31.12.2010 Pohjanmaan maanmittaustoimisto Jari Nykänen LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN KIINTEISTÖTEKNISIN TOIMENPITEI- DEN SEKÄ YKSITYISTIETOIMITUSTEN AVULLA KANTATIELLÄ 68 VÄLILLÄ ALAJÄR- VEN HOISKO - LAPPAJÄRVEN KIVIPURO Maanmittauslaitos Alvar Aallon katu 3 www.maanmittauslaitos.fi Pohjanmaan PL 123 kirjaamo.poh@maanmittauslaitos.fi maanmittaustoimisto 60101 Seinäjoki Y-tunnus 0245954-4 Seinäjoen toimipiste puhelin 020 690 664, faksi 020 631 6500 Kotipaikka Helsinki
2 (15) SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä... 3 2. Toimeksianto... 4 3. Työvaiheet... 5 3.1. Yleistä... 5 3.2. Selvityksessä käytetyt merkinnät... 5 4. Toimenpide-ehdotukset... 6 4.1. Yleistä... 6 4.2. Toimitusten suorittaminen... 6 5. Toimenpide-ehdotukset tieosittain kantatiellä 68... 7 5.1. Tieosa 20 - Hoiskosta Taavetinaholle... 7 5.1.1. Toimenpide-ehdotukset tieosalla... 7 5.2. Tieosa 21 - Taaventinahosta Syrjälään... 11 5.2.1. Toimenpide-ehdotukset tieosalla... 11 5.3. Tieosa 22 - Syrjälästä Vimpelin keskustaan (osa)... 14 5.3.1. Toimenpide-ehdotukset tieosalla... 14
3 (15) 1. Tiivistelmä Toimeksiannon mukaan tuli selvittää mahdollisuudet vähentää tilusjärjestelyjen ja alueellisten yksityistietoimitusten avulla liittymiä kantatiellä 68 liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Tarkasteltavana olivat tieosat 20 25. Tarkasteltu tieväli on kolmen kunnan alueella. Tievälin keskiosassa on Vimpelin keskustaajama, josta liikennettä juontuu joka suuntaan. Liikenne vaikuttaa ajoittain aika vilkkaaltakin, vaikka mitään liikennelaskentatilastoja ei ole ollutkaan käytettävissä. Liikenteen määrä johtuu Vimpelin teollisuuskeskittymästä, missä on työvoimaa tarvitsevaa teollisuutta sekä myös teollisuuden rahtiajoa. Työmatkaliikenne keskittyy tiettyihin ajankohtiin päivässä. Aika paljon liikenteestä on teollisuuden raskasta rahtiliikennettä ja suuntautuu varsinkin etelän suuntaan. Tämä Vimpelistä etelään kulkeva tieosa kulkee metsävoittoisella alueella, jota paikoin halkovat pienehköt kyläryhmittymät ja Luoma-ahon teollisuuskeskittymä. Varsinkin metsäosuuksilla liittymiä on harvakseltaan. Vimpelistä pohjoiseen aina Lappajärven Itäkylään asti on maatalousvoittoista aluetta. Sitä väliä luonnehtivat paikoin pitkät peltosarat, jotka ylittävät kantatien. Tällä pelto-osuudella on melko paljon vierekkäisiä peltoliittymiä, joille on haastavaa keksiä korvaavuutta. Lappajärven Itäkylästä pohjoiseen aina Halkosaareen asti on vaihtelevaa maa- ja metsätalouskäytössä olevaa aluetta. Tätä tieväliä luonnehtii myös suuri määrä loma-asutusliittymiä, sillä kantatie kulkee lähellä Lappajärveä. Luontevampina vaihtoehtoina tarkastelualueella tulisi käyttää liittyminen yhdistämisiä ja yksityistietoimituksia, mikä on kiinteistötaloudellisesti järkevintä. Selvityksessä ehdotetaan 126 liittymän poistoa 334 liittymästä, mikä tekee vähentymisprosentiksi 37,7 % eli aika kohtuullisen. Tilusjärjestelymahdollisuuksia tulisi tarkemmin miettiä Vimpelin keskustan ja Lappajärven Itäkylän välillä. Peltoliittymiä tällä välillä on aika paljon. Toisaalta kantatie on tällä välillä melko suora ja näkyvyyskin on kohtalainen eli liikenneturvallisuus ei välttämättä huonone kovin paljon liittymien paljoudesta johtuen. Tässä selvityksessä eri vaihtoehtoja tutkittaessa on painotettu kiinteistöteknisten ratkaisujen edullisuutta. Kustannukset muodostuvat toimituskustannuksista ja toteuttamiskustannuksista. Toteuttamiskustannukset koostuvat lähinnä olemassa olevan tieverkon parantamisesta, liittymien poiston korvaavien tieyhteyksien rakentamisesta ja ojien ylityksistä. Säästöt muodostuvat tekemättä jäävästä liittymien ajanmukaistamisesta sekä liikenneturvallisuuden parantumisesta.
4 (15) 2. Toimeksianto Vaasan tiepiiri (EPO/ELY) tilasi Pohjanmaan maanmittaustoistolta selvityksen, miten alueellisten yksitietoimitusten, tilusjärjestelyjen tai muiden vastaavien kiinteistöteknisten toimenpiteiden avulla voidaan liittymiä vähentämällä parantaa liikenneturvallisuutta. Selvityksen kohteena oli kantatie 68, välillä Alajärven Hoisko - Lappajärven Kivipuro. Selvitetyn tievälin pituus on noin 31,1 km. Selvityksen tarkoituksena oli saada erityisesti tiellä kulkeva maatalous- ym. hidas liikenne vähenemään. Liittymien tarpeellisuus tuli tutkia myös niissä tapauksissa, joissa sama henkilö omistaa kaksi tai useampia vierekkäisiä tiloja, joille on omat liittymät. Selvitys toteutettiin pääasiassa karttatarkasteluna. Tarkastelun työkaluna käytettiin Maanmittauslaitoksen JAKO -paikkatietojärjestelmää. Karttatarkastelua tehostettiin melko kattavin maastotöin. Haluttiin varmistaa olemassa olevien liittymien sijaintitiedot ja käyttötarkoitus sekä saada parempi yleiskuva alueesta. Maanomistajien kuulemiset eivät sisältyneet toimeksiantoon ja laadittu toimenpide-ehdotus perustuu omistusoikeuteen, vaikka alueella on vuokrapeltoja. Selvitys tuli toimeksiannon mukaan tehdä valmiiksi vuoden 2010 loppuun mennessä.
5 (15) 3. Työvaiheet 3.1. Yleistä Työ on suoritettu pääasiassa karttatarkasteluna Maanmittauslaitoksen JAKO - paikkatietojärjestelmällä. Tarkasteltavaa tieväliä on tutkittu saman tieosaluokituksen perusteella, mitä Tiehallinnolla on käytössään eli tieväli on jaettu kuuteen osa-alueeseen Tiehallinnon tieosien mukaan. Alueelta selvitettiin maanomistajat, tilojen talouskeskukset ja muutamin kohdin myös mahdolliset vuokramiehet. Talouskeskusten ja vuokramiesten tiedot ovat peräisin EU - peltolohkoaineistosta. Toimeksiannon lisäksi saatiin myöhemmin yksityistieliittymäaineisto. Koska se oli pelkkä listaus liittymistä selityksineen, katsottiin parhaimmaksi selvittää ja mitata liittymät myös maastossa. Maastossa liittymien sijainti mitattiin GPS -laitteella sekä tehtiin tarkka sanallinen kuvaus liittymien laadusta ja tarpeellisuudesta. Samalla liittymät dokumentoitiin valokuvaamalla, jos sisätöissä oli tarve muistin virkistämiseen tarpeen mukaan. Jäljempänä olevissa osioissa on ehdotettu toimenpide-ehdotukset, joilla liittymiä voidaan vähentää. Kustakin alueesta on karttakuvat mittakaavassa 1:8 000. Karttakuviin on merkitty mahdollisesti poistettavat ja säilytettävät liittymät sekä ne toimenpiteet, joilla korvataan poistuvat liittymät. Tarkastelualueen kiinteistö- ja maanomistajatietoa ei tähän selvitykseen ole liitetty, koska ajantasaiset tiedot ovat aina saatavissa JAKO -paikkatietojärjestelmästä. 3.2. Selvityksessä käytetyt merkinnät poistettava liittymä säilytettävä liittymä uusi liittymä - - - - - - - rakennettava uusi tie
6 (15) 4. Toimenpide-ehdotukset 4.1. Yleistä Liittymien vähentämisissä käyttökelpoisia vaihtoehtoja ovat tilusjärjestelyt, korvaavien tieyhteyksien rakentaminen, liittymien yhdistäminen ja omistusolojen johdosta tarpeettomien liittymien poistaminen. Usein on edullisinta soveltaa kohteessa useampia eri toteuttamiskeinoja. Tarkasteltavalla alueella toimenpide-ehdotukset ovat seuraavassa tärkeysjärjestyksessä. Peltoalueet Peltoalueilla käyttökelpoisimmat liittymien vähentämiskeinot ovat perinteiset liittymien yhdistämiset ja tarpeettomien liittymien poistot. Yhdellä alueella näyttäisi olevan tarvetta tilusjärjestelyille, mutta se alue tarvitsisi tarkempaa selvittämistä. Näillä kohdin voisi olla mahdollisuus vielä kantatien rinnalla kulkevaan rinnakkaistiehen, mutta lienee alueen maataloustoiminnan intensiteetin perusteella ylimitoitettua. Asuntoalueet Asuinalueilla tehokkain keino on poistaa tarpeettomia liittymiä tapauksissa, joissa samalla talouskeskuksella on useampia liittymiä. Lisäksi on paikoin mahdollista siirtää yksityistiejärjestelyin asuinliikenne kulkemaan lähellä olevan yksityistien kautta. Metsäalueet Metsäalueilla kiinteistöt ovat suurehkoja, ja liittymävälit ovat melko pitkiä. Liittymien vähentämiseen ei juuri ole tarvetta. Useimmat poistettavat liittyvät ovat nykyäänkin tarpeettomia, joten erityisiä korvaavia järjestelyitä ei ole tarpeen tehdä. 4.2. Toimitusten suorittaminen Järjestelyt voidaan suorittaa useampana toimituksena, jotta järjestelyitä koskeva mahdollinen valitus tietyllä tieosalla ei estäisi tai hidastaisi järjestelyiden pikaista toteuttamista toisilla tieosuuksilla.
7 (15) 5. Toimenpide-ehdotukset tieosittain kantatiellä 68 5.1. Tieosa 20 - Hoiskosta Taavetinaholle 5.1.1. Toimenpide-ehdotukset tieosalla Sijainti: Tutkittavan alueen eteläpäässä, Hoiskosta pohjoiseen. Tievälin pituus on noin 5,0 km. (Kuvat 1-3) Maankäyttö: Alue on suurimmalta osaltaan metsätalousaluetta, jota rikkoo alueen eteläpäässä yksi isompi ja siellä täällä paikoin pienemmät peltoalueet. Alueen eteläpäästä keskivaiheille on jonkin verran asutusta. Liikenneturvallisuuden kannalta on huono näkemäalue liittymien V5-V12 välillä. Tilusjärjestelyt: Alueella ei tilusjärjestelyillä saada vähennettyä liittymien määrää. Ei suositella käytettäväksi. Alueellinen yksityistietoimitus: Poistettujen liittymien osalta tulee järjestää tieoikeudet korvaaville teille tarpeellisilta osilta. Poistettavat liittymät: Pääosa liittymistä jää paikalleen, joten liittymistä on mainittu vain poistettavat, joita ovat: o kantatien vasemmalta puolelta V1, V5, V7, V9, V15, V19, V20, V22, V25, V28, V29, V30, V31, V33, V34 ja V35 sekä o kantatien oikealta puolelta O6, O15, O17 ja O25 Korvaavat toimenpiteet: Uutta tietä on rakennettava noin 134 metriä tilan 6:209 alueella. Liittymien väheneminen: Nykyisestä 62 liittymästä tarvitaan muutostoimenpiteiden jälkeen 42. (väheneminen 32,3 %)
Kuva 1. 8 (15)
Kuva 2. 9 (15)
Kuva 3. 10 (15)
11 (15) 5.2. Tieosa 21 - Taaventinahosta Syrjälään 5.2.1. Toimenpide-ehdotukset tieosalla Sijainti: Tutkittavan alueen alkupäässä, Alajärven Luoma-aholla. Tievälin pituus on noin 2,4 km. (Kuvat 4-5) Maankäyttö: Alue on suurimmalta osaltaan asuin- ja teollisuusaluetta. Paikoin on pienehköjä peltotilkkuja. Tilusjärjestelyt: Alueella ei tilusjärjestelyillä saada vähennettyä liittymien määrää. Ei suositella käytettäväksi. Alueellinen yksityistietoimitus: Yksityistiejärjestelyistä ei alueella ole vastaavaa hyötyä. Ei esitetä tehtäväksi. Poistettavat liittymät: Pääosa liittymistä jää paikalleen, joten liittymistä on mainittu vain poistettavat, joita ovat: o kantatien vasemmalta puolelta V41, V44, V46 ja V49 sekä o kantatien oikealta puolelta O28, O29, O32, O33, O34, O37, O38, O40 ja O41. Korvaavat toimenpiteet: Korvaavia toimenpiteitä ei ole tällä tievälillä tarpeen suorittaa. Liittymien väheneminen: Nykyisestä 29 liittymästä tarvitaan muutostoimenpiteiden jälkeen 16. (väheneminen 44,8 %)
Kuva 4. 12 (15)
Kuva 5. 13 (15)
14 (15) 5.3. Tieosa 22 - Syrjälästä Vimpelin keskustaan (osa) 5.3.1. Toimenpide-ehdotukset tieosalla Sijainti: Tutkittavan alueen keskivaiheilla. Tievälin pituus on noin 7,8 km. (Kuvat 6-9) Maankäyttö: Alue on suurimmalta osaltaan metsätalousaluetta, jota rikkoo alueen eteläpäässä yksi isompi peltoalue. Alueen pohjoispää on Vimpelin keskustaajamaa, missä on kohtalaisesti asusta sekä teollisuus- ja liiketoimintaa. Liikenneturvallisuuden kannalta on huonot näkemäalueet liittymien V51-V53 sekä V56- V58 välillä. Tilusjärjestelyt: Alueella ei tilusjärjestelyillä saada vähennettyä liittymien määrää. Ei suositella käytettäväksi. Alueellinen yksityistietoimitus: Poistettujen liittymien osalta tulee järjestää tieoikeudet korvaaville teille tarpeellisilta osilta. Poistettavat liittymät: Pääosa liittymistä jää paikalleen, joten liittymistä on mainittu vain poistettavat, joita ovat: o kantatien vasemmalta puolelta V52, V53, V54, V58, V63, V66, V69, V70 ja V73 sekä o kantatien oikealta puolelta O43, O44, O47, O49, O53, O55, O59, O60, O61, O66, O69, O70, O73 ja O75. Korvaavat toimenpiteet: Uutta tietä on rakennettava noin 214 metriä tilan 194:2 alueella tilan 15:129 hyväksi tai annettava vastaava tieoikeus. Liittymien väheneminen: Nykyisestä 61 liittymästä tarvitaan muutostoimenpiteiden jälkeen 38. (väheneminen 37,7 %)
Kuva 6. 15 (15)