Esitämme valtakunnallisen, sähköisesti internetissä ylläpidettävän sähkölaitteistorekisterin perustamista.

Transkriptio

1 LAUSUNTO Työ- ja elinkeinoministeriö PL Valtioneuvosto Lausunto ehdotuksesta TEM/1808/ /2015 Kiitämme mahdollisuudesta antaa lausunto sähköturvallisuuslakia ja siihen liittyviä valtioneuvoston asetuksia koskevista ehdotuksista. Esitämme lakiehdotukseen ja ehdotuksiin valtioneuvoston asetuksiksi seuraavia muutoksia. Säädöskokonaisuuden rakenne Voimassa olevan sähköturvallisuutta koskevan säännöstön keskeinen ongelma on ollut eritasoisten normien suuri lukumäärä. Tämä on ollut omiaan vaikeuttamaan normien muodostaman säännöskokonaisuuden hahmottamista. Normien selkeydellä on merkitystä paitsi turvallisuustavoitteen toteutumisen kannalta erityisesti myös siksi, että normeja joudutaan niiden laiminlyöntitapauksissa soveltamaan myös rikosoikeudellisilla oikeusperiaatteilla rikosoikeudellisessa asiayhteydessä. Tämän vuoksi ehdotamme edelleen harkittavaksi, että säädösmateriaalia tiivistettäisiin vielä nyt ehdotetusta siten, että uuden lain säätämisen yhteydessä annettaviksi ehdotettujen neljän valtioneuvoston asetuksen sisältö kirjoitettaisiin suoraan ehdotetun uuden sähköturvallisuuslain asianomaisiin lukuihin. Laissa voidaan tarvittaessa viitata niihin liitteisiin, joita nyt ehdotetaan valtioneuvoston asetusten liitteiksi. Ehdotettujen valtioneuvoston asetusten laajuus on pykälämääräisesti arvioituna suppea. Niiden asiallinen merkitys on kuitenkin sähköturvallisuutta koskevan kokonaisuuden hahmottamisen sekä asiaan liittyvän rikosoikeudellisen vastuun kannalta tärkeä. Mielestämme mainitut seikat tukevat esitystämme sisällyttää kyseiset normit suoraan lakiin. Lakiehdotus 52, Jakeluverkonhaltijan rekisteri Esitämme valtakunnallisen, sähköisesti internetissä ylläpidettävän sähkölaitteistorekisterin perustamista.

2 Lausunto 2 Läheisyysperiaate ja rekisterin fyysisen ylläpidon tarve eivät nykyisin puolla siitä, että juuri jakeluverkon haltija toimisi rekisterin pitäjänä. Valtakunnallinen sähkölaitteistorekisteri on toteutettu muun muassa Islannissa. Perustettavaan rekisteriin voitaisiin sisällyttää kutakin sähkölaitteistoa koskeva, laitteiston rakennetta ja turvallisuutta koskeva loppudokumentaatio. Tämä lisäisi oikeusvarmuutta ja turvallisuutta esimerkiksi tilanteissa, joissa sähkölaitteiston haltija vuosien kuluessa vaihtuu, laitteiston rakentaja lopettaa toimintansa tai joissa ilmenneen ongelmatilanteen takia joudutaan jälkeenpäin selvittämään, onko laitteisto ollut sitä käyttöön otettaessa pakottavien turvallisuusvaatimusten mukainen. Laitteisto, sen alkuperäinen rakenne ja turvallisuus sekä laitteiston rakentaja olisivat aina jälkeenpäin todennettavissa. Rekisteriin merkittäisiin myös varmennus- ja määräaikaistarkastuksia koskevat tiedot. Katsomme, että nykyisessä sähköturvallisuuslaissa olevaa ilmoitusvelvollisuutta varmennus- ja määräaikaistarkastusten toimittamisesta ei tule nyt ehdotettavalla tavalla poistaa laista. Ehdottamassamme valtakunnallisessa sähkölaitteistorekisterissä on automaattisen tietojenkäsittelyn menetelmin mahdollista varmistaa, että säädetyt tarkastukset todella tehdään. Tarkastusvelvollisuuksia ei ole säädetty itsetarkoituksellisesti laitteistojen haltijoiden kiusaksi, vaan siitä syystä, että kyseisissä kohteissa halutaan niiden luonteen takia varmistautua sähkölaitteistojen turvallisuudesta. Sähköinen rekisteri ja siihen liittyvät aktiiviset kontrollimenettelyt ovat looginen osa tätä turvallisuuskokonaisuutta. Lakiehdotus 4 -luku Sähkösuunnitelmaa koskevan säännöksen sisällyttäminen lakiin Lakiehdotukseen tulisi sisällyttää oma säännöksensä sähkösuunnittelusta. Niissä tapauksissa, joissa sähkösuunnitelma laaditaan, tulisi sähkösuunnitelman laatijalle säätää velvollisuus antaa vaatimustenmukaisuusvakuutus siitä, että suunnitelman mukainen sähkölaitteisto täyttää sähköturvallisuuslain mukaiset vaatimukset. Vaikka pidämme hyvin laadittua sähkösuunnitelmaa laadukkaan ja turvallisen sähkölaitteiston rakentamisen kannalta tarpeellisena, emme kuitenkaan lausunnossamme esitä, että sähkösuunnitelman laatiminen säädettäisiin laissa kaikissa tapauksissa pakolliseksi. Tämä ei olisi tarkoituksenmukaista, jos kyse on pienestä laitteistosta tai laitteistoon tehtävästä pienestä muutoksesta. Sähkölaitteiden osalta laki toteuttaa periaatetta, jonka mukaan kaikkien toimitusketjuun osallistuvien toimijoiden, joiden toiminnan välityksellä sähkölaite saatetaan markkinoille, tulee osaltaan varmistaa sähkölaitteen turvallisuus (lakiehdotuksen 12, 13, 17, 20 ). Pidämme epäloogisena, että vastaavaa

3 Lausunto 3 periaatetta ei toteutettaisi sähkölaitteistojen ja niiden rakentamista koskevan sähkösuunnitelman osalta. Sähkösuunnitelmalla on olennainen merkitys sen kannalta, millaisia sähkölaitteistoja Suomessa ryhdytään rakentamaan. On tärkeää, että suunnitelma kokonaisuutena jo lähtökohtiensa osalta täyttää olennaiset turvallisuusvaatimukset. Sähkösuunnitelman laatii yleensä rakennuttajaan sopimussuhteessa oleva elinkeinonharjoittaja, ei sähkölaitteiston rakentaja. Turvallisen lopputuloksen varmistaminen ei sähkölaitteistojen osalta saisi jäädä yksin laitteiston rakentavan toimijan vastuulle. Mikäli vastaavaa ajattelua toteutettaisiin sähkölaitteiden osalta, pitäisi vain sähkölaitteen markkinoille saattajalla olla lain mukaan vastuu liikkeelle laskettavan sähkölaitteen turvallisuudesta. Mielestämme ei ole olemassa rationaalista syytä siihen, että sähkölaitteistojen osalta turvallisuusajattelua ei toteutettaisi samoin kuin sähkölaitteiden osalta. Tämä näkökulma puoltaa esittämäämme tapaa sisällyttää sähkösuunnittelu sähköturvallisuuslain piiriin. Loppudokumentaation laadintaa koskevan velvoitteen sisällyttäminen lakiin Sähkölaitteiston sekä sen kiinteistön, johon sähkölaitteisto on rakennettu, käytön sekä sähkölaitteiston myöhemmän ylläpidon, korjaamisen ja siihen tehtävien muutosten turvallisuuden kannalta on keskeistä, että laitteistosta on laadittu asianmukainen loppudokumentaatio sitä rakennettaessa. Tämä loppudokumentaatio voitaisiin tallentaa ehdottamaamme valtakunnalliseen sähkölaitteistorekisteriin, josta se olisi myöhemmin kaikkien tarvitsevien saatavissa. Ehdotamme tämän vuoksi, että sähkötöiden johtajan tehtäviin, lakiehdotus 59, sisällytetään uusi 4)- kohta seuraavasti: Sähkötöiden johtajan tehtävät: = = = = 4) rakennetusta sähkölaitteistosta ja siihen tehdyistä muutoksista laaditut loppupiirustukset sekä käyttöönottotarkastustiedot on tallennettu 52 :ssä tarkoitettuun valtakunnalliseen sähkölaitteistorekisteriin. Lakiehdotus 62, Käytön johtajan tehtävät Voimassa olevassa laissa ja edelleen uudessa lakiehdotuksessa edellytetään, että lakiehdotuksen 60 :n tarkoittamille sähkölaitteistoille, joissa laitteiston jännitetason tai liittymistehon takia on tarvetta erityisin toimenpitein varmistaa laitteiston ja sen käytön turvallisuus, nimetään käytön johtaja. Katsomme, että ehdotetun lain 60 :n tavoite huomioon ottaen käytön johtajan tehtävät sähkölaitteiston kunnon osalta tulisi määritellä 62 :ssä nyt ehdotettua täsmällisemmin ja vastaten sähkötöiden johtajan tehtäviä.

4 Lausunto 4 Esitämme, että lakiehdotuksen 62 :n säännökseen lisätään uusi 2) -kohta: Käytön johtajan on huolehdittava siitä, että 1) sähkölaitteiston käytössä ja huollossa noudatetaan tätä lakia; 2) sähkölaitteisto on tämän lain edellyttämässä kunnossa käytön aikana; 3) käyttötöitä tekevät henkilöt ovat ammattitaitoisia ja riittävästi opastetut tehtäviinsä Esittämämme 62 :n 2) kohdan sanamuoto vastaa sähkötöiden johtajan tehtäviä koskevan lakiehdotuksen 59 :n 2) kohdan säännöksen sanamuotoa. Esitämme myös harkittavaksi, että lakiehdotuksen 62 :ään sisällytetään toinen momentti, joka velvoittaa käytön johtajaa ryhtymään viipymättä toimenpiteisiin sähkölaitteistossa todetun turvallisuuspuutteen poistamiseksi sekä oikeuttaa käytön johtajan saattamaan laitteiston jännitteettömäksi, mikäli laitteistosta aiheutuu välitöntä vaaraa hengelle, terveydelle tai omaisuudelle. Lakiehdotus 68, Sähköpätevyys 2 Lakiehdotuksen 68 2 momentin 2) kohdan mukaan sähköturvallisuustutkinnon hyväksytysti suorittanut henkilö, jolla on soveltuva ammatillinen perustutkinto, ja jolla on perustutkinnon suorittamisen jälkeen vähintään kolmen vuoden työkokemus, on kelpoinen toimimaan sähkötöiden johtajana ja käytön johtajana sähköpätevyyttä 2 edellyttävissä sähkötöissä. Esimerkiksi sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnon teoreettinen oppisisältö sähkö- ja sähkötyöturvallisuuden osalta on varsin suppea. Tätä teoriapohjan puutetta ei riittävällä tavalla korjaa edellytetty kolmen vuoden työkokemus. Pitkä ja monipuolinen työkokemus pätevöittää henkilön noudattamaan työssä sähköturvallisuuden vaatimia menettelyjä. Sähkötöiden johtajan ja käytön johtajan vastuisiin sisältyy osana myös vastuu erilaatuisten sähkölaitteistojen rakenteellisesta turvallisuudesta. Tämä edellyttää perustutkinnon antamia valmiuksia laajempaa teknistä ja turvallisuusosaamista. Viittaamme tältä osin vielä siihen, että olemme edellä tässä lausunnossamme esittäneet sähkölaitteistoa koskevan loppudokumentaation laatimista koskevan velvollisuuden sisällyttämistä sähkötöiden johtajan tehtäviin. Katsomme, että esimerkiksi sähköasentajan ammattitutkinto mittaa ja edellyttää perustutkintoon verrattuna merkittävästi monipuolisemmin tutkinnon suorittaneen henkilön teknistä osaamista ja kykyä laitteiston dokumentointiin. Katsomme, että alan ammatillinen perustutkinto voi pitkälläkin työkokemuksella ja suoritetulla sähköturvallisuustutkinnolla täydennettynä riittää enintään lakiehdotuksen 69 :ssä tarkoitettuun sähköpätevyyden 3 mukaiseen sähkötöiden johtajan tehtävään. Ehdotamme lisäksi, että lakiehdotuksen 69 toisen momentin viimeinen virke, jossa sähköpätevyyden kelpoisuusvaatimukset käsitellään, erotetaan omaksi momentikseen samoin kuin on tehty ehdotuksen :issä.

5 Ehdotus valtioneuvoston asetukseksi sähkötyöstä ja käyttötyöstä 4 Sähköalan opintojen perusvaatimukset Lausunto 5 Valtioneuvoston asetuksen 4 2 momentti sisältää sähköturvallisuuslakia koskevan ehdotuksen :issä mainittuihin ammatillisiin tutkintoihin sisältyviksi edellytettävät oppiaineiden aihealueet ja niiden oppisisältöjen vähimmäislaajuutta koskevat vaatimukset. Kyseisessä asetuksen kohdassa luetellut kaikki aihealueet ovat keskeisiä, kun arvioidaan henkilön osaamista, edellytyksiä ja kelpoisuutta toimia sähkötöiden johtajana tai käytön johtajana lakiehdotuksen :issä tarkoitetuissa tehtävissä. Asetusehdotuksessa oleva vaatimus yhden opintoviikon tai 1,5 opintopisteen vähimmäisoppisisällöstä jokaisen aihealueen opintojen osalta on lähinnä muodollinen. Ainakin lakiehdotuksen :issä mainittujen tehtävien osalta oppisisältövaatimus tulisi vähintään kaksinkertaistaa kahteen opintoviikkoon ja 3,0 opintopisteeseen. Tämäkin oppisisältövaatimus on varsin alhainen ja antaa asianomaiselle henkilölle vain näkemyksen aihealueeseen liittyvästä tematiikasta. Esitämme myös harkittavaksi, onko tämä todella riittävä teoreettisen osaamisen taso sähköturvallisuuden kannalta keskeisillä osaamisalueilla, kun kyse on sähkötöiden johtajan ja/tai käytön johtajan tehtävien hoitamisesta sekä sähköturvallisuuden varmistamisesta eri laatuisissa sähkölaitteistoissa ja niihin kohdistuvissa töissä. Espoossa 13. marraskuuta 2015 Sähkötekniset työnantajat STTA ry Esa Larsén Toimitusjohtaja esa.larsen@stta.fi Puhelin