutuvat takkahuoneeseen. Takka on portaiden vieressä kellarikerroksessa. Piha-alue rajautuu Risson puistoalueeseen ja kuten kaava määrää, virkistysalueen ja tontin rajalle on sijoitettava pensasaita. Tontilla on kaksi autopaikkaa, yksi autotallissa ja toinen autotallin edustalla. Tontin kerrosmääräys on r75% eli rinteeseen sijoittuvan kerroksen kerrosala saa olla korkeintaan 75 % ylemmän kerroksen kerrosalasta. Rakennus verhoillaan vaakapaneelilla. Pääosin paneeli on 145 mm leveää (UTV 23 x 145 mm). Julkisivulla ja takasivulla tehosteena käytetään 90 mm leveää paneelia. Rakennuksen päädyissä ulkoverhous on porrastettu siten, ettei sokkelia tulisi näkymään korkeudeltaan yli metriä enempää. Terassien ja parvekkeen kaiteet ja seinät toteutetaan viistetyllä puurimoituksella. Ikkunoiden pielet ovat pelkistetyt ja nurkkalaudat sirot, 50mm leveät laudat. Jätevesiviemärin korkean sijainnin johdosta taloa joudutaan nostamaan, joten myös etupihaa ja sisäänkäynnin terassia on jouduttu nostamaan. Sama tilanne on myös takapihalla ja takaterassin osalla. Tämä aiheuttaa muutaman ylimääräisen portaan sisäänkäyntien terasseille. Ulkoverhouksen pääväri tulee olemaan maalarinvalkoinen (harmaan valkoinen) ja ikkunan puitteet tumman harmaat. Katto on muodoltaan tasalappeinen harjakatto. Pintamateriaalina tulee olemaan tumman harmaa palahuopa. Talo on sijoitettu tontille hieman viistoon, jotta ajo autotalliin helpottuu. Kattokulma on kaavamääräysten mukainen, 1:3 eli 18 astetta. Räystäät ovat avoräystäitä, ja räystäiden pituus on 600 mm (kaavamääräys 500-600 mm). Ajoliittymä tontille sijoittuu tontin kaakkoiskulmaan. Piha nousee hieman tienpinnasta siten, että pintavedet saadaan johdettua avo-ojaan ja käynti autotalliin saadaan toimivaksi.

10 Rakennuksen paloluokka on P3. Palovaroittimet ovat sähköverkkoon kytkettyjä ja paristo- tai akkuvarmisteisia. Palovaroittimia sijoitetaan vähintään 1 kappale joka makuuhuoneeseen ja sen lisäksi 1 kappale jokaista alkavaa 60 neliötä kohti. 1.2 Rakennesuunnittelu 1.2.1 Perustukset ja alapohjarakenteet Kaivu rakennusalueella suoritetaan siten, että kaikki eloperäiset ja/tai löyhtyneet pintamaat poistetaan rakennuspaikan osalta. Pohjamaa muotoillaan rakennuksen reunoille viettäväksi vähintään kaltevuuteen 1:80 ja huolehditaan veden johtamisesta pois rakennuspohjalta. Rakennus salaojitetaan. Salaojaputken kaltevuus on oltava mielellään 1:100, vähintään kuitenkin 1:200. Pintavesiä tai rakennuksen katolta tulevia vesiä ei johdeta salaojaverkostoon. Maan pinta asuinrakennuksen ympärillä tulee viettää 3 metrin matkalla 1:20 rakennuksesta pois päin. Rakennus perustetaan maanvaraisille anturoille, jonka alla on vähintään 200 mm tiivistettyä 8-32 mm mursketta. Rakennus salaojitetaan halkaisijaltaan vähintään 100 mm salaojaputkella perustussuunnitelman mukaisesti. Routasuojaukseksi asennetaan routastyroksi (50 mm+50 mm) 1,5 m etäisyydelle sokkelista. Nurkka-alueilla ja terassien pilarisokkeleiden ympärille routasuojaus asennetaan 2,0 metrin etäisyydelle. Sokkeli on maanpaineseinän osalta 300 mm Leca term-kevytsoraharkkoa ja muulta osin 200 mm kevytsoraharkkoa. Sokkeli porrastetaan molemmilla päädyillä siten, että takapihan puoleinen seinä voidaan tehdä kokonaan puusta. Alapohja toteutetaan maanvaraisella betonilaatalla, jonka vahvuus on 80mm. Se raudoitetaan 5-150 teräsverkolla (A500HW). Betonilaatan alapuolelle ajetaan vähintään 200 mm 8-16 mm kapillaarisoraa ja sen alle tarvittava sisätäyttö hiekalla, joka tiivistetään huolellisesti. Kapillaarisoraan sijoitetaan radonputkisto 100 mm salaojaputkesta. Radonputkistosta johdetaan viemäriputki vesikatolle, johon voidaan tarvittaessa lisätä poistoimuri.

11 1.2.2 Välipohjarakenteet Talon välipohja toteutetaan kertopuupalkistolla (Kerto-S). Suurin jänneväli on 3,8 m ja palkisto on kolmesta pisteestä tuettu, siis kaksiaukkoinen välipohja. Tämä määrää palkin kooksi 45 x 225 mm 480 mm jaolla. Palkit asennetaan runkotolpan kylkeen kiinnitetyn sekundääripalkin päälle. Sekundääripalkkina on 39 x 200 mm kertopuu. Tämä palkki kiinnitetään jokaiseen runkotolppaan naulaamalla vähintään 5 kpl 2,8x90 mm naulaa. Ennen tämän palkin asentamista seinälle palkin kohdalle asennetaan höyrynsulkumuovi, joka myöhemmin liitetään yläkerroksen ja kellarikerroksen höyrynsulkumuoviin. Tällöin höyrynsulkumuovista saadaan yhtenäinen ja tiivis. Palkistoon sijoitetaan kolme jäykistelinjaa eli palkkien väliin lisätään poikittaispalkit välipohjapiirustuksen mukaisesti. Välipohjapalkkien väliin lisätään 100 mm mineraalivillaa äänieristeeksi. Palkiston päälle tulee 18 mm OSB-levy ja sen päälle vesikiertoinen lattialämmitysputkisto. Lattialämmitysputkisto ympäröidään kipsilevyillä. Putkiston ja kipsilevyn saumat täytetään lattialämmitysmassalla. Putkiston päälle asennetaan lämpöä tasaamaan yksi 13 mm kipsilevy. Tämän päälle voidaan asentaa lattian pintamateriaali valmistajan ohjeiden mukaisesti. Välipohjapalkiston alapuolelle tulee 22 x 100 mm koolaus 400 mm jaolla. Tämän alapuolelle asennetaan sisäverhousmateriaali. Autotallin välipohja toteutetaan ontelolaatalla. Saumat raudoitetaan 8mm teräksellä (A500HW) ja ontelolaatasto ympäröidään 10 mm (A500HW) rengasteräksellä. Ontelolaatasto juotetaan betonimassalla. Ontelolaataston alapuolelle tulee 100 mm styroksieriste. Autotallin alla on kylmä varastotila. 1.2.3 Vesikattorakenteet Vesikatto toteutetaan ristikkovalmistajan toimittamilla naulalevyristikoilla. Ristikot ovat jänneväliltään 7,8 metrin saksiristikoita. Ristikon yläpuolelle tulee OSB levy ja huopakate. Ristikon alapuolelle tulee höyrynsulkumuovi ja 48 x 48 mm koolaus ja sisäverhousmateriaali. Ristikoiden väliin asennetaan 100 mm mineraalivilla ja sen päälle puhalletaan puhallusvillaa 450 mm. Käsin asennettavalla 100 mm palavillalla varmistutaan siitä, että eriste tulee riittävän tiiviisti kattoristikoiden väliin. Sen lisäksi se estää puhallusvillaa painamasta höyrynsulkumuovia. Yläpohjan u-arvoksi saadaan 0,07 W/m2 K. Ristikot kiinnitetään rungon yläjuoksupuuhun vahvistetuilla kulmaraudoilla ja

naulataan 4+4 kpl 4 x 40 mm ankkurinauloilla. (4 naulaa ristikkoon ja 4 naulaa yläjuoksupuuhun) Ristikot tuetaan vesikattopiirustuksen ja valmistajan ohjeiden mukaisesti. 12 1.2.4 Seinärakenteet Kellariseinä Maanpaineseinän korkeus H on 1,6 m ja suurin jänneväli L on 4,5 m. Rinteeseen sijoittuva maanpaineseinä muurataan 300 mm leveällä Leca term-lämpöharkolla. Jokainen vaakasauma terästetään kahdella 8 mm harjateräksellä (KUVIO 1). Teräkset limitetään ankkurointipituudella, joka on 700 mm. KUVIO 1. Maanpaineseinän mitoitus RUH-250 (Kuva: www.e-weber.fi) Riittävän eristävyyden saavuttamiseksi maanpaineseinän ulkopintaan sijoitetaan 100 mm polystyreenieriste. Tällöin seinän u-arvoksi saadaan 0,14 W/m2 K. Maanpinnan yläpuolella olevaan kellarinseinä jatkuu samana 300 mm lämpöharkkona. Sen u-arvo on 0,24 W/m2 K. Kellariseinän u-arvo saadaan laskettua em. kahden seinärakenteen pintaalojen suhteellinen keskiarvo, joka on 0,17 W/m2 K. Maan pinnan alapuolelle jääviin sokkelin osiin asennetaan vesieristeeksi bitumihuopa sokkelileikkauksen mukaisesti. Kellarikerroksen lattiapinnasta katsottuna seuraavaan alapuolella olevaan saumaan asennetaan radonhuopakaista, joka ulottuu betonilaatan alle. Ulkoseinä Kantavat seinät toteutetaan puurakenteisena. Runkotolppana käytetään lujuusluokiteltua, mitalistettua 48 x 147 mm puutavaraa 600 mm:n enimmäisjaolla. Runkotolppien

13 väliin asennetaan 150 mm mineraalivilla. Sisäpuoli koolataan 48 x 48 mm koolauspuutavaralla. Rungon ja koolauksen väliin sijoitetaan tarkoitukseen sopiva, vähintään 2 mm vahva höyrynsulkumuovi. Koolaukseen asennetaan 50 mm mineraalivilla. Rungon ulkopuolelle kiinnitetään huokoinen puukuitulevy (Runkoleijona) ja sen päälle 32 mm pystykoolaus ja uloimmaksi 23 x 145 mm vaakaverhous. Tällöin ulkoseinän u-arvoksi saadaan 0,17 W/m2 K. Runkoa vahvistavana palkkina toimii 39 x 200 mm kertopuupalkki, joka lovetaan rungon yläpäähän ja kiinnitetään jokaiseen runkotolppaan naulaamalla 4kpl 2,8x90 mm naulaa. Ilmanpitävyyteen kiinnitetään erityistä huomiota. Höyrynsulkumuovi asennetaan siten, että jatkokset tulevat koolauspuun väliin. Sen lisäksi saumat teipataan tarkoitukseen soveltuvalla teipillä. Höyrynsulkumuovi sijoitetaan sisäpuolella olevan koolauksen ja rungon väliin. Tällöin sähköasennukset voidaan tehdä puhkaisematta höyrynsulkumuovia. Rungon alajuoksupuun alle laitetaan huopa- tai radonmuovikaista, joka ulottuu betonivalun alle. Alajuoksupuu kiinnitetään sokkeliin tarkoitukseen sopivilla harkkoruuveilla. Puinen väliseinä Ei-kantavat puiset väliseinät tehdään 66 mm kertopuutolpasta jonka molemmat puolet levytetään EK-kipsilevyllä. Rungon väliin asennetaan äänieristeeksi 50 mm mineraalivilla. Kellarikerroksessa oleva kantava seinä tehdään 48 x 98 mm mitalistetusta puusta 600 mm enimmäisjaolla. Kivirakenteinen väliseinä Kivirakenteiset väliseinät tehdään 100 mm leveästä kevytsoraharkosta (UH-100). Kiviseinät toimivat maanpaineseinää jäykistävinä seininä. Seuraavat rakenteet ovat EI-30 paloluokiteltuja rakenteita: - talon ja autotallin välinen seinä - varaston ja talon välinen seinä - varaston ja autotallin välipohja - autotallin yläpohja. Talon ja autotallin välinen seinä levytetään 13 mm kipsilevyllä sekä talon, että autotallin puolelta. Varaston ja talon välinen seinä muurataan UH-150 kevytsoraharkolla tai vaihtoehtoisesti tehdään puurunkoisena molemmin puolin levyttäen kipsilevyllä. Varas-

ton ja autotallin välipohja toteutetaan ontelolaatastolla, jonka saumat valetaan tiiviiksi. Autotallin yläpohjaan asennetaan kaksi 13 mm kipsilevyä. 14 1.2.5 Muut rakenteet Pilarit ja palkit Pilarit ovat puuvalmiita 115 x 115 mm liimapuupilareita. Palkit ovat puuvalmiita 115 x 180 mm liimapuupalkkeja. Ne käsitellään sään kestäviksi tai verhoillaan. Pilarit liitetään täkkipulteilla pilariharkkoon juotettuun pilarikenkään. Pilarit ja palkit liitetään toisiinsa naulalevyillä ja ankkurinauloilla. Naulalevyt tulevat palkin molemmille puolille ja ne naulataan vähintään 6+6 kpl 4x40 mm ankkurinauloilla. (6 naulaa palkkiin ja 6 naulaa pilariin) Ikkunat ja ovet Ikkunat ovat u-arvoltaan vähintään 1,0 W/m2 K. Ikkunat liitetään runkoon tarkoitukseen soveltuvilla puuruuveilla. Ikkunan ja rungon välinen sauma tiivistetään uretaanivaahdolla. Uretaanivaahto pyritään vaahdottamaan siten, ettei sitä tarvitse jälkeenpäin leikata, koska vaahdon umpinainen pinta on tiiviimpi kuin leikattu pinta. Ikkunapellit asennetaan siten, että niiden kaato on vähintään 25 astetta.

15 2 RAKENNELASKELMAT Rakennelaskelmat on tehty ja rakennetiedot poimittu Finnwood 2.3 ohjelmasta. HUOMIOT: - EN 1995-1-1-standardin, sen täydennysosan A1:2008 ja Suomen kansallisten liitteiden sekä RIL 205-1-2009 -suunnitteluohjeen mukainen laskenta - VTT on tehnyt kolmannen osapuolen tarkistuksen ohjelmalle (VTT-S-00482-10) - MRT = Murtorajatila, KRT = Käyttörajatila - *) Yhteisvaikutustarkasteluissa %-luku tarkoittaa mitoitusarvon ja raja-arvon suhdetta, ei todellista käyttöastetta - Liittyvän alapuolisen rakenteen tukipainekestävyys tulee tarkistaa erikseen - Mitoituksessa ei huomioida ulokkeiden alle 20 mm taipumaa ylöspäin - Värähtely- ja taipumatarkastelua ei tehdä alle 200 mm pituisille ulokkeille - Leikkausmuodonmuutos on mukana käyttörajatilamitoituksessa - Leikkausmuodonmuutos ei ole mukana voimasuureiden laskennassa - Värähtelyn minimoimiseksi tulee varmistaa ankkurointi myös välituella/tuilla - Rakenneosan koon vaikutus lujuuteen on otettu huomioon ominaisarvoissa kertoimilla kh ja kl - Suunnittelijan tulee kiinnittää huomiota myös rakennedetaljeihin ja varmistaa, ettei rakenteisiin muodostu vesitaskuja 2.1 Välipohjapalkisto (Kerto-S 45x225mm k480) RAKENNETIEDOT: Rakennetyyppi: Lattiapalkki/laatta Materiaali: KERTO-S syrjällään Poikkileikkaus: 45x225 (B=45 mm, H=225 mm) Käyttöluokka: 2 Seuraamusluokka: CC2 (KFI=1.0) Jako/kuormituslev.: 480 mm (pintakuormille) Uloke-/jännevälipituudet: Uloke/jänneväli: Vaakamitta [mm]: Jänneväli 1 3800.0 Jänneväli 2 3700.0 Yhteensä: 7500.0 Tuki: Sijainti x [mm]: Leveys [mm]: Tyyppi: 1: 0 45 Kiinteä niveltuki (X,Z) 2: 3800 98 Liukutuki (Z) 3: 7500 45 Liukutuki (Z) KUORMITUSTIEDOT: Omapaino (Omapaino, Pysyvä): Rakenneosan paino: QZ = 0.052 kn/m x = 0-7500 mm Pintakuorma: 1: QZ = 0.600 kn/m2 x = 0-7500 mm Pintakuorma: 2: QZ = 0.300 kn/m2 x = 0-7500 mm Hyötykuorma (Hyötykuorma A, Keskipitkä, MRT/KRT-liikkuvuus = 100.0 %): Pintakuorma: 1: QZ = 2.000 kn/m2 x = 0-7500 mm MITOITUS: Mitoitusstandardi: EN 1995-1-1:2004 + A1:2008 + RIL 205-1-2009 Kokonaiskäyttöaste: 95.8 %

16 MITOITUSPARAMETRIT: Taipumaraja Winst: L/400 Taipumaraja Wnet,fin: L/300 Korotuskerroin, vasen uloke: 2.00 Korotuskerroin, oikea uloke: 2.00 Nurjahdus on estetty molempiin suuntiin (y ja z) Kiepahdus taivutuksesta My (y-askelin suhteen): Rakenne on täysin sivuttaistuettu yläpuolelta Rakenne on täysin sivuttaistuettu alapuolelta Kuormitus vaikuttaa rakenteen yläpintaan (Lef1 = Lk1+2xH ja Lef2 = Lk2) HUOM! Lk1:ta käytetään, kun My>0 ja Lk2:ta, kun My<0 VÄRÄHTELYN LASKENTA-ASETUKSET: Huoneen suurin mitta L [m]: 6.0 Lattiarakenteen leveys B [m]: 5.0 Välipohjan tuentatapa: 2 reunaa tuettu Ulokkeen lyhennys [mm]: 0.0 Poikittaisjäykisteet: 2 jäykistelinjaa/jänneväli Yläpuolinen lattialevy: Havuvaneri 18 mm Liittorakennevaikutus: Ei liittovaikutusta Kelluva rakenne / poikittaiskoolaus+levytys: Ei kelluvaa rakennetta Alapuoliset poikittaiskoolaukset: 100x22 k400 Pinta-alayksikön massa [kg/m2]: 161 HUOM! Poikittaisjäykisteet vaativat vetolaudan 22x100 (min C18), joka kiinnitetään jäykisteisiin vähintään naulauksella 2.8x75 k200 HUOM! Laskelmissa oletetaan, että poikittaisjäykisteen ylä- ja alapuolella on vetolauta tai levytys HUOM! Laskelmissa oletetaan, että lattialevyt asennetaan poikittain lattian pituussuuntaan nä h- den HUOM! Alapuoliset poikittaiskoolaukset on kiinnitettävä lattiapalkkeihin ruuveilla tai profiloiduilla kampa- tai kierrenauloilla HUOM! Laskelmissa on käytetty poikittaiskoolaukselle sahatavaran C18 materiaaliarvoja HUOM! Lattiapalkin jatkuvuus on huomioitu laskelmissa käyttämällä ekvivalentteja jännevälejä seuraavasti: Reunajännevälit 0.90xL MITOITUKSEN ÄÄRIARVOT: Tarkastelu: Mitoitusarvo: Raja-arvo: Käyttöaste *): Sijainti x: Leikkaus (z): 4.72 kn 18.45 kn 25.6 % 3800 mm Keskipitkä Taivutus (My): 3.51 knm 11.53 knm 30.5 % 3800 mm Keskipitkä (ilman kiepahdusta): 3.51 knm 11.53 knm 30.5 % 3800 mm Keskipitkä Tukipaine, tuki 1: 3.19 kn 13.50 kn 23.6 % 0 mm Keskipitkä Tukipaine, tuki 2: 9.36 kn 28.44 kn 32.9 % 3800 mm Keskipitkä Tukipaine, tuki 3: 3.10 kn 13.50 kn 23.0 % 7500 mm Keskipitkä Winst: 4.6 mm 9.5 mm 48.5 % 1688 mm Wnet,fin: 6.4 mm 12.7 mm 50.2 % 1688 mm Taipuma U: 0.5 mm 0.5 mm 95.8% (Värähtelytarkastelu) Taajuus f1: 9.5 Hz 9.0 Hz 94.7% (Värähtelytarkastelu) TUKIREAKTIOT: Tuki: MRTmax: MRTmin: KRTmax: KRTmin: 1: 3.19 kn 0.31 kn 2.29 kn 0.48 kn 2: 9.36 kn 2.04 kn 6.77 kn 2.27 kn 3: 3.10 kn 0.24 kn 2.22 kn 0.43 kn - KRT tukireaktiot ovat vain vertailua varten

17 2.2 Aukkojen ylityspalkit 2.2.1 2800mm ikkuna-aukko ja autotallin oviaukko (Kerto-S 39x360mm) RAKENNETIEDOT: Rakennetyyppi: Kattopalkki/laatta Materiaali: KERTO-S syrjällään Poikkileikkaus: 39x360 (B=39 mm, H=360 mm) Käyttöluokka: 1 Seuraamusluokka: CC2 (KFI=1.0) Jako/kuormituslev.: 3750 mm (pintakuormille) Uloke-/jännevälipituudet: Uloke/jänneväli: Vaakamitta [mm]: Jänneväli 1 2800.0 Yhteensä: 2800.0 Tuki: Sijainti x [mm]: Leveys [mm]: Tyyppi: 1: 0 95 Liukutuki (Z) 2: 2800 95 Kiinteä niveltuki (X,Z) KUORMITUSTIEDOT: Omapaino (Omapaino, Pysyvä): Rakenneosan paino: QZ = 0.072 kn/m x = 0-2800 mm Pintakuorma: 1: QZ = 0.500 kn/m2 x = 0-2800 mm Lumikuorma (Lumikuorma Sk<2.75 kn/m2, Keskipitkä): Pintakuorma: 1: QZ = 2.000 kn/m2 x = 0-2800 mm Tuulikuorma (alas) (Tuulikuorma, Hetkellinen): Pintakuorma: 1: Qz = 1.000 kn/m2 x = 0-2800 mm Tuulikuorma (ylös) (Tuulikuorma, Hetkellinen): Pintakuorma: 1: Qz = -1.000 kn/m2 x = 0-2800 mm MITOITUS: Mitoitusstandardi: EN 1995-1-1:2004 + A1:2008 + RIL 205-1-2009 Kokonaiskäyttöaste: 96.8 % MITOITUSPARAMETRIT: Taipumaraja Wnet,fin: L/300 Korotuskerroin, vasen uloke: 2.00 Korotuskerroin, oikea uloke: 2.00 Nurjahdus on estetty molempiin suuntiin (y ja z) Kiepahdus taivutuksesta My (y-askelin suhteen): Rakenne on täysin sivuttaistuettu yläpuolelta Rakenne on täysin sivuttaistuettu alapuolelta Kuormitus vaikuttaa rakenteen yläpintaan (Lef1 = Lk1+2xH ja Lef2 = Lk2) HUOM! Lk1:ta käytetään, kun My>0 ja Lk2:ta, kun My<0 MITOITUKSEN ÄÄRIARVOT: Tarkastelu: Mitoitusarvo: Raja-arvo: Käyttöaste *): Sijainti x:

Leikkaus (z): 18.88 kn 25.58 kn 73.8 % 0 mm Keskipitkä Taivutus (My): 13.22 knm 24.18 knm 54.7 % 1400 mm Keskipitkä (ilman kiepahdusta): 13.22 knm 24.18 knm 54.7 % 1400 mm Keskipitkä Tukipaine, tuki 1: 18.88 kn 19.50 kn 96.8 % 0 mm Keskipitkä Tukipaine, tuki 2: 18.88 kn 19.50 kn 96.8 % 2800 mm Keskipitkä Wfin: 6.8 mm -- mm 0.0 % 1400 mm Wnet,fin: 6.8 mm 9.3 mm 72.8 % 1400 mm TUKIREAKTIOT: Tuki: MRTmax: MRTmin: KRTmax: KRTmin: 1: 23.61 kn -5.42 kn 15.33 kn -2.52 kn 2: 23.61 kn -5.42 kn 15.33 kn -2.52 kn - Tukipisteisiin syntyy nostetta, varmista ankkurointi - KRT tukireaktiot ovat vain vertailua varten 18 2.2.2 Muu osuus (Kerto-S 39x200mm) RAKENNETIEDOT: Rakennetyyppi: Kattopalkki/laatta Materiaali: KERTO-S syrjällään Poikkileikkaus: 39x200 (B=39 mm, H=200 mm) Käyttöluokka: 1 Seuraamusluokka: CC2 (KFI=1.0) Jako/kuormituslev.: 3750 mm (pintakuormille) Uloke-/jännevälipituudet: Uloke/jänneväli: Vaakamitta [mm]: Jänneväli 1 1600.0 Yhteensä: 1600.0 Tuki: Sijainti x [mm]: Leveys [mm]: Tyyppi: 1: 0 95 Liukutuki (Z) 2: 1600 95 Kiinteä niveltuki (X,Z) KUORMITUSTIEDOT: Omapaino (Omapaino, Pysyvä): Rakenneosan paino: QZ = 0.040 kn/m x = 0-1600 mm Pintakuorma: 1: QZ = 0.500 kn/m2 x = 0-1600 mm Lumikuorma (Lumikuorma Sk<2.75 kn/m2, Keskipitkä): Pintakuorma: 1: QZ = 2.000 kn/m2 x = 0-1600 mm Tuulikuorma (alas) (Tuulikuorma, Hetkellinen): Pintakuorma: 1: Qz = 1.000 kn/m2 x = 0-1600 mm Tuulikuorma (ylös) (Tuulikuorma, Hetkellinen): Pintakuorma: 1: Qz = -1.000 kn/m2 x = 0-1600 mm MITOITUS: Mitoitusstandardi: EN 1995-1-1:2004 + A1:2008 + RIL 205-1-2009 Kokonaiskäyttöaste: 77.8 %

19 MITOITUSPARAMETRIT: Taipumaraja Wnet,fin: L/300 Korotuskerroin, vasen uloke: 2.00 Korotuskerroin, oikea uloke: 2.00 Nurjahdus on estetty molempiin suuntiin (y ja z) Kiepahdus taivutuksesta My (y-askelin suhteen): Rakenne on täysin sivuttaistuettu yläpuolelta Rakenne on täysin sivuttaistuettu alapuolelta Kuormitus vaikuttaa rakenteen yläpintaan (Lef1 = Lk1+2xH ja Lef2 = Lk2) HUOM! Lk1:ta käytetään, kun My>0 ja Lk2:ta, kun My<0 MITOITUKSEN ÄÄRIARVOT: Tarkastelu: Mitoitusarvo: Raja-arvo: Käyttöaste *): Sijainti x: Leikkaus (z): 10.76 kn 14.21 kn 75.7 % 0 mm Keskipitkä Taivutus (My): 4.30 knm 8.01 knm 53.8 % 800 mm Keskipitkä (ilman kiepahdusta): 4.30 knm 8.01 knm 53.8 % 800 mm Keskipitkä Tukipaine, tuki 1: 10.76 kn 19.50 kn 55.2 % 0 mm Keskipitkä Tukipaine, tuki 2: 10.76 kn 19.50 kn 55.2 % 1600 mm Keskipitkä Wfin: 4.1 mm -- mm 0.0 % 800 mm Wnet,fin: 4.1 mm 5.3 mm 77.8 % 800 mm TUKIREAKTIOT: Tuki: MRTmax: MRTmin: KRTmax: KRTmin: 1: 13.46 kn -3.12 kn 8.73 kn -1.47 kn 2: 13.46 kn -3.12 kn 8.73 kn -1.47 kn - Tukipisteisiin syntyy nostetta, varmista ankkurointi - KRT tukireaktiot ovat vain vertailua varten 2.3 Etuterassin palkki (GL32c 115x180mm) RAKENNETIEDOT: Rakennetyyppi: Kattopalkki/laatta Materiaali: GL32c Poikkileikkaus: 115x180 (B=115 mm, H=180 mm) Käyttöluokka: 1 Seuraamusluokka: CC2 (KFI=1.0) Jako/kuormituslev.: 1500 mm (pintakuormille) Uloke-/jännevälipituudet: Uloke/jänneväli: Vaakamitta [mm]: Jänneväli 1 3000.0 Yhteensä: 3000.0 Tuki: Sijainti x [mm]: Leveys [mm]: Tyyppi: 1: 0 95 Liukutuki (Z) 2: 3000 95 Kiinteä niveltuki (X,Z) KUORMITUSTIEDOT: Omapaino (Omapaino, Pysyvä): Rakenneosan paino: QZ = 0.103 kn/m x = 0-3000 mm Pintakuorma: 1: QZ = 0.500 kn/m2 x = 0-3000 mm

20 Lumikuorma (Lumikuorma Sk<2.75 kn/m2, Keskipitkä): Pintakuorma: 1: QZ = 2.000 kn/m2 x = 0-3000 mm Tuulikuorma (alas) (Tuulikuorma, Hetkellinen): Pintakuorma: 1: Qz = 1.000 kn/m2 x = 0-3000 mm Tuulikuorma (ylös) (Tuulikuorma, Hetkellinen): Pintakuorma: 1: Qz = -1.000 kn/m2 x = 0-3000 mm MITOITUS: Mitoitusstandardi: EN 1995-1-1:2004 + A1:2008 + RIL 205-1-2009 Kokonaiskäyttöaste: 77.8 % MITOITUSPARAMETRIT: Taipumaraja Wnet,fin: L/300 Korotuskerroin, vasen uloke: 2.00 Korotuskerroin, oikea uloke: 2.00 Nurjahdus on estetty molempiin suuntiin (y ja z) Kiepahdus taivutuksesta My (y-askelin suhteen): Rakenne on täysin sivuttaistuettu yläpuolelta Rakenne on täysin sivuttaistuettu alapuolelta Kuormitus vaikuttaa rakenteen yläpintaan (Lef1 = Lk1+2xH ja Lef2 = Lk2) HUOM! Lk1:ta käytetään, kun My>0 ja Lk2:ta, kun My<0 MITOITUKSEN ÄÄRIARVOT: Tarkastelu: Mitoitusarvo: Raja-arvo: Käyttöaste *): Sijainti x: Leikkaus (z): 8.22 kn 19.72 kn 41.7 % 3000 mm Keskipitkä Taivutus (My): 6.17 knm 14.57 knm 42.3 % 1500 mm Keskipitkä (ilman kiepahdusta): 6.17 knm 14.57 knm 42.3 % 1500 mm Keskipitkä Tukipaine, tuki 1: 8.22 kn 43.12 kn 19.1 % 0 mm Keskipitkä Tukipaine, tuki 2: 8.22 kn 43.12 kn 19.1 % 3000 mm Keskipitkä Wfin: 7.8 mm -- mm 0.0 % 1500 mm Wnet,fin: 7.8 mm 10.0 mm 77.8 % 1500 mm TUKIREAKTIOT: ------------------------------------ Tuki: MRTmax: MRTmin: KRTmax: KRTmin: 1: 10.25 kn -2.22 kn 6.68 kn -0.97 kn 2: 10.25 kn -2.22 kn 6.68 kn -0.97 kn - Tukipisteisiin syntyy nostetta, varmista ankkurointi - KRT tukireaktiot ovat vain vertailua varten 2.4 Takaterassin palkki (GL32c 115x180mm) RAKENNETIEDOT: Rakennetyyppi: Kattopalkki/laatta Materiaali: GL32c Poikkileikkaus: 115x180 (B=115 mm, H=180 mm) Käyttöluokka: 1 Seuraamusluokka: CC2 (KFI=1.0) Jako/kuormituslev.: 2000 mm (pintakuormille)

21 Uloke-/jännevälipituudet: Uloke/jänneväli: Vaakamitta [mm]: Jänneväli 1 2500.0 Yhteensä: 2500.0 Tuki: Sijainti x [mm]: Leveys [mm]: Tyyppi: 1: 0 115 Liukutuki (Z) 2: 2500 115 Kiinteä niveltuki (X,Z) KUORMITUSTIEDOT: Omapaino (Omapaino, Pysyvä): Rakenneosan paino: QZ = 0.103 kn/m x = 0-2500 mm Pintakuorma: 1: QZ = 0.500 kn/m2 x = 0-2500 mm Lumikuorma (Lumikuorma Sk<2.75 kn/m2, Keskipitkä): Pintakuorma: 1: QZ = 2.000 kn/m2 x = 0-2500 mm Tuulikuorma (alas) (Tuulikuorma, Hetkellinen): Pintakuorma: 1: Qz = 1.000 kn/m2 x = 0-2500 mm Tuulikuorma (ylös) (Tuulikuorma, Hetkellinen): Pintakuorma: 1: Qz = -1.000 kn/m2 x = 0-2500 mm MITOITUS: Mitoitusstandardi: EN 1995-1-1:2004 + A1:2008 + RIL 205-1-2009 Kokonaiskäyttöaste: 61.1 % MITOITUSPARAMETRIT: Taipumaraja Wnet,fin: L/300 Korotuskerroin, vasen uloke: 2.00 Korotuskerroin, oikea uloke: 2.00 Nurjahdus on estetty molempiin suuntiin (y ja z) Kiepahdus taivutuksesta My (y-askelin suhteen): Kiepahdustukiväli rakenteen yläpuolella: Lk1 = Päätukien välimatka Kiepahdustukiväli rakenteen alapuolella: Lk2 = Päätukien välimatka Kuormitus vaikuttaa rakenteen yläpintaan (Lef1 = Lk1+2xH ja Lef2 = Lk2) HUOM! Lk1:ta käytetään, kun My>0 ja Lk2:ta, kun My<0 MITOITUKSEN ÄÄRIARVOT: Tarkastelu: Mitoitusarvo: Raja-arvo: Käyttöaste *): Sijainti x: Leikkaus (z): 9.09 kn 19.72 kn 46.1 % 2500 mm Keskipitkä Taivutus (My): 5.68 knm 14.57 knm 39.0 % 1250 mm Keskipitkä (ilman kiepahdusta): 5.68 knm 14.57 knm 39.0 % 1250 mm Keskipitkä Tukipaine, tuki 1: 9.09 kn 50.02 kn 18.2 % 0 mm Keskipitkä Tukipaine, tuki 2: 9.09 kn 50.02 kn 18.2 % 2500 mm Keskipitkä Wfin: 5.1 mm -- mm 0.0 % 1250 mm Wnet,fin: 5.1 mm 8.3 mm 61.1 % 1250 mm TUKIREAKTIOT: Tuki: MRTmax: MRTmin: KRTmax: KRTmin: 1: 11.34 kn -2.51 kn 7.38 kn -1.12 kn 2: 11.34 kn -2.51 kn 7.38 kn -1.12 kn - Tukipisteisiin syntyy nostetta, varmista ankkurointi - KRT tukireaktiot ovat vain vertailua varten

22 2.5 Parvekkeen kannattimet (C24 48x147mm k400) RAKENNETIEDOT: Rakennetyyppi: Lattiapalkki/laatta Materiaali: C24 Poikkileikkaus: 48x147 (B=48 mm, H=147 mm) Käyttöluokka: 2 Seuraamusluokka: CC2 (KFI=1.0) Jako/kuormituslev.: 400 mm (pintakuormille) Uloke-/jännevälipituudet: Uloke/jänneväli: Jänneväli 1 2000.0 Yhteensä: 2000.0 Vaakamitta [mm]: Tuki: Sijainti x [mm]: Leveys [mm]: Tyyppi: 1: 0 45 Kiinteä niveltuki (X,Z) 2: 2000 45 Liukutuki (Z) KUORMITUSTIEDOT: Omapaino (Omapaino, Pysyvä): Rakenneosan paino: QZ = 0.035 kn/m x = 0-2000 mm Pintakuorma: 1: QZ = 0.600 kn/m2 x = 0-2000 mm Pintakuorma: 2: QZ = 0.300 kn/m2 x = 0-2000 mm Hyötykuorma (Hyötykuorma A, Keskipitkä, MRT/KRT-liikkuvuus = 100.0 %): Pintakuorma: 1: QZ = 2.500 kn/m2 x = 0-2000 mm Hyötyk. pistekuormatark. (Hyötykuorma, lyhytaikainen, Lyhytaikainen, MRT/KRT-liikkuvuus = 100.0 %): Pistekuorma: 1: FZ = 2.00 kn x = 1000.0 mm( 2 kn) MITOITUS: Mitoitusstandardi: EN 1995-1-1:2004 + A1:2008 + RIL 205-1-2009 Kokonaiskäyttöaste: 94.7 % MITOITUSPARAMETRIT: Taipumaraja Winst: L/400 Taipumaraja Wnet,fin: L/300 Korotuskerroin, vasen uloke: 2.00 Korotuskerroin, oikea uloke: 2.00 Nurjahdus on estetty molempiin suuntiin (y ja z) Kiepahdus taivutuksesta My (y-askelin suhteen): Rakenne on täysin sivuttaistuettu yläpuolelta Rakenne on täysin sivuttaistuettu alapuolelta Kuormitus vaikuttaa rakenteen yläpintaan (Lef1 = Lk1+2xH ja Lef2 = Lk2) HUOM! Lk1:ta käytetään, kun My>0 ja Lk2:ta, kun My<0 VÄRÄHTELYN LASKENTA-ASETUKSET: Huoneen suurin mitta L [m]: 5 Lattiarakenteen leveys B [m]: 5 Välipohjan tuentatapa: 2 reunaa tuettu Ulokkeen lyhennys [mm]: 0.0 Poikittaisjäykisteet: 2 jäykistelinjaa/jänneväli Yläpuolinen lattialevy: Havuvaneri 18 mm Liittorakennevaikutus: Ei liittovaikutusta Kelluva rakenne / poikittaiskoolaus+levytys: Ei kelluvaa rakennetta Alapuoliset poikittaiskoolaukset: 100x22 k300

Pinta-alayksikön massa [kg/m2]: 174 HUOM! Poikittaisjäykisteet vaativat vetolaudan 22x100 (min C18), joka kiinnitetään jäykisteisiin vähintään naulauksella 2.8x75 k200 HUOM! Laskelmissa oletetaan, että poikittais jäykisteen ylä- ja alapuolella on vetolauta tai levytys HUOM! Laskelmissa oletetaan, että lattialevyt asennetaan poikittain lattian pituussuuntaan nä h- den HUOM! Alapuoliset poikittaiskoolaukset on kiinnitettävä lattiapalkkeihin ruuveilla tai profiloiduilla kampa- tai kierrenauloilla HUOM! Laskelmissa on käytetty poikittaiskoolaukselle sahatavaran C18 materiaaliarvoja MITOITUKSEN ÄÄRIARVOT: Tarkastelu: Mitoitusarvo: Raja-arvo: Käyttöaste *): Sijainti x: Leikkaus (z): 1.95 kn 6.72 kn 29.1 % 0 mm Keskipitkä Taivutus (My): 1.73 knm 2.68 knm 64.5 % 1000 mm Lyhytaikainen (ilman kiepahdusta): 1.73 knm 2.68 knm 64.5 % 1000 mm Lyhytaikainen Tukipaine, tuki 1: 1.95 kn 6.43 kn 30.4 % 0 mm Keskipitkä Tukipaine, tuki 2: 1.95 kn 6.43 kn 30.4 % 2000 mm Keskipitkä Winst: 3.3 mm 5.0 mm 65.4 % 1000 mm Wnet,fin: 3.8 mm 6.7 mm 56.7 % 1000 mm Taipuma U: 0.5 mm 0.6 mm 94.7% (Värähtelytarkastelu) Taajuus f1: 17.6 Hz 9.0 Hz 51.0% (Värähtelytarkastelu) TUKIREAKTIOT: Tuki: MRTmax: MRTmin: KRTmax: KRTmin: 1: 1.95 kn 0.36 kn 1.40 kn 0.40 kn 2: 1.95 kn 0.36 kn 1.40 kn 0.40 kn - KRT tukireaktiot ovat vain vertailua varten 23 2.6 Parvekkeen palkki (GL32c 115x180mm) RAKENNETIEDOT: Rakennetyyppi: Kattopalkki/laatta Materiaali: GL32c Poikkileikkaus: 115x180 (B=115 mm, H=180 mm) Käyttöluokka: 1 Seuraamusluokka: CC2 (KFI=1.0) Jako/kuormituslev.: 2000 mm (pintakuormille) Uloke-/jännevälipituudet: Uloke/jänneväli: Jänneväli 1 2500.0 Yhteensä: 2500.0 Vaakamitta [mm]: Tuki: Sijainti x [mm]: Leveys [mm]: Tyyppi: 1: 0 95 Liukutuki (Z) 2: 2500 95 Kiinteä niveltuki (X,Z) KUORMITUSTIEDOT: Omapaino (Omapaino, Pysyvä): Rakenneosan paino: QZ = 0.103 kn/m x = 0-2500 mm Pintakuorma: 1: QZ = 0.500 kn/m2 x = 0-2500 mm

24 Lumikuorma (Lumikuorma Sk<2.75 kn/m2, Keskipitkä): Pintakuorma: 1: QZ = 2.000 kn/m2 x = 0-2500 mm Tuulikuorma (alas) (Tuulikuorma, Hetkellinen): Pintakuorma: 1: Qz = 1.000 kn/m2 x = 0-2500 mm Tuulikuorma (ylös) (Tuulikuorma, Hetkellinen): Pintakuorma: 1: Qz = -1.000 kn/m2 x = 0-2500 mm MITOITUS: Mitoitusstandardi: EN 1995-1-1:2004 + A1:2008 + RIL 205-1-2009 Kokonaiskäyttöaste: 61.1 % MITOITUSPARAMETRIT: Taipumaraja Wnet,fin: L/300 Korotuskerroin, vasen uloke: 2.00 Korotuskerroin, oikea uloke: 2.00 Nurjahdus on estetty molempiin suuntiin (y ja z) Kiepahdus taivutuksesta My (y-askelin suhteen): Rakenne on täysin sivuttaistuettu yläpuolelta Rakenne on täysin sivuttaistuettu alapuolelta Kuormitus vaikuttaa rakenteen yläpintaan (Lef1 = Lk1+2xH ja Lef2 = Lk2) HUOM! Lk1:ta käytetään, kun My>0 ja Lk2:ta, kun My<0 MITOITUKSEN ÄÄRIARVOT: Tarkastelu: Mitoitusarvo: Raja-arvo: Käyttöaste *): Sijainti x: Leikkaus (z): 9.09 kn 19.72 kn 46.1 % 0 mm Keskipitkä Taivutus (My): 5.68 knm 14.57 knm 39.0 % 1250 mm Keskipitkä (ilman kiepahdusta): 5.68 knm 14.57 knm 39.0 % 1250 mm Keskipitkä Tukipaine, tuki 1: 9.09 kn 43.12 kn 21.1 % 0 mm Keskipitkä Tukipaine, tuki 2: 9.09 kn 43.12 kn 21.1 % 2500 mm Keskipitkä Wfin: 5.1 mm -- mm 0.0 % 1250 mm Wnet,fin: 5.1 mm 8.3 mm 61.1 % 1250 mm TUKIREAKTIOT: ------------------------------------ Tuki: MRTmax: MRTmin: KRTmax: KRTmin: 1: 11.34 kn -2.51 kn 7.38 kn -1.12 kn 2: 11.34 kn -2.51 kn 7.38 kn -1.12 kn - Tukipisteisiin syntyy nostetta, varmista ankkurointi - KRT tukireaktiot ovat vain vertailua varten

25 3 ENERGIASELVITYS 3.1 Energiaselvityksen lähtötiedot Energiaselvitys on tehty ISOVER:n ja DOF-tech Oy:n yhteistyöllä tekemällä laskentaohjelmalla, joka löytyy osoitteesta www.laskentapalvelut.fi. Kuvat on poimittu ohjelmasta. KUVA 1. Laskennan lähtötiedot (Kuva: www.laskentapalvelut.fi)

KUVA 2. Laskennan lähtötiedot (Kuva: www.laskentapalvelut.fi) 26

27 3.2 Energiaselvityksen päätiedot KUVA 3. Energiaselvityksen päätiedot (Kuva: www.laskentapalvelut.fi)

KUVA 4. Energiaselvityksen päätiedot (Kuva: www.laskentapalvelut.fi) 28

29 4 POHDINTA Pientalon suunnittelu on pitkäkestoinen ja aikaa vievä prosessi. On paljon huomioon otettavia asioita ja niiden yhdistäminen voi joskus olla vaikeaa. Talomme suunnittelu aloitettiin syksyllä 2011, kun tonttiarvonnan tulokset oli julkistettu. Ajan saatossa suunnitelmiin on tullut paljon muutoksia, mutta muutoksien tuleminen kuuluu varmasti suunnittelun kuvaan. Paras vaihtoehto ei suinkaan ole aina se ensimmäinen suunnitelma. Tämä kohteemme on myös tavallista yksikerroksista pientaloa haastavampi suunnitella. Tontti, sisäänajoväylän sijainti, ilmansuunnat, ekologiset tavoitteet, huonejärjestys, kaavamerkinnät, jätevesiviemärin korkeusasema ym. vaikuttivat kaikki osaltaan talomme rakennus- ja rakennesuunnitelmiin. Suunnitteluun voi käyttää aikaa niin paljon kuin sitä vaan on käytettävissä. Aina löytyy jokin kohta mitä voisi kehittää ja miettiä uudestaan. Mutta kuitenkin, erään suunnittelijan sanoja lainatakseni voin todeta, että kaikki suunnitelmat saadaan toimimaan, kunhan vain tarpeeksi jaksaa pyöritellä vaihtoehtoja. Myös lämmitysjärjestelmä on ollut monen pohdinnan alla. Internetistä löytyy monia laskureita energiakustannusten vertailuun. Niihin kannattaa kuitenkin suhtautua tietyllä varauksella. Suurin osa niistä on lämmitysjärjestelmätoimittajien omia laskureita, ja ne voivat antaa paremman kuvan valmistajan tarjoamasta tuotteesta. Tein vertailua yhdellä mielestäni puolueettomalla laskurilla. Tämä laskuri löytyy osoitteesta www.biohousing.eu.com/heatingtool ja seuraavat kuvat on otettu sivuilta syötettyäni talomme tiedot. Lämmitysjärjestelmien vertailuun vaikuttavia tekijöitä on huoneiston lämmitettävä rakennustilavuus, asukasmäärä, ominaiskulutus, polttoaineiden hinnat, huoltokustannukset ja investointikustannukset. Investointikustannuksiin on huomioitava myös mahdollisen lainanrahan koron osuus. Tämän laskelman mukaan edullisin vaihtoehto lämmitysjärjestelmäksi olisi puupelletti. Seuraavina tulevat maalämpö, kaukolämpö, varaava sähkö ja öljy. Laskelmassa ei ole huomioitu huoltokustannuksia niiden vaikean arvioinnin takia, mutta todennäköisesti pellettikattilalla tai maalämpöpumpulla on suuremmat huoltokustannukset, kuin sähkötai kaukolämpöjärjestelmällä. Kaukolämpö olisi todennäköisesti edullisin vaihtoehto,

30 mutta sitä ei ole Risson asuinalueella mahdollista valita. Pellettilämmitys vaatii oman, meidän tapauksessa noin kahdeksan kuution varastotilan, joka ei olisi ollut kovin helposti toteutettavissa. Tässä laskelmassa on myös oletettu, että pellettivarastoa ei tarvitse rakentaa erikseen, vaan se voidaan sijoittaa esim. ullakkotilaan. Korko on oletettu seuraavan 15 vuoden aikana olevan keskimäärin 5% ja sähkönhinta 0,122 /kwh. Näistä viidestä vaihtoehdosta voidaan sulkea pois kaukolämpö, öljylämmitys ja puupellettilämmitys. Jäljelle jää lämpöpumppu ja varaava sähkö. Lämpöpumppu voi olla ilmavesilämpöpumppu, joka ottaa lämpöenergian ilmasta tai maalämpöpumppu, joka ottaa lämmön maaperästä. Ilma-vesilämpöpumpun hyötysuhde kuitenkin heikkenee kovilla pakkasilla, joten vertailuun valittiin maalämpöjärjestelmä ja varaava sähköjärjestelmä. Maalämpöjärjestelmään menevän 10 000 euron lisäinvestoinnin takaisinmaksuaika tämän hetkisellä sähkön hinnalla ja koron määrällä on noin 12 vuotta (jos huoltokustannuksia ei huomioida). Sähkön hinta todennäköisesti tulee nousemaan, mutta samoin saattaa käydä korkoprosentille. Huoltokustannukset tulisi pysyä maalämpöpumpulla alhaisina, jotta voidaan saavuttaa huomattavaa säästöä. Maalämpöjärjestelmä on kuitenkin ekologisempi vaihtoehto kuin suora sähkölämmitys, joten lämmitysjärjestelmäksi valittiin maalämpö.

KUVA 5. Lämmitysjärjestelmä (Kuva: www.biohousing.eu.com/heatingtool) 31

KUVA 6. Lämmitysjärjestelmä (Kuva: www.biohousing.eu.com/heatingtool) 32

KUVA 6. Lämmitysjärjestelmä (Kuva: www.biohousing.eu.com/heatingtool) 33

34 LÄHTEET Energiaselvitys. www.laskentapalvelut.fi HB-Betoniteollisuus Oy Harkkokäsikirja. www.harkkokivitalo.fi/harkkokirja/index.html Lämmitysjärjestelmien vertailutyökalu. www.biohousing.eu.com/heatingtool Tampereen kaupunki. Rakentamistapaohje 2012, Risson asuinalue Weber Saint-Gobain Leca-harkkorakenteet suunnitteluohje 2011. www.e-weber.fi/weber/lisaetietotilaus/julkaisut-ja-naeytteet/suunnitteluohjeet/lecakevytsorakatot-suunnitteluohjeet.html Ylöjärven kaupunki. Ohjeita suunnittelijalle 2013.

LIITTEET 35 Liite 1. Asemapiirros KORKEUSKOORDINAATISTOJÄRJESTELMÄ: N2000 TONTIN PINTA-ALA: 690 m2 SALLITTU KERROSALA: 220 m2 RAKENNETTU KERROSALA: 0 m2 RAKENNETTAVA KERROSALA: 194.3 m2 RAKENNUS LIITETÄÄN KUNNALLISTEKNIIKKAAN KERROSALALASKELMA: US250mm 1. krs. 113.3 m2 111.7 m2 0. krs. 80.2 m2 78.0 m2 P +116.59 (+116.59) Komposti 30000 6742/4 r75% II α=18 9657 +118.19 (+117.19) 11434 23000 2000 1400 8000 +121.82 +119.12 AO ro-8184-1 690 m2 +119.99 (+117.99) 10500 5021 Pensasaita +117.99 (+117.99) 6742/3 PÄÄPIIRUSTUS ASEMAPIIRROS 1 : 200 ASUINRAKENNUS YHT. 193.5 m2 189.7 m2 SALLITTU 220 m2 Maalämpökaivo Istutusalueen raja +117.59 (+117.59) 6761 6743/5 +117.99 (+118.09) +120.49 1 AP 6500 1500 2608 +120.19 (+118.89) Roskakatos +120.39 (+118.89) 4500 1 AP AJO LIITOS +118.03 PADOTUS +119.12 +120.09 +120.20 (+119.69) TAMPERE/ATALA 6742 4 UUDISRAKENNUS JARI JA RIIKKA KONTTINEN PETÄJÄMÄENKATU 34 33580 TAMPERE

36 Liite 2. Pohjapiirros ja hormipiirros 1.krs 15000 A-A Kaide h=1000 CE-merkitty Yhteensopiva tulisijan kanssa Rakennuksen paloluokka P3 Palovaroittimet sähköverkkoon kytketyt ja paristo- tai akkuvarmenteiset. Rakennus ja siihen kiinteästi liittyvät varusteet ja laitteet tehdään yksityikohdiltaan SRMK:n määräyksiä noudattaen Rakennuksessa koneellinen tulo-poisto-ilmanvaihto, jonka vuosihyötysuhde on vähintään 45%, erillisen suunnitelman mukaisesti 1500 6500 6500 0.krs AT O 25x24 IKK 10x6 AT+TEKN. 25.4 m2 (0.6 m2) +120.49 EI30 EI30 MaaL IV MH 8.8 m2 (1.7 m2) IKK 16x16 KIRJASTOHUONE 7.7 m2 (2.2 m2) WC 3.2 m2 ET 4.3 m2 +121.82 IKK 14x20 turvalasi Kaide h=1000 4500 10500 VARASTO EI30 US B EI30 US B VS A Varatie OH 30.9 m2 (3.6 m2) IKK 14x20 turvalasi KT 18.0 m2 (4.7 m2) APK JK PA IKK 14x14 UO 10x21 IKK 6x16 IKK 16x6 VH 1.3 m2 Alaslasku H=2200 12500 IKK 16x14 MH 15.0 m2 (2.2 m2) S 4.7 m2 (0.4 m2) +121.67 VS B PH+KHH 16.4 m2 (0.4 m2) IKK 10x4 US A US A IKK 9x16 UO 10x21 TH 17.8 m2 (2.2 m2) +119.12 VS C PPK IKK 9x16 +121.75 UO 10x23 IKK 20x16 IKK 10x16 A-A KERROSALA 193.5 m2 (US 250mm, 189.7 m2) HUONEISTOALA 142.7 m2 TILAVUUS 544 m3 Takka MH 13.9 m2 (2.4 m2) 2500 IKK 10x12 IKK 20x12 7943 2000 8000 2000 1400 TAMPERE/ATALA 6742 4 PÄÄPIIRUSTUS UUDISRAKENNUS POHJAPIIRROS 1 : 100 HORMIPIIRROS 1 : 20 ASUINRAKENNUS JARI JA RIIKKA KONTTINEN PETÄJÄMÄENKATU 34 33580 TAMPERE

37 Liite 3. Julkisivupiirros JULKISIVU KAAKKOON JULKISIVU KOILLISEEN +127.67 +126.91 +124.97 +121.82 +120.09 TIEN PINTA +119.12 JULKISIVU LUOTEESEEN 1. HUOPAKATE, tumma harmaa 2. ULKOVERHOUS, murrettu valkoinen G497 3. AVORÄYSTÄS- JA NURKKALAUDAT, KORISTEOSAT, valkoinen G497 4. KAITEIDEN RIMOITUS, harmaa RR23 5. IKKUNAT, OVET, harmaa RR23 JULKISIVU LOUNAASEEN 6. PILARIT, valkoinen G497 7. SOKKELI, harmaa RR23 PÄÄPIIRUSTUS JULKISIVUPIIRROS 1 : 100 ASUINRAKENNUS TAMPERE/ATALA 6742 4 UUDISRAKENNUS JARI JA RIIKKA KONTTINEN PETÄJÄMÄENKATU 34 33580 TAMPERE

2400 2600 Liite 4. Leikkauspiirros 3400 +121.82 +119.12 38 +127.67 +126.91 +125.99 +121.82 +120.09 TIEN PINTA +119.12 TAMPERE/ATALA 6742 4 UUDISRAKENNUS JARI JA RIIKKA KONTTINEN PETÄJÄMÄENKATU 34 33580 TAMPERE PÄÄPIIRUSTUS LEIKKAUPIIRROS A-A 1 : 20 ASUINRAKENNUS

Liite 5. Rakenneleikkauspiirros YP Huopakate Vesikattovaneri OSB 18mm Tuulenohjainlevyt Tuuletusväli >100mm Kattoristikot k900 + puhallusvilla 450mm + 100mm mineraalivilla Höyrynsulkumuovi: Ikimuovi 2mm Koolaus 48x48mm k400 Sisäverhousmateriaali U=0.07 VP US1 Vaakaverhouspaneli 23mm Pystykoolaus 32x100mm Huokoinen tuulensuojalevy 25mm Pystyrunko 48x147mm +mineraalivilla 150mm Höyrynsulkumuovi: Ikimuovi 2mm Vaakakoolaus 48x48mm +mineraalivilla 50mm Kipsilevy 13mm U=0.17 US2 Sokkelitasoite Lämpöharkko LH-300 Tasoite Pintakäsittely U=0.24 US3 Polyuretaani 100mm Patolevy Bitumihuopa Lämpöharkko LH-300mm Tasoite Pintakäsittely U=0.14 AP Lattiapäällyste Teräsbetonilaatta 90mm Styrox 100+100mm Kapillaarikatkosepeli 6-16mm >200mm + Radonputkisto 100mm salaojaputki Sora/murske >250mm U=0,15 Lattian pintamateriaali Kipsilevy 13mm Kipsilevy 13mm + vesikiertoinen lattialämmitysputkisto OSB-levy 18mm Välipohjapalkki kertopuu 45x265mm (Kerto-S) +mineraalivilla 100mm Koolaus 22x100mm k400 Kipsilevy 13mm Sisäverhousmateriaali IKKUNAT U=1,0 24.3 m2 = 12,3% kerrosalasta OVET U=1,0 39 1:3 US1 YP VP US2 US3 AP TAMPERE/ATALA 6742 4 PÄÄPIIRUSTUS UUDISRAKENNUS RAKENNELEIKKAUPIIRROS A 1 : 20 ASUINRAKENNUS JARI JA RIIKKA KONTTINEN PETÄJÄMÄENKATU 34 33580 TAMPERE

Liite 6. Perustukset ja alapohja 1(2) 22.3.2013 Mittakaava 1:20 40 P1 ESP ROUTA 50mm 1200 Multa Savi ESP ROUTA 50mm Muovi 1500 Teräkset 2 kpl 8mm k400 LTH-300 Bitumikermi Tiivistetty hiekka Polyuretaani 100 mm RUH-300 Radonkaista Teräsverkko B500K 5-150 +119.12 TB ESP 100 ESP 100 8-16mm kapillaarisora 80 200 ESP 50 mm Hiekka >100mm salaojaputki Salaojasora 200 8-32mm MURSKE 400 200 200

Liite 6. Perustukset ja alapohja 2(2) 22.3.2013 Mittakaava 1:20 41 P2 80 200 +119.12 UH-150 Radonkaista TB Teräsverkko B500K 5-150 ESP 100 ESP 100 ESP ROUTA 50mm 1200 8-16mm kapillaarisora >200mm Teräkset 2 kpl 8mm k400 Tiivistetty hiekka 0-16mm UH-200 ESP ROUTA 50mm 1500 Muovi Hiekka Bitumikermi Multa Savi 200 200 Teräkset 2 kpl 10mm 8-32mm MURSKE >200mm 200 >100mm salaojaputki 400 P3 LP-pilari 115x115mm Täkkipultit 4 kpl Juotosvalu Pilariharkko 240 mm 200 100 Muovi Hiekka 8-32mm MURSKE Muovi Hiekka 200 >100mm salaojaputki 400

42 Liite 7. Perustuksien mittakuva 22.3.2013 Mittakaava 1:100 EPS Routa 100mm Salaojaputki 100mm 2000 1189 2804 2527 P3 ANT AP-1.40 1500 Salaojan tarkastuskaivo ANT AP-1.50 6400 Salaojan tarkastuskaivo SVK SVK 1500 300 300 1500 300 EPS Routa 100mm ANT AP-1.50 1500 300 SVK SVK P2 1500 150 2110 1012 2000 Radonputki 110mm salaojaputki 0.krs lattia +0.00 Salaojaputki 100mm ANT AP+0.20 300 300 2028 1094 P1 ANT AP-1.50 ANT AP-1.50 ANT AP-0.90 1500 150 300 SVK SVK Salaojan tarkastuskaivo 1472 7900 2028 2000 Salaojan tarkastuskaivo 4500 2778 3000 10400 SVK 4578

43 Liite 8. Välipohja 22.3.2013 Mittakaava 1:100 2500 Naulalevy 2 kpl/liitos Ankkurinaulat 6+6 kpl 4x40mm LP 115x180 Naulalevy 2 kpl/liitos Ankkurinaulat 6+6 kpl 4x40mm IKK 10x6 (1600) IKK 16x16 (700) IKK 14x20 (500) turvalasi IKK 14x20 (500) turvalasi PALKISTO 48x147 C24 K400 UO 10x23 2097 6306 Ontelolaatasto valmistajan ohjeen mukaan Kantava palkki 3x48x147 Jäykistelinja 48x98 Jäykistelinja 48x98 KP 39x200 PALKISTO KP 45x225 k480 Jäykistelinja 48x98 palkiston alap. Kantava väliseinä 48x98 palkki 2x48x98 HORMI 400x400 IKK 20x16 (700) IKK 10x18 (500) 1023 2073 1560 900 3533 7806 AT O 25x24 1500 KP 39x200 palkiston alap. IKK 16x12 (900) UO 10x21 IKK 6x16 (500) IKK 16x6 (1000) 4500 Naulalevy 2 kpl/liitos Ankkurinaulat 6+6 kpl 4x40mm LP 115x180 Naulalevy 2 kpl/liitos Ankkurinaulat 6+6 kpl 4x40mm 10306

44 Liite 9. Sivuräystäs 22.3.2013 Mittakaava 1:30 US A YP Huopakate Vesikattovaneri OSB 18mm Tuulenohjainlevyt Kattoristikot k900 + puhallusvilla 500mm Koolaus 48x48mm k400 Sisäverhousmateriaali U=0.07 US1 Vaakaverhouspaneli 23mm Pystykoolaus 32x100mm Huokoinen tuulensuojalevy 25mm Pystyrunko 48x147mm +mineraalivilla 150mm Höyrynsulkumuovi: Ikimuovi 2mm Vaakakoolaus 48x48mm Kipsilevy 13mm U=0.17 US2 Kevytsoraharkko 150mm Polyuretaani 40mm Pystykoolaus 48x48mm +polyuretaani 40mm Kipsilevy 13mm U=0.19 VP Naulalevy 2 kpl/liitos Ankkurinaulat 6+6 kpl 4x40mm Lattian pintamateriaali Kipsilevy 13mm Kipsilevy 13mm + vesikiertoinen lattialämmitysputkisto OSB-levy 18mm Välipohjapalkki 45x225 (Kerto-S) Koolaus 22x100mm k400 Sisäverhousmateriaali Kulmarauta vahvistettu 1 kpl/r Ankkurinaulat 4+4 kpl 4x40mm KP 45x225 Kulmarauta vahvistettu 1 kpl/r Ankkurinaulat 4kpl 4x40mm KP 45x225 K480 KP 39x200 1:3 US1 YP US3 Polyuretaani 100mm Kevytsoraharkko RUH-250 Pystykoolaus 48x48mm +polyuretaani 40mm Kipsilevy 13mm U=0.15 Ikkunat tiivistetään runkoon uretaanivaahdolla Radonkaista US2 AP Lattiapäällyste Teräsbetonilaatta 90mm Styrox 100+100mm Kapillaarikatkosepeli 6-16mm >200mm Sora/murske >250mm U=0,15 IKKUNAT U=1,0 24.3 m2 = 12,3% kerrosalasta OVET U=1,0 US3 AP

45 Liite 10. Päätyräystäs 22.3.2013 Mittakaava 1:30 US B YP Huopakate Vesikattovaneri OSB 18mm Tuulenohjainlevyt Kattoristikot k900 + puhallusvilla 500mm Koolaus 48x48mm k400 Sisäverhousmateriaali U=0.07 US1 Vaakaverhouspaneli 23mm Pystykoolaus 32x100mm Huokoinen tuulensuojalevy 25mm Pystyrunko 48x147mm +mineraalivilla 150mm Höyrynsulkumuovi: Ikimuovi 2mm Vaakakoolaus 48x48mm Kipsilevy 13mm U=0.17 US2 Kevytsoraharkko 150mm Polyuretaani 40mm Pystykoolaus 48x48mm +polyuretaani 40mm Kipsilevy 13mm U=0.19 US3 Polyuretaani 100mm Kevytsoraharkko RUH-250 Pystykoolaus 48x48mm +polyuretaani 40mm Kipsilevy 13mm U=0.15 AP Lattiapäällyste Teräsbetonilaatta 90mm Styrox 100+100mm Kapillaarikatkosepeli 6-16mm >200mm Sora/murske >250mm U=0,15 IKKUNAT U=1,0 24.3 m2 = 12,3% kerrosalasta OVET U=1,0 VP Lattian pintamateriaali Kipsilevy 13mm Kipsilevy 13mm + vesikiertoinen lattialämmitysputkisto OSB-levy 18mm Välipohjapalkki 45x225 (Kerto-S) Koolaus 22x100mm k400 Sisäverhousmateriaali KP 45x225 K480 150mm harkkoruuvi K800 Radonkaista

46 Liite 11. Vesikatto 22.3.2013 Mittakaava 1:100 15000 6500 900 900 900 8000 1971 1400 900 4kpl R2 K900 928 928 900 900 900 900 900 900 900 900 900 10kpl R1 K900 1500 4500 10500

47 Liite 12. Rungon mittakuva 22.3.2013 Mittakaava 1:100 Naulalevy 2 kpl/liitos Ankkurinaulat 6+6 kpl 4x40mm LP 115x180 Naulalevy 2 kpl/liitos Ankkurinaulat 6+6 kpl 4x40mm 1888 1030 1582 IKK 10x6 (1600) KP 39x200 RUNKO 48x147 K600 C24 RUNKO 48x147 K600 C24 RUNKO 48x147 K600 C24 KP 39x200 AT O 25x24 581 2530 1389 1249 1630 2001 2830 1341 1030 240 IKK 16x16 (700) RUNKO 48x147 K600 C24 KP 39x200 RUNKO 48x147 K600 C24 IKK 14x20 (500) turvalasi Kantava väliseinä 48x98 palkki 2x48x98 KP 39x200 IKK 14x20 (500) turvalasi KP 39x200 RUNKO 48x147 K600 C24 UO 10x23 RUNKO 48x147 K600 C24 IKK 20x16 (700) IKK 10x18 (500) 1482 2030 2923 1030 341 IKK 16x12 (900) UO 10x21 IKK 6x16 (500) IKK 16x6 (1000) 487 1630 1606 1030 1005 630 1690 1630 598 Naulalevy 2 kpl/liitos Ankkurinaulat 6+6 kpl 4x40mm LP 115x180 Naulalevy 2 kpl/liitos Ankkurinaulat 6+6 kpl 4x40mm

48 Liite 13. Ristikoiden mittakuvat 22.3.2013 Mittakaava 1:50 R1 649 1626 Kuormitusleveys K900 R1 10kpl 1:3 1475 800 7762 998 3881 3881 4879 2883 1:3 200 961 1114 7806 R2 Kuormitusleveys K900 R2 4kpl 536 1143 1:3 1:3 1679 3131 3131 6262

49 Liite 14. Väliseinät 22.3.2013 Mittakaava 1:20 VS A Ontelolaatasto valmistajan ohjeen mukaan Kipsilevy 13mm Runko 48x147mm C24 + mineraalivilla 150mm Höyrynsulkumuovi 2mm Koolaus 48x48mm + mineraalivilla 50mm Kipsilevy 13mm Teräsverkko B500K 5-150 UH-150 UH-200 80 200 TB-LAATTA LATTIA EPS VS B Laatoitus VS C Kiinnityslaasti Vesieriste Märkätilatasoite UH-100 Teräsverkko B500K 5-150 Harjateräs A500HW 10mm Kipsilevy 13mm Väliseinärunko 66mm Kipsilevy 13mm Teräsverkko B500K 5-150 XPS-eriste 50mm

50 Liite 15. Takka ja hormi 22.3.2013 Mittakaava 1:10 Teräsverkko B500K 5-150 Kevytsoraharkko Suojaetäisyys palavaan materiaaliin 100mm Hormi CE-merkitty, yhteensopiva tulisijan kanssa

Liite 16. Energiatodistus (www.laskentapalvelut.fi) 1(2) 51