LAUKAAN MUUTTOLIIKE JA UUDET ASUKKAAT _ Maarit Puttonen 1
Laukaan kunta 2.7.2014 Kannen kuvat: Kuusa, Laukaan kirkonkylä, Vihtavuori, Vihtasilta, Leppävesi, Lievestuore. Keski-Suomen liiton kuva-arkisto (2008). Kuvaus Lentokuva Vallas Oy. 2
SISÄLTÖ 1. Johdanto... 3 2. Laukaa asuinympäristönä... 4 3. Laukaan muuttoliike... 10 3.1 Muuttoliikkeen merkitys väestökehitykselle... 10 3.2 Kuntien välinen muuttoliike... 12 Muuttoliikkeen rakenne... 13 Muuttoliikkeen alueellinen suuntautuminen... 15 Vuosi 2013... 16 3.3 Muuttajat ja heidän alueellinen sijoittumisensa kunnassa... 17 4. Laukaa uusien asukkaiden silmin... 19 4.1 Muuttoon vaikuttaneet tekijät... 23 4.2 Asumiskokemukset ja viihtyminen... 26 Asumisen parhaat puolet... 26 Asumisen huonot puolet... 28 Viihtyminen ja muuttoaikeet... 29 4.3 Kuntamarkkinointi... 30 5. Yhteenveto ja johtopäätökset... 32 Lähteet... 39 Liite 1. Tulo- ja lähtömuutto alueittain Laukaassa 2002-2012 sekä 2013... 41 Liite 2. Taustatietoja vastaajista... 42 Liite 3. Kyselylomake... 43 1. JOHDANTO Kuntien välisellä muuttoliikkeellä on ollut keskeinen merkitys Laukaan kehitykselle. Vaikka myös korkea syntyvyys kasvattaa kunnan väkimäärää, on muista kunnista saatu muuttovoitto ollut jo pidempään tärkein yksittäinen selittäjä Laukaan keskimääräistä myönteisemmälle väestökehitykselle. Myös Laukaan tulevaisuuden tavoitteet nojaavat vahvasti voitollisena säilyvään kuntien väliseen muuttoliikkeeseen. Saadakseen muuttoliikkeestä tarkempaa tietoa kunta järjesti uusille asukkailleen kyselyn maaliskuussa 2014. Sen tavoitteena oli selvittää, miksi juuri Laukaa oli valikoitunut vastaajien uudeksi asuinkunnaksi. Lisäksi tuoreilta kuntalaisilta kysyttiin heidän asumiskokemuksiaan sekä näkemyksiään kunnan vahvuuksista ja heikkouksista. Äskettäin muuttopäätöksen tehneiltä tiedusteltiin myös, mitä seikkoja Laukaasta tulisi kuntamarkkinoinnissa korostaa ja miten se olisi tehokkainta toteuttaa. Kysely osoittautui ennakoitua ajankohtaisemmaksi, sillä muuttoliike kääntyi Laukaalle tappiolliseksi vuonna 2013. Edellisen kerran kunnasta lähtijöitä oli tulijoita enemmän vuonna 1999. Kysely toteutettiin kohdennettuna postikyselynä, joka liitettiin uusille asukkaille Laukaassa nyt toista kertaa lähetettyyn tervetulopakettiin. Se postitettiin kaikkiin talouksiin, joissa asui vähintään yksi Laukaaseen ajanjaksolla 7/2012-12/2013 muuttanut ja kunnassa edelleen asuva täysi-ikäinen henkilö. Tällaisia talouksia löytyi 689 ja niissä asui 951 vastausajankohtana täysi-ikäisiä uutta kuntalaista. Heistä kyselyyn osallistui 151. Vastausprosentti nousi kohtuulliseen 16 prosenttiin. Muuttajatalouksista vastauksensa antoi 18 prosenttia eli 124 taloutta. 3
Aloitteen kyselyn toteuttamista teki vt. kunnanjohtaja Jaakko Kiiskilä. Sen toteutuksesta ja raportoinnista on vastannut tutkija Maarit Puttonen. Muuttajien yhteystiedot Väestörekisterikeskuksen tietokannasta poimivat kaavoitusavustaja Maija Koskinen ja suunnitteluavustaja Jaana Raitanen. Tervetulopaketin toteutuksesta vastasi projektipäällikkö Merja Huotari. Postituksesta vastasivat palvelusihteeri Kirsi Räikkönen sekä Vattimainoksen henkilökunta. Kyselyn sähköisen version toteuttivat tietohallintosuunnittelija Jouni Lahtinen ja ict-tukihenkilö Sanna Laitinen. Kuntalaisille lisätietoja kyselystä antoi vs. hallintojohtaja Niku Latva-Pukkila. Tiedot kuntapalveluista ovat tarkastaneet ja päivittäneet perusturvajohtaja Vuokko Hiljanen sekä koulutoimenjohtaja Juha Tolonen. Loppuraporttia ovat kommentoineet Jaakko Kiiskilä, asianhallintapäällikkö Arja Aalto ja palvelukoordinaattori Hely Harju. Kartan on piirtänyt Maija Koskinen ja lentokuvat antoi käyttöön hallintosihteeri Pentti Salo. Lämpimät kiitokset kaikille kyselyn toteuttamiseen osallistuneille, loppuraporttia sekä vastauslomaketta kommentoineille sekä lomakkeen testaukseen osallistuneille ja ennen kaikkea kyselyyn vastanneille uusille laukaalaisille. Tämä raportti perustuu kolmeen erilaiseen aineistoon, jotka kaikki osaltaan tarkentavat kuvaa Laukaan muuttoliikkeestä. Tilastokeskuksen tuottamien tilastotietojen pohjalta tarkastellaan kunnan muuttoliikettä ja sen merkitystä väestökehitykselle. Lisäksi selvitetään, ketkä Laukaaseen muuttavat ja mistä muuttajat tulevat. Myös lähtömuuttoa ja sen taustoja tarkastellaan. Muuttajien viimeaikainen sijoittuminen Laukaan alueella selviää kyselyn kohdejoukkoa koskeneesta aineistosta, joka poimittiin Väestörekisterikeskuksen tietokannasta. Uusille asukkaille tehty kysely toi lisätietoa muuttajien taustoista. Sen merkittävintä antia ovat kuitenkin muuttajien omat kokemukset ja näkemykset Laukaassa asumisesta sekä tieto heidän muuttopäätökseensä vaikuttaneista tekijöistä. 2. LAUKAA ASUINYMPÄRISTÖNÄ Laukaa on 18 588 asukkaan kunta Keski-Suomesta. Se sijaitsee maakunnan keskiössä Jyväskylän naapurissa. Väestökehitykseltään kasvavassa ja ikärakenteeltaan tasapainoisessa kunnassa ovat myös työpaikat ja yritykset lisääntyneet viime vuosikymmeninä. Koko maan tavoin merkittävin työllistäjä on palvelusektori, vaikka kunnassa on edelleen keskimääräistä enemmän työpaikkoja sekä jalostuksen että alkutuotannon piirissä. Varsinkin maatalouden merkitys näkyy kunnan maaseutumaisena yleisilmeenä. Muita tämän pinta-alaltaan laajan kunnan ominaispiirteitä ovat metsien ja vesistöjen runsaus 1. Useimmat asutuskeskittymät ovat sijoittuneet vesistöjen läheisyyteen. Asuntorakentaminen on Laukaassa ollut jo pidempään koko maat vilkkaampaa. Voimallisinta rakentaminen on ollut 1970- ja varsinkin 1980-luvuilla. Myös kuluvalla vuosituhannella on asuntotuotanto ollut runsasta. Maaseutukunnalle tyypillisesti Laukaassa asutaan yleisimmin omakotitaloissa. Kunnan vakinaisessa käytössä olevasta 7 649 asunnosta kolmannes (67 %) on pientalossa. Niitä kuntaan on rakennettu eniten 1980-luvulla sekä kuluvalla vuosituhannella. Laukaassa asutaan koko maata useammin myös rivitalossa. Asuntokannasta niitä on viidesosa. Rivitalotuotanto on kunnassa ollut voimakkainta 1980- ja 1990-luvuilla. Laukaassa vain joka kymmenes asunto sijaitsee kerrostalossa, kun koko maan asuntokannassa ne ovat enemmistönä (44 %). Kerrostaloasuntoja rakennettiin Laukaaseen erityisesti 1970-luvulla. Myös kuluvalla vuosituhannella on kerrostalotuotanto lisääntynyt. Koko ajan niitä on kuitenkin rakennettu kunnassa koko maata vähemmän, kun taas pientalotuotanto on Laukaassa ollut jo pitkään keskimääräistä voimakkaampaa. Asuntokuntiin kuuluvasta väestöstä enemmistö (28 %) asuu kahden hengen taloudessa. Seuraavaksi yleisin talouden koko on neljä henkeä (20 %) sekä kolme henkeä (16 %). Laukaalaisista vain 13 prosenttia asuu yhden hengen taloudessa, mikä on selvästi vähemmän kuin koko maassa. Myös kahden hengen talouksissa asuvia on kunnassa hieman keskimääräistä vähemmän, kun taas tätä suuremmissa talouksissa asuvia on koko maata enemmän. Laukaassa on ollut kasvu ajanjaksolla 2005-2013 suhteellisesti voimakkainta yli kuuden hengen talouksissa asuvien kohdalla, kun taas määrällisesti eniten ovat lisääntyneet asukkaat kahden sekä yhden hengen talouksissa. Myös kolmen hengen talouksissa asuvia on kunnassa nyt aiempaa enemmän. Koko maassa 1 Laukaan pinta-ala on 826 neliökilometriä. Siitä vesistöjä on 27 prosenttia. Kunnassa on 129 järveä. (Maanmittauslaitos 2014, Suomen ympäristökeskus 2014) 4
voimakkainta kasvu on ollut yhden hengen talouksissa, vaikka myös kahden sekä yli kuuden hengen talouksissa asuvien määrä on noussut. Sen sijaan muun kokoisissa talouksissa asuvia on nyt aiempaa vähemmän. Laukaan kunnalla on vuokra-asuntoja kaikissa taajamissa. Useimmat niistä ovat rivitaloissa, mutta myös kerrostalovuokra-asuntoja on tarjolla. Yksityisiä vuokra-asuntoja Laukaassa on vähän. Vuokralla kuntalaisista asuu vain 13 prosenttia, kun koko maassa lähes joka neljäs asuu vuokralla (24 %). Viime vuosina kasvu on Laukaassa kohdistunut nimenomaan omistusasumiseen. Tällä hetkellä kuntalaisista 85 prosentin asuu omistusasunnossa. Ajanjaksolla 2005-2012 omistusasunnossa asuvien määrä on noussut 1 863:lla (14 %), kun taas vuokralla asuvien määrän on laskenut 589:llä (-20 %). Laukaassa hallintamuotojen välinen ero on kasvanut keskimääräistä enemmän. Vaikka myös koko maassa omistusasuminen on viime vuosina yleistynyt (5 %) ja vuokralla asuvien määrä laskenut (-3 %), ovat muutoksen jääneet selvästi vähäisemmiksi. Laukaassa on mahdollista toteuttaa erilaisia asumistoiveita ja asua hyvin monella tavoin. Kunta muodostuu neljästä ominaispiirteitään ja lähihistorialtaan erilaisesta taajamasta sekä laajasta elinvoimaisten kylien ja niitä harvemman asutuksen muodostamasta haja-asutusalueesta (kartta 1). Väestöstä 72 prosenttia asuu taajamissa. Niistä suurin on kuntakeskuksena toimiva 5 314 asukkaan kirkonkylä, jossa kaikista laukaalaisista asuu 29 prosenttia. Tämän viime vuosikymmeninä voimakkaasti kasvaneen taajaman asuntokannasta enemmistö on omakotitaloja, mutta taajamassa on paljon myös rivitaloja. Keskusta-alueella on pääasiassa matalia kerrostaloja ja sinne myös niiden uustuotanto on kunnassa kuluvalla vuosituhannella keskittynyt. Kirkonkylässä on Laukaan monipuolisimmat yksityiset palvelut sekä kattavimmat kunnalliset palvelut. Niitä ovat kunnanvirasto, laajasti terveyspalveluja tarjoava pääterveysasema, pääkirjasto, maaseutupalvelukeskus ja eläinlääkäri, lukion, ylä- ja alakoulu sekä syksyllä valmistuvan keskuspäiväkodin myötä kolme päiväkotia. Kirkonkylässä on myös kotihoitotoimisto sisältäen fysioterapiapalveluja ja palveluasumisen koordinointia, vanhainkoti, vanhusten päivätoimintaa, jossa mm. ikääntyneiden kuntosalitoimintaa, seniorineuvonta sisältäen muistihoitajan palvelut sekä kehitysvammaisille toimintakeskus ja kaksi ryhmäkotia. Sosiaalitoimiston palvelut ovat kattavasti saatavilla. Kuvat 1-4. Laukaan kirkonkylä. Keski-Suomen liiton kuva-arkisto (2008). Kuvaus Lentokuva Vallas Oy. Leppävesi sijaitsee Laukaan eteläosassa Jyväskylän naapurissa. Se on Laukaan toiseksi suurin taajama, jossa asukkaita on 3 237 (17 %). Tämä 1970-luvulta lähtien laajentunut maalaiskylä on edelleen kunnan 5
voimakkaimmin kasvava taajama 2. Asumismuotona yleisin on omakotitalo. Taajamassa on myös paljon rivitaloja, mutta ei kerrostaloja. Leppävedellä on jonkin verran yksityisiä palveluja ja hyvät julkiset palvelut. Taajaman kuntapalveluja ovat kirjasto, alakoulu, päiväkoti, neuvola ja seniorineuvonta. Kuvat 5-8. Leppäveden taajama. Keski-Suomen liiton kuva-arkisto (2008). Kuvaus Lentokuva Vallas Oy. Lievestuore on 2 534 asukkaan (14 %) taajama, joka sijaitsee Laukaan muista taajamista hieman erillään kunnan kaakkoisosassa. Tämän entisen teollisuuspaikkakunnan väestökehitys on viime vuosina ollut lievästi tappiollista. Asukkaista enemmistö asuu omakotitalossa, mutta Lievestuoreella on myös paljon rivitaloja sekä jonkin verran kerrostaloja. Taajamassa on kuntakeskuksen jälkeen monipuolisimmat yksityiset palvelut sekä kattavimmat kunnalliset palvelut. Lievestuoreella on vanhusten päivätoimintaa, seniorineuvola, diabeteshoitajan palvelut ja kotihoidon palvelut. Terveysasemalla on neuvolapalvelut, hoitajavastaanotto, hammashoitajan vastaanotto sekä laboratorionäytteiden otto. Myös lääkäri käy Lievestuoreella kerran viikossa, mutta varsinaista lääkärivastaanottoa ei siellä ole. Lievestuoreella on myös kunnan yhteispalvelupiste, ala- ja yläkoulu, päiväkoti sekä kirjasto. 2 Tässä kunnan osa-alueiden väestökehitystä on tarkasteltu ajanjaksolla 2007-2013. 6
Kuvat 9-12. Lievestuoreen taajama. Keski-Suomen liiton kuva-arkisto (2008). Kuvaus Lentokuva Vallas Oy. Laukaan taajamista pienin on Vihtavuori. Kirkonkylän ja Leppäveden välillä sijaitsevalla teollisuuspaikkakunnalla on 2 213 asukasta (12 %). Vihtavuori on viime vuosina kasvanut voimakkaasti. Asukkaista useimmat asuvat omakotitalossa, mutta taajamasta löytyy myös rivi- ja kerrostaloja. Vihtavuoressa on jonkin verran yksityisiä palveluja ja melko hyvät julkiset palvelut. Niitä ovat ala- ja yläkoulu, päiväkoti ja neuvola, jossa on myös aikuisten sairasvastaanotto. Kuvat 13-16. Vihtavuoren taajama. Keski-Suomen liiton kuva-arkisto (2008). Kuvaus Lentokuva Vallas Oy. Laukaan haja-asutusalueella asuu 5 201 kuntalaista (28 %). Pinta-alaltaan laajalla alueella on useita aktiivisia kyliä sekä tätä harvempaa asutusta. Myös siellä on väestön määrä noussut viime vuosina. Kasvu on kuitenkin ollut hyvin paikallista. Viime vuosina voimakkaimmin kasvaneita kyliä ovat olleet Savio, Kuusa, Vuontee ja Kärkkää. Haja-asutusalueen maaseutukylissä on satunnaisia yksityisiä palveluja sekä kohtalaiset julkiset palvelut. Niissä toimii yhdeksän alakoulua ja kaksi päiväkotia. Alueella kiertää myös kirjastoauto. 7
Haja-asutusalueella sekä kaikissa taajamissa kunta tarjoaa kotihoidon palveluja sekä kouluterveydenhoitoa. Niissä järjestetään myös esiopetusta ja koululaisten iltapäivätoimintaa. Kuvat 17-20. Laukaan haja-asutusalue. Kuusa, Kuhankoski, Metsolahti ja Hoho. Keski-Suomen liiton kuva-arkisto (2008). Kuvaus Lentokuva Vallas Oy. Laukaassa on hyvät vapaa-ajanharrastusmahdollisuudet, joita tarjoavat sekä yksityiset yritykset että kunta. Kunnan vapaa-aikatoimi ja kansalaisopisto järjestävät kaikissa taajamissa sekä haja-asutusalueilla kursseja. Kaikissa taajamissa on kuntapalveluina liikunta- ja kuntosali, valaistu pururata, urheilu- ja tenniskenttä sekä talvella jääalue. Haja-asutusalueella on 14 urheilukenttää ja jääaluetta. Molemmissa on kunnan valvomia uimarantoja. Lisäksi kunnan läpi kulkeva ulkoilureitti (Metsoreitti) sivuaa laajasti haja-asutusaluetta sekä kolmea taajamaa. Lievestuoreella on Mustavuoren ulkoilualue. Myös luonnonympäristö tarjoaa Laukaassa hyvät ulkoilu- ja harrastusmahdollisuudet. Vesistöjen läheisyydestä pääsevät nauttimaan useimmat Lievestuoreella, kirkonkylässä ja haja-asutusalueilla asuvat. Hieman rajoitetumman piirin arkipäivään ne sisältyvät myös Vihtavuoressa sekä Leppävedellä. Kaikkialla Laukaassa asutaan kuitenkin lähellä luontoa ja sen tarjoamia virkistysmahdollisuuksia. Laukaassa on hyvät liikenneyhteydet. Kunnan kautta kulkee kolme valtatietä, kaksi rataa sekä Keiteleen ja Päijänteen yhdistävä kanavareitti. Kunnan rajan läheisyydessä sijaitsee myös Tikkakosken lentoasema. Kaikista taajamista on nopeat liikenneyhteydet maakuntakeskukseen. Lievestuoretta lukuun ottamatta niistä on myös hyvät yhteydet kuntakeskukseen. Haja-asutusalueen sekä Lievestuoreen ja kirkonkylän välillä julkista liikennöintiä on merkittävästi vähemmän ja myös tiestö on usein tasoltaan vaatimattomampaa. Kirkonkylän ja Lievestuoreen sekä haja-asutusalueen välisiä liikenneyhteyksiä on parannettu kunnan järjestämillä asiointireiteillä. Laukaa osallistuu Jyväskylän kaupunkiseudun paikallisliikenteen järjestämiseen yhdessä Jyväskylän ja Muuramen kanssa. Kunnat myös tukevat julkisten liikennevälineiden käyttöä alueellaan alennetuilla kausilippuhinnoilla. 8
KARTTA 1. Laukaan kunta 9
0 3 6 9 12 15 18 21 24 27 30 33 36 39 42 45 48 51 54 57 60 63 66 69 72 75 78 81 84 87 90 93 96 99 3. LAUKAAN MUUTTOLIIKE 3.1 Muuttoliikkeen merkitys väestökehitykselle Laukaan väestökehitys on jo pidempään ollut keskimääräistä myönteisempää. Aikavälillä 1980-2012 on kunnan väkiluku noussut 4 805 asukkaalla (35 %). Kasvu on vastannut Jyväskylän seutukunnan kehitystä, mutta on ollut selvästi voimakkaampaa kuin koko maassa tai Keski-Suomen maakunnassa, jonka kunnista enemmistössä asukasluku on tarkastelujaksolla pienentynyt. Ajanjaksolla 1980-2012 tapahtunut väestönkasvu on koskenut kaikkia pääikäryhmiä sekä molempia sukupuolia ja sen ansiosta Laukaan väestörakenne on keskimääräistä tasapainoisempi. Ikäryhmistä määrällisesti eniten on kasvanut työikäisten määrä, joka on noussut 2 366:lla (26 %). Suhteellinen voimakkaimmin on kasvanut 65 vuotta täyttäneiden ikäryhmä (1 380, 89 %). Alle 15-vuotiaita on kunnassa nyt 1 059 (35 %) aiempaa enemmän. Koko maassa on sekä eläkeikäisen että työikäisen määrä kasvanut Laukaata maltillisemmin. Merkittävin ero löytyy kuitenkin lasten ikäryhmästä, joka koko maassa on tarkastelujaksolla supistunut. 325 300 VÄESTÖN IKÄRAKENNE LAUKAASSA 1980 JA 2012 1980 2012 275 250 225 200 175 150 125 100 75 50 25 0 Lähde:Tilastokeskus.SVT.Väestörakenne. MP 2014 Työikäisen väestön kehitys ei Laukaassa ole ollut yhtenäistä. Tarkastelujaksolla ovat yksittäisistä ikäryhmistä määrällisesti eniten kasvaneet 36-67 vuotiaiden sekä alle kymmenvuotiaiden ikäryhmät. Niihin voitollinen muuttoliike on vaikuttanut merkittävästi. Suhteellisesti voimakkainta kasvu on kuitenkin eliniän nousun myötä ollut iäkkäimpien kuntalaisten kohdalla. Sen sijaan 18-26 vuotiaiden ikäryhmät ovat nyt selvästi pienempiä kuin 1980-luvulla. Myös muutamat muut tähän nuorten aikuisten joukkoon kuuluvat ikäryhmät ovat nyt aiempaa pienempiä tai pysyneet kooltaan lähes samana. Tämän loven ikärakenteeseen on aiheuttanut maassamuutto. Monet pienentyneisiin ikäryhmiin kuuluvista ovat opiskelijoita ja vuonna 1994 voimaan tulleen kotikuntalain myötä heillä on ollut mahdollisuus valita kotipaikkakunnakseen myös opiskelupaikkakunta. Joukkoon mahtuu myös monia työn tai perheen perustamisen vuoksi Laukaasta pois muuttaneita. Väestön ikärakenne poikkeaa Laukaassa koko maasta johtuen keskimääräistä korkeammasta syntyvyydestä sekä maassamuutosta. Merkittävimmät erot löytyvät alle 18-vuotiaiden ikäryhmistä, jotka ovat kunnassa selvästi keskimääräistä suurempia sekä 19-28 vuotiaiden ikäryhmistä, jotka ovat Laukaassa poikkeuksellisen pieniä. Myös 65 vuotta täyttäneitä on kunnassa vähemmän kuin koko maassa. Väestön keski-ikä onkin kunnassa 39 vuotta, kun se koko maassa on 42 vuotta. 10
1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 VÄESTÖNMUUTOSTEKIJÄT LAUKAASSA 1980-2013 Väestön kokonaismuutos Nettosiirtolaisuus Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto 400 350 300 250 200 150 100 50 0-50 -100-150 -200 Lähde: Tilastokeskus.SVT.Muuttoliike. MP 2014 Laukaan väestökehitys ei ole ollut tasaista kasvua vaan se on jakautunut kolmeen hyvin erilaiseen jaksoon. Voimakkaan väestönkasvun kaudella (1981-1992) Laukaan väkiluvun nousu oli vuosittain keskimäärin 213 (1,4 %). Tuolloin kaikki väestömuutostekijät 3 kasvattivat kunnan asukaslukua. Merkittävin niistä oli voitollinen kuntien välinen muuttoliike. Jakson aikana tulomuutto oli selvästi lähtömuuttoa voimakkaampaa. Lisäksi jaksoon sisältyi muutamia luonnollisen väestönlisäyksen huippuvuosia ja myös maahanmuutto pysyi lähes koko ajan voitollisena. Ulkoisilla tekijöillä kuten taloustilanteella on suuri vaikutus muuttoliikkeeseen, mikä on näkynyt myös Laukaan väestökehityksessä. Hitaan kasvun kausi (1993-2001) aiheutui talouslaman myötä kunnalle tappiolliseksi kääntyneestä maassamuutosta. Tuolloin muista kunnista Laukaaseen muuttavien määrä pieneni, kun taas laukaalaisia muutti muualle aiempaa enemmän uuden kotikuntalain sekä laman seurauksena. Tälle kehitykselle vastavoimina toimivat jakson alussa syntyvyyden nousun kasvattama luonnollinen väestönlisäys sekä siirtolaisuus. Kunnan väestökehitys jäikin negatiiviseksi ainoastaan kerran, kun muuttotappio vuonna 1999 kohosi poikkeuksellisen suureksi. Hitaan kasvun kaudella keskimääräinen väestönlisäys oli vuodessa vain 44 henkilöä (0,3 %). Vähitellen kuntien välinen muuttoliike kääntyi Laukaalle jälleen voitolliseksi ja kunnassa alkoi uusi keskimääräistä voimakkaamman väestönkasvun kausi (2002-2012). Sitä vahvisti syntyvyyden kasvun voimistama luonnollinen väestönlisäys. Jakson loppupuolella kasvoi myös siirtolaisuudesta saatu muuttovoitto. Tällä uuden kasvun kaudella väkiluku on Laukaassa noussut vuosittain keskimäärin 168 hengellä (1,0 %). Vuonna 2013 tapahtui kuitenkin käänne. Väestönkasvu hidastui Laukaassa merkittävästi ja väkiluku nousi ainoastaan 107 hengellä (0,6 %) 4. Vuoden lopussa kunnassa oli 18 588 asukasta. Vaikka väestönkasvu hidastui myös vertailualueilla, ei lasku ollut niissä yhtä voimakas. Laukaassa väestö kasvoi kuitenkin vielä hieman koko maata tai Keski-Suomea voimakkaammin, mutta jäi jo jälkeen Jyväskylän seutukunnan kehityksestä. Väestökehityksen hidastuminen aiheutui jälleen muuttoliikkeessä tapahtuneista muutoksista. Taloustaantuma laskee muuttoalttiutta, joka yksittäisen kunnan kohdalla yleensä näkyy sekä tulomuuton että lähtömuuton laskuna. Nykyisen vuonna 2008 alkaneen laman aikana muuttoliike on pysynyt Laukaalle selvästi voitollisena. 3 Väkiluvun kehitystä voidaan tarkastella yksityiskohtaisemmin väestönmuutostekijöiden avulla. Kukin niistä kertoo tilastovuoden aikana tapahtuneen nettomuutoksen. Luonnollinen väestönlisäys, jota kutsutaan myös syntyneiden enemmyydeksi, muodostuu vuoden aikana syntyneiden sekä kuolleiden määrän erotuksesta. Kuntien välinen nettomuutto kertoo kuntaan muualta muuttaneiden (tulomuutto) sekä sieltä pois muuttaneiden (lähtömuutto) erotuksen. Vastaavasti nettosiirtolaisuus saadaan kuntaan ulkomailta muuttaneiden ja kunnasta ulkomaille muuttaneiden erotuksesta. Väestönlisäys saadaan laskemalla yhteen nämä kolme väestönmuutostekijää. Lopullinen väestönmuutos muodostuu väestönlisäyksestä sekä siihen tehdyistä rekisterikorjauksista. (Tilastokeskus 2014. Väestö). 4 Vuoden 2013 väestötiedoissa väkiluvun korjaus oli viisi henkeä. (Tilastokeskus 2014. Väestönmuutokset). 11
1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Taantuman alussa tulo- ja lähtömuutto hidastuivat, mutta elpyivät sitten varsin nopeasti. Laman pitkittyessä ne kääntyivät kuitenkin uudelleen laskuun. Vuonna 2013 kuntaan muuttavien (945) määrän lasku voimistui, kun taas lähtijöiden määrän (948) lasku hidastui. Seurauksena oli kolmen hengen muuttotappio. Määrällisesti se ei ole merkittävä, mutta pudotus ajanjakson 2002-2012 keskimääräisestä 89 hengen muuttovoitosta sitä jo on. Maassamuutto oli kunnalle tappiollista viimeksi vuonna 1999. Vielä kuntien välistä muuttoa suurempi lasku tapahtui siirtolaisuudessa, joka myös kääntyi vuonna 2013 Laukaalle tappiolliseksi (- 8). Syynä oli maahanmuuttajien määrän lasku. Laukaaseen muutti ulkomailta 12 henkeä, kun taas ulkomaille muuttajia oli 20. Vuosina 2002-2012 siirtolaisuudesta kertyi vuositasolla keskimäärin 11 henkilön muuttovoitto (0,06 %). Siirtolaisuus oli Laukaalle tappiollista viimeksi vuonna 2000. Syntyvyyden nousu on muuttoliikkeen laskun tavoin taloustaantumasta kertova ilmiö. Vuonna 2013 syntyneiden määrä jatkoi kasvuaan Laukaassa ollen 260. Lisäksi kuolleisuus laski ollen 137 ja näin luonnollinen väestönlisäys nousi ennätyksellisen korkeaksi. Vuoden aikana tämä ainoa positiivisena säilynyt väestönmuutostekijä kasvatti kunnan väkilukua 123 hengellä (0,7 %). Ajanjaksolla 2002-2012 luonnollinen väestönlisäys kasvatti kunnan asukaslukua vuositasolla keskimäärin 70 hengellä (0,4 %). 3.2 Kuntien välinen muuttoliike KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO LAUKAASSA 1980-2013 Kuntien välinen nettomuutto Kuntien välinen lähtömuutto Kuntien välinen tulomuutto 1200 1100 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0-100 -200 Lähde: Tilastokeskus.SVT.Muuttoliike. MP 2014 Laukaassa kuntien välisen nettomuuton osuus on ollut lähes puolet (47 %) ajanjaksolla 1980-2012 tapahtuneesta väestönkasvusta Muuttoalttius on noussut pitkällä aikavälillä kunnassa kuten koko maassakin. Nykyisin viisi prosenttia laukaalaisista muuttaa vuosittain toiseen kuntaa, kun taas tulomuuttajien osuus väestöstä on kuusi prosenttia. Molempien ryhmien väestöosuus on noussut kahdella prosenttiyksiköllä 1980-luvun tilanteesta. Lisäksi vuosittain asuntoa vaihtaa kunnan sisällä seitsemän prosenttia laukaalaisista. Sisäisiä muuttoja tehdään Laukaassa selvästi vähemmän kuin maassa keskimäärin. Sen sijaan tulomuutto sekä yleinen muuttoalttius eli lähtömuutto muihin kuntiin ja ulkomaille on Laukaassa kuten myös koko Jyväskylän seutukunnalla jonkin verran voimakkaampaa kuin koko maassa tai Keski-Suomessa. Viime vuosina muuttoalttius on vähentynyt. Lasku on Laukaassa ollut keskimääräistä voimakkaampaa. Vuonna 2013 kunnasta muutettiin muualle jo lähes samaan tahtiin kuin koko maassa tai Keski-Suomessa. Myös tulomuutto sekä sisäiset muutot ovat taloustaantuman seurauksena viime vuosina vähentyneet. 12
1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 KOKONAISMUUTTOALTTIUS 1987-2013 (Muihin kuntiin sekä ulkomaille muuttaneet keskiväkiluvun 1000 asukasta kohden) 60 55 50 45 40 Keski-Suomi Jyväskylän seutukunta Koko maa Laukaa 35 30 25 Lähde: Tilastokeskus.SVT.Muuttoliike. MP 2014 Jyväskylän seutukunta Keski-Suomi Koko maa Laukaa KUNNAN SISÄINEN MUUTTOLIIKE 1987-2013 (Kunnassa muuttaneet keskiväkiluvun 1000 asukasta kohden) 150 140 130 120 110 100 90 80 70 60 50 Lähde: Tilastokeskus.SVT.Muuttoliike. MP 2014 Muuttoliikkeen rakenne Laukaan kokoisessa kunnassa maassamuuton määrä vaihtelee vuositasolla, vaikka taloustilannekin pysyisi ennallaan. Luotettavan kuvan saaminen muuttoliikkeen rakenteesta edellyttää pidempää tarkastelujaksoa. Seuraavassa sukupuolten ja ikäryhmien välisiä eroja muuttoaktiivisuudessa tarkastellaan ajanjakson 2002-2012 vuosikeskiarvotietojen pohjalta. Tuolloin Laukaan väestönkasvu palasi keskimääräistä voimakkaamman kasvun uralle. Merkittävin selittäjä tälle kehitykselle oli pysyvästi voitolliseksi kääntynyt kuntien välinen muuttoliike. Tarkastelujaksolla Laukaaseen muutti vuosittain keskimäärin 1 014 uutta kuntalaista, kun taas muualle siirtyi 925 laukaalaista. Keskimääräinen muuttovoitto oli vuosittain 89 asukasta. 13
Kuntien välinen muuttoliike on Laukaassa vilkkainta nuorten aikuisten sekä nuorten ja pienten lasten ikäryhmissä. Laukaassa kuten koko maassakin muuttoaktiivisuus laskee iän myötä. Selvä lasku alkaa jo 35-39 vuotiaiden ikäryhmästä. 60 vuotta täyttäneitä sekä sitä iäkkäämpiä muuttajien joukosta löytyy vain vähän. Laukaan saamasta muuttovoitosta pääosa tulee alle 10-vuotiaiden sekä 25-44 vuotiaiden ikäryhmistä, kun taas lähes kaikki muuttotappiot syntyvät 15-24 vuotiaista. Tätä vanhemmissa sekä 10-14 vuotiaiden ikäryhmissä nettomuuton merkitys jää marginaaliseksi, sillä tulo- ja lähtömuuttajia on lähes saman verran. KUNTIEN VÄLINEN MUUTTOLIIKE IKÄRYHMITTÄIN LAUKAASSA (Vuosikeskiarvo ajanjaksolla 2002-2012) 0-4 5-9 10-14 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 70-74 75 - Tulomuutto (1 014) Lähtömuutto (925) Nettomuutto (89) -100-80 -60-40 -20 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 Lähde:Tilastokeskus.SVT.Muuttoliike. MP 2014 Naiset ovat koko maan tasolla hieman miehiä aktiivisempia muuttajia. Laukaassa sukupuolten väliset erot muuttoaktiivisuudessa ovat keskimääräistä vähäisemmät. Miehistä kuntaan kertyy kuitenkin jonkin verran enemmän muuttovoittoa. Tarkastelujaksolla muuttoliike kasvatti Laukaan väkilukua vuosittain keskimäärin 46 miehellä ja 43 naisella. Laukaaseen muuttaa muista kunnista vuosittain keskimäärin 1 014 henkilöä. Erityisesti perhettä perustavat nuoret aikuiset sekä lapsiperheet hakeutuvat kuntaan, mutta tulomuuttajia löytyy myös kaikista muista ikä- ja perheryhmistä. Tulijoiden joukossa on hieman enemmän naisia (509). Miehiä on keskimäärin 504. Tämä on Laukaassa uusi viime vuosia koskeva ilmiö. Yleensä kuntaan muuttaa vuosittain molempia sukupuolia lähes saman verran, mikä kertonee muuttajien joukossa olevan paljon kahden aikuisen perheitä. Maassamuutto tuo Laukaaseen eniten 20-29 vuotiaita. Kaikista muuttajista heitä on 17 prosenttia. Lähes yhtä paljon muuttajissa on 20-24 vuotiaita (16 %). Merkittäviä muuttajaryhmiä ovat myös 30-34 vuotiaat (12 %) sekä alle viisi vuotiaat lapset (13 %). Yhdessä nämä ikäryhmät kattavat yli puolet (58 %) Laukaaseen suuntautuvasta muuttoliikkeestä. Laukaaseen muuttavien ikäjakauma on kuitenkin keskimääräistä monipuolisempi. Tulomuuttajien joukossa on koko maata enemmän 30-59 vuotiaita sekä alle 10-vuotiaita. Sen sijaan 15-24 vuotiaiden tulomuutto jää Laukaassa koko maan tasosta, mikä johtuu jatkokoulutustarjonnan vähäisyydestä kunnassa. Molemmat sukupuolet muuttavat Laukaaseen useimmin 20-29 vuotiaana. Naisten tulomuutto painottuu kuitenkin jonkin verran nuorempiin 15-29- vuotiaiden ikäryhmiin, kun taas miehiä on hieman enemmän 30-59 vuotiaiden kuntaan muuttajien joukossa. Muissa ikäryhmissä ei sukupuolten välisiä eroja juuri ole. Laukaasta muuttaa muihin kuntiin vuosittain keskimäärin 925 kuntalaista. Naiset ovat jo pidempään lähteneet muualle hieman miehiä aktiivisemmin. Muihin kuntiin muuttaa vuodessa keskimäärin 466 naista. Miehiä lähtijöiden joukossa on kahdeksan vähemmän (458). Lähtömuuttajien sukupuolirakenne vaihtelee vuosittain tulomuuttoa enemmän, mikä kertoo yksin muuttavien suuremmasta määrästä. Lähtömuutto on vilkkainta 15-24- vuotiaiden joukossa. Ikäryhmästä, johon useimmat opiskelijat kuuluvat, vajaa viidesosa (19 %) muuttaa 14
Laukaasta pois. Tämä on selvästi enemmän kuin maassa keskimäärin (14 %). Pääosa Laukaan muuttotappioista tuleekin tästä nuorten ikäryhmässä. Naiset muuttavat Laukaasta pois useimmin 15-19 vuotiaina. Laukaan muuttotappiosta tämän ikäryhmän kohdalla kaksi kolmasosaa aiheutuu nimenomaan naisista (-65). Miehillä aktiivisin lähtöikä ajoittuu hieman myöhempään eli 20-24 ikävuoteen. Tämän ikäryhmän muuttotappiot aiheutuvat ainoastaan miehistä (-40), sillä naisten tulomuutto on ikäryhmässä jo samalla tasolla lähtömuuton kanssa. Miehiä on hieman enemmän 25-49 vuotiaiden muuttajien joukossa, kun taas naiset muodostavat selvän enemmistön 15-19 vuotiaista lähtömuuttajista. Muissa ikäryhmissä ei sukupuolten välisiä eroja juuri ole. Muuttoliikkeen alueellinen suuntautuminen JYVÄSKYLÄN SEUTU Jyväskylä Muurame Hankasalmi Toivakka Uurainen Petäjävesi MUU KESKI-SUOMI Äänekoski Saarijärvi Jämsä Konnevesi Joutsa Viitasaari Keuruu Muut kunnat MUUT MAAKUNNAN Helsinki Kuopio Vantaa Tampere Mikkeli Oulu Espoo Muut kunnat KUNTIEN VÄLINEN MUUTTOLIIKE ALUEITTAIN LAUKAASSA 2002-2012 (Keskimääräinen vuosimuutto ajanjaksolla 2002-2012) Tulomuutto (1014) Lähtömuutto (925) Nettomuutto (89) -50 0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 500 550 600 650 Lähde:Tilastokeskus.SVT.Väestönmuutokset. MP 2014 Ajanjaksolla 2002-2012 Laukaan tulomuutosta 66 prosenttia ja lähtömuutosta hieman vähemmän (62 %) on tapahtunut Jyväskylän seutukunnalla. Voitollisinta muuttoliike on ollut Laukaalle Jyväskylän kanssa, josta muuttovoittoa on tarkastelujaksolla kertynyt vuositasolla keskimäärin 109 henkeä. Myös Muuramen kanssa muuttoliike on ollut Laukaalle voitollista (5). Sen sijaan muihin Jyväskylän seudun kuntiin suuntautuva muuttoliike on ollut Laukaalle tappiollista. Kokonaisuudessaan Laukaan Jyväskylän seutukunnalta saama muuttovoitto on ollut vuosittain 98 asukasta. Muun Keski-Suomen kanssa muuttoliike on Laukaalle lievästi tappiollista. Sinne suuntautuu lähtömuutosta 11 prosenttia, mutta tulomuuttoa sieltä saadaan vain yhdeksän prosenttia. Tarkastelujakson keskimääräinen muuttotappio on vuodessa ollut neljä henkeä. Tappiot aiheutuvat pääsoin muuttoliikkeestä Äänekoskelle (-10), jonka kanssa muuttoliike on Laukaalle Jyväskylän jälkeen määrällisesti merkittävintä. Muiden Keski-Suomen kuntien kanssa muuttoliike on vähäistä, mutta yleensä Laukaalle lievästi voitollista. Myös maakunnan ulkopuolinen muuttoliike on Laukaalle lievästi tappiollista. Lähtömuutosta 28 prosenttia suuntautuu Keski-Suomen ulkopuolelle, mutta tulomuutosta vain neljäsosa saadaan sieltä. Vuositasolla muuttotappiota kertyy keskimäärin viisi henkeä. Suurimpien kaupunkien kanssa muuttoliike on yleensä ollut Laukaalle tappiollista. Näin on erityisesti Tampereen (- 16) kanssa. Sen sijaan useimpien muiden maakunnan ulkopuolisten kuntien kanssa muuttoliike on Laukaalle lievästi voitollista. 15
Vuosi 2013 Väestönkasvu hidastui Laukaassa merkittävästi vuonna 2013. Sen aiheuttivat muuttoliikkeessä tapahtuneet muutokset. Taloustaantuma laskee muuttoalttiutta, mikä näkyy yksittäisen kunnan kohdalla yleensä sekä tuloettä lähtömuuton laskuna. Näin on tapahtunut myös Laukaassa, missä muuttoliike on pysynyt kuitenkin selvästi voitollisena myös nykyisen laman aikana. Vuonna 2013 se kääntyi lievästi tappiolliseksi, kun kuntaan muuttavien määrä jatkoi laskuaan, mutta pois muuttavien määrän lasku hidastui. Myös ajanjakson 2002-2012 keskitasoon verrattuna jäi tulomuutto vähäisemmäksi ja lähtömuutto oli suurempaa. Vaikka itse muuttotappio jäi vain kolmeen henkeen, oli pudotus vertailujakson voitollisesta nettomuutosta jo 92 henkeä. Tulomuutto väheni erityisesti 35-49 vuotiaiden sekä alle 15 vuotiaiden ikäryhmissä, mutta myös 20-29- vuotiaiden muuttajien määrä laski vuonna 2013. Laukaaseen muutti aiempaa vähemmän sekä miehiä että naisia. Tulomuutto väheni kaikilla pääalueilla. Vähäisimmäksi lasku jäi Jyväskylän seutukunnalla (-5), jossa muutto jatkui lähes entiseen tahtiin. Muuttajat jakautuivat kuitenkin kuntien välillä nyt hieman eri tavoin. Jyväskylästä muutettiin Laukaaseen aiempia vuosia vähemmän (-17), mutta sitä korvasi Muuramesta tulevien muuttajien määrän kasvu (16). Petäjävettä lukuun ottamatta muuttajia tuli myös muista seudun kunnista jonkin verran aiempaa vähemmän. Myös muualta Keski-Suomesta tulleiden muuttajien määrä laski (-17). Näin tapahtui erityisesti Äänekosken osalta. Suurin pudotus tapahtui kuitenkin maakunnan ulkopuolelta tulevassa muuttoliikkeessä (- 47). Laukaaseen muutettiin aiempaa vähemmän sekä suurimmista kaupungeista että muista Keski-Suomen ulkopuolisista kunnista. Poikkeuksena oli kuitenkin Tampere, josta muutettiin Laukaaseen nyt aiempaa useammin. Lähtömuutto lisääntyi erityisesti 50 vuotta täyttäneiden sekä sitä iäkkäämpien kuntalaisten osalta. Naisten lähtömuutto kääntyi lievään kasvuun, jota tapahtui lähes kaikissa ikäryhmissä. Poikkeuksena olivat kuitenkin nuoret 15-19 vuotiaat naiset, jotka muuttivat kunnasta pois aiempaa harvemmin. Miesten muuttoaktiivisuuden lasku jatkui kohdistuen erityisesti 20-24 ja 40-49 vuotiaisiin. Sen sijaan 50 vuotta täyttäneiden ja sitä iäkkäämpien miesten ikäryhmissä lähtömuutto lisääntyi. Laukaasta muutettiin aiempaa enemmän Keski-Suomen ulkopuolelle sekä Jyväskylän seutukunnalle. Lähtömuutto erityisesti Hankasalmelle (14) lisääntyi, mutta myös Petäjävedelle sekä Uuraisille muuttaneiden määrä kasvoi. Sen sijaan Jyväskylään, Toivakkaan ja Muurameen muutettiin hieman aiempia vuosia vähemmän. Eniten nousi kuitenkin maakunnan ulkopuolelle suuntautuvien muuttojen määrä (21). Laukaasta muutettiin aiempaa enemmän erityisesti Kuopioon (15) ja pääkaupunkiseudulle. Sen sijaan muutot Tampereelle vähenivät. Positiivista oli ainoastaan se, että muuttojen määrä muualle Keski-Suomeen laski (-11). Tämä aiheutui pääasiassa Äänekosken vetovoima laskusta (-22). Sen sijaan Jämsään, Joutsaan ja Konnevedelle muutettiin Laukaasta aiempaa enemmän. Muuttotappiot kertyivät aiempaa useammasta ikäryhmästä. Eniten niitä tuli edelleen 15-24 vuotiaista vaikka siinä tappiot hieman pienenivätkin muuttoalttiuden laskun seurauksena. Sen sijaan aiemmin voitollinen 35-54 vuotiaiden muuttoliike kääntyi Laukaalle tappiolliseksi. Myös naisten osalta muuttoliike kääntyi Laukaalle tappiolliseksi ja miehistä kertynyt muuttovoitto pieneni selvästi aiemmista vuosista. Laukaan saama muuttovoitto Jyväskylän seutukunnalta pieneni tarkastelujakson keskimääräisestä muuttovoitosta jääden 80 henkeen (-18). Tämä aiheutui Jyväskylästä saadun muuttovoiton laskusta. Lisäksi muuttotappiot kasvoivat erityisesti Hankasalmelle sekä Uuraisille ja Petäjävedelle. Myönteistäkin kehitystä tapahtui, sillä muuttovoitto Muuramesta kasvoi merkittävästi (18) ja tappiot Toivakkaan laskivat hieman. Muuttotappiot muualle Keski-Suomeen kasvoivat nousten kymmeneen henkeen. Eniten tappiota tuli Joutsaan ja Jämsään suuntautuneesta muuttoliikkeestä. Sen sijaan Äänekosken kanssa muuttoliike kääntyi lievästi voitolliseksi. Suurin muutos tapahtui kuitenkin maakunnan ulkopuolelle suuntautuneessa muuttoliikkeessä, joka aiemmin oli Laukaalle vain lievästi tappiollista. Vuonna 2013 sen tappiot nousivat 73 henkeen. Niitä syntyi sekä suurimpien kaupunkien että muiden kuntien kanssa. Erityisesti tappiot Kuopioon ja Helsinkiin kasvoivat. Poikkeuksena oli vain Tampere, jonne nyt muutettiin aiempaa vähemmän. 16
3.3 Muuttajat ja heidän alueellinen sijoittumisensa kunnassa Seuraavaksi perehdytään Laukaaseen viime aikoina muuttaneisiin, heidän alueelliseen sijoittumiseensa kunnassa sekä siihen, miten eri alueet kiinnostavat eri ikäryhmiä. Tarkastelu perustuu kyselyn kohdejoukon yhteystietoja koskevaan aineistoon. Tämä Väestörekisterikeskuksen tietokannasta tehty poiminta sisälsi Laukaaseen ajanjaksolla 2.7.2012-31.12.2013 muuttaneet ja kunnassa edelleen 4.2.2014 asuneet henkilöt. Näitä uusia kuntalaisia löytyi 1 241. Heistä täysi-ikäisiä ja siten kyselyn kohdejoukkoon kuuluvia oli 951. Yhteystiedot käsittivät muuttajan syntymäajan, muuttopäivämäärän ja osoitteen. Muuttajien alueellisen sijoittumisen tarkastelua varten kohdejoukon postinumeroalueittaiset osoitetiedot muunnettiin manuaalisesti Laukaan osa-aluejaon mukaisiksi, sillä taajamien postinumeroalueisiin sisältyy varsinaisen taajama-alueen lisäksi laajasti myös haja-asutusaluetta ja itsenäisiä kyliäkin. LAUKAASEEN MUUTTANEET* IKÄRYHMITTÄIN alle 18 18-29 30-39 40-49 50-59 60-69 yli 69 0 50 100 150 200 250 300 350 *Laukaaseen ajanjaksolla 2.7.2012-31.12.2013 muuttaneet ja kunnassa 4.2.2014 edelleen asuneet. MP 2014 Kuten edellä pidemmän aikavälin keskiarvotietojen pohjalta todettiin, on muuttoalttius korkeimmillaan nuorimmissa ikäryhmissä. Tämä piti paikkansa myös kyselyn kohdejoukossa. Tarkastelujaksolla kuntaan muuttaneiden selvä enemmistö (76 %) oli alle 40-vuotiaita 5. Kun koko väestön keski-ikä on Laukaassa 39 vuotta (2012), oli muuttajien keski-ikä ainoastaan 30 vuotta. Suurimman muuttajaikäryhmän muodostivat 18-29 vuotiaat. Seuraavaksi eniten muuttajissa oli alle 18-vuotiaita sekä 30-39 vuotiaita. Tätä vanhempiin ikäryhmiin siirryttäessä muuttajien määrä alkoi laski jyrkästi, mikä vastaa yleistä muuttoalttiutta sekä Laukaassa että koko maassa. Laukaassa voitollinen maassamuutto on kasvattanut väestön määrää ja tasapainottanut sen ikärakennetta. Lisäksi muuttoliikkeellä on ollut merkittävä vaikutus syntyvyyteen, joka kunnassa on keskimääräistä korkeampaa 6. Tämän tiedon vahvisti myös kohdejoukko, johon kuuluvista talouksista 50:een oli Laukaaseen muuton jälkeen syntynyt uusi perheenjäsen. Tämä oli 14 prosenttia kaikista kunnassa ajanjaksolla 2.7.2012-31.12.2013 syntyneiden määrästä (366), kun taas muuttajien osuus kunnan väestöstä jäi alle seitsemään prosenttiin (6,7 %). Joka kolmas Laukaaseen muuttanut oli sijoittunut kirkonkylään (421, 34 %). Seuraavaksi eniten muuttajia oli vetänyt puoleensa Leppävesi (235, 19 %). Hieman tätä vähemmän muuttajia oli hakeutunut Lievestuoreelle (200, 16 %) sekä Vihtavuoreen (168, 14 %). Merkittävä osa muuttajista (217, 18 %) oli sijoittunut myös hajaasutusalueelle. Kylistä suosituimpia olivat olleet Vehniä ja Kuusa. 5 Tässä kaikkien muuttajien ikä on laskettu samasta ajankohdasta (31.3.2014) eikä se siten ole täysin yhteneväinen muuttoajankohdan iän kanssa. Koska muuttoajankohta on 18 kuukauden mittainen, eivät erot kuitenkaan muodostu suuriksi. 6 Laukaassa on keskimääräistä korkeampi hedelmällisyys. Kun koko maassa nainen synnyttää elinaikanaan keskimäärin 1,82 lasta, syntyy Laukaassa asuvalle naiselle keskimäärin 2,55 lasta. (Puttonen 2014, Tilastokeskus 2014). 17
Alle 18-vuotiaita muuttajista oli 290 (23 %). Määrällisesti eniten alaikäisiä muuttajia oli sijoittunut kirkonkylään (99, 23 %). Heidän osuutensa kaikista muuttajista oli kuitenkin korkein Leppävedellä (26 %) ja Vihtavuoressa (24 %). Lasten osuus muuttajista jäi matalimmaksi Lievestuoreella (19 %). Haja-asutusalueille oli kokonaisuudessaan sijoittunut lapsiperheitä samoin kuin koko kuntaan. Yksittäisten kylien välillä oli kuitenkin merkittäviä eroja. Määrällisesti eniten lapsia oli muuttanut Kuusaaseen (14) ja Vehniälle (10). Suhteellisesti korkeimmaksi alaikäisten osuus muuttajista (36 %) nousi Saviolla, Metsolahdessa ja Nojosniemessä. MUUTTAJAT* NYKYISEN ASUINALUEEN MUKAAN KIRKONKYLÄ LEPPÄVESI LIEVESTUORE VIHTAVUORI HAJA-ASUTUSALUEET Vehniä Kuusa Äijälä Savio Valkola Nojosniemi Tarvaala Metsolahti Vuontee Kuhankoski Kuhaniemi Simuna Täysi-ikäisiä (951) Alle 18-vuotiaita (290) 0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 *Laukaaseen ajanjaksolla 2.7.2012-31.12.2013 muuttaneet ja kunnassa 4.2.2013 edelleen asuneet. MP 2014 Vaikka kaikilla alueilla suurin muuttajaryhmä olivat lapsiperheet, löytyi niiden muuttajarakenteesta selviä erojakin. Ikäryhmien kiinnostus alueista vaihteli. Kirkonkylässä muuttajien ikäjakauma oli kaikkein tasaisin. Täälläkin suurin osa uusista asukkaista oli lapsiperheitä. Alle 40-vuotiaita muuttajista oli 75 prosenttia. Taajama oli kiinnostanut myös muita ikäryhmiä. Kirkonkylään oli sijoittunut keskimääräistä enemmän 60 vuotta täyttäneitä ja sitä iäkkäämpiä muuttajia. Lähes yhtä monipuolinen ikärakenne oli haja-asutusalueelle muuttaneilla. Sinne olivat hakeutuneet nuoret sekä hieman varttuneemmat lapsiperheet, mutta alue oli kiinnostanut keskimääräistä enemmän myös tätä vanhempia muuttajia. Haja-asutusalueilla muuttaneista alle 40-vuotiaita oli 71 prosenttia, mikä on vähemmän kuin millään muulla alueella. MUUTTAJAT* ASUINALUEEN JA IKÄRYHMÄN MUKAAN Kirkonkylä Leppävesi -17 18-29 Lievestuore 30-39 40-49 Vihtavuori 50-59 60-69 Haja-asutusalue 70-0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 *Laukaaseen ajanjaksolla 2.7.2012-31.12.2013 muuttaneet ja kunnassa 4.2.2014 edelleen asuneet. Ikä 31.3.2014. 18 MP 2014
Leppävesi oli lapsiperheiden toiseksi suosituin sijoittumiskohde Laukaassa ja siellä lasten osuus muuttajista kohosi kaikkein korkeimmaksi. Leppävesi oli erityisesti 30-39 vuotiaiden suosiossa. Sen sijaan tätä vanhempia ikäryhmiä taajamaan oli sijoittunut keskimääräistä vähemmän. Alueelle muuttaneista 87 prosenttia oli alle 40- vuotiaita. Myös Vihtavuori oli kiinnostanut lapsiperheitä. Erityisesti nuoret lapsiperheet olivat valinneet sen uudeksi asuinpaikakseen. Leppäveteen verrattuna sinne muuttaneiden ikärakenne oli kuitenkin tasapainoisempi, vaikka iäkkäimpiä muuttajia oli täälläkin keskimääräistä vähemmän. Alueelle muuttaneista 78 prosenttia oli alle 40-vuotiaita. Lievestuoreella muuttajien ikärakenne oli kaikista alueista omaleimaisin. Alle 40-vuotiaita oli keskimääräistä vähemmän (72 %) ja taajamaan oli hakeutunut paljon tätä iäkkäämpiä muuttajia. 18-29-vuotiaiden osuus muuttajista oli siellä kuitenkin kaikista alueista korkein. Muista alueista poiketen tämä ei kuitenkaan näkynyt alle 18-vuotiaiden määrässä, vaan lasten osuus muuttajista oli Lievestuoreella kaikista alueista matalin. On kuitenkin todennäköistä, että nuorten muuttajien joukossa oli paljon perheenperustajia ja siten tulevaisuudessa myös lasten määrä alueella tulee kasvamaan. Seuraavaksi perehdytään siihen, miksi Laukaaseen ja sen eri alueille muutetaan. Tarkasteltavana on myös se, kuinka hyvin asumisodotukset ovat täyttyneet. 4. LAUKAA UUSIEN ASUKKAIDEN SILMIN Laukaan kunta järjesti uusille asukkailleen kyselyn maaliskuussa 2014. Sen tavoitteena oli selvittää, miksi juuri Laukaa oli valikoitunut muuttajien uudeksi asuinkunnaksi ja minkälaisia olivat heidän asumiskokemuksensa. Uusilta kuntalaisilta toivottiin myös näkemyksiä Laukaan vahvuuksista ja heikkouksista, sillä olihan heillä äskettäin muuttopäätöksen tehneinä omakohtaista ja tuoretta vertailutietoa muista kunnista. Tähän liittyen tiedusteltiin myös, mitä seikkoja heidän mielestään Laukaasta tulisi kuntamarkkinoinnissa korostaa ja missä se olisi tehokkainta toteuttaa. Kysely toteutettiin kohdennettuna postikyselynä. Kustannusten minimoimiseksi se liitettiin uusille asukkaille Laukaassa nyt toista kertaa lähetettyyn tervetulopakettiin. Se sisälsi kyselylomakkeen ja palautuskuoren lisäksi kunnan tervehdyksen, tietopaketin Laukaan kuntapalveluista yhteystietoineen sekä muuta materiaalia. Kyselyyn oli mahdollista vastata myös sähköisesti kunnan kotisivuilla. Sähköinen kysely ei ollut avoinna kaikille, vaan sen osoite ilmoitettiin ainoastaan kohdejoukolle kyselylomakkeen yhteydessä. Tervetulopaketti sekä kysely postitettiin kaikkiin talouksiin, joissa asui vähintään yksi Laukaaseen ajanjaksolla 2.7.2012-31.12.2013 muuttanut ja kunnassa osoitetietojen poimintahetkellä (4.2.2014) edelleen asuva sekä viimeistään kyselyn vastausajankohtana (7.-31.3.2014) täysi-ikäisyyden saavuttanut henkilö. Väestörekisterikeskuksen tietokannasta tällaisia talouksia löytyi 689 7. Niissä asui 1 241 tuoretta laukaalaista, joista 951 oli vastausajankohtana täysi-ikäisiä. He muodostivat kyselyn kohdejoukon 8. Tervetulopaketti postitettiin vanhimmalle kuntaan muuttaneelle talouden jäsenelle, mutta tervetulotoivotus (kortti) osoitettiin koko taloudelle. Useamman täysi-ikäisen muuttajan talouksiin postitettiin kaksi vastauslomaketta. Lisäksi kyselyn esittelytekstissä kerrottiin, että samasta taloudesta useampikin uusi kuntalainen voi antaa vastauksensa. Kyselyssä päädyttiin talouden sijaan kokoamaan henkilöiden vastauksia, sillä monissa tapauksissa taloudella ja siinä asuvilla muuttajilla ei ollut yhtenäistä taustaa. Avo- tai avioliittojen solmimisen seurauksena uusi talous oli muodostunut vasta Laukaaseen muuton yhteydessä tai kunnassa jo olemassa olevaan talouteen oli muualta muuttanut uusi(a) jäsen(iä). Myös saatujen vastausten perusteella tulosten analysointi henkilöiden eikä talouksien pohjalta osoittautui oikeaksi ratkaisuksi, sillä vastaukset poikkesivat 7 Kuntaan oli ajanjaksolla 2.7.2012-31.12.2013 muuttanut 12 lasta ilman vanhempia ilmeisesti adoption tai huoltajuudessa tapahtuneiden muutosten seurauksena. Lasten ikä vaihteli 2-12 vuoteen. Matalasta iästä johtuen näihin talouksiin kyselyä ei lähetty, sillä mahdollisen vastauksen olisi todennäköisimmin antanut joku muu kuin muuttaja itse eikä se siten olisi vastannut kyselyn tarkoitusta. 8 Kolme tervetulopakettia palautettiin vastaanottajan muuton vuoksi. Muutot olivat kuitenkin tapahtuneet poiminta-ajankohdan 4.2.2014 jälkeen, joten niillä ei ole vaikutusta kohdejoukon suuruuteen. 19
yllättävän paljon toisistaan myös niissä talouksissa, joissa muuttajilla oli yhteinen tausta. Asuinpaikan valintaan vaikuttavat tekijät sekä asumiskokemukset ovat siis hyvin yksilöllisiä. Vastaajia motivoitiin kertomalla kunnan viimeaikaisista asukasosallistumista edistävistä hankkeista, niihin aktiivisesti osallistuneista kuntalaisista sekä hankkeista tehdyistä selvityksistä ja muista niihin liittyvistä aineistoista, jotka löytyvät kunnan kotisivuilta. Esittelytekstissä korostettiin kunnan halua antaa nyt kyselyn välityksellä vaikuttamiskanavan uusille asukkailleen. Lisäksi kerrottiin kyselystä tehtävästä selvityksestä, joka tullaan julkaisemaan kunnan kotisivulla. Kyselyn vastausaika oli 7.-31.3.2014. Määräajassa palautettiin 124 vastauslomaketta. Vastausajan jo päätyttyä (1.-12.5.2014) palautettiin postitse vielä 27 vastauslomaketta. Ne päätettiin hyväksyä, sillä vastausten hylkäämiselle ei löytynyt tutkimuksen tavoitteiden kannalta mitään perusteita. Näin ollen vastausten kokonaismäärä nousi 151. Valtaosa vastauksista lähetettiin perinteisesti palautuskuoressa, sähköisesti annettiin vain seitsemän vastausta. Osallistumismahdollisuutta kuntalaisille suunnatussa ja asukasosallistumiseen kannustavassa kyselyssä ei haluttu erityisesti evätä miltään ikäryhmältä, vaikka kohdejoukoksi oli etukäteen määritelty täysi-ikäiset muuttajat. Vastaajan ikäryhmää selvittäneessä kysymyksessä oli vaihtoehto myös alle 18-vuotiaille. Yhtään vastaustausta ei kuitenkaan saatu tästä ikäryhmästä, vaan kaikki 151 vastaajaa kuuluivat alkuperäiseen täysi-ikäisisten kohdejoukkoon (N=951). Talouksista (N=689) ainakin yhden vastauslomakkeen palautti 124. Kaksi vastausta saatiin 27 taloudesta. Kyselyn vastausprosentiksi tuli täysi-ikäisten muuttajien osalta 16 ja talouksien osalta 18. Ne ovat postikyselynä toteutetun kokonaistutkimuksen vastausprosenteiksi kohtuullisia eikä kyselystä siten suoritettu uusintakierrosta. Aineisto koottiin puolistrukturoidulla lomakkeella (liite 3), jossa oli valmiita vaihtoehtoja sisältäviä kysymyksiä ja niitä täydentäviä sekä muita avoimia kysymyksiä. Taustatietoina vastaajilta kysyttiin ikä, talouden koko, aiempi ja nykyinen asuinalue sekä asumismuoto. Osallistumiskynnyksen pitämiseksi matalana vastaukset pyydettiin nimettöminä. Samasta syystä vastaajilta ei tiedusteltu sosioekonomista asemaa, tulotasoa tai asunnon hallintamuotoa. Kyselylle asetettujen tavoitteiden kannalta tämän tyyppisten kysymysten antamaa lisätietoa oleellisempana pidettiin vastaajajoukon kokoa. Muissa kysymyksissä selvitettiin Laukaaseen muuton syitä, uudessa kotikunnassa asumisen hyviä ja huonoja puolia sekä kunnassa viihtymistä ja muuttoaikeita. Lisäksi tiedusteltiin, mitä asioita Laukaasta kuntamarkkinoinnissa kannattaisi korostaa ja missä välineissä se olisi tehokkainta toteuttaa. Lopuksi vastaajilla oli vielä mahdollisuus kommentoida kyselyä tai antaa siitä muuta palautetta. Ennen kyselyn toteutusta vastauslomaketta testattiin useammalla kuntaan aiemmin muuttaneella henkilöllä. Lomake oli myös kunnan johtoryhmän sekä muutamien muiden henkilöiden kommentoitavana. Ainakin kyselyyn osallistuneet suhtautuivat siihen kuten myös Laukaan tervetulopakettiin myönteisesti. Kyselyä pidettiin tarpeellisena ja tietopakettia kunnan palveluista hyödyllisenä. Kyselyyn vastattiin ajatuksella. Enemmistö lomakkeista oli täytetty perusteellisesti ja myös avoimiin kysymyksiin oli paneuduttu huolella. Aivan kaikki eivät kuitenkaan olleet vastanneet jokaiseen kysymykseen. Useimmin vastaamatta olivat jääneet avoimet kysymykset. Kysely oli kaikkia kuntaan tarkastelujaksolla muuttaneita koskeva kokonaistutkimus. Siitä saatuja tuloksia ei kuitenkaan voi sellaisenaan yleistää koskemaan kaikkia Laukaaseen muuttaneita. Seuraavassa selvitetään, miten vastaajat poikkesivat kohdejoukosta. Laukaaseen muuttaneiden sekä vastaajien iän vertailu osoittaa, että osallistumisaktiivisuus kasvoi lähes lineaarisesti iän myötä. Aktiivisimmin kyselyyn osallistuivat 70 vuotta täyttäneet, joista 42 prosenttia antoi vastauksensa. Sen sijaan 18-29 vuotiaista kyselyyn osallistui vain seitsemän prosenttia. Myös 30-39 vuotiaat olivat kyselyssä aliedustettuina. Koska muuttajia oli eniten nuoremmissa ikäryhmissä, tuli niistä kuitenkin määrällisesti riittävästi vastauksia, vaikka itse vastausprosentti jäi matalaksi. Alueittain osallistumisaktiivisuus vaihteli vähemmän. Korkeimmat vastausprosentit tulivat kirkonkylästä sekä haja-asutusalueelta (18 %), matalin Vihtavuoresta (12 %). Yksittäisten kylien osalta vastausprosentti vaihteli 0-100. Asuinalueiden välillä ei ollut sanottavia eroja kohdejoukon ja vastaajien ikäjakaumassa. Vanhemmat ikäryhmät osallistuivat nuorempia aktiivisemmin kaikilla alueilla ja vain muutaman yksittäisen ikäryhmän edustus jäi alueellisesti alle kymmenen prosentin. Kaikilla alueilla Vihtavuorta lukuun ottamatta oli suurin vastaajaryhmä 30-39-vuotiaat. Kirkonkylässä 20