Jari Heinonen Yhteiskunnan muutos ja rakenteellinen sosiaalityö 15.9.2014(Tampere)
Jatkuva rakennemuutos Marx ja Engels Manifestissa (1848): Jatkuvat mullistukset tuotannossa, kaikkien yhteiskunnallisten suhteiden alituinen järkkyminen, ainainen epävarmuus ja liikunta erottavat porvariston aikakauden kaikista muista Ja näin todella on tapahtunut! Muotoutuva moderni yhteiskunta on ollut jatkuvassa muutoksessa, rakennemuutoksessa
Kolme yhteiskuntamallia itsenäisessä Suomessa Agraaris-teollinen yhteiskuntamalli (pienviljelijäprojekti) Fordilainen teollisuus- ja palveluyhteiskunta: Moderni yhteiskunta (Pohjoismainen hyvinvointimalli) Kansainvälistyvä tehomarkkinatalouden yhteiskunta: Jälkimoderni yhteiskunta (Hyvinvointimalli muutoksessa?)
Hyvinvointimalli Laaja kokonaisuus, jossa hyvinvointivaltio (ensimmäinen sektori), markkinat (toinen sektori), ei-voittoa tavoittelevat järjestöt( kolmas sektori) ja kotitaloudet, naapuriapu sekä löyhät sosiaaliset verkostot( neljäs sektori) toimivat rinnatusten ja luovat enemmän tai vähemmän hyvinvointia --- erilaiset hyvinvointimallit (maakohtaiset erot; kolme perusmallia)
Suomalainen hyvinvointimalli Sääty-yhteiskunta (säädyt) Pienviljelijäprojekti (maatalous) Pohjoismainen hyvinvointimalli (teollisuus/palvelut) Pekka Kuusen 60-luvun sosiaalipolitiikka (1961): Taloudellinen kasvu, palkkatyöläistäminen, jakopolitiikka, hyvinvointivaltio: moderni yhteiskunta Teollistuminen, kaupungistuminen, kansallisvaltio, sosiaalinen liikkuvuus Mutta: Syvä muutos 1990-luvun lamasta alkaen
Neljä muutosta Rahamarkkinoiden vapauttaminen ( Suuri Globalisaatio ) pörssikeskeinen ajattelutapa Julkisen sektorin uudistaminen (New Public Management: tiltu) Työmarkkinoiden muutokset (joustot, pätkätyöt) Sosiaalipolitiikan uudistaminen (aktiivinen sosiaalipolitiikka)
Kolme isoa haastetta Palkkatyön yhteiskunnan haasteet (joukkotyöttömyys, köyhyys, syrjäytyminen): Köyhyyskysymys Sosiaalisen haasteet (yhteisöjen rapautumien, osallisuuden puute): Osallisuuskysymys Politiikan, osallistumisen ja vaikuttamisen haasteet: Valtakysymys
Köyhyyskysymys Työttömyys, pätkätyöt ja syrjäytyminen lisääntyvät Köyhyysrajan alapuolella 700 000 suomalaista Sosiaalisen kysymyksen ydinasia Kilpailuyhteiskunta: arkipäivän kilpailusta on tullut jokapäiväistä (yhteiskunta = kilpakenttä: erojen kasvu) Kilpailu inhimillisen toiminnan perusmotiivi (?)
Osallisuuskysymys Osallisuus on kiinnittymistä yhteiskuntaan, kokemusta jäsenyydestä sekä toimintaa ja vaikuttamista yhteisöissä ja yhteiskunnassa Yksilöllistyminen Sosiaalinen syrjäytyminen/yksinäisyys
Valtakysymys Sulkeminen pois vallankäytöstä ja vaikuttamisesta Vallan eriytyminen ja oheneminen Hegemoniarakenne (Antonio Gramsci) Demokratiakysymys (edustuksellinen demokratia ja suora demokratia; sosiaali- ja terveysneuvostot, osallistuva budjetointi)
Jälkimoderni/ Toinen moderni Postmoderni (Bauman) Refleksiivinen moderni (Beck, Giddens) Tietoyhteiskunta (Castells) Globalisaatio (Lash, Urry) Kolmas tie (Giddens) (vrt. Big Society) Moderni (järki, edistys) Myöhäismoderni (globaali kapitalismi) Postmoderni (erilainen uusi aika )
Seuraukset Kansallisen sääntelyn väheneminen Kollektiivisten elämäntyylien mureneminen (yhteisöt; luokat) Lineaarisen elämänkulun mureneminen Epävarmuus, uudet riskit
Sosiaalinen kysymys Sosiaalinen kysymys Sosiaalinen liike (Sosiaali)politiikka (Verein fur Sozialpolitik) Mikä on sosiaalisen kysymyksen ydin? Köyhyyskysymys, Osallisuuskysymys, Valtakysymys (kietoutuvat yhteen muutoksen myötä) Missä on Sosiaalinen liike? Entä Sosiaalipolitiikka? -- Kaikki tämä on hakusessa (vrt. Himanen ym.)
Välittämisen yhteiskunta? Raha- ja tehokkuuskeskeinen puhe- ja toimintatapa on vahvistunut (markkinayhteiskunta; uusliberalismi) Tarve välittämistä ja yhteisöllistä huolenpitoa korostavalle eettiselle puhe- ja toimintatavalla lisääntyy Rakenteellinen sosiaalipolitiikka ja sosiaalityö: perustehtävät liittyvät köyhyyskysymyksen, osallisuuskysymyksen ja valtakysymyksen pohtimiseen ja ratkaisukeinojen etsimiseen Ratkaisuja aikamme haasteisiin!
Ongelmat/Haasteet Globalisaatio Yksilöllistyminen Digitalisaatio Työllisyys/Köyhyys/Eriarvoistuminen Ympäristö
Uusi hyvinvointimalli Pyritään johdonmukaisesti vahvistamaan kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia, laajentamaan demokratiaa ja kansalaisuutta Demokraattinen kansalaisuus, aktiivisuus, humanismi, palvelutoiminnan sosiaalinen luonne
Välittämisen kulttuuri Välittämisen kulttuurista vastavoima yksilölliselle markkina- ja kilpailukulttuurille Osallisuus, täysivaltaisuus ja demokratia Toimiva rakenteellinen työ on aina välittämisen kulttuuria, sen vahvistamista Rakenteellinen työ on nousemassa taas tärkeäksi osaksi hyvinvointimallien kehittämistä
Rakenteellinen sosiaalityö Yhteiskunnallista muutostyötä, jonka teoreettisena ja menetelmällisenä perustana on empowerment Perustehtävät liittyvät köyhyyskysymyksen, osallisuuskysymyksen ja valtakysymyksen pohtimiseen ja ratkaisemiseen Sitä voivat tehdä tutkijat, sosiaalityöntekijät, asiakaskansalaiset ja muut erilaiset järjestöjen ja liikkeiden aktiivit ja vapaaehtoistyöntekijät Toimivaa yhteistyötä ja verkostojen rakentamista
Jatkuu Rakenteellinen sosiaalityö ei kykene yksin ratkaisemaan köyhyyskysymystä, osallisuuskysymystä ja valtakysymystä Saattaa olla tärkeä tekijä ongelmien esiin nostamisessa ja niiden ratkaisumallien kehittämisessä
Kirjallisuutta: Jari Heinonen: Rakenteellinen sosiaalityö muutoksessa ja muuttajana. Teoksessa Anneli Pohjola& Merja Laitinen & Marjaana Seppänen (toim.): Rakenteellinen sosiaalityö, Sosiaalityön tutkimuksen vuosikirja 2014. Kuopio: Unipress 2014. Juha Suoranta & Sanna Ryynänen: Taisteleva tutkimus. Helsinki: Into 2014.