Työterveyslaitos www.ttl.fi



Samankaltaiset tiedostot
Työperäisen stressin syitä ja seurauksia Tuula Oksanen LT, dosentti, tiimipäällikkö Psykososiaaliset tekijät tiimi Työterveyslaitos

Onko työyhteisöllä merkitystä terveyden edistämisessä. Tuula Oksanen, dosentti, johtava asiantuntija

TERVEYDENHUOLTOHENKILÖSTÖN TERVEYS TYÖSSÄ

Osuva-kysely Timo Sinervo

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin

Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen

Miten töissä voidaan? otoksia sairaaloiden ja terveydenhuollon henkilöstön hyvinvointitutkimuksesta 2017

Oikeudenmukainen johtaminen, työ ja terveys. Marianna Virtanen tutkimusprofessori Työterveyslaitos

Ahlmanin ammattiopisto, Tampere :24 33/2015 (1. jakso) Viikkotuntimäärä: 23

Ahlmanin ammattiopisto, Tampere :43 36/2015 (1. jakso) Viikkotuntimäärä: 7

Psykososiaalisten työolojen merkitys työssä jatkamiselle

Terveydenhuoltoalan siirtoergonomian. Avaus Lappeenrannan Kasino,

Palkansaajien sairauspoissaolot

Sairauspoissaoloihin voidaan vaikuttaa? Tommi Vasankari UKK-instituutti Valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät

Nainen. Yhteensä. Lkm % Lkm % HTV:t HTV:t. Nainen. Yhteensä. Nainen

Ahlmanin ammattiopisto, Tampere :11 33/2015 (1. jakso) Viikkotuntimäärä: 25

Ahlmanin ammattiopisto, Tampere :56 36/2015 (1. jakso) Viikkotuntimäärä: 7

HTV:t (poistyöll. HTV:t. Yhteensä. Nainen Lkm % ja harj.) kaikki. HTV:t. HTV:t. Yhteensä Lkm % (poistyöll. kaikki. ja harj.) HTV:t.

Voiko työssä voida hyvin?

Näissä ammateissa on suurin alkoholiriski Naiset ja miehet, duunarit ja asiantuntijat eläke- ja kuolinsyytilastojen valossa

Henkilöstön hyvinvointitutkimus

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

Ahlmanin ammattiopisto, Tampere :11 33/2015 (1. jakso) Viikkotuntimäärä: 0

Palvelevan puhelimen tilastotietoja Titi Gävert

Ahlmanin ammattiopisto, Tampere :27 33/2015 (1. jakso) Viikkotuntimäärä: 0

Siilinjärven kunnan HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2015

Psykososiaalinen työkuormitus, työntekijöiden terveys ja työkyky. Marianna Virtanen Tutkimusprofessori, akatemiatutkija

Viikko

Hyvinvointia työstä KPMartimo 0. Työterveyslaitos

Varhaisen välittämisen

Varhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Muutoksen haasteet työyhteisöissä

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen

Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä?

Yhteensä. Nainen. HTV:t. (poistyöll. ja harj.) kaikki. HTV:t. Yhteensä. kaikki. Mies Lkm % Yhteensä. Nainen. HTV:t. kaikki. Lkm

Menetetyn työpanoksen arviointi sisäilmaongelmissa. Markku Seuri

Liikunta-aktiivisuudessa tapahtuvat muutokset eläkeläiseksi utopiaa vai totta?

Ahlmanin ammattiopisto, Tampere :32 33/2015 (1. jakso) Viikkotuntimäärä: 25

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari Hannu Tulensalo

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu?

Terveydenhuoltohenkilöstön terveys

Nuorten aikuisten mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys. Tausta ja työhön paluuta ennustavat tekijät.

TV08S1E(CD) Mediatekniikan koulutusohjelma, S08, ryhmät C &

Korvaussuoritukset kaatumis-ja putoamistapaturmista (lakisääteinen tapaturmavakuutus)

Hyvinvointia työstä Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstöraportti. Tilastotiedot

Henkilöstökertomus 2014

Lapin kuntien henkilöstönäkymät

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

SM-uinnit 2016 Arvioitu aikataulu Virallinen aikataulu lasketaan ja julkaistaan Livetimingissa 60 min ennen kilpailujakson alkua.

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko

HTV:t (poistyöll. ja harj.) Mies. HTV:t kaikki. Yhteensä Lkm % HTV:t (poistyöll. ja harj.) Mies Lkm % HTV:t kaikki. Yhteensä.

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos

Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) Etelä-Pohjanmaa 2013

HTV:t (poistyöll. ja harj.) Yhteensä Lkm % Mies. HTV:t kaikki. HTV:t (poistyöll. ja harj.) Mies. HTV:t kaikki. Yhteensä Lkm %

Ahlmanin ammattiopisto, Tampere :53 33/2015 (1. jakso) Viikkotuntimäärä: 25

Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja?

Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja. Tuula Räsänen, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos

Väliraportti 10 x 10 kokeilusta (tilanne )

Kehollinen sivistys ja kokonaishyvinvointi. Tapio Korjus

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Ahlmanin ammattiopisto, Tampere :48 33/2015 (1. jakso) Viikkotuntimäärä: 28

Kuntien henkilöstön rekrytointitarve seutukunnittain Kuopion seutukunta

Maaningan kunta HENKILÖSTÖRAPORTTI. Kaupunginhallitus

PÄIVITYS rj/rk VANHUSTYÖN HLÖSTÖ MITOITUKSET

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

ÄHTÄR]N. KAUPUNGiN 1-[ENKJLÖSTÖRAPORT 11

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh Liittyy: HE 51/2015 vp

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen ( ) valossa

HTV:t. Yhteensä. HTV:t. (poistyöll. HTV:t. HTV:t. Mies Lkm % (poistyöll. HTV:t. Mies Lkm % (poistyöll. Yhteensä. HTV:t. ja harj.

KLO MAANANTAI 9.9 KLO TIISTAI 10.9 KLO KESKIVIIKKO 11.9 KLO TORSTAI koulut varaa koulut varaa koulut varaa koulut varaa

Taulukko 1: Palvelussuhteiden määrä toimialoittain. Taulukko 2: Palvelussuhteiden kokoaikaisuus hallintokunnittain. Yhteensä.

VKSV yhteensä yhteensä yhteensä Yhteensä 36,9 36,8 39,4 syyttäjät 18,4 18,1 20,3 muu henkilökunta 18,5 18,7 19,1

Aktiivinen tuki työyhteisössä

Ahlmanin ammattiopisto, Tampere :16 33/2015 (1. jakso) Viikkotuntimäärä: 23

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Hiv-tartunnan vaikutus somalialaisja venäläistaustaisten maahanmuuttajien terveys- ja palvelukokemuksiin

Työn muutokset kuormittavat

Duunitalkoot. Työnteon mielekkyys pakkasella (Työolobarometriaineistot ) Työkyky on aina suhteessa työn vaatimuksiin

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Lisäksi selvitysmiehelle toimitetaan erillinen tilanteen mukainen virka- ja toimirekisteri (vakanssit).

Esimies eri-ikäisten johtajana. Jarna Savolainen Kehittämispäällikkö Työturvallisuuskeskus P

Työterve yshuollon ennakoiva rooli: tukeeko työterveyshuolto tule - tule sairauksissa työkykyä vai

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät Lihavuus kansanterveyden haasteena

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto

Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

Miten varmistetaan palveluiden laatu ja vaikuttavuus uudistuvassa mielenterveystyössä? Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura

Kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon asiakkaat, henkilöstö ja johtaminen 2016

PYLL-seminaari Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

Hyvinvointialan työvoimapula tarua vai totta?

Itsetuntemusta parhaimmillaan. Energiaa Enneagrammista Espanjassa !Tampere!

Miten jaksamme työelämässä?

Satakunnan kuntien eläköitymisnäkymät ja työssä jatkaminen

FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

Transkriptio:

Hyvinvointia työstä

Turhat sairauslomat - tarua vai totta? Tuula Oksanen LT, dosentti, apulaisylilääkäri SAK:n 21. työympäristöseminaari 23.-24.3.2013

Esityksen sisältö Sairauspoissaolot ilmiönä Sairauspoissaolojen syitä Sairauspoissaolojen seurauksia Vastaus kysymykseen kk

Sairauspoissaolot ilmiönä

Sairauspoissaolot kunta-alalla: Kuntasektorin henkilöstön seurantatutkimus Kunta10 tutkimus Sairaalahenkilöstön hyvinvointitutkimus 10 kaupunkia 5 sh-piiriä 20% kunta-alan alan Oulu henkilöstöstä Pohjois-Pohjanmaan shp Vaasan shp Virrat Nokia Naantali Raisio Turku Tampere Valkeakoski Vantaa Espoo Varsinais- Suomen shp Pirkanmaan shp Kanta-Hämeen shp HUS (Jorvi, Hyks)

Sairauspoissaolot kunta-alalla: määrät Keskimäärin 18 pv / hlö /vuosi 4,9 % työpäivistä Keskimääräinen äi kesto 7,3 pv (1-365 pv) 85 % sairaslomista kestää alle 10 pv Lyhyitä poissaoloja (1-3 pv) 1,9 kertaa/hlö/vuosi Lyhyiden osuus kaikista sairaspäivistä 18-19%% Lyhyiden kesto km. 1,8 pv

Sairauspoissaolot kunta-alalla: sukupuolierot Vakioitu ikä, sukupuoli ja ammattiasema MIEHET Vakinainen 22 Sijainen, i määräaikainen ä i 22 NAISET Vakinainen Sijainen, määräaikainen 20 20 18 18 16 16 Päivää / henkilö 14 12 Päivää / he enkilö 14 12 10 10 8 8 2 2 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005

Sairauspoissaolot kunta-alalla: kasautuminen %- -osuus he enkilöstös stä 100 100 % sairauspäivistä 90 % sairauspäivistä i 90 50 % sairauspäivistä 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Turku Tampere Oulu Vantaa Espoo pienet kunnat kunnat yht.

Sairauspoissaolot kunta-alalla: pituus 70,00 60,00 50,0000 % 40,00 30,00 20,00 %-osuus henkilöistä %-osuus sl-päivistä 10,00 0,00 0 1-3 4-7 8-14 15-21 22-60 61-180 >180 sairausloman pituus

Sairauspoissaolot kunta-alalla: ikäryhmittäin 7 6 Mies Nainen 1.38 5 Pois ssaolo -% 4 1.00 0.95 0.99 1.51 3 1.00 0.95 0.98 2 1 0 18-29 30-39 40-49 50- Ikäryhmä Vahtera ym. OEM 2001

Sairauspoissaolot kunta-alalla: viikonpäivittäin 18,0 16,0 14,0 12,0 2005 10,0 2006 2007 2008 80 8,0 2009 6,0 2010 2011 4,0 2,0 0,0 maanantai tiistait i keskiviikko ki iikk torstait perjantai lauantai sunnuntai

Yhden päivän sairaslomat 1,40 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 0,20 0,00 maanantai tiistai keskiviikko torstai perjantai lauantai sunnuntai

1-pv poissaolo -% sukupuoli ja ikäryhmittäin 0.4 0.3 1.00 Mies Nainen o -% (1pv v) Poissaol 0.2 0.1 1.00 0.85 084 0.84 0.61 0.61 0.53 0.52 0.0 18-29 30-39 40-49 50- Vahtera ym. OEM 2001 Ikäryhmä

siivooja muu palvelutyöntekijä keittiöapulainen kodinhoitaja lähihoitaja sairaala apulainen rakennustyöntekijä muu työntekijä keittiöesimies,keittäjä perhepäivähoitaja hammashoitaja lastenhoitaja palomies puistotyöntekijä kuljettaja sairaanhoitaja kiinteistönhoitaja toimistotyöntekijä muu asiantuntija lastentarhanopettaja sosiaalityöntekijä fysioterapeutti tekn.asiantuntija osastosihteeri kirjastonhoitaja muu erityisasiantuntija erityisopettaja luokanopettaja kulttuurityöntekijä psykologi,terapeutti päällikkö lääkäri tekn.erityisasiantuntija aineopettaja Sairauspoissaolot ammateittain 0,00 5,00 10,00 15,00 20,00 25,00 30,00 35,00 Lähde: Kunta10-tutkimus 2010

Sairauspoissaolojen syyt ammateittain i 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % muu S/T 40 % M 30 % I F 20 % 10 % 0 % Lähde: Kuntasektorin henkilöstön seurantatutkimus 2006-2010.

Sairauspoissaolojen syitä

Alkoholinkäyttö ja sairauspoissaolot 1,4 Miehet Naiset riski issaolojen Sairauspo 1,2 1,0 0,8 Ei koskaanei k nykyään 1-50 g 51-100100 g 101-275 g >275 g Alkoholin keskikulutus (g/viikko) Vahtera ym. AJE 2002.

Sairaalalääkärien ja yli- ja osastonhoitajien sairauspoissaolojen (>3pv) riskitekijöitä työssä 2.6 2.4 Lääkärit 2.2 Yli- ja os.hoitajat 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 08.8 0.6 0.4 0.2 00.0 Poissaoloriski Y likuorm ittu n eisuus P itkät työpäiv ät R u n saasti p p ä äivystyksiä (m ie h et) R u n saasti p p ä äivystyksiä (n a is et) H u o n o työn ha llinta H u o n o tiim i vakioitu ikä, sukupuoli ja tulotaso Kivimäki ym. (2001) Occup Environ Med

Johtamisen oikeudenmukaisuuden vaikutus terveyteen ja hyvinvointiin Terveitten työntekijöitten riski (riskisuhde/or) 2 vuoden seurannassa a) Koettu oikeudenmukaisuus 1.00 1.00 1.00 100 1.00 matala 0.89 korkea 0.80 0.67 069 0.69 0.60 0.40 020 0.20 0.00 Hik Heikentynyt titsearvioitu iit Psyykkinen rasitus Pitkät poissaolot terveys a) vakioitu demografiset tekijät Kivimäki ym OEM 2002.

Henkilöstösupistuksista aiheutuneet muutokset Työmäärä Työn monipuolisuus Osallistuminen Epävarmuus Suhde esimiehiin Suhde työtovereihin Suhde puolisoon Alkoholin kulutus Tupakointi Liikunta Painoindeksi -20-10 0 10 20 30 % Kivimäki ym. BMJ 2000. Muutos tilastollisesti merkitsevä

Henkilöstösupistukset ja sairauspoissaolojen riski työhön jääneillä Vahtera ym Lancet 1997

Sairaalasaston potilaskuormitus ja hoitavan henkilöstön masennussairauslomat (uusi jakso) vakioitu riski 2 HR 1.8 1.6 14 1.4 1.2 1 0.8 0.6 1.00 0.99 (0.65-1.50) 1.44 (0.90-2.30) 1.95 (1.18-3.24) 0.4 Ylikuormitus ei <=5% >5<=10% >10% %=prosenttiyksikköä -> ei yhteyttä muihin diagnooseihin Virtanen ym. J Clin Psychiatry 2010

Oppilaiden koulutyytyväisyys ja opettajien sairauspoissaolot i RR 14 1,4 1,2 1,06 1 0,96 1 1 1,23 1,24 0,8 0,6 0,4 Paras Keskim mäinen Heikoin 0,2 0 Lyhyet (1 3 pv) Pitkät (>3 pv) Ervasti ym. Eur J Public Health 2011

Alueen huono-osaisuus ja opettajien sairauspoissaolot i (yli 9 pv) 1,8 1,6 1,4 Miehet Naiset 1,2 Rate Ratio 1 0,8 0,6 0,4 02 0,2 0 Molemmat hyviä Muut yhdistelmät Asuinalue heikko Koulualue heikko Molemmat heikkoja Virtanen ym. Am J Epidemiol 2010

Sairauspoissaolot -pelkkä riesa?

Sairauspoissaolot terveysmittarina Kasautuvat t kohonneessa sairastumisvaarassa i oleviin työntekijäryhmiin (Melchior ym. AJPH 2009). Sairauslomalla olleilla työntekijöillä huonompi terveystrajektori (Vahtera ym. JECH 2010) Huonontaa kroonisten kansantautien prognoosia (Kivimäki ym. OEM 2008). Kohonnut kokonaiskuolleisuus useissa yli viikon kestävissä sairauslomissa (Head ym. BMJ 2008, Whitehall II study)

Pitkät sairauspoissaolokerrat työkyvyttömyyseläkeriskin ennustajana (Kivimäki ym. 2004) Poissaolokerrat / vuosi 0 1 Mielenterveyden häiriöt >1 15.1 >1 Tuki- ja liikuntaelinsairaudet 19.4 >1 6.2 Alkoholisairaudet >1 4.2 Syöpä >1 6 Sydän- ja verisuonitaudit 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 Riskisuhde vertailuryhmässä 0 poissaolokertaa

Eri terveysmittarit kuoleman vaaran ennustajina 5 Mies Nainen 4 3 2 4.7 Kuoleman vaara (ikä ja SES vakioitu) 1 1.2 1.1 1.4 1.5 3.1 huono sairausireita Viimeaikaisia oireita >3 neisuus santautiia >2/ 1v Pitkiä sairauslomia ia >1/ >1/ 2v 0 Koettu terveys huo Pitkäaikaissaira Psyykkinen rasittuneisu Krooninen kansanta Lyhyitä sairauslomia >2/ Kivimäki ym. BMJ 2003 (Whitehall II study)

Sairaana työssä olo ja sydänkuoleman tai infarktin riski Alentunut terveys 75 Hyvä terveys määrä / 10000 hv 60 45 30 15 Kivimäki et al. Am J Public Health 2005 0 >0-14 >14 Poissaolopäiviä vuodessa

Turhat sairaslomat: tarua vai totta?

Sairauspoissaoloihin vaikuttavia tekijöitä Yhteiskunta Lähiyhteisö, perhe, sosiaaliset suhteet Yksilölliset tekijät Sairaus, vamma Työn organisointi, vaatimukset, hallinta, johtaminen Työhön paluu Sairauspoissaolo i Työyhteisö Toimintakyky Työkyky Eläke Terveydenhuolto Sosiaalivakuutus