Lausunto 1(5) Työ- ja elinkeinoministeriö kirjaamo@tem.fi Viite: TEM/1808/03.01.01/2015 LAUSUNTO: HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE SÄHKÖTURVALLISUUSLAIKSI 1. Suomen Kiinteistöliitosta 2. Keskeistä uudesta laista kiittää mahdollisuudesta lausua asiasta. Kiinteistöliitto on kiinteistönomistajien edunvalvoja ja kiinteistöalan asiantuntijaorganisaatio. Kiinteistöliittoon kuuluu 23 alueellista kiinteistöyhdistystä, joiden jäsenkunta muodostuu pääasiallisesti asunto-osakeyhtiöistä. Kiinteistöliiton jäsenistöön kuuluu myös vuokrataloyhtiöitä. Alueellisten kiinteistöyhdistysten jäsenistöön kuuluu yhteensä yli 25 000 asunto- tai kiinteistöosakeyhtiötä. Lisäksi Kiinteistöliittoon kuuluu Suomen Vuokranantajat ry, jossa on jäseninä runsaat 9 000 yksityishenkilöä tai muuta tahoa, jotka vuokraavat asuin- ja liikehuoneistojaan asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöissä. Jäsenkuntamme piiriin kuuluu arviolta noin 2 miljoonaa suomalaista. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi sähköturvallisuuslaki. Ehdotetulla lailla on tarkoitus panna täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston pienjännitedirektiivi ja sähkömagneettista yhteensopivuutta koskeva direktiivi. Uudet direktiivit on mukautettu Euroopan uuteen lainsäädäntökehykseen tekemättä kuitenkaan muutoksia sektorikohtaisiin asioihin. Pienjännitedirektiivi ja sähkömagneettista yhteensopivuutta koskeva direktiivi on osa Euroopan unionissa toteutettavaa laajaa tuotesääntelyuudistusta, jolla on arvioitu olevan laajahkoja vaikutuksia tuoteturvallisuutta ja markkinavalvontaa koskevaan lainsäädäntöön. Lisäksi esitetyllä lailla varmistettaisiin sähkölaitteistojen rakentamisen sekä sähkölaitteiden ja sähkölaitteistojen käytön aikainen turvallisuus markkinoille saattamisen jälkeen. Laissa säädettäisiin sähkölaitteistojen rakentamisen sekä sähkölaitteistojen ja sähkölaitteiden huoltamisesta, korjaamisesta, tarkastamisesta, sähköalan töistä ja niiden valvonnasta sekä sähkövahinkojen korvaamisesta. Sähkölaitteistojen turvallisuuden sääntely on kansallista sääntelyä. Voimassa oleva sähköturvallisuuslaki sekä sen nojalla annettu
Lausunto 2 (5) 3. Kiinteistöliiton lausunto alemman asteinen lainsäädäntö kumottaisiin. Sähköturvallisuuslainsäädännön kokonaisuudistus on pääasiassa lainsäädäntötekninen uudistus ja muutoksia sektoriasioihin on ehdotettu rajallisesti. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 20.4.2016. Yleistä Kiinteistöliitto pitää tärkeänä sähköturvallisuuslainsäädännön kokonaisuudistusta nykylainsäädännön perustuslain vastaisuuden poistamiseksi. Esimerkiksi perustuslain 80 edellyttää, että lailla säädetään asioista, jotka perustuslain mukaan kuuluvat lainsäädännön alaan. Tällä hetkellä sähköturvallisuuteen liittyvistä asioista on säädetty perustuslain vastaisesti lakia alemmanasteisessa normistossa. Lisäksi asetuksen antamiseen oikeuttavat valtuutuspykälät ovat puutteellisia. Sähköturvallisuuslainsäädännön kokonaisuudistus on laaja-alainen, pääosin lakitekninen säädösuudistus. Kiinteistöliitto lausuu huomionsa lakimuutosehdotuksesta vain jäsenkuntansa kannalta olennaisimpien kysymysten osalta. Määritelmistä Lain 4 :n määritelmissä tulisi huomioida myös sähkölaitteiston haltija. Muun muassa lain 3 luku asettaa velvoitteita sähkölaitteiston haltijalle (mm. 35 käyttöolosuhteiden muuttuminen, 36 sähkölaitteistojen kytkeminen, 39 Sähkölaitteiston sähkömagneettista yhteensopivuutta koskevat olennaiset vaatimukset). Erityisesti voidaan nostaa esiin 47, jonka mukaan sähkölaitteiston haltija on vastuussa laitteiston turvallisuudesta, sen ylläpitämiseksi tarvittavasta kunnossapidosta ja siitä, että laitteisto täyttää tämän lain vaatimukset. Pykälän 2 momentti velvoittaa sähkölaitteiston haltijan huolehtimaan siitä, että laitteiston kuntoa ja turvallisuutta tarkkaillaan ja että puutteet ja viat poistetaan riittävän nopeasti. Määrittelyssä tulisi Kiinteistöliiton mukaan huomioida asunto-osakeyhtiölain (22.12.2009/1599) säännökset kunnossapitovastuun jaosta. Yhtiön rakennuksen ja muiden tilojen kunnossapitovastuu jaetaan osakkeenomistajien ja yhtiön kesken asunto-osakeyhtiölain 4 luvun 2 ja 3 :n säännösten mukaisesti, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin (AOYL 4:1.1 ). Yhtiö vastaa kunnossapidosta siltä osin kuin se ei kuulu osakkeenomistajalle (AOYL 4:2.1 ). Yhtiön on pidettävä kunnossa osakehuoneistojen rakenteet ja eristeet. Yhtiö on
Lausunto 3 (5) lisäksi velvollinen pitämään kunnossa lammitys-, sähkö-, tiedonsiirto-, kaasu-, vesi-, viemäri-, ilmanvaihto- ja muut sen kaltaiset perusjärjestelmät (AOYL 4:2.2 ). Vastuu koskee sellaisia rakenteita, eristeitä ja perusjärjestelmiä, jotka yhtiö on toteuttanut tai hyväksynyt vastuulleen. Yhtiö vastaa myös sellaisesta osakkeenomistajan tekemästä tai teettämästä asennuksesta, joka rinnastuu yhtiön toteuttamaan tai vastuulleen hyväksymään toimenpiteeseen ja jonka toteuttamista yhtiö on voinut valvoa (AOYL 4:2.3 ). Ehdotetun lain mukaan sähkölaitteistolla tarkoitetaan kiinteää asennusta tai muuta vastaavaa sähkölaitteista ja mahdollisesti muista laitteista, tarvikkeista ja rakenteista koostuvaa toiminnallista kokonaisuutta. AOYL säätää yhtiön lähtökohtaiselle kunnossapitovastuulle perusjärjestelmät. Vastuu osakehuoneiston sisäisistä sähkölaitteista kuten esimerkiksi (esimerkiksi kiukaat ja niiden ohjauskeskukset, kiinteät valaisimet ja kodinkoneet) kuuluu lähtökohtaisesti osakkaalle. Kiinteistöliitto ehdottaa, että sähkölaitteiston haltija määriteltäisiin seuraavasti: Sähkölaitteiston haltijalla tarkoitetaan rakennuksen omistajaa, ellei muualla laissa toisin säädetä. Tällä määrittelyllä otettaisiin huomioon se seikka, että esimerkiksi asuntoosakeyhtiölaki sisältää sähkön- ja muiden perusjärjestelmienkin kunnossapitovastuun osalta useita edellytyksiä ja poikkeuksia. Sähkölaitteiston haltijan vastuun arviointi ja kohdentaminen edellyttääkin siten aina kunnossapitovastuun tapauskohtaista arviointia. Tässä arvioinnissa on huomioitava muun muassa laitteiston ominaisuudet, asunto-osakeyhtiön mahdolliset yhtiöjärjestysmääräykset kunnossapitovastuusta sekä mahdolliset osakasmuutostyöt ja niiden vaikutus vastuunjakoon. Sähkölaitteistoluokitus Sähkölaitteistot on jaettu nykyisissä säädöksissä luokkiin, joiden perusteella määräytyy, onko niille tehtävä kolmannen osapuolen varmennustarkastus käyttöönottovaiheessa, onko tehtävä määräaikaistarkastuksia, kuka edellä mainitut tarkastukset voi tehdä sekä onko laitteistolle laadittava kunnossapitoohjelma. Luokitus on osoittautunut monimutkaiseksi. Kiinteistöliitto arvioi merkittävimmäksi epäkohdaksi sen, että luokituksen perusjako sinällään koskee kokonaisia rakennuksia, mutta tämän lisäksi tietyt erityistilat on luokiteltu erikseen. Tällaisen erillisen tilan tarkastusväli on erilainen kuin muulla rakennuksella. Poikkeavista tarkastusajoista johtuen tarkastuksia on jäänyt jopa toteuttamatta.
Lausunto 4 (5) Kiinteistöliitto pitää hyvänä sitä, että luokitus on lakiehdotuksessa yksinkertaistettu. Varmennustarkastus Lakiehdotuksen 45 sisältää säännöksen tiettyjen sähkölaitteistojen varmennustarkastuksesta. Selvyyden vuoksi todetaan, että varmennustarkastus on varsinaisesta käyttöönottotarkastuksesta erillinen tarkastus. Lakiehdotuksen 45 :n 2 momentin mukaan Sähkölaitteiston rakentajan tulee huolehtia sähkölaitteiston varmennustarkastuksesta. Jos rakentaja laiminlyö velvollisuutensa tai on estynyt huolehtimaan niistä, tulee sähkölaitteiston haltijan huolehtia tarkastuksesta. Lakiehdotuksen perusteluissa on täsmennetty alleviivattua osuutta seuraavasti: Jos rakentaja olisi estynyt huolehtimaan velvoitteesta esimerkiksi kuoleman tai muun sellaisen syyn takia, siirtyisi velvoite kuitenkin haltijalle, jottei tarkastus jäisi kokonaisuudessaan tekemättä. Kiinteistöliitto ehdottaa kielellistä muutosta säännökseen. Rakentamisen osalta asunto-osakeyhtiön sopimuskumppanina toimii pääsääntöisesti palvelun asunto-osakeyhtiölle myyvä yhtiö. Tätä taustaa vasten säännöksen ehdotettua muotoilua ( on estynyt huolehtimaan ) voidaan pitää jossain määrin harhaanjohtavana. Samoin lakiehdotuksen perusteluista tulisi poistaa viittaus rakentajan kuolemaan ja sitä kautta muodostuvaan esteeseen täyttää velvoitetta. Määräaikaistarkastuksen tarkastuspöytäkirja ja tarkastustarra Lakiehdotuksen 51 :n mukaan tarkastuksen tekijän olisi laadittava määräaikaistarkastuksesta laitteiston haltijan käyttöön tarkastuspöytäkirja ja kiinnitettävä pääkeskukseen tai vastaavaan kohtaan tarkastustarra. Säännöksen 2. momentti sisältää kokonaan uuden velvoitteen. Laitteiston haltijan tulisi säilyttää tarkastuspöytäkirja sekä osoitus pöytäkirjassa esitettyjen puutteiden korjaamisesta vähintään seuraavaan määräaikaistarkastukseen saakka. Vaikkakin säädösehdotus tuo lisävelvoitteita laitteiston haltijalle, pidämme muutosehdotusta lähtökohtaisesti perusteltuna. Kiinteistöliitto kuitenkin ehdottaa, että lain perustelujen tasolla kuitenkin avattaisiin tarkemmin, millainen selvitys tai muu näyttö olisi riittävä puutteiden korjaamisen osoittamiseksi.
Lausunto 5 (5) Kuten edellä tässä lausunnossa on todettu, sähkölaitteiston haltijan käsite tulisi määritellä. Nähdäksemme sähkölaitteiston haltija voisi olla rakennuksen omistajan (eli asunto-osakeyhtiön) sijasta asunto-osakeyhtiön osakkeenomistaja tietyissä tilanteissa. Onkin erityisen tärkeää, että lakisääteisten velvoitteiden tarkempi sisältö avattaisiin riittävällä tarkkuudella lain perusteluissa. Vahingonkorvausvastuusta Lakiehdotuksen vahingonkorvausvastuuta koskevat säännökset vastaavat sinällään sisällöllisesti nykyistä sähköturvallisuuslakia. Sähkölaitteen tai laitteiston haltijan vahingonkorvausvastuu sähkövahingoista on lähtökohtaisesti ankaraa eli tuottamuksesta riippumatonta. Pidämme merkittävänä epäkohtana sitä, että sähkölaitteiston haltijan vastuu aiheutuvista vahingoista on laajempaa kuin tuotevastuulain mukainen tuotteen valmistajan tai maahantuojan taikka tuotetta omanaan markkinoineen vastuu. Lakiehdotuksessa (ja nykytilanteessa) vastuu kattaa kaikki henkilö- ja esivahingot ja eräissä vahingonkorvauslaissa mainituissa tapauksissa taloudelliset vahingot, jotka eivät ole yhteydessä esine- tai henkilövahinkoon. Tuotevastuulain mukaan korvataan henkilövahingot ja yksityiseen käyttöön tarkoitetulle ja pääasiassa käytetylle omaisuudelle aiheutuneet vahingot vain säädetyn rahamäärän (2 350 markkaa) ylittävältä osalta. Ankaraa vastuuta tasapainottaa jossain määrin se seikka, että lakiehdotuksen 100 :n mukaan laissa säädetty ankara vahingonkorvausvastuu ei koske muun muassa sähkövahinkoa, jossa vahingon on aiheuttanut sellainen kiinteistön sisäiseen sähköhuoltoon kuuluva sähkölaite tai laitteisto, jonka nimellisjännite on enintään 400 volttia. Tällaiset vastuukysymykset arvioitaisiin muun lainsäädännön mukaisesti (esimerkiksi vahingonkorvauslain ja asuntoosakeyhtiölain vahingonkorvausvastuusäännösten mukaisesti). SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY Jari Virta kehityspäällikkö Petri Pylsy energia-asiantuntija Jenni Hupli päälakimies, varatuomari