Korkeimman oikeuden vesioikeudellista oikeuskäytäntöä 2000-2007 Prof. Tapio Määttä, Joensuun yliopisto Ympäristöoikeuden ajankohtaispäivä 10.4.2008
KKO ja vesioikeus? Vuosina 2000 2007 yhteensä 80 KKO:n kiinteistöoikeudellista vuosikirjaratkaisua Näistä 13 ratkaisua koskee tai sivuaa vesialueita
KKO:n hakusanat, yleisimmät 1. Kiinteistönmuodostamislaki 23 2. Kiinteistön kauppa 11 3. Yksityistie 11 4. Lunastuslaki 8 5. Lohkominen 6 6. Lunastuskorvaus 6 7. Rasite 6 8. Ylimääräinen muutoksenhaku 6 9. Kiinteistönmääritys 5 10. Lainhuudatus 5 11. Tieoikeus 5 12. Vesialue 5 13. Yhteiset alueet 5
Vesioikeutta sivuavia hakusanoja Vesialue 5 Erityinen oikeus kalastukseen 3 Kalastus 3 Vesijättö 2 Erityinen oikeus kalastuspaikkaan 1 Koskiensuojelulaki 1 Vesilaki 1
Vesialueita koskevat tai sivuavat ratkaisut KKO 2000:28 Hyödyttömäksi käyneiden voimalaitosrakenteiden korvaaminen KKO 2001:15 Vesijätön jaon edellytykset KKO 2001:81 Yhteisen vesialueen jaon edellytykset KKO 2001:82 Yhteisen vesialueen jaon edellytykset KKO 2001:83 Yhteisen vesialueen jaon edellytykset KKO 2001:84 Yhteisen vesialueen jaon edellytykset KKO 2001:129 Kalastuspaikkaoikeuden vahvistamisen forum KKO 2003:47 Saaren oikeus ympärillään olevaan vesialueeseen KKO 2003:130 Kalastusoikeuden vahvistaminen valtion vesialueelle ylimuistoisen nautinnan perusteella KKO 2005:28 Riita saarten omistusoikeudesta KKO 2005:104 Vesistötilusjärjestelyn edellytykset KKO 2007:57 Lunastamisen edellytysharkinnan kiinteistökohtaisuus KKO 2007:92 Tieoikeuden perustamisen edellytykset
Teemat Kiinteistökohtaisen ratkaisuharkinnan vaatimus Prosessuaaliset erityispiirteet haasteena
Kiinteistökohtaisen ratkaisuharkinnan vaatimus KKO 2007:57 vesijätön velvoitteellinen lunastus KML 60.1 : Jos kiinteistön kohdalla on yhteistä vesijättöä, jota voidaan tarkoituksenmukaisesti käyttää vain kiinteistön yhteydessä, kiinteistön omistaja on osakaskunnan vaatimuksesta velvollinen lunastamaan vesijättöalueen tai sen osan. KKO (kohta 7): Kun lunastusvelvollisuuden asettamisesta seuraa, että lunastavan kiinteistön omistaja on velvollinen suorittamaan vesijätöstä käyvän korvauksen, kyse on lunastajan varallisuuspiiriin puuttumisesta pakkotoimin, jolloin tällaisen poikkeuksellisena pidettävän velvoitteen asettamisen tulee perustua täsmällisiin ja yksilöityihin perusteisiin. Lähtökohtana tulee tällöin olla se, että kunkin lunastajan osalta on ratkaistava erikseen, täyttyykö hänen kiinteistönsä osalta yksinomaisen käytön edellytys. Vesijätön tarkoituksenmukaista käyttöä on siten arvioitava yleensä aina kiinteistöittäin.
Prosessuaalisia ratkaisut Ympäristöoikeuden prosessuaalinen monimuotoisuus 1) hallintoprosessi (hallintomenettely - hallintolainkäyttö) 2) siviiliprosessi 3) rikosprosessi 4) toimitusprosessi Kiinteistönmuodostamislaki 281.1 : Asiaa, joka 101 :n mukaan ratkaistaan kiinteistötoimituksessa, ei saa ottaa yleisessä alioikeudessa käsiteltäväksi.
Toimitus vai siviiliprosessi? KKO 2001:5: toimitus toimivaltainen käsittelemään myös sopimusperusteisia korvausvaatimuksia KKO 2002:120: sopimusperusteisen venepaikkaoikeuden olemassaolon vahvistaminen kuului käräjäoikeuden toimivaltaan KKO 2003:130: siiviiliprosessissa ratkaistiin epäselvyys ylimuistoiseen nautintaan perustuvasta kalastusoikeudesta KKO 2003:59: johdon sijoittamisesta aiheutuvan vahingon korvausforum toimitus KKO 2006:53: kiinteistöriita (oikeus pitää rakennusta toisen maalla) siviiliprosessin esikysymyksenä
Havaintoja ratkaisujen perusteluista Lähtökohtana sanamuodon mukainen tulkinta Systemaattiset argumentit usein keskeisiä Reaalinen argumentaatio seuraamusten arviointi (esim. rasitetun kiinteistön näkökulmasta) tosiasiasidonnaisuus Perusoikeusargumentit harvinaisia julkilausuttuna, mutta aineellisoikeudellisesti usein vaikuttavat päätöksiin Tilannekohtaisten erityispiirteiden huomioonottaminen (kontekstuaalisuus) Perustelemattomia ratkaisuja esiintyy edelleen (tosiasiallinen on katsottava -tyyppinen perustelutapa)