SEUDUT JA KANNUSTAVA ALUEKEHITYS VTT, Timo Aro 11.6.2009, Mänttä, Mäntän klubi
Pieni, mutta kehittyvä itäsatakuntalainen teollisuuskaupunki
Sisältö Seudut ja kannustava aluekehitys (esityksen viitekehys) Alue ja väestönkehityksen iso kuva 2000 luvulla (kuusi väitettä kehityksen trendeistä) Lyhyt katsaus Pirkanmaan väestölliseen kilpailukykyyn
Menestymisen edellytys on jatkuva uusiutumiskyky
Seudut ja kannustava aluekehitys Esityksen viitekehys
-Kehityskäytävät Kaupunkiseutujen globaali kilpailu -Omaehtoisuus -Koalitioyhteistyö -KOKO, SHOK jne. Aluekehityksen muutosparadigmat 1. Innovaatio- ja osaamisperustainen aluekehitys 2. Koheesioperustainen aluekehitys -Seutukeskeisyys EU:n rakennerahastot -Ohjelmapolitiikka -Strategiakeskeisyys -Kasvukeskuspolitiikka -OSKE ja AKO Ohjelmaperustaisen kehitysen aikakausi Kannustavan kehityksen aikakausi 1995-2007 (2013) 2008- -Kuntakeskeisyys Vanha aluepolitiikka -Valtion keskeinen rooli -Valtionosuudet -Kehitysaluepolitiikka Säädellyn kehityksen aikakausi 1970-1990 luvun alku Aika
Aikakausi/ Kriteeri Säädellyn kehityksen aikakausi 1975-1994 Ohjelmallisen kehityksen aikakausi 1995-2007 Kannustavan aluekehityksen aikakausi 2008- Päämäärä ja tavoite Toimintaympäristö Koko maan asuttuna pitäminen, tasapainoinen aluerakenne Keskittymien luominen ja tukeminen Varautuminen globaaliin kilpailuun Kansallinen Alueellinen, EU Globaali, EU, suuret kaupunkiseudut Toimintayksikkö Kunta Seutu- ja maakunta Suuret ja keskisuuret kaupunkiseudut Ohjaus Top-Down, kontrolloiva Strategiat, verkostot, hankkeet Välineellinen, pehmeä, viettelevä Aluekehitys Samanlaistava, ongelmalähtöinen Aluelähtöisyys, EU:n rakennepolitiikka keskiössä Laaja-alainen kehittäminen, ketterät seudut ja nokkelat kunnat, paikallinen rohkeus Valtion rooli Säätelevä, suunnittelukeskeisyys Ohjelmallisuus, strategialähtöisyys Mahdollistava, porkkava & keppi
4. MITKÄ OVAT NELJÄ MERKITTÄVINTÄ ALUEELLISTA KASVUKESKITTYMÄÄ SUOMESSA VUONNA 2030? Muutama kysymys alkuun KYSYMYS 1. TULEEKO ASUTUKSEN KESKITTYMINEN JATKUMAAN MAAN SISÄLLÄ SEURAAVAN 5 10 VUODEN AIKANA? 2. OLETTEKO ALUEELLISEN KESKITTÄMISEN KANNALLA? 3. ONKO ALUEELLISESTI TASAPUOLINEN KEHITYS TÄRKEÄMPÄÄ KUIN TALOUDELLISTEN TEHOKKUUSETUJEN TAVOITTELEMINEN? VASTAUS KYLLÄ= EI= KYLLÄ= EI= KYLLÄ= EI=
ALUE- JA VÄESTÖKEHITYKSEN ISO KUVA 2000-LUVULLA
Väite 1 Kaikki alueet ovat globaalin kilpailun kohteena Kilpailu koskee kaikkia alueita riippumatta niiden historiasta, sijainnista tai koosta Alueen menestyminen suoraan riippuvainen asemasta suhteessa verkoston solmupisteisiin (väestö, tieto, osaaminen, pääoma jne.) a la Manuel Castells. Pyörteinen maailmantalous aiheuttaa hiipiviä, äkillisiä ja uudentyyppisiä rakennemuutoksia
Väite 2 Keskittymiskehitys jatkuu ja keskittymien painoarvo kasvaa edellelen Valtaosa Suomen tulevasta talouskasvusta ja arvonlisäyksestä syntyy vain muutamissa maakunnissa ja seutukunnissa (Kunnallisalan kehittämissäätiö 2009) Keskittymien painoarvo kasvaa: väestö, pääoma, tuotanto, osaaminen, innovaatiot jne. Kasvukeskukset jatkavat kasvuaan, maaseutu harvenee entisestään. Suomen asuttu alue kutistuu vuosi vuodelta. 92 % pinta-alasta on poismuuttoaluetta (Hanell 2003). Aluerakenne muuttuu yhä kaksijakoisemmaksi (Ponnikas ym. 2009) Osaamis- ja innovaatiovetoinen kasvu nousee keskiöön (mm. Parkinson 2009)
Suomeen tulee rakentaa 5 6 maailmanluokan innovaatiokeskittymää. Näiden peitto kattaisi 80% väestöstä! Antti Häutamäki INNOVAATIO KESKITTYMÄT: Globaalisti arvostettua osaamista Monipuolisuutta, useita osaamisalueita Globaalia vetovoimaa ja houkuttelevuutta Uusia innovatiivisia yrityksiä 16.6.2009 Timo Timo Aro Aro 2009 12 2009
Väestöntiheys vuosina 1970 ja 2007
Asukasluvun m uutos vuodesta 2006 vuoteen 2025 Tilastokeskuksen väestöennuste vuonna 2007 Kunnat 2007 Koko m aa 6,6 % % 20,0 - (53) 1 0,0-1 9,9 (5 4 ) 0,0-9,9 (103) -1 0,0 - -0,1 (1 0 7 ) -2 0,0 - -1 0,1 (7 8 ) - -2 0,1 (2 1 ) S u u rin lis ä y s, % : Lim inka Pornainen Tyrnävä M e rim a s k u Lem u Ylöjärvi Aura Kempele 77,4 46,5 42,6 41,9 40,6 40,0 39,9 39,1 Suurin vähennys, % : L e s tijä rv i Pylkönmäki Savukoski K e m ijä rv i V a ltim o Lappajärvi Lieksa Rautjärvi S a lla -2 8,8-2 8,5-2 7,3-2 6,5-2 5,3-2 4,7-2 4,6-2 4,6-2 4,0 Lähde: Tilastokeskus 5.6.2007/RK Pohjakartta Affecto Finland O y, Karttakeskus, Lupa L7017/07
VÄITE 3 Suurten kaupunkiseutujen merkitys kasvaa ja maakuntien vähenee Kaupunkipolitiikan merkitys kasvanut poliittisten linjausten ja erityisohjelmien ansiosta PARAS-uudistus, sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistoiminta-alueet, 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma jne. Keskisuurten kaupunkiseutujen on yhtäältä luotava erityissuhde suuriin kaupunkiseutuihin ja toisaalta panostettava osaamisen siirtoa tukevien toimintamallien ja rakenteiden jatkuvaan kehittämiseen kehityskäytävät
Keskittymät ja kehittämiskäytävät Oulu JKL Kuopio Tampere Turku Helsinki
Menestyvä kaupunkiseutu Vahvat erikoistumisalat (=klusterit) Korkea osaaminen (=tiede ja teknologia) Luova ympäristö (=hyvä ilmapiiri) Luottamus (=yhteinen visio) Saavutettavuus (=sijainti ja infra) Hyvä asuin ja elinympäristö (=houkuttelevuus, vetovoima) Lähde: mukaillen Perttu Vartiainen 2009
VÄITE 4 Glokalisaatiokehitys Alueen kriittinen massa edelleen ratkaiseva menestystekijä Mutta laadulliset kilpailuedut ja strategiset keihäänkärjet löytyvät jatkosakin edelleen paikalliselta tasolta Alueiden omat vahvuudet, erikoistumiset ja verkostot nousevat avaintekijöiksi (von Bruun 2009)
VÄITE 5 Muuttoliike on noussut ennätyslukemiin 2000-luvulla Muuttoliike on ollut kuntien välillä ja sisällä määrällisesti vilkkaampaa kuin koskaan aikaisemmin vuosina 2000-2008. Muuttoalttius on noussut kaikissa ikäryhmissä Kuitenkin vain yksi kahdeksasta muutosta ylittää maakunnan rajat Suuralueiden väliset perinteiset erot siirtyneet seutujen sisälle, taajamien ja haja-asutusalueiden välille. Muuttoliikkeen rakenteen valikoivuus korostuu ja haastaa seutujen sisäisen koheesion
Väestönkehitys vuosina 2000-2008 Väestönkehitys vilkkaampaa kuin koskaan aikaisemmin. Muuttoalttius on noussut jokaisessa viisivuotisryhmässä Väki on vähentynyt 240 kunnassa Noin 100 kunnassa syntyy vuodessa alle 20 lasta ja 50 kunnassa alle 10 lasta Keskimäärin vain joka neljäs seutukunta ja viides kunta saa muuttovoittoa Kaksi kolmesta muuttajasta alle 35-vuotiaita 390 kuntaa saa muuttovoittoa maahanmuutosta Muuttoliikkeen valikoivuus korostuu
Maassamuuttoalttius eräissä ikäryhmissä 1972-2005 Promillea 200 175 150 125 100 75 50 25 0 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 Vuosi Muuttoalttius on noussut kaikissa ikäryhmissä 1970 luvun alun suureen muuttoon verrattuna Muuttojen määrä on kasvanut erityisesti nuorissa ikäryhmissä: ensimmäiset muutot aikaisempaa nuorempana ja useita muuttotapahtumia Kaksi kolmesta muutosta tapahtuu 15 34 vuotiaiden ikäryhmässä
Esimerkiksi vuosi 2008 muuttonumeroina 868 000 muuttajaa, joista 66 % muutti kuntien sisällä ja 34 % kuntien välillä 293 204 muutti kuntien välillä, joista 60 % työssäkäyntialueen sisällä 67 % maakunnan sisällä VAIN 33 % ylitti maakunnan rajat!
Väestöltään kasvavat ja taantuvat seutukunnat 1975 2006 1990 luvun alun lamavuodet Väki vähenee 51 seutukunnassa Aluepolitiikan kultakausi
Seutukuntien väestöllinen luokittelu vuosina 1975-2007 1. Krooninen väestönvähennys 2. Väestönkehitys ei oikaistavissa 3. Savotta-Suomi ja muun maan perifeeriset alueet Lamautuvat seutukunnat (34 kpl) Taantuvat seutukunnat (17 kpl) 1. Väestönkehitys kääntymässä laskuuralle 2. Osa väestönkehityksen osatekijöistä vielä positiivisia 3. Savupiippuseudut ja keskisuuret kaupunkiseudut Ketterät seutukunnat (9 kpl) Dynaamisen kasvun seutukunnat (17 kpl) 1. Suurten kaupunkiseutujen laanevat vaikutusalueet, kehitysaluekäytävät 2. Sijaintietuaan täysimääräisesti hyödyntävät alueet 3. Poikkeuksellisen korkean syntyvyyden omaavat alueet 4. Vahva työpaikkakehitys 1. Kaikki väestönkehityksen osatekijät yhtäjaksoisella kasvu-uralla 2. Väestön, osaamisen, tuotannon jne. kumuloituva kasvu 3. Suuret yliopistoseudut ja niiden vaikutusalueet Timo Timo Aro Aro 2009 2009
Väestöllisesti dynaamiset ja ketterät seudut 1975 2007 Ketteryyden peruste Sijainti- ja paikkaetu Demografinen etu Kasvuperustain en etu Muu Seutukunnat Dynaamiset: Lohjan, Ålands landbygds, Porvoon, Riihimäen, Hämeenlinnan, Ketterät: Tammisaaren, Loviisan, Etelä-Pirkanmaan ja Kaakkois-Pirkanmaan seudut Dynaamiset: Vaasan, Ketterät: Kokkolan, Kyrönmaan ja Pietarsaaren seudut Dynaamiset: Oulun, Helsingin, Tampereen, Turun, Seinäjoen, Lahden, Jyväskylän, Maarianhaminan Ketterät: Salon Dynaamiset: Kuopion, Lappeenrannan Ketterät: Rovaniemen ja Joensuun seudut
Väestömuutokset vuoteen 2015 mennessä Kunnallisalan kehittämissäätiön aluetutkimusohjelma, jossa tutkitaan alueiden viimeaikaista kehittymistä ja tulevaa kehittymistä Tutkimuksen kriteerit: Kuntakohtainen väestönkasvu Asutun alueen pinta alan nettomuutos (asutut ja asumattomat ruudut) Luonnollinen väestönlisäys Viisi portainen luokittelu
VÄITE 6 Maahanmuutto muovaa yhä enemmän aluerakennetta Yhdeksän kymmenestä kunnasta saa muuttovoittoa maahanmuutosta Maahanmuutto on usealla alueella ainoa väestönkasvun dynamiikkaa ylläpitävä tekijä 2010-luvun merkittävimmistä aluekehitykseen ja yhteiskuntapolitiikkaan liittyvistä kysymyksistä
Nettomaahanmuutto vuosina 2000 2008 Kunta Nettomaahanmuutto vuosina 2000-2008 1. Oravainen* 507 229,2 2. Korsnäs 131 58,9 3. Punkalaidun* 186 52,5 4. Siikajoki* 274 46,5 5. Närpiö* 438 45,8 6. Joutseno* 483 44,5 7. Vaasa* 2 076 36,3 8. Virolahti* 133 35,6 9. Kontiolahti* 420 34 10. Tohmajärvi 189 34 11. Kotka* 1 794 32,8 12. Honkajoki 67 32,6 13. Salo 812 32,5 14. Helsinki* 15 598 27,8 15. Kajaani* 1 063 27,7 16. Maarianhamina 276 25,8 Promillea keskiväkiluvusta/1000 as.kohden
SUMMA SUMMARUM: Miten tästt stä eteenpäin? 1990-2000-alun nousukausi ja nopea talouskasvu lisäsivät alueellisia kasvueroja niin väestön, tuotannon, osaamisen kuin tulojen osalta. Talouden nousu lähtee suuremmista kaupungeista. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että taantuma auttoi vanhoja teollisuuskaupunkeja kuromaan suhteellista etumatkaa kasvukeskuksiin. Taantuman jälkeen nähdään, palautuuko tilanne ennalleen. Ratkaisevaa on, miten alueet reagoivat taantuman aikana ja mihin tulevat panostamaan. Parhaiten valmistautuvat, tuottavimmat ja kannattavimmat alueet voittavat, sillä ne ovat taantuman jälkeen suhteessa muihin entistäkin vahvempia Ideström & Skinnarmo
LYHYT KATSAUS PIRKANMAAN VÄESTÖLLISEEN KILPAILUKYKYYN
Pirkanmaan seutukuntien työpaikkakehitys vuosina 1970 2005
Pirkanmaan väestv estönkehitys 1975 2006
Pirkanmaan seutukuntien väestönkehitys 1975 2007 SEUTUKUNTA 1975-1984 1985-1989 1990-1994 1995-1999 2000-2004 2005-2007 MUUTOS ABS. 1975-2006 MUUTOS PROMILL EA 1975-2006 Etelä- Pirkanmaan - - - - + + - 3 072-70,3 Kaakkois- Pirkanmaan - + + - + + - 367-47,1 Lounais- Pirkanmaan - - - - - - -3 606-121,3 Luoteis- Pirkanmaan - - - - - - -1 986-69,5 Tampereen + + + + + + +81 055 +292,4 Ylä- Pirkanmaan - - - - - - - 7 146-164,4
Pirkanmaan seutukuntien nettomuutto työmarkkina markkina aseman aseman mukaan 2003 2005 2005 Tampereen seutukunta Työmarkkina-asema Etelä- Pirkanmaan Kaakkois- Pirkanmaan Lounais- Pirkanmaan Luoteis- Pirkanmaan Ylä- Pirkanmaan Työllinen Työtön Lapsi Opiskelija Varusmies Eläkeläinen Muu/tuntem aton - 1009 3688 282 137 44 64 241 1299 88 34 56 19 13 389 369 164 175 132 182 3263 221 64 221 177 263 101 11 3 9 4 23 268 23 27 78 54 136 50 15 31 9 7
Pirkanmaan seutukuntien nettomuutto koulutusasteen mukaan 2003 2005
Pirkanmaan muuttajien tulokertymä vuosina 2003-2005 Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta +9.3 miljoonaa euroa TAMPEREEN KAUPUNKI - 40,6 miljoonaa euroa Muu Tampereen seutukunta +126,9 miljoonaa euroa Etelä-Pirkanmaan seutukunta +9,4 miljoonaa euroa Lounais-Pirkanmaan seutukunta -3,8 miljoonaa euroa Luoteis-Pirkanmaan seutukunta + 3,9 miljoonaa euroa Ylä-Pirkanmaan seutukunta + 1,6 miljoonaa euroa
Kasvuvyöhykkeet 37 Reunavyöhyke: -Uloin kasvualue -Suhdanneriippuvuus -Yksipuolinen elinkeinorak. -Riippuvuus 1-2 t Ylä-Pirkanmaa Kaakkois-Pirkanmaa Tampere ja Tampereen seutukunta 30-60 min. Vaikutusalue -Pendelöinti -Hyvät yhteydet -Sijaintietu -Suhdanneriippuvuus Luoteis- Pirkanmaa Etelä-Pirkanmaa Lounais-Pirkanmaa Keskusvyöhyke -Työpaikkakeskittymä -Osaamiskeskittymä -T&K -keskittymä -Väestökeskittymä -Tulevaisuuskeskittymä
Ylä Pirkanmaan seutukunnan väestv estönkehitys 1975 2007
4. MITKÄ OVAT NELJÄ MERKITTÄVINTÄ ALUEELLISTA KASVUKESKITTYMÄÄ SUOMESSA VUONNA 2030? Muutama kysymys loppuun KYSYMYS 1. TULEEKO ASUTUKSEN KESKITTYMINEN JATKUMAAN MAAN SISÄLLÄ SEURAAVAN 5 10 VUODEN AIKANA? 2. OLETTEKO ALUEELLISEN KESKITTÄMISEN KANNALLA? 3. ONKO ALUEELLISESTI TASAPUOLINEN KEHITYS TÄRKEÄMPÄÄ KUIN TALOUDELLISTEN TEHOKKUUSETUJEN TAVOITTELEMINEN? VASTAUS KYLLÄ= EI= KYLLÄ= EI= KYLLÄ= EI=
Menestynein ei ole vahvin, eikä älykkäin, vaan se joka parhaiten sopeutuu muutokseen
Kiitokset huomiosta!!!! Yhteystiedot: timokaro@gmail.com Kotisivut: www.timoaro.net Puh: 045 657 7890