Hyvinvointi ja talous mahdollistajina - keskustelupuheenvuoro Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät Helsinki 25.4.2013 Matti Rimpelä Dosentti, Tampereen yliopisto
Professori Ilta-Sanomissa tänään jokaisessa talossa on pieniä virheitä, jotka uhkaavat johtaa kalliisiin remontteihin. Yhteinen nimittäjä näissä ongelmissa on huolimattomuus ja välinpitämättömyys. ongelmien takana on muuttunut rakentamisen kulttuuri, kun varallisuus on lisääntynyt.
Hieman soveltaen jokaisessa ihmisessä on pieniä virheitä, jotka uhkaavat johtaa kalliisiin remontteihin. Yhteinen nimittäjä näissä ongelmissa on huolimattomuus ja välinpitämättömyys. ongelmien takana on muuttunut julkishallinnon kulttuuri, kun varallisuus on lisääntynyt.
Hyvinvointi ja talous: Mikä on suurin haaste? 1. Miksi ja miten julkinen valta (valtio, kunnat, kela, ym) mukana ihmisten ja heidän yhteisöjensä elämässä? 2. Onko julkisen vallan mukana olo kustannusvaikuttavaa? Miten vaikutus määritellään? Kuinka kustannusvaikuttavuus arvioidaan?
Hyvinvointitalouden ydin Ihmisten elämänkulut ja niiden ketjut Yhden ihmisen elinkaari noin 80 vuotta kolmanteen ja neljänteen sukupolveen sosiaalinen ja biologinen perimä Hyvinvointitalouden ydin on investointi - yksittäisen ihmisen elämänkulkuun - sukupolvien ketjuihin - väestöihin
Miksi olemme vaikeuksissa? Julkisen vallan osallistuminen ihmisten arkeen kasvoi nopeasti 1900-luvulla Esimerkkinä Tampereen lasten ja nuorten palvelut
LANUN PALVELUKARTTA, nykytila (oma tuotanto ja ostopalvelut) Varhaiskasvatus, esiopetus - sopimus Perusopetus, apip - sopimus Neuvola- ja terveydenhuoltosopimus 0-6/8 V. 6/8-15/16 V. 15/16-21+ V. Psykososiaalisen tuen sopimus Hyvinvoivat lapset, lapsiperheet ja nuoret Lapset, lapsiperheet ja nuoret, joilla hyvinvointi uhattuna (väliaikainen tuki) Alle 3-v. kokopäivähoito Perhepäivähoito Iltahoito Teemallinen varhaiskasvatuskerho (avk) Isyyden selvittäminen Tuettu esiopetus Ehkäisevän päihdetyön palvelut (1/2) Huolto- ja elatussopimukset (1/3) Perheryhmätyö Muut ryhmille ohjatut näyttelykierrokset Olosuhdeselvitykset (1/2) Lapsiperheiden perheneuvonta ja perheasioiden sovittelu (1/2) Yli 3-v. kokopäivähoito Vuorohoito Teemapäivä (avk) Tuettu päivähoito (pienryhmä, integroitu) Lasten ja nuorten puheterapia Kouluterveydenhuolto Hyvinvointineuvola Neuvolapsykologipalvelut Ohjaustyön palvelu (1/3) Ls-tarpeen selvitys (1/3) Yli 3-v. osapäivähoito (ml. eo) Perhekerho (avk) Ohjattu näyttelytoiminta perheille Yleisen tuen taidekaari Lasten ja nuorten ravitsemusterapia Esiopetus Joustava esi- ja alkuopetus Muut tapahtumat (työpajat, konsertit ) Tehostetun tuen taidekaari Lapset, 0-17v. suun terveydenhuolto Tuettu päivähoito lapsiperheet ja esiopetus (esim. Hippos) ja nuoret, Valvotut Sijais- ja tapaamiset (1/2) Ls:n joilla jälkihuollon avohuollon tukipalvelut sos.asema pidempikestoisen jälki- Huostaanotto- ja Sijais- ja (1/3) (2/3) huollon sijoituspalvelut Sijaisperhehoidon Ls:n tuen tarve sos.asema Ls:n sos.työ (1/3) avohuollon 26.4.2013 (1/3) Ls:n kuntoutus ja 7 Yleisopetus 1-6 Koululaisten apip-toiminta Pikkunopea (1/2) Pikkunopea (2/2) Perheoikeudelliset palvelut (1/3) Lapsiperheiden aik.sos.työ (1/3) Avohuollon sosiaalityö (1/3) Sos.päivystys (1/3) Perhetyön palvelut Lapsiperheiden perheneuvonta ja perheasioiden sovittelu (2/2) Lisäopetus Ehkäisevän päihdetyön palvelut (2/2) Vahvasti tuettu opetus (1-9) Tuettu lisäopetus Erityisen tuen päätöksen perusteella järjestettävä apip -toiminta Olosuhdeselvitykset (2/2) Ls-tarpeen selvitys (2/3) Yleisopetus 7-9 0-17v. suun terveydenhuolto Oppilashuolto Opiskeluterveydenhuolto 0-17v. suun terveydenhuolto Muu vammaisopetus (1-9) Valvotut tapaamiset (2/2) Sairaalaopetus Mamujen valmistava opetus Huolto- ja elatussopimukset (2/3) Lapsiperheiden aik.sos.työ (2/3) Ohjaustyön palvelu (2/3) Avohuollon sosiaalityö (2/3) (1/3) Huostaanotto- ja kuntoutus ja sijoituspalvelut tukipalvelut hoito (2/3) (2/3) hoito (1/3) ERHO (Pp, K) (1/3) ERHO Ls:n kuntoutus ja hoito (1/2) Ehkäisevä tukihenkilötoiminta ja taloudellinen tuki Perhepiste Nopea Lanun kulttuurija vapaaaikasopimus Luokkamuotoinen erityisopetus Ls:n avohuollon tukipalvelut (2/3) Nuorisopsykiatria (1/2) Sijaisperhehoidon sos.työ (2/3) Uniikkinuorisokahvila Nuorten harrastus ja vapaa-aika, osallisuus Ennakoiva nuorisotyö Tukihenkilötoiminta (ls) Keskuslastenneuvola Perheoikeudelliset palvelut (2/3) Sos.päivystys (2/3) Ls:n kuntoutus ja hoito (3/3) Laitoshoitosijoitusten sos.työ (1/2) Ls:n avohuollon tukipalvelut (Pp, K) (2/3) Perhesuunnitteluneuvola Perhesuunnitteluneuvola Keskuslastenneuvola 0-17v. suun terveydenhuolto Keskuslastenneuvola Perhesuunnitteluneuvola 0-17v. suun terveydenhuolto Hyvinvointineuvola Kouluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuolto Nuorten psykologipalvelut Huolto- ja elatussopimukset (3/3) Lapsiperheiden aik.sos.työ (3/3) Ls-tarpeen selvitys (3/3) 0-17v. suun terveydenhuolto Sijais- ja jälkihuollon sos.asema (3/3) Huostaanotto- ja sijoituspalvelut (3/3) ERHO Nuorisoneuvola Nuorisoneuvola Perheoikeudelliset palvelut (3/3) Ohjaustyön palvelu (3/3) Avohuollon sosiaalityö (3/3) Jälkihuollon sosiaalityö Etsivän työn työparitoiminta Ls:n avohuollon tukipalvelut (3/3) Sijaisperhehoidon sos.työ (3/3) Nuorisopsykiatria (2/2) Sos.päivystys (3/3) Laitoshoitosijoitusten sos.työ (2/2) Ls:n avohuollon tukipalvelut (Pp, K) (2/3)
Kaaoksesta hallintaan Sama kehitys yritysjohtamisessa Yhteinen tulkintakehys Complexity Complexity theory Tietointensiiviset sopeutuvat palvelut Johtamista kaaoksen reunalla Ei riitä, että muurahaiset ahertava, jos keko ei kasva Välttämätön edellytys: Yhteinen ymmärrys
Yhteisen ymmärryksen ja yhteisten tulkintakehysten etsimistä
Kaksi esimerkkiä hyvinvoinnin edistämisestä investointina 1. Lastensuojelun sijaishuolto 2. Terminaalihoito Molemmat - keskittyvät sukupolvien ketjuun - toinen alkuun ja toinen loppuun - samanaikaisesti ehkäisevää ja korjaavaa
Käsitehuomautus Ehkäiseminen ja korjaaminen/hoitaminen perustuvat häiriö/ongelmakeskeiseen toiminta-ajatukseen Ammattihenkilöstö/julkinen valta määrittelee häiriön/ongelman kuvaa sen luonnollisen kulun ja hyvän käytännön tunnistamisessa riskitekijät/varhaisen tunnistamisen kehittää korjaamista/hoitoa ja ehkäisemistä
Hyvinvointipolitiikan kolme intressiä Hyvinvointia, hyvinvointia, hyvinvointipolitiikkaa ja talous hahmottuu usein kolmesta suunnasta häiriö/ongelmasuuntautuneisuus ydinosaaminen keskittyy ongelmiin ihminen/kansalais/asiakassuuntautuneisuus yksilön tarpeiden tunnistaminen ja niihin vastaaminen yhteisö/väestösuuntautuneisuus yhteisöosaamisen, yhteisöjen tarpeiden tunnistaminen ja niihin vastaaminen väestötasolla
Strategisia valintoja Asiakas Ongelma Yhteisö/ väestö 1. Asiakas+ongelmasuuntautunut: Kallis ja osaoptimoiva 2. Asiakas+yhteisösuuntautunut: Tehoton 3. Yhteisö+ongelma: Unohtaa ihmisen 4. Yhteisö+asiakas+yhteisö: Kustannusvaikuttavin
Hyvinvointipolitiikan kenttä Edistäminen Häiriö/tauti Yhteisö Korjaaminen Matti Rimpelä SDP-kuntakoulu, Porvoo 27.2.2013 15
Terveyspolitiikan kenttä Terveystarkastukset Alkoholiohjelma/ Tautien ehkäisyohjelmat Seulontatutkimukset DEHKO yms. Edistäminen Terveyden edistämisen johtoryhmä Hyvinvointistrategia Häiriö/tauti Työterveydenhuolto Terveysasema Neuvola Yhteisö Väestövastuu??? HUS Tautikohtaiset hoitosuositukset Hoitotakuu Coxa Coria Korjaaminen Matti Rimpelä SDP-kuntakoulu, Porvoo 27.2.2013 16
Kriittinen polku Edistäminen Kasvatuksen tuki Varhaiskasvatus Perusopetus Perhetyö Nuorisotyö Häiriö/tauti Luonnonvoimainen suunta vie erikoistuviin häiriöpalveluihin. Hyvinvoinnin edistäminen vaatii suunnitelmallista investointia tulevaisuuteen Yhteisö Lastensuojelu Erityisopetus Lastenpsykiatria Korjaaminen Matti Rimpelä SDP-kuntakoulu, Porvoo 27.2.2013 17
Puhevalta yhteiskunnassa siirtynyt ongelmaosaajille ja -organisaatioille Ovat vahvistuneet nopeasti ja vahvistuvat edelleen Ihmisen, yhteisöjen ja väestöjen näkökulmasta kokonaisuuksia rakentava osaaminen ja organisoituminen heikkoa ja heikentyvät edelleen Johtamisen voimatasapaino siirtynyt valtiolla ja kunnissa kokonaisuuksista ongelmiin
Kunta- ja palvelurakenneuudistus uhkaa epäonnistua, koska ongelmasuuntautuneisuus näyttää hallitsevan vahvojakin peruskuntia valtio voisi valvoa kokonaisuuksien intressiä, mutta valtionhallintokin hajoa ongelmasuuntautuneisuuteen Olemme siirtymässä kohti Yhdysvaltojen hyvinvointipolitiikkaa Esimerkkinä aselakiehdotusten kaatuminen
Esimerkkinä lasten palvelut Paljonko kunnat käyttävät alle 18-vuotiaiden tukeen ja palveluihin? Emme tiedä? Laskettu Oulu seudulla: 10 000 /lapsi/vuosi Reaalikasvua 2006-2011 17-19 % Varhaiskasvatus ja koulutus 70-75 % Sosiaali- ja terveys 15-20 % Muut 5-10 %
Koko maassa noin 10 miljardia euroa Onko tämä julkisen vallan osallistuminen ihmisten elämänkulkuun kokonaisuutena kustannusvaikuttavasti järjestetty?
Lopuksi uudelleen jokaisessa ihmisessä on pieniä virheitä, jotka uhkaavat johtaa kalliisiin remontteihin. Yhteinen nimittäjä näissä ongelmissa on huolimattomuus ja välinpitämättömyys. ongelmien takana on muuttunut julkishallinnon kulttuuri, kun varallisuus on lisääntynyt.