SEUDULLINEN KIRJASTOAUTO SATAKUNNAN MAAKUNTAKIRJASTON ALUEELLE Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto Sari Sandberg 6.3.2009
SISÄLLYS SISÄLLYS... 1 1 JOHDANTO... 2 2 KIRJASTOAUTON MERKITYS... 4 3 KYSELYN TULOKSET... 8 3.1 KIINNOSTUS... 8 3.2 PYSÄKIT... 8 3.3 LAINAUSASEMIEN KORVAAMINEN KIRJASTOAUTOLLA... 10 3.4 INTERNET-PÄÄTE... 10 3.5 OHEISPALVELUT... 11 3.6 LIIKUNTARAJOITTEISUUDEN HUOMIOON OTTAMINEN... 12 3.7 ISÄNTÄKUNTA JA KUSTANNUSTEN JAKAMINEN... 13 4 SEUDULLINEN KIRJASTOAUTO TIEN PÄÄLLÄ... 15 4.1 KILOMETRIT JA AJANKOHDAT... 15 4.2 KUSTANNUKSET... 16 5 ESIMERKKEJÄ KIRJASTOAUTOYHTEISTYÖSTÄ JA KUSTANNUSTEN JAKAMISESTA... 20 5.1 JJR-ALLIANSSIKUNNAT... 20 5.2 JUANKOSKI, TUUSNIEMI, KAAVI JA NILSIÄ... 20 5.3 VALKEAKOSKI JA LEMPÄÄLÄ... 21 5.4 RAAHE, VIHANTI, SIIKAJOKI JA PYHÄJOKI... 21 5.5 KITTILÄ JA KOLARI... 21 5.6 MUONIO, ENONTEKIÖ, KAUTOKEINO JA KIIRUNA... 22 5.7 UTSJOKI, KAARASJOKI JA PORSANKI... 23 6 POHDINTAA... 24 LÄHTEET... 26 LIITE 1. KYSELY SEUDULLISESTA KIRJASTOAUTOSTA... 28
2 1 JOHDANTO Paras-hanke on valtioneuvoston keväällä 2005 käynnistämä esitys, jonka tavoitteena on uudistaa kunta- ja palvelurakenteita. Alkuvuodesta 2007 Porin seudun Paras-hankkeeseen kirjastotyön osalta osallistui Satakunnan kunnista Harjavalta, Kokemäki, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Noormarkku, Pomarkku, Pori, Siikainen ja Ulvila. Erillinen työryhmä, johon kuului kunkin edellä mainitun kunnan edustaja, selvitti syvemmän kirjastoyhteistyön mahdollisuuksia. Työryhmä totesi, että yhtenä tärkeänä osana seudullista kirjastoyhteistyötä on taata kirjastopalvelujen saatavuus ja taso tasapuolisesti niillekin kuntalaisille, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää kiinteitä kirjastoja. Tämän mahdollistaisi seudullinen kirjastoauto, jonka isäntäkunnaksi työryhmä ehdotti Poria. Työryhmä päätti, että on syytä laatia seudullinen kirjastoauto -selvitys, jonka tarkoituksena on konkretisoida kirjastoauton tarve ja toteuttamiskelpoisuus. Porin kaupunginkirjasto - Satakunnan maakuntakirjasto anoi opetusministeriöltä valtionavustusta hankkeen toteuttamiseksi loppuvuodesta 2007. Rahoitus saatiin ja hanke käynnistettiin lokakuussa 2008. Satakunnan maakuntakirjaston alueeseen kuuluu vielä vuoden 2008 loppuun 25 kuntaa: Eura, Eurajoki, Harjavalta, Honkajoki, Huittinen, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kiikoinen, Kiukainen, Kokemäki, Köyliö, Lappi, Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Noormarkku, Pomarkku, Pori, Rauma, Siikainen, Säkylä, Ulvila ja Vampula. Vuoden 2009 alusta kuntien määrä vähenee 22:een, kun Eura ja Kiukainen, Huittinen ja Vampula sekä Rauma ja Lappi yhtyvät. Kun Noormarkku liittyy Poriin vuonna 2010 ja Säkylä ja Köyliö muodostavat Euran kanssa uuden Euran vuonna 2011 Satakunnan maakuntakirjastoalueeseen kuuluu 19 kuntaa. Mahdollisesti luku pienenee vielä tästäkin, jos käynnissä olevat kuntaliitosselvitykset johtavat myönteiseen lopputulokseen. Pomarkku selvittelee mahdollisuuksiaan Poriin ja Noormarkkuun päin, ja Ulvila, Nakkila, Harjavalta ja Kokemäki neuvottelevat yhdistymisestään. (Kuntaliitto 2008a.) Projektin alkuvaiheessa Satakunnan maakuntakirjaston alueeseen kuuluvien kirjastojen johtajille tai kirjastotoimenjohtajille lähetettiin sähköpostitse kysely kiinnostuksesta seudulliseen kirjastoautoon (LIITE 1). Alustavan myönteisesti hankkeeseen suhtautui
3 kymmenen vastannutta kirjastoa. Vastausten perusteella oli mahdollista aloittaa varsinainen suunnittelutyö. Satakunnan maakuntakirjastossa on myös toinen projekti, jonka tavoitteena on maakunnallisen yhteisjärjestelmän perustaminen. Se tarkoittaa sitä, että maakunnan kirjastoilla tulee olemaan yhteinen aineisto ja lainaajarekisteri. Hallinnolliset ja muut asiat säilyvät ennallaan. Alustavasti on suunniteltu, että yhteisjärjestelmän perustaminen alkaisi syksyllä 2009. Satakunnan kunnissa on tällä hetkellä meneillään monenlaista pohdintaa ja selvitystä, jotka punoutuvat yhteen ja vaikuttavat toisiinsa. Seudulliseen kirjastoautoon on ollut mielenkiintoa, mutta toteutuakseen se vaatisi kuntien sitoutumista useammaksi vuodeksi. Tämän raportin tarkoituksena on koota yhteen niitä tosiasioita, joita on tullut esiin, ja pohtia, minkälaisena pakettina seudullinen kirjastoauto olisi toimivin siihen sitoutuvien kuntien keskuudessa. Luvussa kaksi pohditaan yleisesti kirjastoauton merkitystä alustuksena luvussa kolme esiteltäviin kyselyn vastauksiin, jotka on höystetty esimerkeillä jo olemassa olevista käytännöistä. Luku neljä keskittyy konkreettisesti esittämään seudullisen kirjastoauton tämän hetkisen tilanteen raa asti eurojen avulla. Luvussa viisi esitellään muutamien kuntien tavat hoitaa kirjastoautoasiansa. Viimeisessä luvussa pohditaan erilaisia mahdollisuuksia parantaa satakuntalaisten kirjastoautopalvelujen saatavuutta.
4 2 KIRJASTOAUTON MERKITYS Lääninhallituksen erityistehtäviin kuuluu arvioida edellisen vuoden peruspalveluja. Länsi- Suomen lääninhallituksen arviointiraportissa on selvitetty muun muassa palvelujen tarjontaa ja saatavuutta. Yhtenä osa-alueena on arvioitu kirjastotoimea. Länsi-Suomen läänissä 40 % läänin kunnista tarjoaa kirjastoautopalveluja, ja näistä joka neljäs ostamalla toiselta kunnalta pysäkkiaikaa. Kirjastoautoja oli vuoden 2006 lopussa 63 kappaletta. (Länsi-Suomen lääninhallitus 2007.) Satakunta on yksi Länsi-Suomen läänin seitsemästä maakunnasta. Satakunnassa on nyt neljä kirjastoautoa: Eurajoella, Huittisissa, Porissa ja Raumalla. Pienet kunnat kokevat painetta lopettaa kirjastoautotoimintansa säästöihin vedoten. Viimeisimpänä näin on toiminut Kankaanpää kesällä 2008. Kuntaliitosten myötä olemassa olevien kirjastoautojen piiriin kuuluvien alueiden määrä lisääntyy. Tästä huolimatta Satakunnan kunnissa näyttäisi olevan tarvetta kirjastoautopalveluille, kun asiaa tarkastelee maantieteellisesti kirjastopalvelujen saatavuuden kannalta. Suositus on, että 80 %:lla kuntalaisista on kirjasto- ja tietopalvelut enintään 2 kilometrin päässä tai kirjastoautopysäkki enintään 1 kilometrin päässä. Taulukossa 1 sivulla Satakunnan kunnat on jaettu sen mukaan, miten suuri osuus kuntalaisista asuu enintään 2 km:n etäisyydellä kirjastosta. TAULUKKO 1. Enintään 2 km:n etäisyydellä kirjastosta asuvien kuntalaisten osuus eri Satakunnan kunnissa 25 49 % 50 79 % Eurajoki Eura Honkajoki Harjavalta Jämijärvi Huittinen Karvia Kankaanpää Kiikoinen Kiukainen Kokemäki Köyliö Lappi Luvia Lavia Merikarvia Nakkila Noormarkku Siikainen Pomarkku Säkylä Rauma Vampula Pori Ulvila (Länsi-Suomen lääninhallitus 2007)
5 Kunnista, joissa 25 49 % väestöstä asuu enintään kahden kilometrin päässä kirjastosta, on kirjastoauto parantamassa kuntalaisten saamia kirjastopalveluja vain yhdessä kunnassa eli Eurajoella. Siikaisissa on vielä toiminnassa Leväsjoen lainausasema, joka on auki kerran viikossa 1,5 tuntia. Muissa kunnissa kirjastopalveluja tarjoaa pääkirjasto. Satakunnassa oli 229 360 asukasta vuonna 2006 ja 61,7 % väestöstä asui enintään kahden kilometrin päässä kiinteästä kirjastosta. Kirjastojen saavutettavuus on näin ollen suhteellisen hyvä, mutta varsinkin pienissä kirjastoissa saavutettavuutta heikentävät lyhyet aukioloajat. Laatutavoitteiden mukaan yli 20 000 asukkaan kunnissa pitäisi vähintään yhden kirjaston olla avoinna asiakkailleen laajasti eli klo 10 20 ja myös viikonloppuisin. Mikäli kunnassa on vain yksi kirjastopiste, sen pitäisi olla auki vähintään 30 tuntia viikossa. (Länsi-Suomen lääninhallitus 2007.) Opetusministeriön Kirjastostrategian mukaan kuntien tehtävänä on taata jokaiselle kansalaiselleen fyysisesti kirjasto- ja tietopalvelut kohtuullisen matkan päähän verkko- ja etäpalvelujen lisäksi (Opetusministeriö 2003). Erityisesti on tarkennettu maaseutua ja keskustan reuna-alueita, jotta näillä alueilla on mahdollisuus samaan sivistyksen, tiedon ja kulttuurin saatavuuteen kuin kaupungeissa. Kirjastoautojen avulla palvelut saadaan myös syrjemmällä asuvien ulottuville niissä kunnissa, joissa on vain yksi pääkirjasto. Kirjastoautopalvelut ovat erityisen tärkeitä niille lapsille ja nuorille, joiden ei ole mahdollista käyttää kiinteiden kirjastojen palveluksia etäisyyksien takia. Kirjastoautosta lapset ja nuoret saavat tarvitsemansa aineiston läheltä. Länsi-Suomen läänin niissä kunnissa, joissa on kirjastoautopalveluja, saatavuus on asiakkaiden kannalta hyvä, sillä pysäkeillä käydään vähintään joka toinen viikko. Koulujen ja päiväkotien kannalta kirjastoautopalvelu on merkittävä, sillä valtaosa kirjastoautojen lainoista kohdistuu lastenaineistoihin. Kun kirjasto tekee yhteistyötä koulu- ja nuorisotoimen kanssa, lasten kirjastopalvelujen saanti kohenee entisestään. Länsi-Suomen läänissä puolet kunnista hoitaa koulujen kirjastopalveluja yhteistyössä koulutoimen kanssa. Kirjastoautoissa lapsien kannalta korostuvat aineistot ja lasten innostaminen niiden käyttöön esimerkiksi lukudiplomein ja kirjastonkäytönopetuksin. Ylipäätään lapset ja nuoret ovat merkittäviä asiakkaita kirjastoille, sillä joka kolmas Länsi- Suomen läänissä lainattu kirja on lastenkirja. (Länsi-Suomen lääninhallitus 2007.) Yhteensä niitä lainataan läänissä lähes 11 miljoonaa kappaletta vuodessa, mikä on melkoinen määrä,
6 kun vertaa sitä aikuisten kirjojen lainausmäärään Länsi-Suomen läänissä, runsas 16 miljoonaa (Suomen yleisten kirjastojen tilastot). Vuoden 2007 lopussa Satakunnassa on ollut 228 431 asukasta. Näistä runsas kuudennes eli yli 35 000 on alle 15-vuotiaita. Väestöennusteen mukaan Satakunnan väkimäärä ja siitä alle 15- vuotiaiden osuus laskevat hieman vuoteen 2020 mennessä, mutta lasku on niin vähäinen, että sen takia kirjastopalvelujen kehittämistä lapsia ja nuoria ajatellen ei sovi unohtaa. (Tilastokeskus.) Lapsiasiavaltuutetun toimisto on nimittäin tehnyt selvityksen lasten mielipiteistä arkiympäristöstään, ja siinä on tullut esiin, että lapset ja nuoret pitävät kirjastoa toiseksi tärkeimpänä kunnan palveluna liikunta- ja vapaa-ajanpalvelujen jälkeen. Vastauksissaan lapset ja nuoret ovat perustelleet kirjaston merkitystä sillä, että sieltä voi lainata kirjoja, palvelu on maksutonta, kirjasto tarjoaa tietoa ja mahdollisuuden oppia uusia asioita sekä siellä voi viettää aikaansa. (Arponen 2007.) Toinen väestöryhmä, jonka kirjastopalvelujen saatavuuteen on myös syytä kiinnittää huomiota, ovat vanhukset, joilla tarkoitan yli 65-vuotiaita. Kuten lasten ja nuorten, heidänkin liikkumisensa kiinteisiin kirjastoihin tai pahimmassa tapauksessa laajan kunnan ainoaan pääkirjastoon saattaa olla hankalaa tai täysin mahdotonta. Satakunnassa oli vuoden 2007 lopussa yli 65-vuotiaita runsas 45 000, ja vuoden 2020 ennusteen mukaan vanhusväestöä on lähes 60 000. Kun vanhusten määrä näyttää vuosien saatossa lisääntyvän, on kirjastoautopalveluja kehitettäessä pohdittava myös kirjastoautossa tarvittavia apuvälineitä, esimerkiksi invanostinta tai uutta autoa hankittaessa matalalattia-auton mahdollisuutta. Jos ajatellaan, että kuntalaisista 80 %:lla pitäisi suositusten mukaan olla kirjastopalvelut saatavilla enintään kahden kilometrin päässä ja että Satakunnassa näin on 61,7 %:lla, on kunnilla mitä ilmeisimmin mahdollisuus parantaa kirjastopalveluja. Jos kahdentoista kunnan asukkaista vajaa puolet asuu kirjaston lähietäisyydellä, ja näistä kunnista vain yhdellä on kirjastoauto, saatavuuttakin voidaan kohentaa. Kirjastopalvelujen saatavuuden turvaaminen erityisesti niiden väestönosien kohdalla, joiden liikkuminen on hankalampaa, on tärkeää. Kirjastopalvelujen toteuttamista kirjastoauton avulla voidaan perustella monin tavoin. Kirjastoauton on mahdollista liikkua niin aamulla, päivällä kuin myös illalla. Kirjastoauto liikkuu sinne, missä asiakkaat ovat, esimerkiksi kouluille, päiväkoteihin ja vanhainkoteihin. Kirjastoauton aineistoja käytetään tehokkaasti, ja niiden ajantasaistaminen on helpompaa kuin kiinteiden kirjastojen. Pienissä kiinteissä kirjastoissa aineiston pitäminen ajan tasalla saattaa
7 kärsiä henkilöstön vähyyden takia. Kirjastoautossa valikoimaa voidaan vaihdella asiakkaiden mukaan. Kirjastoautossa on mahdollista tarjota muitakin palveluja kuin lainaukseen liittyviä joustavasti ja vaihdellen, mikä lisää kirjastoauton houkuttelevuutta, tärkeyttä ja näkyvyyttä.
8 3 KYSELYN TULOKSET Tässä luvussa esitellään kirjastojen vastaukset yhdeksään kysymykseen. Joissakin luvuissa on ohessa myös lisätietoja aiheesta tai esimerkkejä jo käytössä olevista toiminnoista. 3.1 Kiinnostus Kysely lähetettiin sähköpostitse seuraavien kuntien kirjastoihin: Eurajoki, Eura, Harjavalta, Honkajoki, Huittinen, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kiikoinen, Kiukainen, Kokemäki, Köyliö, Lappi, Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Noormarkku, Pomarkku, Rauma, Siikainen, Säkylä, Ulvila ja Vampula. Myös vuonna 2009 alussa yhteen liittyvien kuntien kirjastoihin lähetettiin omat kyselynsä, mutta vastaus tuli vain toiselta. Periaatteessa myönteinen vastaus tuli kymmeneltä kirjastolta, joista seitsemän oli jo ilmaissut kiinnostuksena seudulliseen kirjastoautoon Paras-hankkeen yhteydessä. Periaatteessa myönteinen tarkoittaa sitä, että kirjastolla on kiinnostusta ja tarvetta, mutta kunnan päättäjien mielipiteitä ei vielä tiedetä. Myönteisesti vastasivat Harjavalta, Kankaanpää, Kokemäki, Nakkila, Noormarkku, Pomarkku, Siikainen, Säkylä + Köyliö ja Ulvila. Säkylällä ja Köyliöllä on yhteinen kirjastotoimenjohtaja. Sen vuoksi olen yhdistänyt ko. kunnat plusmerkillä. Jatkossa käytän myönteisten kirjastojen lukumääränä kuitenkin kymmentä eli käsittelen Säkylää ja Köyliötä erikseen. Kaksi kirjastoa, jotka eivät halua osallistua seudulliseen kirjastoautoon, ilmaisivat myös mielipiteensä lähes kaikkiin kysymyksiin. 3.2 Pysäkit Myönteisen vastauksen antaneista kymmenestä kirjastosta kahdeksan pystyi alustavasti nimeämään pysäkkipaikkojaan. Yksi näistä on Noormarkku, joka tällä hetkellä ostaa Porilta neljän pysäkkiä. Yhteensä pysäkkejä tulisi näiden kahdeksan kunnan alueelle 35, joista 15 on kouluilla. Taulukossa 1 sivulla 9 on esitetty kunkin kunnan pysäkkiehdotukset, ajankohta ja kuukausittainen määrä.
9 TAULUKKO 1. Pysäkkiyhteenveto Harjavalta Hiirijärven koulu iltapv Hiirijärven kylätalo Pirkkalan koulu Pitkäjärventie Kankaanpää Venesjärvi aamupv Hapua Vihteljärvi Niinisalo Kyynärjärvi Lauri Kokemäki Peipohjan koulu iltapv, ilta Lähteenmäen koulu Korkeaoja Nakkila Matomäen koulu iltapv, ilta Järvikylä Kähkösen kauppa Noormarkku Kairila ilta Lassila Rudanmaa Harjakangas Pomarkku Tuunajärvi iltapv, ilta Honkakoski Siikainen Hirvijärvi aamu- ja iltapv Leppijärvi Leväsjoki Otamo Sammi Ulvila Leineperin koulu aamu- ja iltapv Paluksen koulu Tenhon tilamyymälä Lastensuojelulaitos Mesikämmen Koskin koulu Koskin vanhainkoti Kullaankoto Levanpellontie ja Kiviniementien tienhaara Suosmeren koulu 2 x kk 2 x kk 1 x kk 1 x kk 2 x kk 4 x kk 2 x kk 2 x kk Säkylä, Köyliö - ilta 4 x kk
10 3.3 Lainausasemien korvaaminen kirjastoautolla Neljällä myönteisesti vastanneella kirjastolla on lainausasemia: Siikaisilla yksi, Pomarkulla kaksi, Säkylällä yksi ja Köyliöllä neljä. Sivukirjastoja Kokemäellä on yksi, Harjavallalla yksi ja Ulvilalla kolme. Siikaisissa on tällä hetkellä Leväsjoen koululla lainausasema, jonka palveluun ovat tyytyväisiä, mutta mikäli koulu lopetetaan, joutuu lainausasemakin uudelleen pohdittavaksi. Pomarkussa mietitään, lieneekö kirjastoautopalvelun ostaminen edullisempaa kuin omien lainausasemien ylläpitäminen. Säkylän ja Köyliön yhteensä viiden lainausaseman korvaaminen kirjastoautolla on epävarmaa. Sivukirjastoja ei olla halukkaita korvaamaan ostopalvelulla. Yksi kirjasto, joilla ei ollut tarvetta vielä ainakaan seudulliselle kirjastolle, arveli, ettei kirjastoauto pysty korvaamaan sivukirjastoja. 3.4 Internet-pääte Internet-päätteen asiakaskäyttöön ottaisi neljä kirjastoa. Yksi kirjasto kannattaisi sitä vain, jos auto olisi lähinnä koulujen käytössä. Neljän kirjaston mielestä internet-pääte on tarpeeton. Kahdesta kirjastosta, jotka eivät ole kiinnostuneita seudullisesta autosta, toinen kannattaisi internet-yhteyden hankkimista ja toinen ei. Ranuan uudessa 10.3.2008 käyttöön otetussa kirjastoautossa on kaksi asiakaskäyttöön tarkoitettua kannettavaa tietokonetta. Toisessa on gprs-yhteys, ja toinen toimii kouluilla WLAN-yhteyden (Wireless Local Area Network) avulla. Vesa Sarajärven mukaan koneita käyttävät jonkin verran lähinnä lapset ja nuoret. Niin sanottua oikeaa asiointia, esimerkiksi pankkiasioiden hoitoa, haittaavat liian lyhyet pysäkkiajat. Ranuan kirjastoautossa on ollut testikäytössä myös @450-laajakaista, joka toimi noin neljänneksellä pysäkeistä. (Vesa Sarajärvi.) Myös Kittilän ja Kolarin uudessa kirjastoautossa on asiakkaiden käytettävissä tietokone Internet-yhteyksin. Yhteys luodaan langattoman @450-laajakaistaverkon välityksellä tai käyttämällä gprs:ää. Ongelmana heilläkin on toimimattomuus katvealueilla. (Kittilän-Kolari kirjastoauto 2008.)
11 Langaton @450-laajakaistaverkko on Digitan rakentama ja kattaa tällä hetkellä yli 90 % Suomen väestöstä. Vuoden 2009 loppuun mennessä verkon väestöpeitto on jo 99 %. @450- laajakaistaverkko on Digitan mukaan paras vaihtoehto erityisesti haja-asutusalueille. Sen voi helposti ottaa mukaan ja käyttää myös matkan aikana. (Digitan-laajakaistaverkko.) 3.5 Oheispalvelut Yhdeksän kirjastoa kymmenestä kannatti oheispalvelujen ottamista osaksi kirjastoautotoimintaa. Yksi kirjasto tuumasi, etteivät oheispalvelut ole tarpeellisia, koska kysyntää ei ole tähänkään asti ollut. Kaksi hankkeeseen osallistumatonta kirjastoa suhtautui oheispalveluihin myönteisesti. Toisen näistä visioissa kirjastoautosta saisi ostaa karkkia ja jopa kylmäkaapin tuotteita. Yhdessä vastauksessa hieman humoristisesti epäiltiin oheispalveluja siinä mielessä, että kirjastoautoa aletaan pitää kauppa-autona, josta pitäisi saada myös Alkon ja apteekin tuotteita. Useassa vastauksessa oheispalvelujen arveltiin lisäävän positiivista imagoa ja lisäävän kirjastoauton käyttöä monipuolisemman palvelukokonaisuuden kautta. Ideaa pidettiin hyvänä, mutta toisaalta ajateltiin, että asiaa on kuitenkin kysyttävä ensin asiakkailta. Kysymyksessä oli mainittu oheispalveluista postimerkkien myyminen ja online-lotto. Yhdessä vastauksessa mainittiin nimenomaan postimerkkien myymisen olevan kannatettavaa. Online-lottoa ei ole mahdollista saada Satakunnan alueelle, koska tämä ei ole niin harvaan asuttua seutua miltään kolkalta, mutta postimerkkien myyntiin saamiselle ei ole mitään estettä. Yksinkertaisimmin asia hoituu niin, että tekee lähimmässä postissa jälleenmyyntisopimuksen ja ostaa vähintään 85 eurolla merkkejä. Provisio myynnistä on 4 %. Postilaatikkoa ei saa liikkuvaan kalustoon, mutta kirjastoauton palveluna voisi olla asiakkaiden postien toimittaminen lähimpään laatikkoon. (Mäkinen 2008.) Heinäveden kirjastoautossa on lääkekaappi. Puhelinkeskustelussa kirjastoautonkuljettajan kanssa kävi ilmi, että lääkekaapin myynti on 150 300 euroa. Homma hoituu siten, että kuski hakee apteekista tarvittaessa täydennystä. Palvelu on ollut tarpeen, sillä asiakaskunnassa on ihmisiä, joilla on 40 50 km matkaa lähimpään apteekkiin. Myynnistä tulee 10 % provisio kirjastolle. (Heinäveden kirjasto.) Lain mukaan kirjastoautoon on mahdollista saada
12 apteekkarin anomana lääkekaappi, mikäli kirjastoauton asiointialueella ei ole apteekkia ollenkaan tai se on kaukana tai kulkuyhteydet ovat huonot. Lääkekaapissa voi olla myynnissä ainoastaan reseptittömiä lääkkeitä. (Lääkelaki.) Kirjastoauton oheispalvelujen kehittämisessä on vain mielikuvitus rajana, kuten voidaan todeta Leppävirran uuden monipalvelukirjastoauton kohdalla. Siellä mukana ei kulje pelkästään perinteistä kirjastoaineistoa, vaan tarvittaessa auto kuljettaa asiakkaiden ostoksia, pyykkipusseja ja myös asiakkaitaan ilmaiseksi. Terveydenhoitopalveluiksi voidaan katsoa reseptilääkkeiden ja hoitotarvikkeiden kuljettaminen. Autossa on myös vakiovarusteena verenpainemittari, ja erillisinä teemapäivinä autossa voi tavata terveydenhoitoalan ammattilaisia. Suunnitelmissa on anoa lääkekaappia. Monipalveluautoa kehiteltäessä kohderyhmänä oli ajateltu erityisesti kylien vanhempaa väestöä, joilta kyseltiin palvelutoiveita. Toteutus perustui sitten näihin vastauksiin. Autossa on myös internetyhteyksin asiakaspääte sekä invahissi. (Viljakka 2008.) Ranuan kirjastoautossa on taulutelevisio ja videolaitteet sekä irtojakkaroita mahdollisia koulutustilaisuuksia varten. Asiakkaiden käytössä on lasertulostin ja kopiokone. Verenpaineja verensokerimittarit tullevat asiakaskäyttöön myöhemmin. Ranuan kirjastoauto suunnittelee myös kuljetuspalveluja yhteistyössä kotipalvelun kanssa, sillä auton alustassa on tavarankuljetustilaa. (Vesa Sarajärvi.) 3.6 Liikuntarajoitteisuuden huomioon ottaminen Kaikki kirjastot kannattivat esteetöntä kirjastoautoon pääsyä. Kysymyksessä oli esimerkkeinä mainittu pyörätuolihissi, invanostin ja matalalattia-auto. Matalalattia-autoa kannatettiin suoraan kolmessa vastauksessa. Muuten vastaukset olivat varovaisen myönteisiä: Jos vain rahaa on; voisi olla hyvä; jotenkin kyllä; jos mahdollista. Yhdessä vastauksessa pohdittiin, pystyykö auto kulkemaan huonoillakin pikkuteillä. Turun vanha kirjastoauto on matalalattiainen. Autokirjaston osastonjohtaja Kalle Varilan mukaan se on erittäin toimiva vanhuksia ajatellen, sillä autoon pääsee katutasosta suoraan ilman portaiden nousua. Ongelmana matalalattia-autossa on sisätilojen epäkäytännöllisyys
13 portaikon ja korokkeiden takia. Vanhuksia ajatellen Turussa onkin vanhempia ihmisiä kiinnostava materiaali sijoitettu tasaiseen osaan. Varila kertoo, että autolla on ilman ongelmia ajettu huonommillakin teillä. Muistutukseksi hän kuitenkin mainitsee, että korotetuilla suojateillä on hyvä nostaa auton kori ylös, jottei tömähdä! (Varila 2008.) Ranuan kirjastoautossa on 16 200 e (alv. 0) maksanut invahissi/pyörätuolinostin, joka on toiminut tähän asti moitteettomasti. Joka viikko sille ei ole käyttöä, mutta yhden vakituisen pyörätuoliasiakkaan kannalta se on erinomainen satsaus. (Sarajärvi 2008.) 3.7 Isäntäkunta ja kustannusten jakaminen Kuntalaissa isäntäkuntamalli on määritelty sopimuksenvaraiseksi yhteistoiminnaksi tai sopimusyhteistyöksi. Se voi koskea esimerkiksi yhteisen viran perustamista, viranomaistehtävien hoitamista ostopalveluina tai yhteisen toimielimen asettamista. (Kuntaliitto 2008c.) Kirjasto- ja tietopalvelujen järjestäminen on kunnan vastuulla, mutta isäntäkuntamallin mukaisesti kunnan on mahdollista antaa tehtävät sopimuksen mukaisesti hoidettavaksi jollekin toiselle kunnalle (Kuntaliitto 2007). Jos Porista tulee seudullisen kirjastoauton isäntäkunta, se tarkoittaa sitä, että mukaan tulevat kunnat maksavat Porille haluamastaan palvelusta sen mukaan, mitä tullaan sopimaan. Pori hankkii kirjastoauton, henkilöstön ja vastaa kaikista kustannuksista. Mukaan tulevien kuntien on myös sitouduttava sopimukseen useammaksi vuodeksi, jotta toiminnan aloittaminen ylipäätään on mahdollista. Kymmenestä myönteisestä kunnasta seitsemän kannatti Porin olemista isäntäkuntana. Yhdessä vastauksessa toivottiin tarkempaa esittelyä erilaisista mahdollisista malleista, ja kahdessa vastauksessa asiaan ei otettu mitään kantaa. Toinen mahdollinen organisoimistapa kirjastoautopalveluille on tilaaja tuottaja -malli. Tilaaja tuottaja -mallilla tarkoitetaan sitä, että toinen osapuoli tilaa tarvittavan palvelun ja toinen tuottaa sen. Kunnissa tätä on toteutettu lähinnä kunnallisten palvelujen
14 ulkoistamisessa, mikä tarkoittaa sitä, että kunta ei itse tuota palvelua, vaan ostaa sen joltakin muulta organisaatiolta. (Saarelainen & Saarinen 2006, 12.) Kunnissa tämän mallin järjestäminen on osoittautunut haasteelliseksi. Erityisesti sisäiset sopimukset ovat aiheuttaneet ongelmia, kun taas ulkopuolisten tahojen kanssa asiat ovat hoituneet sopuisammin. Neuvottelut sopimusten sisällöistä ja sopimusrikkomusten seuraamuksista ovat lisänneet työtä, ja kaiken kaikkiaan tärkeimmäksi näkökulmaksi tuli taloudellisuus. (Kähkönen 2002, Saarelaisen & Saarisen 2006, 13 mukaan.) Tilaaja tuottaja -malli sopii myös laajemmalle kuntajoukolle, sillä sitä on sovellettu esimerkiksi isäntäkuntamallin mukaisiin ratkaisuihin. Mitään ihanteellista toteutustapaa ei voida esittää, sillä mallin ideaa toteuttaa erilaiset toisistaan poikkeavat toimintatavat. (Kuntaliitto 2008b.) Tilaaja tuottaja -mallissa olennaista on palvelujen täsmällinen nimeäminen, mitä kutsutaan tuotteistamiseksi. Siihen sisältyy myös laadun määrittely. Tuotteistaminen tarkoittaa sitä, että asiakkaalle annettavat palvelut/tuotteet jäsennetään, kuvataan ja määritellään mahdollisimman tarkasti. Tällöin niistä voidaan muodostaa halutunlaisia kokonaisuuksia, joita on mahdollista kuvata ja joiden kustannukset voidaan laskea. Tuotteistuksen tuloksena syntynyt tuote voi olla tavara, palvelu tai yhdistelmä näistä. Se voi olla niinkin suppea kuin yksittäinen toimenpide tai pitkäkestoinen palveluketju tai -kokonaisuus. (Kuntaliitto 2008b.) Mallin etuna on läpinäkyvyys niin kustannusten kuin myös toimintakäytäntöjen kannalta. Tavoitteena on tehokkuuden ja asiakaslähtöisyyden parantaminen. (Kuntaliitto 2008b.) Mallin haittapuolena kirjastopalvelujen kannalta voidaan pitää sitä, että vuosittain käydään kuntien välillä neuvotteluja hinnasta, mikä saattaa vaikuttaa kirjastopalvelujen tasoon ja kehittämiseen. (Lepoluoto 2007, 41.) Viidessä vastauksessa kannatettiin kustannusten jakamista käytetyn ajan mukaan. Kahden kirjaston vastauksessa ehdotettiin laskutusta käytetyn ajan ja asukasmäärän mukaan. Yhdessä oli perusteena lainauksien määrä ja asukasluku ja toisessa pelkästään asukasluvun mukainen hinnoittelu. Yksi kirjasto ei ottanut vielä kantaa kustannusten jakoon. Toinen hankkeeseen osallistumattomasta kirjastosta ehdotti kustannusten jakamista ajokilometrien tai pysäkkien määrän ja/tai asukasluvun mukaan.
15 4 SEUDULLINEN KIRJASTOAUTO TIEN PÄÄLLÄ Kuten alaluvussa 3.1. on kerrottu, Satakunnan seudullista kirjastoautoa kohtaan osoitti Porin lisäksi mielenkiintoa kymmenen kirjastoa: Harjavalta, Kankaanpää, Kokemäki, Köyliö, Nakkila, Noormarkku, Pomarkku, Siikainen, Säkylä ja Ulvila. Vuonna 2010 Noormarkku liittyy Poriin, ja vuonna 2011 Säkylä ja Köyliö muodostavat Euran kanssa uuden Euran. Harjavalta, Kokemäki, Nakkila ja Ulvila käyvät paraikaa kuntaliitosneuvottelujaan. Kaikki nämä yhdistymiset vaikuttavat varmasti siihen, millaisena pakettina seudullista kirjastoautoa aletaan toteuttaa ja milloin. Tässä selvitystyössä laskelmat on tehty sen mukaan, että osallistujia on kymmenen ja Pori, jotta jonkinlainen kokonaiskuva asiasta hahmottuisi. 4.1 Kilometrit ja ajankohdat Porin alueella seudullinen kirjastoauto parantaisi palvelua 11 pysäkin verran siten, että neljä koulupysäkkiä muuttuisi jokaviikkoiseksi ja uusia iltapysäkkejä tulisi seitsemän. Jokaviikkoisiksi ajateltuja koulupysäkkejä ovat Herralahden, Toukarin, Ahlaisten ja Toejoen koulut. Uudet iltapysäkit olisivat seuraavilla alueilla: Harmaalinna, Viikinäinen, Tuulikylä, Kalaholma, Metsämaa, Hyvelän viiki ja Koivistonluoto/Väinölä. Kun Noormarkku liittyy Poriin, lisääntynevät myös Noormarkussa pysäkit. Noormarkussa kuten muuallakin lasten ja nuorten sekä vanhusten kirjaston käyttö on turvattava. Sen vuoksi seudullisen kirjastoauton on ajateltu kulkevan koulujen, lasten päivähoitopaikkojen ja vanhainkotien kautta. Noormarkussa on tällä hetkellä viisi ryhmäperhepäiväkotia ja kaksi päiväkotia. Kouluista auto kävisi Noormarkun yhtenäiskoululla, Kankaan koululla ja Söörmarkun koululla. Vanhuksia palveltaisiin pysäkeillä vanhainkoti Mäntylinnassa ja Palvelukoti Snällintuvassa. Nykyisten iltapysäkkien lisäksi Noormarkkuun tulisi kuusi uutta pysäkkiä esimerkiksi Lehtolan alueelle, Lahdenmaalle, Hakalanvainiolle, Brännbäckiin, Riihivainioon ja Kissanmaalle. Noormarkkuun tulisi näitä uusia pysäkkejä 18 kappaletta. Sivulla yhdeksän oli taulukko kyselyyn vastanneiden kirjastojen pysäkkiehdotuksista. Seudullisella kirjastoautolla olisi kaikkinensa 64 pysäkkiä, joista 22 olisi koulupysäkkejä. Auto ajaisi alustavan suunnitelman mukaan yhdessä vuorossa, jolloin se vaatisi yhden kuljettaja-virkailijan työpanoksen. Reittiaikataulu on suunniteltu esimerkiksi siitä, minkälaisia
16 kilometrimääriä viikkoajoon voi sisältyä ja miten kauan aikaa kuluu. Se perustuu maantieteellisiin tosiasioihin ja haluttuihin ajankohtiin. Kirjastoautolla olisi kahden viikon aikataulu. Kerran kuukaudessa palvelun haluavien kirjastojen sijoittaminen aikatauluun on ajankohtainen ongelma sitten, kun seudullinen kirjastoauto tulee todeksi. Porin ja Noormarkun uusia pysäkkejä ei ole laskettu mukaan reittiaikatauluun, koska sillä ei ole vaikutusta siihen hinnoitteluun, jota tässä selvityksessä tuodaan esiin. Maanantaisin kirjastoauto kiertäisi Siikaisten pysäkit. Tiistaina vuorossa olisivat Pomarkun ja Noormarkun kohteet. Keskiviikkona auto kiertäisi Kankaanpään koulupysäkit. Torstai on varattu Ulvilalle ja Harjavallalle. Perjantaina auto jatkaisi vielä Ulvilan pysäkeillä. Kokemäki ja Nakkila, jotka molemmat toivoivat kirjastoauton käyntiä kerran kuukaudessa, kierrettäisiin yhtenä päivänä. Toisella viikolla auto kulkisi Porin ja Noormarkun uusia pysäkkejä. On nyt huomattava, että kaikki tämä on hahmottelua ja hyvin alustavaa, koska mitään varmoja tietoja tai päätöksiä ei ole tehty. Taulukossa 2 on esitetty kunkin kirjaston toivoma ajankohta. Reitin kilometrit on laskettu www.kartat.eniro.fi -sivustolla olevan Reitit-palvelun avulla. TAULUKKO 2. Yhteenveto ajankohdista ja kilometreistä Siikainen aamupäivä 159 km 5 pysäkkiä Pomarkku iltapäivä 55,55 2 Noormarkku iltapäivä 52,55 4 Kankaanpää aamupäivä 159,1 6 Ulvila 2 x aamupäivä 121,1 3 + 6 Harjavalta aamupäivä 58,1 4 Kokemäki iltapäivä (1 x kk) 83,4 3 Nakkila iltapäivä (1 x kk) 60,7 3 4.2 Kustannukset Seudullisen kirjastoauton vuosittaisiin kustannuksiin on laskettu yhden kuljettaja-virkailijan palkkakulut sosiaalimaksuineen ja lomarahoineen, kirjastoautoon tulevan aineiston
17 käsittelykulut, hallinnosta ja verkkosivujen hoidosta aiheutuneet kulut sekä palkanlaskun ja kirjanpidon kulut. Porin kirjastoauton vuoden 2007 toteutuneista menoista on otettu laskelmaan mukaan palvelujen ostot; aineet, tarvikkeet, tavarat (joista on vähennetty polttoainekulut) sekä muut kulut. Pekka Toivonen, joka on tehnyt kirjastoautoselvityksen Joensuun seudulla, on todennut, että yksi työntekijä pystyy hoitamaan kirjastoautonlainaukset silloin, kun lainamäärä on korkeintaan 30 000 vuodessa. Koska lainamääriä on mahdotonta ennustaa, lähetetään seudullinen kirjastoauto tässä selvityksessä yhden henkilön voimalla reitilleen. Taulukkoon 3 on ynnätty seudullisen kirjastoauton vuosittaiset kulut. TAULUKKO 3. Seudullisen kirjastoauton kulut vuodessa 1. Kuljettaja-virkailijan palkka 19 686,36 2. lomaraha 787,45 3. sotu-maksut (32,72 % palkasta) 6 699,03 4. Niteiden muovituskulut (3295 kpl x 0,21 e) 691,95 5. Niteiden käsittelykulut (3415 kpl x 2,73 e) 9 322,95 6. Budjetista toteutuneet kirjastoauton menot v. 2007 63 440,00 7. Hallintomenot 13 363,20 8. Taloustuki 3 003,00 Yhteensä 116 993,94 Niteen käsittelyhinta on saatu arvioimalla yhden niteen käsittelyyn kuluva aika sen valitsemisesta siihen kunnes se on hyllyssä ja suhteuttamalla tämä aika kirjastovirkailijan työaikaan, jolloin niteen käsittelyhinnaksi tuli 2,73 e. Niteen muovitushinta on saatu siten, että vuonna 2007 ostettujen muovien hinta on jaettu Porin kaupunginkirjastossa kaikkinensa muovitettujen niteiden määrällä. Yhden niteen muovitushinta on tällöin 0,21 e. Vuoden kuluja laskettaessa perustana on käytetty Porin kirjastoautoon hankittujen niteiden määrää, joka oli vuonna 2007 kaikkinensa 3415 kappaletta, joista muovitettavia oli 3295. Hallintokuluihin on laskettu kirjastotoimen johtajan, kirjastotoimen apulaisjohtajan, autokirjaston osastonjohtajan, toimistosihteerin, kanslistin ja informaatikon työpanos siten, että heidän vuoden 2007 palkkakulut ja sotu-maksut laskettiin yhteen ja jaettiin koko kirjaston
18 aukiolotunneilla. Tunnin hinnaksi tuli 17,40 e, joka kerrottiin seudullisen kirjastoauton tämänhetkisellä tuntimäärällä ja ajoviikkojen määrällä: 17,40 e x 32 t x 24 vko = 13 363,20 e. Kyselyyn myönteisesti vastanneiden kirjastojen ehdottamia pysäkkejä on 35 kappaletta. Kaikkinensa Pori ja Noormarkun uudet pysäkit mukaan lukien pysäkkejä on 64 kappaletta. Jokaisella pysäkillä ollaan puoli tuntia eli yhteensä kirjastoautolla olisi 32 tuntia pysäkkiaikaa. Kun vuoden kulut (116 993,94 e) jaetaan vuoden ajojen tuntimäärällä (24 vko x 32 t = 768 t), saadaan pysäkin tuntihinnaksi 152 e. Hinta saattaa vaikuttaa korkealta, mutta mitä enemmän seudullinen kirjastoauto saa osallistujia, sitä alhaisemmaksi tuntitaksa käy. Taulukossa 4 on esitetty, mitä kirjastoauton vierailut näillä pysäkkimäärillä tulisivat maksamaan, kun auto liikennöisi joka toinen viikko muissa kuin Nakkilassa ja Kokemäellä, jossa käyntitiheys on kerran kuukaudessa. TAULUKKO 4. Pysäkkien hinnat vuodessa Siikainen 5 pysäkkiä 2,5 t x 152 e x 24 vko = 9 120,00 e Pomarkku 2 pysäkkiä 1 t x 152 e x 24 vko = 3 648,00 e Noormarkku 4 pysäkkiä 2 t x 152 e x 24 vko = 7 296,00 e Kankaanpää 6 pysäkkiä 3 t x 152 e x 24 vko = 10 944,00 e Ulvila 8 pysäkkiä 4 t x 152 e x 24 vko = 14 592,00 e Harjavalta 4 pysäkkiä 2 t x 152 e x 24 vko = 7 296,00 e Kokemäki 3 pysäkkiä 1,5 t x 152 e x 12 vko = 2 736,00 e Nakkila 3 pysäkkiä 1,5 t x 152 e x 12 vko = 2 736,00 e Polttoainekustannukset on laskettu suoraan kunkin kunnan alueella ajettavien kilometrien, polttoaineen keskihinnan (1,077 e/litra) ja 24 viikon mukaan, paitsi kahdella kunnalla 12 viikon mukaan. Kesällä auto kuljettajineen lomailee neljä viikkoa. Polttoaineen kulutuksen on arvioitu olevan 30 l/100 km, mikä on ilmeisesti liian vähäinen erityisesti talvikuukausina. Taulukossa 5 sivulla 19 on kunnittain polttoaineen hinta vuodessa.
19 TAULUKKO 5. Polttoaineen kulutus ja hinta vuodessa Siikainen 159,00 km x 0,30 l x 1,077 e x 24 vko = 1232,95 e Pomarkku 55,55 km x 0,30 l x 1,077 e x 24 vko = 430,76 e Noormarkku 52,55 km x 0,30 l x 1,077 e x 24 vko = 407,49 e Kankaanpää 159,10 km x 0,30 l x 1,077 e x 24 vko = 1233,73 e Ulvila 121,10 km x 0,30 l x 1,077 e x 24 vko = 939,06 e Harjavalta 58,10 km x 0,30 l x 1,077 e x 24 vko = 450,53 e Kokemäki 83.40 km x 0,30 l x 1,077 e x 12 vko = 323,36 e Nakkila 60,70 km x 0,30 l x 1,077 e x 12 vko = 235,35 e Taulukossa 6 on esitetty kunkin kunnan seudullisen kirjastoauton kustannukset tämän hetkisen tilanteen mukaan. TAULUKKO 6 Seudullisen kirjastoauton kokonaiskustannus kunnille Siikainen 9 120,00 e + 1 232,95 e = 10 352,95 e Pomarkku 3 648,00 e + 430,76 e = 4 078,76 e Noormarkku 7 296,00 e + 407,49 e = 7 703,49 e Kankaanpää 10 944,00 e + 1 233,73 e = 12 177,73 e Ulvila 14 592,00 e + 939,06 e = 15 531,06 e Harjavalta 7 296,00 e + 450,53 e = 7 746,53 e Kokemäki 2 736,00 e + 323,36 e = 3 059,36 e Nakkila 2 736,00 e + 235,35 e = 2 971,35 e Kustannuksia tarkasteltaessa on huomattava, että hankkeeseen myönteisesti suhtautuvien kirjastojen joukossa olivat myös Säkylä ja Köyliö, joiden pysäkkien paikoista tai määristä molempien kuntien yhteinen kirjastotoimenjohtaja ei osannut vielä sanoa mitään.