Hyvinvointia työstä
Turhat sairauslomat - tarua vai totta? Tuula Oksanen LT, dosentti, apulaisylilääkäri SAK:n 21. työympäristöseminaari 23.-24.3.2013
Esityksen sisältö Sairauspoissaolot ilmiönä Sairauspoissaolojen syitä Sairauspoissaolojen seurauksia Vastaus kysymykseen kk
Sairauspoissaolot ilmiönä
Sairauspoissaolot kunta-alalla: Kuntasektorin henkilöstön seurantatutkimus Kunta10 tutkimus Sairaalahenkilöstön hyvinvointitutkimus 10 kaupunkia 5 sh-piiriä 20% kunta-alan alan Oulu henkilöstöstä Pohjois-Pohjanmaan shp Vaasan shp Virrat Nokia Naantali Raisio Turku Tampere Valkeakoski Vantaa Espoo Varsinais- Suomen shp Pirkanmaan shp Kanta-Hämeen shp HUS (Jorvi, Hyks)
Sairauspoissaolot kunta-alalla: määrät Keskimäärin 18 pv / hlö /vuosi 4,9 % työpäivistä Keskimääräinen äi kesto 7,3 pv (1-365 pv) 85 % sairaslomista kestää alle 10 pv Lyhyitä poissaoloja (1-3 pv) 1,9 kertaa/hlö/vuosi Lyhyiden osuus kaikista sairaspäivistä 18-19%% Lyhyiden kesto km. 1,8 pv
Sairauspoissaolot kunta-alalla: sukupuolierot Vakioitu ikä, sukupuoli ja ammattiasema MIEHET Vakinainen 22 Sijainen, i määräaikainen ä i 22 NAISET Vakinainen Sijainen, määräaikainen 20 20 18 18 16 16 Päivää / henkilö 14 12 Päivää / he enkilö 14 12 10 10 8 8 2 2 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005
Sairauspoissaolot kunta-alalla: kasautuminen %- -osuus he enkilöstös stä 100 100 % sairauspäivistä 90 % sairauspäivistä i 90 50 % sairauspäivistä 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Turku Tampere Oulu Vantaa Espoo pienet kunnat kunnat yht.
Sairauspoissaolot kunta-alalla: pituus 70,00 60,00 50,0000 % 40,00 30,00 20,00 %-osuus henkilöistä %-osuus sl-päivistä 10,00 0,00 0 1-3 4-7 8-14 15-21 22-60 61-180 >180 sairausloman pituus
Sairauspoissaolot kunta-alalla: ikäryhmittäin 7 6 Mies Nainen 1.38 5 Pois ssaolo -% 4 1.00 0.95 0.99 1.51 3 1.00 0.95 0.98 2 1 0 18-29 30-39 40-49 50- Ikäryhmä Vahtera ym. OEM 2001
Sairauspoissaolot kunta-alalla: viikonpäivittäin 18,0 16,0 14,0 12,0 2005 10,0 2006 2007 2008 80 8,0 2009 6,0 2010 2011 4,0 2,0 0,0 maanantai tiistait i keskiviikko ki iikk torstait perjantai lauantai sunnuntai
Yhden päivän sairaslomat 1,40 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 0,20 0,00 maanantai tiistai keskiviikko torstai perjantai lauantai sunnuntai
1-pv poissaolo -% sukupuoli ja ikäryhmittäin 0.4 0.3 1.00 Mies Nainen o -% (1pv v) Poissaol 0.2 0.1 1.00 0.85 084 0.84 0.61 0.61 0.53 0.52 0.0 18-29 30-39 40-49 50- Vahtera ym. OEM 2001 Ikäryhmä
siivooja muu palvelutyöntekijä keittiöapulainen kodinhoitaja lähihoitaja sairaala apulainen rakennustyöntekijä muu työntekijä keittiöesimies,keittäjä perhepäivähoitaja hammashoitaja lastenhoitaja palomies puistotyöntekijä kuljettaja sairaanhoitaja kiinteistönhoitaja toimistotyöntekijä muu asiantuntija lastentarhanopettaja sosiaalityöntekijä fysioterapeutti tekn.asiantuntija osastosihteeri kirjastonhoitaja muu erityisasiantuntija erityisopettaja luokanopettaja kulttuurityöntekijä psykologi,terapeutti päällikkö lääkäri tekn.erityisasiantuntija aineopettaja Sairauspoissaolot ammateittain 0,00 5,00 10,00 15,00 20,00 25,00 30,00 35,00 Lähde: Kunta10-tutkimus 2010
Sairauspoissaolojen syyt ammateittain i 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % muu S/T 40 % M 30 % I F 20 % 10 % 0 % Lähde: Kuntasektorin henkilöstön seurantatutkimus 2006-2010.
Sairauspoissaolojen syitä
Alkoholinkäyttö ja sairauspoissaolot 1,4 Miehet Naiset riski issaolojen Sairauspo 1,2 1,0 0,8 Ei koskaanei k nykyään 1-50 g 51-100100 g 101-275 g >275 g Alkoholin keskikulutus (g/viikko) Vahtera ym. AJE 2002.
Sairaalalääkärien ja yli- ja osastonhoitajien sairauspoissaolojen (>3pv) riskitekijöitä työssä 2.6 2.4 Lääkärit 2.2 Yli- ja os.hoitajat 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 08.8 0.6 0.4 0.2 00.0 Poissaoloriski Y likuorm ittu n eisuus P itkät työpäiv ät R u n saasti p p ä äivystyksiä (m ie h et) R u n saasti p p ä äivystyksiä (n a is et) H u o n o työn ha llinta H u o n o tiim i vakioitu ikä, sukupuoli ja tulotaso Kivimäki ym. (2001) Occup Environ Med
Johtamisen oikeudenmukaisuuden vaikutus terveyteen ja hyvinvointiin Terveitten työntekijöitten riski (riskisuhde/or) 2 vuoden seurannassa a) Koettu oikeudenmukaisuus 1.00 1.00 1.00 100 1.00 matala 0.89 korkea 0.80 0.67 069 0.69 0.60 0.40 020 0.20 0.00 Hik Heikentynyt titsearvioitu iit Psyykkinen rasitus Pitkät poissaolot terveys a) vakioitu demografiset tekijät Kivimäki ym OEM 2002.
Henkilöstösupistuksista aiheutuneet muutokset Työmäärä Työn monipuolisuus Osallistuminen Epävarmuus Suhde esimiehiin Suhde työtovereihin Suhde puolisoon Alkoholin kulutus Tupakointi Liikunta Painoindeksi -20-10 0 10 20 30 % Kivimäki ym. BMJ 2000. Muutos tilastollisesti merkitsevä
Henkilöstösupistukset ja sairauspoissaolojen riski työhön jääneillä Vahtera ym Lancet 1997
Sairaalasaston potilaskuormitus ja hoitavan henkilöstön masennussairauslomat (uusi jakso) vakioitu riski 2 HR 1.8 1.6 14 1.4 1.2 1 0.8 0.6 1.00 0.99 (0.65-1.50) 1.44 (0.90-2.30) 1.95 (1.18-3.24) 0.4 Ylikuormitus ei <=5% >5<=10% >10% %=prosenttiyksikköä -> ei yhteyttä muihin diagnooseihin Virtanen ym. J Clin Psychiatry 2010
Oppilaiden koulutyytyväisyys ja opettajien sairauspoissaolot i RR 14 1,4 1,2 1,06 1 0,96 1 1 1,23 1,24 0,8 0,6 0,4 Paras Keskim mäinen Heikoin 0,2 0 Lyhyet (1 3 pv) Pitkät (>3 pv) Ervasti ym. Eur J Public Health 2011
Alueen huono-osaisuus ja opettajien sairauspoissaolot i (yli 9 pv) 1,8 1,6 1,4 Miehet Naiset 1,2 Rate Ratio 1 0,8 0,6 0,4 02 0,2 0 Molemmat hyviä Muut yhdistelmät Asuinalue heikko Koulualue heikko Molemmat heikkoja Virtanen ym. Am J Epidemiol 2010
Sairauspoissaolot -pelkkä riesa?
Sairauspoissaolot terveysmittarina Kasautuvat t kohonneessa sairastumisvaarassa i oleviin työntekijäryhmiin (Melchior ym. AJPH 2009). Sairauslomalla olleilla työntekijöillä huonompi terveystrajektori (Vahtera ym. JECH 2010) Huonontaa kroonisten kansantautien prognoosia (Kivimäki ym. OEM 2008). Kohonnut kokonaiskuolleisuus useissa yli viikon kestävissä sairauslomissa (Head ym. BMJ 2008, Whitehall II study)
Pitkät sairauspoissaolokerrat työkyvyttömyyseläkeriskin ennustajana (Kivimäki ym. 2004) Poissaolokerrat / vuosi 0 1 Mielenterveyden häiriöt >1 15.1 >1 Tuki- ja liikuntaelinsairaudet 19.4 >1 6.2 Alkoholisairaudet >1 4.2 Syöpä >1 6 Sydän- ja verisuonitaudit 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 Riskisuhde vertailuryhmässä 0 poissaolokertaa
Eri terveysmittarit kuoleman vaaran ennustajina 5 Mies Nainen 4 3 2 4.7 Kuoleman vaara (ikä ja SES vakioitu) 1 1.2 1.1 1.4 1.5 3.1 huono sairausireita Viimeaikaisia oireita >3 neisuus santautiia >2/ 1v Pitkiä sairauslomia ia >1/ >1/ 2v 0 Koettu terveys huo Pitkäaikaissaira Psyykkinen rasittuneisu Krooninen kansanta Lyhyitä sairauslomia >2/ Kivimäki ym. BMJ 2003 (Whitehall II study)
Sairaana työssä olo ja sydänkuoleman tai infarktin riski Alentunut terveys 75 Hyvä terveys määrä / 10000 hv 60 45 30 15 Kivimäki et al. Am J Public Health 2005 0 >0-14 >14 Poissaolopäiviä vuodessa
Turhat sairaslomat: tarua vai totta?
Sairauspoissaoloihin vaikuttavia tekijöitä Yhteiskunta Lähiyhteisö, perhe, sosiaaliset suhteet Yksilölliset tekijät Sairaus, vamma Työn organisointi, vaatimukset, hallinta, johtaminen Työhön paluu Sairauspoissaolo i Työyhteisö Toimintakyky Työkyky Eläke Terveydenhuolto Sosiaalivakuutus