Opetus- suunnitelma Aittakorven koulu
ARVOPOHJA JA TOIMINTA-AJATUS... 4 ARVOPOHJA... 4 TOIMINTA-AJATUS... 5 YLEISET KASVATUKSEN JA OPETUKSEN TAVOITTEET... 5 KIELIOHJELMA... 6 TUNTIJAKO... 6 KOULUN TOIMINTAKULTTUURIN KUVAUS... 6 OPETUKSEN MAHDOLLISET PAINOTUKSET... 7 AIHEKOKONAISUUKSIEN TOTEUTTAMINEN ERI OPPIAINEISSA... 7 IHMISENÄ KASVAMINEN... 7 KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS... 7 VIESTINTÄ- JA MEDIATAITO... 7 OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS... 8 VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ TULEVAISUUDESTA... 8 TURVALLISUUS JA LIIKENNE... 8 IHMINEN JA TEKNOLOGIA... 8 OPPIAINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA... 9 6.1. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS... 9 6.2. ENGLANTI... 15 6.3. MATEMATIIKKA... 19 6.4. YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO... 27 6.5. BIOLOGIA JA MAANTIETO 5LK... 30 6.6. FYSIIKKA JA KEMIA 5 LK... 32 6.7. USKONTO... 34 6.8. ELÄMÄNKATSOMUSTIETO... 38 6.9. ORTODOKSINEN USKONTO... 41 6.10.1 HISTORIA... 44 6.10.2 HISTORIA... 45 6.11. MUSIIKKI... 47 6.12. KUVATAIDE... 50 6.13. KÄSITYÖ... 55 6.14. LIIKUNTA... 62 YHTEISTYÖ... 69 YHTEISTYÖ ESIOPETUKSEN JA MUUN PERUSOPETUKSEN KANSSA... 69 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ... 69 YHTEISTYÖ MUIDEN TAHOJEN KANSSA... 69 OPPILASHUOLTO... 70 OPPIMISSUUNNITELMA... 70 KERHOTOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN... 71 TUKIOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN... 71 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS... 72 OSA-AIKAINEN ERITYISOPETUS... 72 ERITYISOPETUKSEEN OTETTUJEN TAI SIIRRETTYJEN OPETUS... 72 ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIIN KUULUVIEN OPETUS... 72 OPPILAAN ARVIOINTI... 74 OPPILAAN ARVIOINNIN YLEISET PERIAATTEET... 74 ARVIOINNIN MUODOT... 74 2
ARVOSANOJEN MÄÄRÄYTYMINEN ERI OPPIAINEISSA, TYÖSKENTELYTAIDOISSA JA KÄYTTÄYTYMISESSÄ... 75 Oppiaineet... 75 Työskentelytaidot... 76 Käyttäytyminen... 77 OPINNOISSA ETENEMINEN... 78 OPINNOISSA ETENEMINEN OMAN OPINTO-OHJELMAN MUKAAN... 78 OPPILAAN VAPAUTTAMINEN OPPIAINEEN OPETUKSESTA... 79 MUUTOKSENHAKU OPPILAAN ARVIOINTIIN... 79 TODISTUKSET... 79 TVT-STRATEGIA... 80 LÄHTÖKOHTA... 80 Laitteistot... 80 Opettajien koulutus... 80 Opetus... 80 Tekninen ja pedagoginen tuki... 81 VISIO... 81 Laitteistot... 81 Opettajien koulutus... 81 Opetus... 81 Tekninen ja pedagoginen tuki... 81 Miten visio saavutetaan?... 81 TOIMINNAN JATKUVA KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI... 82 LIITTEET... 83 LIITE 1. AITTAKORVEN KOULUN TUNTIJAKO... 83 LIITE 2. PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKOESITYS... 84 LIITE 3: TIEDOTE 1-3 LK... 85 LIITE 4: ITSEARVIOINTI 4-5 LK... 86 LIITE 5: VÄLITODISTUS 1-3 LK... 87 LIITE 6: LUKUVUOSITODISTUS 1-2 LK... 88 LIITE 7: LUKUVUOSITODISTUS 3 LK... 89 LIITE 8: VÄLITODISTUS 4-5 LK... 90 LIITE 9: LUKUVUOSITODISTUS 4-5 LK... 91 LIITE 10: NETIKETTI... 92 3
AITTAKORVEN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA Opetussuunnitelma muodostaa koulutyön suunnittelun, toteutumisen ja arvioinnin keskeisen osan. Opetussuunnitelma täsmentyy vuosittaisessa työsuunnitelmassa, jossa sovitaan tiettyjen teemojen erityisestä painottamisesta sekä Kotkan kaupungin perusopetuksen toimintasuunnitelmassa. Opetussuunnitelman laatimisen perusasiakirjana on ollut Opetushallituksen julkaisema Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004. Koulun historian opetuksessa noudatetaan lukuvuonna 2004-2005 opetussuunnitelmaa, johon aihekokonaisuudet pääsääntöisesti on valittu Suomen historiasta. Jatkossa viidennen luokan historian opetus noudattaa opetussuunnitelman perusteita. Syynä ko. järjestelmään uusien oppikirjojen ajoitus. ARVOPOHJA JA TOIMINTA-AJATUS Arvopohja Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja elinympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri, joka on kehittynyt vuorovaikutuksessa alkuperäisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin kanssa. Arvopohjan laadinnassa on huomioitu myös huoltajien näkemys hyvästä koulusta. Kartoitus toteutettiin huoltajille suunnatulla kyselyllä. Tärkeäksi koettuja asioita kasvatustyössä olivat: hyvät käytöstavat terveen itsetunnon rakentuminen työnteon oppiminen vastuuntunto turvallinen koulupäivä pienet luokkakoot henkilöstön jaksaminen kestävä kehitys Näin ollen koulussamme pyritään siihen, että jokainen oppilas voi kokea olevansa tärkeä ja ainutlaatuinen tuntea olonsa turvalliseksi ja hyväksytyksi kokea tulevansa kuulluksi ja ymmärretyksi ilmaista ajatuksiaan ja tunteitaan kokea ystävyyttä ja auttamisen iloa kokea oikeudenmukaisuutta, yhteenkuuluvuutta ja luottamusta löytää itseään innostavia ja kiinnostavia asioita tuntea työn iloa ja hyvää oloa myös ponnistelua vaativissa suorituksissa kokea onnistuvansa oppia kohtaamaan pettymyksiä suhtautua tulevaisuuteen toiveikkaasti 4
Toiminta-ajatus Aittakorven koulun perusopetuksen lähtökohtana on opetussuunnitelman sisältöjen opettaminen vuosiluokittain, sekä opiskelutaitojen kehittäminen. Perusopetuksen rinnalla tuemme oppilaan monipuolista inhimillistä kasvua ja oppimista, jotta hänestä kehittyisi toimintakykyinen, vastuullinen ja erilaisuuden kohtaamaan kykenevä ihminen. Tämä arvopohja ja siitä johdettu koulumme toiminta-ajatus välittyvät opetuksen tavoitteisiin ja sisältöön sekä koulun jokapäiväiseen toimintaan. Toimintaajatus velvoittaa jokaista kouluyhteisöön kuuluvaa. Toiminta-ajatuksen toteutuminen ja sen pohjana olevien arvojen jatkuva pohtiminen ja uudelleenarviointi on koulussamme tärkeää. Koulutyön olosuhteiden, puitteiden ja ilmapiirin tulee mahdollistaa ja edistää toiminta-ajatuksen toteutumista. Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet Aittakorven koulun kasvatuksen ja opetuksen tavoitteina ovat: Oppilaan myönteinen minäkuva vahvistuu. Häntä innostetaan oppimaan sekä uskomaan omiin oppimiskykyihinsä. Hän säilyttää oppimisen ilon ja innostuksen sekä uskaltaa rohkeasti ja luovasti kohdata uuden oppimishaasteet. Oppilas omaksuu tietoja ja taitoja eri sisältöalueista ja aineryhmistä sivistyäkseen ja saadakseen valmiuksia elämäänsä ja jatkuvaan oppimiseensa. Hän kehittää omaa tapaansa oppia ja ottaa vähitellen yhä suurempaa vastuuta omasta oppimisestaan. Hän opettelee tutkimaan ja työskentelemään yksin, pareittain ja ryhmässä. Hän opettelee kertomaan, miten on ajatellut ja ymmärtämään vertaisryhmän merkityksen oppimisessa. Hän opettelee kriittistä tiedonhankintaa sekä käyttämään tieto- ja viestintävälineitä. Oppilas kasvaa ahkeraksi, suvaitsevaiseksi ja vastuuntuntoiseksi yhteisön jäseneksi, joka ottaa toiset huomioon. Hän sisäistää hyvät tavat ja käyttäytyy niiden mukaan. Oppilas ymmärtää ihmisen riippuvuuden ja vastuun luonnosta ja ympäristöstä. Hän tulee tietoiseksi oman toimintansa vaikutuksesta ja toimii sen mukaisesti arkipäivän tilanteissa. Hän opettelee perustelemaan eettisiä ratkaisujaan tietojen ja henkilökohtaisten kokemusten pohjalta ja kantamaan vastuuta ratkaisuistaan. Hän harjaantuu fyysisissä ja motorisissa taidossa ja ymmärtää, miten terveyttä ja hyvinvointia ylläpidetään. Oppilaan kieli- ja kulttuuri-identiteetti sekä hänen kykynsä ilmaista itseään monipuolisesti vahvistuvat ja kehittyvät. Hän kehittää luovuuttaan, tutustuu eri taidemuotoihin sekä paikalliseen ja kansalliseen kulttuuriin. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004) 5
KIELIOHJELMA Kolmannelta vuosiluokalta aloitetaan A1-kieli, jonka viikkotuntimäärä on 2h. Englannin kieliryhmä perustetaan vuosittain. Muita kieliryhmiä perustetaan Kotkan kaupungin kieliohjelman mukaisesti. A2-kielenä tarjotaan neljänneltä luokalta alkaen venäjän kieltä (2h/vk) Kotkan kaupungin kieliohjelman mukaisesti. Ryhmä muodostetaan, mikäli riittävä määrä oppilaita ilmoittautuu. TUNTIJAKO Aittakorven koulun tuntijako perustuu Kotkan kaupungin koulutuslautakunnan hyväksymään kaupungin yhteiseen tuntijakoon. Aittakorven koulun tuntijako on opetussuunnitelman liitteenä (liite 1) ja Kotkan kaupungin perusopetuksen tuntijako opetussuunnitelman liitteenä (liite 2). KOULUN TOIMINTAKULTTUURIN KUVAUS Koulun päivittäistä toimintaa ohjaavat työjärjestyksen lisäksi järjestyssäännöt sekä muut vakiintuneet käytännöt. Opettajien ja muun henkilökunnan yhteistyötä ja vastuuta kaikista oppilaista korostetaan. Oppilaille opetetaan hyviä käytöstapoja ja muiden huomioonottamista sekä yhteisen omaisuuden vastuullista hoitamista. Opetuksessa ja kasvatuksessa pyritään lasten monipuoliseen kasvuun ja kehittymiseen siten, että he mahdollisimman hyvin harjaantuvat jatko-opinnoissa ja elämässä tarvittavissa perustaidoissa sekä saavat aineksia hyvän yleissivistyksen perustaksi. Opetuksessa pyritään hyödyntämään ympäristön monipuolinen virikkeellisyys eri vuosiluokilla ikäkaudelle ominaisilla tavoilla. Jokaiselle oppilaalle pyritään tarjoamaan onnistumisen kokemuksia eri oppiaineissa. Ongelmatilanteet hoidetaan siten, että opettajat keskustelevat yhdessä tilanteesta ja asianosaisia lapsia kuullaan sekä tarvittaessa otetaan yhteyttä vanhempiin. Kaikenlaiseen kiusaamiseen puututaan heti. Tarvittaessa asiat viedään oppilashuoltoryhmään. Koulussa järjestetään vuosittain yhteisiä juhlia ja tapahtumia sekä teemapäiviä, joissa pyritään hyödyntämään liikunnallisia, toiminnallisia sekä perinteitä ylläpitäviä tai ajankohtaisia aiheita. Näiden tarkoituksena on saada oppilaat kokemaan yhteisiä elämyksiä ja yhteisyyttä toisten oppilaiden ja koko kouluyhteisön kanssa. 6
OPETUKSEN MAHDOLLISET PAINOTUKSET Taide- ja taitoaineiden valinnaisuus. Viidennellä vuosiluokalla oppilas voi valita kaksi valinnaisainetta, joiden yhteistuntimäärä on 3h/vk. Valinnaisainemahdollisuudet päätetään vuosittain. AIHEKOKONAISUUKSIEN TOTEUTTAMINEN ERI OPPIAINEISSA Aihekokonaisuudet ovat kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä teemoja, ja niiden kautta vastataan myös ajan koulutushaasteisiin. Aihekokonaisuudet kuvataan tässä luvussa, mutta ne toteutuvat eri oppiaineissa niille luonteenomaisella ja oppilaan kehitysvaiheeseen sopivalla tavalla. Ihmisenä kasvaminen Keskeistä on että oppilas oppii ymmärtämään omaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvuaan ja omaa ainutkertaisuuttaan. Oppilaan tulee tunnistaa oikea ja väärä. Hän oppii kehittämään itseään oppijana ja toiminaan yhteisön jäsenenä. Hän harjoittelee toisten huomioonottamista sekä pitkäjänteistä työskentelyä. Koulussamme käytetään asiantuntijoiden laatimaa turvakasvatusohjelmaa. Tavoitteisiin pyritään kaikissa oppiaineissa sekä muun koulutoiminnan yhteydessä. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Keskeisiä sisältöjä ovat kotiseudun kulttuuri ja suomalaisuus. Tutustutaan myös muihin kulttuureihin. Näitä asioita käsitellään eri oppiaineissa sekä erilaisten juhlatilaisuuksien ja tapahtumien yhteydessä. Kansainvälisiä teemoja käsitellään osallistumalla erilaisiin kansainvälisiin projekteihin mahdollisuuksien mukaan. Viestintä- ja mediataito Keskeistä on oppia omien tunteiden ja ajatusten ilmaisua, erilaisia ilmaisukieliä ja niiden käyttöä erilaisissa tilanteissa sekä viestintäteknisten välineiden käyttöä. Näitä asioita käsitellään äidinkielen ja kuvaamataidon tunneilla. Harjoitellaan suullista, kirjallista ja kuvallista ilmaisua sekä draamatyöskentelyä. Tutustutaan sanomalehteen, koulutelevisioon sekä soveltuviin tietokoneohjelmiin. 7
Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Keskeistä on oppia perustiedot kouluyhteisön työnjaosta, päästä osallistumaan ja vaikuttamaan demokraattiseen päätöksentekoon omassa luokassa ja koulussa sekä arvioimaan toimintansa vaikuttavuutta. Käytännössä tämä toteutetaan niin, että lapsille annetaan mahdollisuuksien mukaan vastuuta ja valinnanmahdollisuuksia sekä oppiaineiden sisällä että jokapäiväisissä tilanteissa esimerkiksi ruokalassa ja välitunneilla. Kouluyhteisöä ja koulun toimintaa käsitellään ympäristö- ja luonnontiedon yhteydessä. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Keskeistä on oppia tuntemaan vastuuta elinympäristöstä, kestäviä ja ekologisia elämäntapoja sekä oman talouden hallintaa ja kulutuskäyttäytymistä. Elinympäristöön ja ekologiaan liittyviä sisältöjä (mm. kierrätys) käsitellään ympäristö- ja luonnontiedon sekä kuvaamataidon yhteydessä. Talouden hallinta ja kulutuskäyttäytyminen kuuluvat matematiikan oppiaineeseen. Turvallisuus ja liikenne Ympäristö- ja luonnontiedossa opitaan keskeiset liikennesäännöt ja tutustutaan erilaisiin liikenneympäristöihin. Pyritään kartoittamaan lähiympäristön vaaranpaikkoja, opetellaan muita huomioonottavaa liikennekäyttäytymistä sekä käyttämään erilaisia turvavälineitä (esim. pyöräilykypärä ja heijastin). Opetetaan terveyttä turvallisuutta ja väkivallattomuutta. Opetellaan ennakoimaan onnettomuuksia ja suojautumaan rikollisuudelta. Koulussamme käytetään asiantuntijoiden laatimaa turvakasvatusohjelmaa. Ihminen ja teknologia Käytetään tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia tarkoituksenmukaisesti erilaisiin tehtäviin. Opetellaan käyttämään teknologiaa vastuullisesti ja kriittisesti. Pyritään käyttämään äidinkielen ja matematiikan opetuksen tukena opetusohjelmia sekä kuvaamataidossa piirustusohjelmia. 8
OPPIAINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA 6.1. Äidinkieli ja kirjallisuus Suomi äidinkielenä Äidinkieli ilmentää ja kantaa kulttuuria, äidinkielellä siirretään kulttuuriperintöä. Sen avulla rakennetaan identiteettiä ja sosiaalisia suhteita, ajatellaan ja ilmaistaan tunteita. Kieli opitaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja sosiaalista vuorovaikutusta luodaan kielen avulla. Siksi sosiaalinen vuorovaikutus aikuisten ja vertaisryhmän kanssa on kielen taitojen kehittymisessä tärkeää. Kielen merkitys oppimisessa on olennainen, eikä äidinkielen oppiminen rajoitu mihinkään oppiaineeseen, ikäkauteen tai luokkatasoon. Kielen oppiminen on jatkumo, joka on alkanut jo kotona, päivähoidossa ja esiopetuksessa. Ensimmäisellä luokalla oppilas jatkaa omaa oppimistaan. Oppimisprosessissaan oppilaat ovatkin silloin hyvin eri vaiheissa: toiset tutustuvat kirjaimiin, kun toiset lukevat jo itsenäisesti kirjoja. Äidinkielen oppiminen on kokonaisvaltaista, kaikki kielen osa-alueet kattavaa oppilaan arkeen liittyvää suullista ja kirjallista kommunikaatiota. Oppimisprosesseissa lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen ovat toisiaan tukevia prosesseja, joissa myös tieto kielen äännejärjestelmästä kehittyy. Oppilas haluaa, rohkenee ja osaa ilmaista itseään sekä suullisesti että kirjallisesti ja hänen kokonaisilmaisunsa kehittyy. TAVOITTEET 1-2 LK: Oppilas kuuntelee keskittyen ja eläytyen tilanteen mukaan. Oppilas osallistuu keskusteluun kysymällä, vastaamalla, kertomalla sekä ilmaisemalla omia tietojaan, kokemuksiaan, ajatuksiaan ja mielipiteitään. Oppilas oppii lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikkaa sekä niiden oppimiseen liittyvät käsitteet: äänne, kirjain, tavu, sana, aakkoset ja aakkosjärjestys sekä alustavasti lause ja teksti. Oppilas oppii ymmärtämään harjoittelun ja säännöllisen lukemisen ja kirjoittamisen merkityksen taitojen kehittymisessä. Oppilas oppii tarkkailemaan lukemistaan ja luetun ymmärtämistään. Oppilas oppii vähitellen omaa tekstiä kirjoittaessaan ottamaan huomioon kirjoitetun kielen sopimuksia ja sääntöjä. Oppilas lukee ja kuuntelee kirjallisuutta niin, että hän sen avulla tutustuu tekstiin, hänen sana- ja ilmaisuvarastonsa ja mielikuvituksensa rikastuvat ja hän saa aineksia omaan kirjoittamiseensa ja ajatteluunsa. Oppilas kehittyy kirjallisuuden lukijana. Oppilas opettelee valitsemaan itseään kiinnostavaa luettavaa ja lukee lukutaitoaan vastaavia kirjoja. Oppilas saa mahdollisuuksia kehittää luku- ja kirjoitustaitoaan, myös medialukutaitoaan sekä viestintävalmiuksiaan myös tietoteknisessä ympäristössä. 9
KESKEISET SISÄLLÖT: 1. luokka 2. luokka Puhuminen, kuunteleminen ja luova ilmaisu - asiallinen ja kohtelias ilmaisu erilaisissa viestintätilanteissa - kuullun, nähdyn, koetun ja luetun käsittelyä improvisoinnin, kerronnan, leikin ja draaman avulla - keskittyvän, tarkan ja päättelevän kuuntelemisen harjoittelua - kirjoitettuun kieleen ja yleispuhekieleen tutustumista opettajan luennan ja kerronnan avulla: runojen ja lorujen harjoittelemista myös ulkoa - omien kokemusten, havaintojen ja tapahtumien selostamista ja tarinoiden kertomista - kielellisen ja fyysisen kokonaisilmaisun vahvistamista, mielikuvituksen käyttöä ja esittämis- ja esiintymistottumuksen saamista draamallisten kokeilujen avulla - oppilas osaa toimia sekä koulussa että muissa ympäristöissä lukemansa perusteella Lukeminen - lukutaidon oppiminen: kirjain, äänne, tavu, sana, teksti - tarinatasoinen lukeminen - lukutaidon varmentaminen - ymmärtävän lukutaidon kehittäminen - oppilaan lukunopeus 2.lk:n keväällä 60 100 sanaa minuutissa Kirjallisuus - kirjojen lukemisen ja käsittelyn painopiste on elämyksellisyydessä ja lukukokemusten jakamisessa - ikätasoiseen lastenkirjallisuuteen tutustuminen sekä kuunnellen että itse lukien: sadut, runot, kertomukset ja sarjakuvat - kirjojen lukeminen itse - Kalevalan lastenrunous ja suomalainen perinnerunous - tutustuminen kirjastoon ja lainaajana toimiminen Kirjoittaminen - pienaakkoset - peruskirjoitustaito: kirjain, tavu, sana (lapsen ikätason sanavaraston mukaiset 2 4 tavuiset sanat oikein) - käsialan huolto - lauseiden kirjoittaminen - tyyppikirjaimet - selkeiden lauseiden tuottaminen - 6 10 lausetta käsittelevän tarinan tuottaminen - käsialan huolto 10
Kielentuntemus - sanan jakaminen eri riveille - iso alkukirjain, lauseiden lopetusmerkit - sanavälit - erisnimiä: etu-ja sukunimi - aakkosjärjestys - lausetaju - aakkostaminen alkukirjaimen mukaan - vokaalit ja konsonantit - erisnimiä: etu-ja sukunimi, kaupunkien ja maiden nimiä ARVIOINTI: Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 2. luokan päättyessä Puhuminen, kuunteleminen ja luova ilmaisu - Oppilas pyrkii puhetilanteissa vastavuoroisuuteen. - Oppilas pystyy kertomaan pienelle ryhmälle havainnoistaan ja kokemuksistaan. - Oppilas osallistuu luokan yhteisiin ilmaisuharjoituksiin. Lukeminen - Oppilas osaa lukea mekaanisesti 60 100 sanaa minuutissa ikätasoaan vastaavaa tekstiä. - Oppilas ymmärtää ja muistaa lukemastaan tekstistä yksityiskohtia. - Oppilas osaa tehdä lukemastaan tekstistä päätelmiä. - Oppilas lukee itselleen sopivia ja mieluisia kirjoja. Kirjoittaminen - Oppilas osaa kirjoittaa sekä pienaakkosin että tyyppikirjaimin 3 4 sanan luettavia virkkeitä. - Oppilas osaa tuottaa mielikuvitusjuttuja sekä omaa tekstiä ja kertomuksia arkielämästään ( n. 6 10 lausetta käsittävä tarina). - Oppilas osaa käyttää lauseen alussa isoa alkukirjainta ja lauseen lopetusmerkkejä. - Oppilaan tekstistä erottuu selkeät sanavälit. - Oppilaan käsialakirjoitus on selkeää. Kielentuntemus - Oppilas pystyy tekemään ikäkaudelleen ominaisia havaintoja kielen merkityksestä ja muodosta: hän kykenee erittelemään sanojen tavu- ja äännerakennetta, riimittelemään ja pohtimaan sanojen merkityksiä ja muotoja. Oppilas osaa luetella kirjaimet aakkosjärjestyksessä ja tietää, mihin aakkosjärjestystä voi käyttää. 11
Äidinkieli ja kirjallisuus 3-5 lk TAVOITTEET: Oppilas kasvattaa kiinnostustaan kielen toimintaan; hän oppii ymmärtämään kieliopin perusteita. Oppilas oppii erilaisissa viestintätilanteissa aktiivisen kuuntelijan ja viestijän taitoja. Oppilas rohkaistuu osallistumaan keskusteluihin ja pyrkii ottamaan vastaanottajan huomioon omassa viestinnässään. Oppilas opettelee etsimään tietoa erityyppisistä, ikäkaudelleen sopivista lähteistä. Oppilas oppii lukemaan sujuvasti erilaisia tekstejä ja tekemään niistä päätelmiä. Oppilas tutustuu erilaisiin lukutapoihin ja harjaantuu käyttämään luetun ymmärtämistä parantavia strategioita. Oppilas oppii kirjoittamaan sujuvasti käsin. Oppilas osaa tuottaa erilaisia tekstejä sekä suullisesti että kirjallisesti. Oppilas lukee paljon ja monipuolisesti lasten- ja nuortenkirjallisuutta. Oppilas oppii valitsemaan itselleen kiinnostavaa ja sopivaa luettavaa. Oppilaan myönteinen asenne lukemiseen säilyy. Keskeiset sisällöt 3. luokka 4. luokka 5. luokka - Erisnimet, yleisnimemuodot - verbin persoona- - verbin aikamuodot - nominien taipumi- - yhdyssanat - sanaluokat nen: nominatiivi, - lauseiden tunnistaminen - lausetajun kehittäminen: genetiivi, partitiivi Kielen tehtävät ja rakenne ja tuottami- nen (isot alkukirjaimet, isot välimerkit) päälause ja sivulause, pilkun käyttö yksinkertaisissa - sanaluokkiin tutustuminen (substantiivi, adjektiivi, verbi) tapauksissa Vuorovaikutustaidot - viestintärohkeuden ja viestintähalun ylläpitäminen - toisen huomioonottavan kuuntelemisen harjoitteleminen - kertomisen ja selostamisen harjoitteleminen - omien ajatusten esittäminen ja mielipiteiden perusteleminen - vastaanottajan huomioon ottaminen viestinnässä - keskustelutaitojen kehittäminen - viestintätilanteen ja välineen huomioon ottaminen - oman kerronnan ja ilmaisun rikastuttaminen (sanaton viestintä) 12
Tiedonhankintataidot - aakkostamisen harjoitteleminen - kirjaston perusluokitteluun tutustuminen - monipuolisten tietokirjojen käytön harjoitteleminen - kirjaston käytön monipuolistaminen - tiedon hakeminen tietoverkosta, vaiheiden harjoitteleminen ohjatusti - kirjallisen ja suullisen esityksen tuottaminen ohjatusti - monipuolisten tietotekstien (mediatekstien) avaamisen harjoitteleminen Tekstin ymmärtäminen - ajatuskartan (miellekartan / käsitekartan) laatimisen harjoitteleminen - ennakoivan lukemisen harjoitteleminen (sisällön ja rakenteen ennustaminen) - mediatekstin tulkitseminen ja tuottaminen (esim. sarjakuva) - päätelmien tekeminen - luetun ja kuullun arvioiminen - mediatekstin tulkitseminen ja tuottaminen (esim. animaatio) - tekstin pääasioiden erottaminen yksityiskohdista - tekstin tiivistäminen - mediatekstin tulkitseminen ja tuottaminen (esim. mainos) Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen - oman tekstin suunnittelun harjoitteleminen - yleiskielen käytön vahvistaminen - selkeän käsialan harjoitteleminen - oikeinkirjoituksen perusasioiden harjoitteleminen - tutun asian selostaminen - oman tekstin muokkaaminen ja viimeisteleminen palautteen pohjalta - äänenkäytön harjoitteleminen erilaisissa puhetilanteissa - mielipiteiden ilmaiseminen ja perusteleminen - tekstin otsikoiminen ja kappalejaon harjoitteleminen - puhe-esityksen valmistaminen (tukisanalistan käyttäminen) - kontaktin ottaminen yleisöön puhetilanteissa 13
Kirjallisuus - erilaisten tekstien runsas lukeminen - luokan yhteisten ja valinnaisten kokonaisteosten lukeminen - kirjallisuuden lajeihin tutustuminen (esim. sadut ja kertomukset, lorut ja runot) - kirjallisuuden käsitteisiin tutus-tuminen (esim. juoni, henkilöt) - erilaisten tekstien runsas lukeminen - luokan yhteisten ja valinnaisten kokonais-teosten lukeminen - kirjallisuuden lajeihin tutustumi-nen (esim. seikkailukirjat, pohjoismaiset sadut ja tarinat) - kirjallisuuden käsitteisiin tutustuminen (esim. tapahtumat, aika, paikka) - erilaisten tekstien runsas lukeminen - luokan yhteisten ja valinnaisten kokonais-teosten lukeminen - kirjallisuuden lajeihin tutustumi-nen (esim. historialliset lasten- ja nuortenkirjat) - kirjallisuuden käsitteisiin tutustuminen (esim. teema, sanoma) - elokuvan, teatterin ja median rakentamaan fiktioon tutustuminen Äidinkielen ja kirjallisuuden arviointi vuosiluokilla 3 5 perustuu tavoitteiden saavuttamiseen kohdistuu eri osa-alueiden vuosiluokittaisiin sisältöihin pohjautuu suullisiin ja kirjallisiin tuotoksiin ja jatkuvaan työskentelyn havainnointiin koostuu opettajan arvioinnista ja oppilaan itsearvioinnista 14
6.2. Englanti Vieraan kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa hänet ymmärtämään ja kunnioittamaan eri kulttuureja. Opetuksen tehtävänä on lisäksi antaa oppilaalle kulttuuripääomaa sekä uusi näkökulma myös omaan kieleen ja kulttuuriin. Oppilaan tulee oppia ymmärtämään, että taitoaineena ja kommunikaation välineenä kieli edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. 3. 4. vuosiluokat 3. luokalla keskitytään aluksi kuullun ymmärtämiseen, toistamiseen ja soveltamiseen sekä suullisen kommunikaation harjoittamiseen. Hyödynnetään lasten luontaista kykyä omaksua ja oppia erottelemaan uusia äänteitä ja intonaatiota sekä tutustutaan foneettisiin merkkeihin. Kirjoitettua kieltä käytetään suullisen harjoittelun tukena tilanteen mukaan. Opetus integroidaan oppilaan omaan kokemuspiiriin kuuluviin sisätöihin ja teemoihin. Opetus on luoteeltaan toiminnallista ja leikinomaista.4. luokalla vahvistetaan aiemmin opittua. Omien kirjallisten tuotosten osuus opiskelussa kasvaa. TAVOITTEET Oppilas rohkaistuu suullisen tuottamiseen sana- ja sanontatasolla kielen kuulemisen ja ymmärtämisen avulla saa pohjaa kielenopiskelutaidoille ja myöhemmille kieliopinnoille omaksuu myönteisen asenteen kielten opiskelua kohtaan omaksuu myönteisen asenteen eri kieliä ja kulttuureita kohtaan saa myönteisen kuvan itsestään kielenoppijana oppii toimimaan vastuullisesti ja yritteliäästi kielenoppimistilanteissa oppii arvioimaan työskentelyään oppii viestimään arkitilanteissa luontevalla tavalla oppii käyttämään itsenäisesti oppikirjoja ja muita tiedonhankkimisvälineitä KESKEISET SISÄLLÖT jokapäiväinen elämä ja lähiympäristö, koti ja koulu ikäkauteen soveltuvat laulut, lorut, leikit ja pelit kohdekielen kulttuuriin ja kielialueeseen liittyvää tietoa luokalla elinpiirin laajeneminen, vastuu ympäristöstä ja hyvinvoinnista AIHEPIIRIT JA RAKENTEET 3. luokka tervehdykset ja henkilötiedot perhe ja suku, be- ja have-verbien yksikkömuodot kaupunki ja maaseutu ruokia ja juomia, tarjoaminen 15
harrastuksia, taidoista kertominen, can, can t kotieläimiä villieläimiä kehonosat ja vaatteita, poss.pron.yks.muodot kelloaikoja (digitaaliaika) mielipiteen ilmaisuja, yleispreesens, käsky ja kielto paikan ilmaisuja kysymyssanoja substantiivin yksikkö ja monikko adjektiiveja,värejä numerot 1-100 4. luokka Vahvistetaan 3. luokalla opittuja taitoja ja edetään omasta minästä kohti laajempia aihepiirejä ja uusia rakenteita: itsensä esittely, be- ja have-verbi, yleispreesens (alustavasti) urheilulajeja, pelisanastoa mielipiteiden, tunteiden ilmaisemista, adjektiiveja, komparatiivi (alustavasti) aakkoset, oman nimen tavaaminen kuukaudet (alustavasti) viikonpäivät kellonajat paikan tiedusteleminen, sääilmauksia maita, kansoja, kansallisuuksia ehdottaminen, luvan pyytäminen ostotilanne, vaatesanoja ulkonäön kuvailu ostotilanne, s-genetiivi monikko; säänn. ja epäsäänn. lisää paikan prepositioita kysymyssanat foneettiset merkit there is/there are (alustavasti) verbin yks. 3. pers. s-pääte (alustavasti) 5. luokka Edellisinä vuosina opittujen asioitten kertaamista ja vahvistamista. Kokemuspiiri laajenee lisää itsestä muihin. Tuottaminen vapaampaa ja tutustutaan syvemmin kielen sääntöihin. Tietojen soveltaminen, itsearviointi ja tavoitteiden asettelu tietoisempaa kuin aiemmin. TAVOITTEET Aikaisempien vuosien tavoitteiden lisäksi oppilas oppii kertomaan muista oppii huomaamaan äidinkielen ja kohdekielen rakenteiden eroavaisuuksia omaksuu lisää itsenäiseen ja vastuulliseen työskentelyyn liittyviä strategioita 16
KESKEISET SISÄLLÖT lähiympäristö, koti ja koulu sekä niihin olennaisesti liittyvät tutut henkilöt, asiat ja toiminnot eri asumisympäristöt ja luonto asioiminen erilaisissa paikoissa ja tilanteissa ikäkauteen liittyvät vapaa-ajan toiminnot perustiedot kohdekulttuurista viestinnän kannalta kielelle ominainen keskeinen kielioppi yksinkertainen lauseiden muodostus AIHEPIIRIT JA RAKENTEET Kokemuspiirin laajentaminen entisestään, nykyisyys ja tulevaisuus. toisista kertominen ja kysyminen, koko yleispreesens kotisanastoa, kodin askareita, velvollisuudet kotona harrastukset ja muu vapaa-ajan vietto koulusanastoa lisää sääsanastoa ostosten teko ravintolakäyttäytyminen, ruokia ja juomia, kohtelias kysyminen matkustaminen, rakennuksia, paikkoja, paikan kysyminen, artikkeli maita ja kieliä haastattelu ja kirjeen kirjoittaminen ammatteja kuukaudet, päivämäärä ja järjestysluvut persoonapronominit eri muotoineen s-genetiivin vahvistaminen there is/there are vahvistaminen kysymyssanat lisää prepositioita ajan salliessa tutustuminen futuuriin, imperfektiin, going to -rakenteeseen ARVIOINTI Oppilaan arviointi perustuu jatkuvaan arviointiin tuntitilanteissa, sanakokeisiin, formatiivisiin ja summatiivisiin kokeisiin. Oppilasta ohjataan itsearviointiin. Arvioinnin tarkoitus on antaa oppilaalle ja hänen huoltajilleen palautetta hänen edistymisestään, kannustaa oppilasta ja ohjata hänen työskentelyään. Todistusarvosana englannin kielessä annetaan 4. luokan välitodistuksesta lähtien, muuta kirjallista palautetta mahdollisesti kokeitten ja oppilaitten itsearviointikaavakkeitten yhteydessä. Suullista palautetta tuntitilanteissa kaikilla luokka-asteilla ja 3. luokan keväällä erillinen suullinen palaute. 17
Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 6. luokan päättyessä Kielen osaamisen taso 6. luokalla taitokuvausasteikon (liite) mukaan: Kuullun Puhuminen Tekstin Kirjoittaminen Ymmärtäminen ymmärtäminen Englanti A2.1 A1.3 A2.1 A1.3 18
6.3. Matematiikka Alkuopetuksen aikana luodaan merkittävä osa sitä pohjaa, jolle tulevien vuosien matemaattisen ajattelun kehittyminen perustuu. Opetuksen lähtökohtana on käsitys oppilaasta aktiivisena toimijana, jonka ajattelu vaatii tuekseen vielä paljon konkreettisuutta. Toiminnallisuus, keskustelu, yhdessä oppiminen, arkielämän tilanteista nouseva ongelmakeskeinen työskentely ja ikäkaudella tarvittavien konkreettisten mallien ja välineiden käyttö ovat oleellisia menetelmiä, jotta matematiikan opiskelusta saadaan mahdollisimman paljon tuloksellisia ja positiivisia oppimiskokemuksia. On tärkeää, että oppilaat oppivat sellaisia ajattelun ja työskentelyn taitoja, joita he voivat käyttää apunaan ratkaistessaan arkielämän ongelmia. TAVOITTEET 1-2 LK: Oppilas kokee matematiikan mielekkäänä ja innostavana asiana. Oppilas oppii keskittymään, kuuntelemaan, kommunikoimaan ja iloitsemaan matematiikan oppimisesta. Oppilas saa monipuolisia kokemuksia eri tavoista esittää matemaattisia käsitteitä. Oppilas oppii löytämään yhtäläisyyksiä, eroja, säännönmukaisuuksia ja syyseuraussuhteita. Oppilas osaa perustella ratkaisujaan eri keinoin. Oppilas huomaa käsitteiden muodostavan rakenteita ylä- ja alakäsitteineen. Oppilas ymmärtää ja osaa - lukukäsitteen - peruslaskutoimitukset Oppilaan taidot - ongelmanratkaisussa - matemaattisessa päättelyssä - mallintamisessa - mittaamisessa - geometriassa ja avaruudellisessa hahmottamisessa - tilastojen ja todennäköisyyden ymmärtämisessä kehittyvät. KESKEISET SISÄLLÖT: 1. luokka 2. luokka Luvut ja laskutoimitukset - lukumäärä, lukusana ja numerosymboli lukualueella 0 100 (0 20 keskeinen) - lukujen vertailu, luokittelu, järjestykseen asettaminen, erilaisia lukujonoja, hajottaminen ja kokoaminen - kymmenjärjestelmän käsitteeseen tu- - lukualue 0 1000 (0 100 keskeinen) - luvun käsitteen laajentaminen ja varmentaminen - lukujen vertailu, luokittelu, järjestykseen asettaminen, erilaiset lukujonot, säännönmukaisuudet 19
tustuminen - parilliset ja parittomat luvut - yhteen- ja vähennyslaskua päässälaskuna ja kirjallisesti sekä laskutoimitusten välinen yhteys - kymmenylitys ja alitus - erilaisten ratkaisuvaihtoehtojen etsimistä - kymmenjärjestelmä - yhteen- ja vähennyslaskuja ja niiden soveltamista, - yhteen- ja vähennyslasku allekkain - kertolaskun käsite, kertotauluja 0 5 ja 10 - jakolaskun käsite - laskutoimitusten väliset yhteydet - kokonaisen jakaminen: puoli, kolmasosa, neljäsosa - vihkoon laskeminen 20
Algebra - säännönmukaisuuksien ja riippuvuuksien näkeminen kuvista - yksinkertaisten lukujonojen tulkitseminen ja tuottaminen - ongelmanratkaisua - suhteiden ja riippuvuuksien näkeminen kuvista - yksinkertaisten lukujonojen tulkitseminen ja tuottaminen - ongelmanratkaisua Geometria - tutustuminen geometrian peruskäsitteisiin (kuten piste, jana, murtoviiva, puolisuora, suora ja kulma) - ympäröivän tilan, avaruudellisten suhteiden havainnointi ja kuvailu - geometristen perusmuotoja (kuten kolmio, nelikulmio, ympyrä, kuutio ja pallo) havainnointi, kuvailu, nimeäminen - tasokuvioiden jäljentäminen - yksinkertaisien peilauksien ja suurennosten tekemistä - geometrian peruskäsitteiden piste, jana, murtoviiva, puolisuora, suora varmentaminen ja kulman käsite - tasokuvioiden jäljentäminen, tasokuvioiden piirtäminen ja kappaleiden rakentaminen - geometristen perusmuotojen varmentaminen (kolmio, nelikulmio, ympyrä, kuutio ja pallo) Mittaaminen - mittaamisen periaate erilaisia yksiköitä käyttäen - mittaustuloksen arviointia ja vertailua - tärkeimpien mittayksiköiden käyttöä: pituus, hinta ja aika - tutustuminen mittavälineiden käyttöön - tärkeimpien mittayksiköiden käyttöä, arviointia, vertailua, muuntamista: pituus, raha, hinta, massa ja tilavuus - pinta-alan käsitteeseen tutustuminen, pohjustus pinnan täyttämisellä - eri mittavälineiden käyttö Tietojen käsittely ja tilastot - tietojen etsiminen, kerääminen ja tallentaminen - yksinkertaisten taulukoiden ja diagrammien lukeminen - koottujen tietojen esittäminen pylväsdiagrammina - tietojen etsiminen, kerääminen ja tallentaminen - yksinkertaisten taulukoiden ja diagrammien lukeminen - koottujen tietojen esittäminen pylväsdiagrammina ARVIOINTI: Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 2. luokan lopussa Oppilas osoittaa matematiikkaan liittyvien käsitteiden ymmärtämistä käyttämällä niitä ongelmien ratkaisuissa, esittämällä niitä monipuolisesti (välineillä, kuvilla, symboleilla, 21
sanoilla, lukujen avulla tai diagrammeilla) ja selittämällä niitä toisille oppilaille tai opettajalle. Oppilas pystyy tekemään perusteltuja päätelmiä, selittämään toimintaansa sekä esittämään ratkaisujaan konkreettisin mallein ja välinein, kuvin, suullisesti ja kirjallisesti. Oppilas osaa tehdä vertailua, mm. pituusvertailua, asettaa asioita järjestykseen, löytää asioille vastakohtia, luokitella asioita eri ominaisuuksien mukaan sekä ilmoittaa esineen sijainnin. Oppilas kykenee vertailemaan joukkojen suuruuksia sekä kirjoittamaan ja käyttämään vertailun symboleja <, = ja >. Oppilas tietää lukujen merkityksen määrän ja järjestyksen ilmaisemisessa, lukujen kirjoittamisen ja lukusuoraesityksen. Oppilas hallitsee lukujen hajottamisen ja yhdistämisen, vertailun, summien ja lukujonojen muodostamisen sekä tuntee parilliset ja parittomat luvut. Oppilas tuntee ja ymmärtää kymmenjärjestelmän paikkajärjestelmänä sekä osaa käyttää sitä. Oppilas ymmärtää yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskun sekä osaa soveltaa niitä arkitilanteissa. Oppilas tuntee ja osaa esittää konkreettisilla välineillä yksinkertaisia murtolukuja, kuten yksi kahdesosa, yksi neljäsosa ja yksi kolmasosa. Oppilas tuntee perusmuodot tasokuvioista ja kappaleista, mm. nelikulmio, kolmio, ympyrä, pallo ja kuutio sekä tietää geometrian peruskäsitteet, mm. piste, jana, murtoviiva, puolisuora, suora ja kulma ja niiden yhteyden yksinkertaisimpiin tasokuvioihin. Oppilas osaa käyttää yksinkertaisia peilauksia ja suurennoksia. Oppilas osaa suorittaa mittauksia yksinkertaisilla mittausvälineillä ja tuntee keskeisimmät mittasuureet, kuten pituus, massa, tilavuus ja aika. Oppilas osaa havainnoida tarpeellisen informaation yksinkertaisissa arkipäivän ongelmissa ja osaa käyttää matemaattisia tietojaan ja taitojaan niiden ratkaisussa. Matematiikka 3-5 lk. Vuosiluokkien 3.-5. matematiikan opetuksen ydintehtävinä ovat matemaattisen ajattelun kehittäminen, matemaattisten ajattelumallien oppimisen pohjustaminen, lukukäsitteen ja peruslaskutoimitusten varmentaminen sekä kokemusten hankkiminen matematiikan käsitteiden ja rakenteiden omaksumisen pohjaksi. Tähän pyritään käyttämällä monipuolisia ja oppilaslähtöisiä toimintatapoja (esim. toiminnallisuus, pelit, leikit, tutkimukset, toimintapäivät) sekä välineitä. Nämä mahdollistavat erilaisten oppijoiden haasteellisen työskentelyn ja oppimisen, sekä matematiikan kokemisen laajemmin kuin vain kirjaan laskemisena. Samalla oppilaalle kehittyy positiivinen matematiikkakuva. KESKEISET TAVOITTEET 3-5LK Oppilas saa onnistumisen kokemuksia oppii tutkien ja havainnoiden muodostamaan ja käyttämään matemaattisia käsitteitä ja käsitejärjestelmiä oppii peruslaskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia löytää ilmiöistä yhtäläisyyksiä ja eroja, säännönmukaisuuksia sekä syy-seuraussuhteita perustelee toimintaansa ja päätelmiään sekä esittää ratkaisujaan muille oppii esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen pohjalta oppii työskentelemään keskittyneesti ja pitkäjänteisesti sekä yksin että ryhmässä 22
Sisällöt Luvut ja laskutoimitukset 3. luokka 4. luokka 5. luokka kymmenjärjestelmäkäsitteen varmentaminen. Luvut 0 10 000 tutustuminen muihin lukujärjestelmiin: 60- järjestelmä, kellonajat lukujen ominaisuudet: luokittelu, vertailu (<, =, >) ja järjestäminen kertolaskua, kertotaulut 0 10 laskualgoritmeja: yhteen- ja vähennyslasku allekkain, allekkain kertominen yksinumeroisella kertojalla jakolaskua laskujärjestys, sulkeiden käyttö laskutoimitusten tulosten arviointi, tarkistaminen ja pyöristäminen samannimisten murtolukujen yhteen- ja vähennyslasku kombinatoriikka: erilaisten vaihtoehtojen lukumäärän tutkiminen kymmenjärjestelmäkäsitteen varmentaminen. Luvut 0 1 000 000 negatiivisen kokonaisluvun käsite murtoluvun käsite, sekaluvut desimaaliluvun käsite, desimaaliluvun ja murtoluvun yhteys lukujen ominaisuudet: luokittelu, vertailu (<, =, >) ja järjestäminen kertolaskua, kertotaulujen 0 10 kertaaminen sisältöjako ja ositusjako laskualgoritmeja: yhteen- ja vähennyslasku allekkain, allekkain kertominen kaksinumeroisella kertojalla, jakokulmassa jakaminen yhteen- ja vähennyslaskua murtoluvuilla ja desimaaliluvuilla laskutoimitusten tulosten arviointi, tarkistaminen ja pyöristäminen kombinatoriikkaa kymmenjärjestelmäkäsitteen varmentaminen peruslaskutoimitusten varmentaminen laskutoimitusten tulosten arviointi, tarkistaminen ja pyöristäminen jaollisuus murtolukujen ja desimaalilukujen kertominen ja jakaminen luonnollisella luvulla murtolukujen supistaminen ja laventaminen murtoluvun, desimaaliluvun ja prosentin välinen yhteys kombinatoriikkaa Algebra 3. luokka 4. luokka 5. luokka lausekkeen käsite, yksinkertaisen lausekkeen muodostaminen kuvasta ja sanallisesta tehtävästä säännönmukaisuuksia, suhteita ja riippuvuuksia lukujonojen tulkitseminen ja kirjoittaminen Geometria lausekkeen käsite, lausekkeen muodostaminen sanallisesta tehtävästä (matematiikan ja äidinkielen yhteys, lausekkeen symbolimuodon ja verbaalimuodon yhteys) lukujonojen tulkitseminen ja kirjoittaminen säännönmukaisuuksia yhtälöiden ja epäyhtälöiden ratkaisujen etsiminen päättelemällä lukujonojen tulkitseminen ja kirjoittaminen säännönmukaisuuksia yhtälöiden ja epäyhtälöiden ratkaisujen etsiminen päättelemällä ja kokeilemalla 23
3. luokka 4. luokka 5. luokka opittujen käsitteiden (piste, suora, puolisuora, murtoviiva ja jana kertaaminen) suurennoksia ja pienennöksiä peilauksia suoran suhteen, symmetria kuvioiden ja kappaleiden geometristen ominaisuuksien tutkiminen kulmien luokittelu: terävät kulmat, suorat kulmat ja tylpät kulmat monikulmioiden tutkiminen ja luokittelu, nelikulmioiden (nelikulmio, suorakulmio, neliö) ja kolmioiden (teräväkulmainen, tylppäkulmainen, suorakulmainen) luokittelu kuvion piiri ja suorakulmion pinta-ala mittaamisen periaatteen ymmärtämisen vahvistaminen tärkeimpien mittayksiköiden (pituus: mm, cm, dm, m, km; massa: g ja kg; tilavuus: dl, l; aika: s, min, h, d, kk, a; hinta: snt ja ) käyttö, vertailu ja muuntaminen mittaustuloksen arviointia ja mittauksen tarkistaminen opitun käsitteistön kertaaminen suurennoksia ja pienennöksiä peilauksia suoran ja pisteen suhteen, symmetria ja yhtenevyys ympyrä ja sen osia: keskipiste, kehä, säde ja halkaisija ympyrän piirtäminen harpilla nelikulmioiden luokittelua (nelikulmio, suunnikas, puolisuunnikas, suorakulmio, neliö) yhdensuuntaiset ja kohtisuorat suorat kuvioiden ja kappaleiden geometristen ominaisuuksien tutkiminen mittayksiköiden käyttö, vertailu ja muuntaminen mittaustuloksen arviointia ja mittauksen tarkistaminen opitun käsitteistön kertaaminen suurennoksia ja pienennöksiä, yhdenmuotoisuus ja mittakaava kulman mittaaminen ja piirtäminen kolmioiden luokittelua: tasakylkinen kolmio, tasasivuinen kolmio, teräväkulmainen kolmio, tylppäkulmainen kolmio, suorakulmainen kolmio kolmioiden ja suunnikkaiden piirien ja pintaalojen laskeminen, pintaalan yksiköt kappaleiden geometristen ominaisuuksien tutkiminen: lieriöt, kartiot ja pallo mittayksiköiden käyttö, vertailu ja muuntaminen 24
Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys 3. luokka 4. luokka 5. luokka tietojen etsiminen, kerääminen ja tallentaminen sekä esittäminen pylväs- ja viivadiagrammilla yksinkertaisten taulukoiden ja diagrammien lukeminen koordinaatiston 1. neljännes tietojen etsiminen, kerääminen, tallentaminen ja esittäminen taulukot ja diagrammit koordinaatiston kaksi neljännestä tietojen etsiminen, kerääminen, tallentaminen ja esittäminen diagrammit keskiarvon käsite ja laskeminen tyyppiarvon ja mediaanin käsitteiden pohjustaminen koordinaatisto klassinen ja tilastollinen todennäköisyys Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 5. luokan lopussa Ajattelun ja työskentelyn taidot Oppilas osoittaa matematiikkaan liittyvien käsitteiden ymmärtämistä käyttämällä niitä ongelman ratkaisuissa ja esittämällä niitä monipuolisesti välineillä, kuvilla, symboleilla, sanoilla, lukujen avulla tai diagrammeilla pyrkii tietoisesti kohdistamaan tarkkaavaisuutensa havaintoja tehdessään; hän pystyy kommunikoimaan havainnoistaan ja ajatuksistaan monipuolisesti, toimimalla, puhumalla, kirjoittamalla ja symbolien avulla osaa kuvata reaalimaailman tilanteita ja ilmiöitä matemaattisesti: vertailulla, luokittelulla, järjestämällä, konstruoimalla ja mallintamalla osaa ryhmitellä tai luokitella annetun ja valitsemansa kriteerin perusteella sekä osaa etsiä yhteistä ominaisuutta; hän osaa erottaa laadullisen ja määrällisen ominaisuuden; hän osaa kuvata asia- ja esineryhmiä tehden niistä tosia ja epätosia väitteitä osaa esittää matemaattisia ongelmia uudessa muodossa; hän pystyy tulkitsemaan yksinkertaisen tekstin, kuvan tai tapahtuman ja tekemään suunnitelman ongelman ratkaisemiseksi osaa noudattaa sääntöjä. Luvut, laskutoimitukset ja algebra Oppilas ymmärtää kymmenjärjestelmän myös desimaalilukujen osalta ja osaa käyttää sitä varmasti; hän ymmärtää negatiivisen luvun ja murtoluvun käsitteet sekä osaa esittää niitä eri metodeilla osaa esittää laskutoimitukset kirjallisesti ja suullisesti ja tietää eri laskutoimitusten väliset yhteydet; hän osaa etukäteen arvioida tuloksen suuruusluokan ja tehtävän ratkaisemisen jälkeen tarkistaa laskun vaiheet sekä arvioida ratkaisun mielekkyyden osaa muodostaa ja jatkaa lukujonoja sekä esittää riippuvuuksia. 25
Geometria Oppilas osaa muodostaa kuvioita annettuja ohjeita noudattaen; hän pystyy havaitsemaan yksinkertaisten geometristen kuvioiden ominaisuuksia sekä tuntee tasokuvioiden käsitteiden muodostamaa rakennetta tunnistaa yhdenmuotoisuuden; oppilas osaa peilata suoran suhteen sekä suurentaa ja pienentää kuvioita annetussa suhteessa; hän tunnistaa suoran suhteen symmetriset kuviot ymmärtää mittaamisen periaatteen; hän osaa arvioida mittauskohteen suuruuden ja mittauksen tuloksen mielekkyyden sekä ilmoittaa mittaustuloksen sopivalla mittayksiköllä osaa laskea suunnikkaiden ja kolmioiden pinta-aloja ja piirejä. Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys Oppilas osaa kerätä tietoja, järjestää, luokitella ja esittää niitä tilastoina; hän osaa lukea yksinkertaisia taulukoita ja diagrammeja osaa selvittää erilaisten tapausten ja vaihtoehtojen lukumäärän sekä osaa päätellä mahdottoman ja varman tapauksen. 26
6.4. Ympäristö- ja luonnontieto Ympäristö- ja luonnontieto on biologian, maantiedon, fysiikan, kemian ja terveystiedon aihepiireistä koostuva aineryhmä, jonka opetukseen sisältyy kestävän kehityksen näkökulma. TAVOITTEET 1-2 LK: Oppilas oppii: tuntemaan luontoa ja rakennettua ympäristöä, havaitsemaan ympäristössään tapahtuvia muutoksia toimimaan ympäristössään turvallisesti ja itseään suojellen sekä noudattamaan annettuja ohjeita koulussa, lähiympäristössä ja liikenteessä. terveyden edistämiseen, terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä ja toimintatapoja sekä tekemään terveyttä edistäviä valintoja tekemään yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita tekemään havaintoja aisteja ja yksinkertaisia tutkimusvälineitä käyttämällä sekä kuvailemaan, vertailemaan ja luokittelemaan havaintojaan suojelemaan luontoa ja säästämään energiavaroja psyykkistä ja fyysistä itsetuntemusta, itsensä ja muiden arvostamista ja sosiaalista osaamista lukemaan ja laatimaan yksinkertaisia karttoja käyttämään käsitteitä, joiden avulla ympäristöä ja siihen kuuluvia ilmiöitä sekä kohteita kuvataan ja selitetään hankkimaan tietoa luonnosta ja ympäristöstä havainnoimalla, tutkimalla ja lähdeaineistoja käyttämällä esittämään eri tavoin ympäristöön ja sen ilmiöihin liittyvää tietoa. 2. Oma lähiympäristö ja sen ilmiöt, kotiseutu - oman lähiympäristön tavallisimpien kasvi-, sienija eläinlajien tunnistaminen, kuvaileminen ja luokittelu - luonnon tarkkailu eri vuodenaikoina - oman lähiympäristön luonnonilmiöiden havainnoiminen ja tutkiminen sekä vuorokauden ja vuodenaikoihin tutustuminen KESKEISET SISÄLLÖT: 1. luokka 2. luokka - elottoman ja elollisen luonnon peruspiirteiden - erilaisten elinympäristöjen, kuten pihan, puiston, 1. Eliöt ja elinympäristöt tunnistaminen metsän, niityn ja pellon havainnoiminen sekä eliöiden sopeutuminen erilaisiin elinympäristöihin - oman lähiympäristön tavallisimpien kasvi-, sienija eläinlajien tunnistaminen, kuvaileminen ja luokittelu - luonnon tarkkailu eri vuodenaikoina - ruuan alkuperä ja tuottaminen - luonnonympäristön ja ihmisen muovaaman ympäristön havainnoiminen - maaston keskeisimpien 27
3. Ympäristön aineita 4. Ihminen, terveys ja turvallisuus - kotiseutuun ja omaan maakuntaan tutustuminen: luonnonolot ja maisemat - lämpöilmiöiden tutkiminen - vesi - kierrätys - kehonosat, aistit, ruoka, terveys, vaatetus ja puhtaus - turvakasvatus, tapakasvatus - liikennekäyttäytyminen piirteiden hahmottaminen, karttaan tutustuminen ja ilmansuunnat Maapallo - Suomen, naapurimaiden ja muiden lähialueiden tarkasteleminen sekä maapallon ymmärtäminen ihmisen elinpaikkana - tuuli sähkö - ilma - kierrätys - avaruus - kasvun ja kehityksen vaiheet pääpiirteissään - turvakasvatus, tapakasvatus - liikennekäyttäytyminen 28
Ympäristö- ja luonnontieto 3.-4.lk TAVOITTEET 3-4 LK: Syvennetään ja laajennetaan 1. ja 2. luokan tavoitteita pyrkien pohdiskelevaan, keskustelevaan ja yhteistoiminnalliseen oppimiseen. KESKEISET SISÄLLÖT: 3. luokka 4. luokka - ekosysteemi - kasvin ja eläimen rakenne - eliökunnan rakenne 1. Eliöt ja elinympäristöt - selkärangattomat ja selkärankaiset - rakennettu ympäristö - ympäristönsuojelu käytännössä - metsäneläimiä 2. Oma lähiympäristö, kotiseutu, Suomi ja muut maat 3. Ympäristön aineita, ilmiöitä, esineitä ja kappaleita 4. Ihminen, terveys, turvallisuus - maisema ja kartta, ilmansuunnat, mittakaava - oman kotiseudun elinkeinot - Suomi - lämpöön liittyviä ilmiöitä ja lämmön lähteitä - ääni ja valo - kuulo ja näkö - vesi, talousveden kiertokulku - yksinkertaisia koneita, esim. vipu, kalteva taso, kiila, jousi, pyörä - pyöräilijänä liikenteessä - turvallisuus vesillä ja veden äärellä - muut kulttuurit ja erilaisuuden hyväksyminen - vastuun herättäminen itsestä ja ympäristöstä - työympäristön huomioiminen - yhteyttäminen - fotosynteesi - maanviljely: ravintokasveja, kotieläimiä, vesieläimet ravintona, nykyaikainen ravinnontuotanto - kestävä kehitys - kalat - linnut - jätehuollon periaatteet - työnjaosta ammatteihin: tuottaja, jalostaja, kuluttaja, eri ammattialat - Pohjoismaat - erilaiset luonnonmateriaalit - kemiallisten ja keinotekoisten prosessien tuotteet, esim. muovi - ilma:ominaisuudet ja merkitys -> palaminen - sähkö: johteet, yksinkertainen virtapiiri, kodin sähkölaitteet - magneettiset ilmiöt, esim. magneettikokeet, esim. oma kompassi - oikeat työohjeet, työtavat ja työympäristöt -> kuulon ja näön suojeleminen - paloturvallisuus - yksinkertaiset ensiaputaidot - sairastaminen ja tavallisia lastensairauksia - murrosiän alku; puhtaus, tunteet 29
6.5. Biologia ja maantieto 5lk Biologian opetuksessa tutkitaan elämää ja sen ilmiöitä. Opetus järjestetään siten, että oppilas oppii tuunistamaan eliölajeja, ymmärtämään eliöiden ja niiden eliympäristöjen välistä vuorovaikutusta sekä arvostamaan ja vaalimaan luonnon monimuotoisuutta. Opetuksen tavoitteena on ohjata oppilasta tuntemaan myös itseään ihmisenä ja osana luontoa. Oppilaita ohjataan arvostamaan ja kunnioittamaan luontoa ja huolehtimaan ympäristöstään sekä toimimaan siinä vastuullisesti. Maantiedon opetuksessa tarkastellaan maapalloa ja sen erilaisia alueita. Opetuksen tulee auttaa oppilasta ymmärtämään luonnon ja ihmisen toimintaan liittyviä ilmiöitä ja niiden välistä vuorovaikutusta eri alueilla. Maantiedon opetuksen tavoitteena on laajentaa oppilaan maailmankuvaa kotimaasta Eurooppaan ja muualle maailmaan. Opetuksen tulee luoda pohjaa kansojen ja kulttuurien väliselle suvaitsevaisuudelle ja kansainvälisyydelle. Biologian ja maantiedon opetukseen integroidaan myös terveystiedon opetusta. TAVOITTEET Oppilas oppii tuntemaan eliölajeja, niiden rakennetta ja elämää sekä eliölajien sopeutumista elinympäristöihinsä liikkumaan luonnossa sekä havainnoimaan ja tutkimaan luontoa maastossa ymmärtämään, että ihminen on ravinnontuotannossaan riippuvainen muusta luonnosta toimimaan ympäristöystävällisesti, huolehtimaan lähiympäristöstään ja suojelemaan luontoa tietämään perusasiat ihmisen rakenteesta ja elintoiminnoista ymmärtämään seksuaalisuuden osaksi ihmisen persoonallisuutta, tunnistamaan murrosiän tunnuspiirteitä sekä arvostamaan kasvua ja kehitystä jokaisen henkilökohtaisena prosessina pohtimaan kasvuun, kehitykseen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyviä kysymyksiä, ottamaan vastuuta omista teoistaan sekä ottamaan huomioon toiset ihmiset laatimaan ja tulkitsemaan karttoja sekä käyttämään tilastoja, diagrammeja, kuvia ja sähköisiä viestimiä maantieteellisen tiedon lähteinä hahmottamaan maailmankartan ja tuntemaan sen keskeisen nimistön ymmärtämään ihmisen toiminnan riippuvuutta ympäristön tarjoamista mahdollisuuksista maapallolla perehtyy Euroopan maantietoon ja maapallon muihin alueisiin sekä oppii arvostamaan ja suhtautumaan myönteisesti vieraisiin maihin, niiden kansoihin ja kulttuureihin 30