Lasten ja aikuisten allergiat
Sisältö Sivu Lasten ja aikuisten allergiat...4 Allergiavasta-aineet (IgE)...5 Allerginen nuha (riniitti)...6 Astma...6 Silmän sidekalvotulehdus (konjunktiviitti)...6 Atooppinen ihottuma...7 Nokkosihottuma (urtikaria)...7 Ruoansulatuskanavan oireet...7 Piilevät allergeenit...8 Ristireaktiot...9 Ruoka-aineet, jotka voivat aiheuttaa allergiaa muistuttavia reaktioita (yliherkkyysreaktioita)...10 Allergian diagnosointi...11 Allergian hoito...12 Sanasto...13 Hakemisto...14 - -
Lasten ja aikuisten allergiat Yliherkkyydestä puhutaan, kun useimmille ihmisille täysin harmiton tekijä laukaisee elimistössä epänormaalin reaktion. Silloin, kun yliherkkyysreaktio syntyy puolustusjärjestelmän virheellisen toiminnan takia, on kyseessä allergia. Tavallisin allergia ja samalla yleisin yliherkkyys on atooppinen allergia. Se on usein perinnöllistä, mutta sen ilmenemismuoto riippuu myös potilaan iästä ja allergian laukaisevasta aineesta. Atooppisen allergian ilmenemismuotoja ovat allerginen nuha, astma ja atooppinen ihottuma (ekseema). Allergian yleisyys (%) 50 40 30 20 Tutkimusten mukaan allergioiden esiintyvyys länsimaissa lisääntyy koko ajan. Atooppinen allergia puhkeaa yleensä jo varhaislapsuudessa, mutta voi ilmetä myös vasta aikuisiällä. Allergisia reaktioita aiheuttavia aineita nimitetään allergeeneiksi. Tavallisimpia allergeeneja ovat siitepölyt, eläinpölyt, ruokaaineet, pölypunkit ja homesienet. Imeväisiässä allergiaoireita aiheuttavat tavallisesti ruokaaineet, etenkin kananmuna ja maito. Oireet Ruoansulatuskanavan oireet Ihottuma Hengitystieoireet 10 Eri ikäkausille tyypilliset allergiaoireet 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 Ikä (vuodet) Muutaman ikävuoden jälkeen useimmat lapset sietävät jo hyvin erilaisia ruoka-aineita, mutta alkavat saada oireita hengitysilman allergeeneista. Lapsi, joka imeväisiässä saa ihottumaa tai ruoansulatuskanavan oireita ruuista, sairastuu usein myöhemmällä iällä allergiseen nuhaan ja astmaan. Perimän vaikutus allergiariskiin. Riski (%) 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Elimistö reagoi eri allergeeneille eri ikäkausina. Siksi myös allergikkoa vaivaavat oireet muuttuvat vuosien karttuessa. Allergiariskiin vaikuttavat allergeenialtistuksen lisäksi perimä ja elinympäristö. Merkittävimmin allergiariskiä suurentaa tupakansavu. Kukaan muu perheenjäsenistä ei ole allerginen 5-15% Toinen sisaruksista allerginen 25-35% Toinen vanhemmista allerginen 20-40% Molemmat vanhemmat allergisia 40-60% Molemmat vanhemmat allergisia samoin oirein 50-70% - -
Alla olevasta taulukosta käyvät ilmi tavallisimmat oireet eri ikäkausina ja oireita aiheuttavat allergeenit. Ikäkausi Imeväisikä Tavallisia oireita Atooppinen ihottuma Ruoansulatuskanavan reaktiot Infektioastma Tavallisia laukaisevia tekijöitä Kananmuna, maito, tomaatti, mansikka, sitrushedelmät Maito, kananmuna, kotimaiset viljat Virusinfektiot Leikki-ikä Atooppinen ihottuma Infektioastma Allerginen astma Allerginen nuha Tomaatti, mansikka, suklaa, sitrushedelmät, talviaika Virusinfektiot Eläinpöly, siitepölyt Eläinpöly, siitepölyt Kouluikä Allerginen astma Allerginen nuha Atooppinen ihottuma Eläinpöly, siitepölyt Siitepölyt, eläinpöly Talviaika, suklaa Allergiavasta-aineet (IgE) Ruotsalaiset ja amerikkalaiset tutkijat löysivät 1960-luvulla uuden vasta-aineluokan, immunoglobuliini E:n (IgE). Tämä vasta-aine osoittautui ratkaisevaksi allergisten reaktioiden muodostumisessa. Allergiaoireet syntyvät, kun kudoksissa, esimerkiksi limakalvoilla, olevat IgE-vasta-aineet reagoivat allergeenien kanssa. Allergeeni IgE vasta-aine Nykyään on olemassa erilaisia testejä, joiden avulla voidaan osoittaa, onko jollakulla allergiaa osoittavia IgE-vasta-aineita. Veressä kiertävät IgE-vasta-aineet voidaan mitata suoraan verinäytteestä ja ihossa olevat IgE-vasta-aineet voidaan osoittaa välillisesti ihopistokokeella. Syöttösolu Välittäjäaineiden vapautuminen (mm. histamiini) - -
Allerginen nuha (riniitti) Allerginen nuha on yleinen sairaus, joka hoitamattomana aiheuttaa limakalvojen turvotusta, kirkasta nenävuotoa ja nenän kutinaa. Tukkoinen nenäkäytävä pakottaa usein hengittämään suun kautta. Noin 15 prosenttia koululaisista kärsii allergisesta nuhasta, joka on myös yleinen koulusta poissaolon syy. Joidenkin tutkimusten mukaan hoitamaton allerginen nuha vaikeuttaa jopa opetuksen seuraamista. Silloin kun nuha ei johdu allergiasta, vaan on seurausta ärsykkeiden, esimerkiksi kylmän ilman, aiheuttamasta nenän limakalvojen yliärtyvyydestä, puhutaan vasomotorisesta nuhasta. Tavallisimmin nuha, etenkin lapsilla, johtuu virusinfektiosta. Silloin kun nuha uusiutuu toistuvasti ja kestää pitkään, on syytä epäillä allergista nuhaa. Allerginen nuha jaotellaan nykyisin WHO: n allergista nuhaa koskevan ohjeistuksen (ARIA) mukaisesti ajoittaiseksi tai jatkuvaksi ja oireiden vaikeusasteen perusteella lieväksi tai kohtalaiseksi/vaikeaksi. Moni lapsi, jolla on allergista nuhaa, kärsii myös muista allergiaoireista, kuten astmasta tai ihottumasta. Nykykäsityksen mukaan allergisessa nuhassa ja astmassa on kyse yhdestä ja samasta toisiinsa liittyvän limakalvon tulehdussairaudesta. Ajoittainen Oireita - < 4 päivänä viikossa - tai < 4 viikkoa Lievä Kaikki seuraavat - normaali uni - ei häiriöitä päivittäisissä toiminnoissa, liikunnassa - ei häiriöitä työssä tai koulussa - ei vaikeita oireita Allergisen nuhan luokittelu (ARIA) Jatkuva Oireita - > 4 päivänä viikossa - ja > 4 viikkoa Kohtalainen/Vaikea Yksi tai useampia - epänormaali uni - häiriöitä päivittäisissä toiminnoissa, liikunnassa - häiriöitä työssä tai koulussa - vaikeita oireita Astma Astmaa sairastavan alempien hengitysteiden limakalvojen tulehdus ahtauttaa keuhkoputkia, lisää keuhkojen limaneritystä ja sileälihaksen supistumisherkkyyttä ja vaikeuttaa siten hengitystä. Seurauksena on astmalle tyypillinen hengityksen vinkuminen ja yskä, joka usein ajoittuu aamuyöhön. Astmaattiseen tulehdukseen liittyy myös keuhkoputkien yliärtyvyys eli bronkiaalinen hyperreaktiviteetti. Tämän vuoksi astmaatikon hengitysteiden limakalvot ärtyvät herkemmin kuin terveen ihmisen. Oireet voi laukaista pelkästään kylmä ilma, voimakas tuoksu tai tupakansavu. Astmaoireet puhkeavat usein hengitystietulehduksen yhteydessä. Astma on lasten yleisin pitkäaikaissairaus. Noin 70 prosentilla astmaa sairastavista lapsista on myös allergia. Allergisten astmaatikkojen osuus vähenee iän myötä, ja aikuisikäisistä astmaatikoista allergiaa on vain 30-70 prosentilla. Keski-iästä lähtien sisäsyntyinen eli ei-allerginen astma on tavallinen. Allergisilla astmaatikoilla on IgE-vasta-aineita vähintään yhdelle allergeenille. Tavallisimmat allergeenit ovat eläinpöly, siitepöly, pölypunkit ja homesienet. Astman aiheuttanut tulehdus on samantyyppinen riippumatta siitä, onko allergiaa vai ei. Eosinofiilisten valkosolujen erittämät valkuaiset aiheuttavat limakalvoilla kudostuhoa astmaattisessa tulehduksessa. Tärkein näistä valkuaisista on ECP eli eosinofiilinen kationinen proteiini. Sekä allergista että ei-allergista astmaa hoidetaan inhaloitavilla eli hengitettävillä kortikosteroideilla, jotka hoitavat astmaattista tulehdusta. Astmaatikon vointia hoidon aikana voidaan tutkia keuhkojen toimintakokeiden avulla. Hoidon tehoa tulehduksen rauhoittamisessa voidaan seurata myös mittaamalla hengitysilmasta typpioksidia (NO) (ja verinäytteestä tai ysköksestä ECPvalkuaisaineen määrää). - -
Silmän sidekalvotulehdus (konjunktiviitti) Silmän sidekalvotulehduksen voi aiheuttaa sekä infektio että allergia. Molempiin liittyy silmien vetistys ja punoitus. Allergiaa on syytä epäillä silloin, jos tulehdus on molemmissa silmissä, silmät kutiavat, mutta eivät rähmi. Usein suvussa on muillakin allergiaa tai atopiaa. Allergista silmätulehdusta on yleensä siitepölyaikaan tai eläinpölyaltistuksessa. Tulehduksen aiheuttavat allergeenit ovat tavallisesti samoja kuin allergisessa nuhassa. Atooppinen ihottuma Atooppinen ihottuma on yleinen ihosairaus erityisesti lapsilla, mutta tavallinen myös aikuisilla. Se puhkeaa useimmiten jo imeväisiällä. Ensioire on tavallisesti poskien kutiava ja punoittava ihottuma. Pikkulapsilla ihottuma ilmenee usein sekä kasvoissa että vartalolla. Varhainen ihottuma lievittyy usein 2-3 ikävuoden tienoilla. Esikoulu- ja kouluikäisillä atooppinen ihottuma ilmenee tavallisesti ylä- ja alaraajojen taipeissa. Aikuisiällä atooppinen ihottuma voi oireilla myös ylävartalolla. Hankala atooppinen ihottuma on kaikenikäisillä laaja-alainen vartalon ja raajojen ihottuma. Atooppisella iholla on voimakas synnynnäinen rakenteellinen kuivumistaipumus, joka erityisesti talviaikaan johtaa ihottuman eli ekseeman kehittymiseen. Kun kutisevaa ihoa raavitaan, ihottuma pahenee. Ihottuma voi muuttua vetistäväksi ja tulehtua. Atooppiseen ihottumaan voi liittyä allergiaa, useimmiten ruoka-aineita kohtaan. Ruokien syöminen voi pahentaa herkistyneiden ihottumaa. Ihottumaa voivat joskus pahentaa myös muut allergeenit, kuten huonepölypunkki tai ihon saprofyyttina kasvavat Malassezia suvun hiivan. Lapselle, jolla on ollut varhaisina ikävuosina atooppista ihottumaa, kehittyy normaalia useammin allergia jollekin hengitysilman allergeenille, esimerkiksi siitepölyille tai eläinepiteelille. Nokkosihottuma (urtikaria) Viidesosa kärsii jossain elämänsä vaiheessa nokkosihottumasta. Iho kutiaa ja punoittaa, nousee vaaleita, ihosta koholla olevia näppylöitä, jotka usein laajenevat laajoiksi paukamiksi. Nokkosihottuman muoto ja laajuus vaihtelevat muutamista näppylöistä yleistyneeseen koko vartalon ihottumaan. Nokkosihottuman kesto vaihtelee muutamasta minuutista kuukausiin, jopa vuosiin. Tavallisesti nokkosihottuma on ohimenevä, ja sen syy jää epäselväksi. Useimmiten akuutti nokkosihottuma on infektion laukaisema, mutta se voi joskus olla myös allergian tai muun sairauden oire. Nokkosihottumaa aiheuttavista ruokaaineista lapsilla ovat tavallisimpia kananmuna ja maito, aikuisilla äyriäiset ja kala. - -
Ruoansulatuskanavan oireet Muutama sadasta lapsesta saa ensimmäisenä elinvuotenaan ruoansulatuskanavan allergiaoireita, ripulia ja oksentelua. Oireet johtuvat tavallisimmin allergiasta lehmänmaidon valkuaisaineille, joille pikkulapsi altistuu ensimmäisenä. Ruoansulatuskanavan oireita voivat aiheuttaa myös kananmunan valkuainen, kotimaiset viljat ja soija. Maito- ja vilja-allergiat häviävät yleensä iän myötä, ja ne ovatkin harvinaisia 2-3 ikävuoden jälkeen. Joidenkin ruoka-aineiden, kuten kalan, maapähkinän ja muiden pähkinöiden, aiheuttama allergia paranee harvemmin. Ruoansulatuskanavan oireita saava pikkulapsi herkistyy usein myöhemmin hengitysilman allergeeneille. Aikuisiässä ruoka-aineet aiheuttavat tavallisesti ihoreaktioita. Aikuisiän ruoansulatuskanavan oireiden aiheuttaja jää usein epäselväksi. Aikuispotilailla esiintyy oksentelua vain harvoin, mutta lievä ripuli on melko yleinen oire. Tavallisia laukaisevia allergeeneja ovat äyriäiset ja kala. Piilevät allergeenit Erityisen hankalia ruoka-allergikoille, varsinkin lapsille ja nuorille, ovat elintarvikkeiden piilevät allergeenit. Tällaisia piileviä allergeeneja on etenkin eineksissä, tavallisimmin muna- ja maitojauheissa. Tämän vuoksi on tärkeää lukea ja myös ymmärtää elintarvikkeiden pakkausmerkinnät. Valitettavasti harhaanjohtavia pakkausmerkintöjä ja puutteellisia tuoteselosteita on edelleen, erityisesti suoramyyntituotteissa. Eineksiin ja laitos- tai ravintolaruokiin voi myös jäädä allergeenijäämiä ja epäpuhtauksia ruoanvalmistuksessa käytettävistä työvälineistä. Ruoka-aineita, jotka herkimmin aiheuttavat ruoka-allergikolle vakavia reaktioita, ovat manteli, pähkinät, maito, kananmuna, kala ja äyriäiset. Esimerkkejä piilevistä allergeeneista: Allergeeni Ruoka-aine Pähkinät Leivonnaiset, makeiset, jäätelö, myslit, viljahiutaleet Maitoproteiinit Levitteet, makkarat, kalasäilykkeet, juusto, jauhelihaeinekset, maksapasteijat, sorbetti, kasvisruokaeinekset, äidinmaidonkorvikkeet, maitojauheet Soija Hampurilaiset, valmisjauheliha Anis Makeiset, alkoholijuomat, leivonnaiset Johanneksen- Hedelmämehut, -marmeladit, -hyytelöt leipäpuunjauhe Guarkumi Salaattikastikkeet, hammastahna, jogurtti Arabikumi Makeiset Leivinhiiva Kotisima, kotikalja, leipomotuotteet Muut mausteet Einekset, ravintolaruoka Siitepölyt, mehiläisen Hunaja ja ampiaisen valkuaiset - -
Ristireaktiot Yhdelle aineelle allerginen voi reagoida myös muille aineille, jotka sisältävät samankaltaista valkuaisainetta. Tätä kutsutaan ristireaktioksi. Ristireaktioita esiintyy mm. erilaisten siementen, siitepölyjen ja ruoka-aineiden välillä. Koivun siitepölyn ja kivellisten hedelmien (omena, päärynä) ja juuresten (porkkana, selleri) välinen ristireaktio on yleisin ja parhaiten tunnettu. Hedelmien tai juuresten syönti voi saada koivuallergikon suun ja nielun kutisemaan ja huulet turpoamaan. Kaikki koivun siitepölylle allergiset eivät reagoi hedelmille ja juureksille, mutta koivuallergiaan liittyvä ruoka-allergia on silti aikuisten yleisin ruoka-allergia. Esimerkkejä ristireaktioista siitepölyn ja ruoka-aineiden välillä: Siitepöly Koivu Pujo Heinät Muut Luonnonkumi Ruoka-aine Omena, päärynä, porkkana, selleri, raaka peruna, pähkinät, kastanja, persikka, aprikoosi, luumu, kirsikka, fenkoli, kiivi, manteli, viinirypäle, seesaminsiemenet, auringonkukansiemenet Selleri, mausteet (esim. anis, korianteri), fenkoli, persilja, porkkana, kamomilla, hunaja Vehnä, ohra, ruis, kaura, tomaatti, melonit, kiivi Ananas, avokado, banaani, kastanja, kiivi, viikuna, nektariini, maapähkinä, papaija, mango, meloni, passiohedelmä Esimerkkejä ristireaktioista ruoka-aineiden ja muiden allergeenien välillä: Ruoka-aine Lehmänmaito Porkkana Pekaanipähkinä Persikka Riisi Katkarapu Viljat Valkosipuli Kananmuna Omena Herne Osoitettu ristireaktio Vuohenmaito, hevosenmaito Koivun siitepöly, anis, omena, ruis, vehnä, avokado, ananas, muut juurekset Saksanpähkinä Aprikoosi, luumu, banaani, guava Vehnä, ruis, ohra, kaura, maissi, rukiin siitepöly Taskurapu, hummeri, mustekala, jokirapu, pölypunkit Viljojen ja heinien siitepölyt Sipuli, parsa Lintuperäiset hengitystieallergeenit Koivun siitepöly, peruna, porkkana Soija, pavut, maapähkinä, linssi, fenkoli, guarkumi, johanneksenleipäpuu, kikherne, lakritsi - -
Ruoka-aineet, jotka voivat laukaista allergiaa muistuttavia oireita (yliherkkyysreaktioita) Jotkut ruoka-aineet voivat laukaista allergiaa muistuttavan yliherkkyysreaktion. Osa ruuista sisältää eloperäisiä eli biogeenisiä amiineja, kuten histamiinia, jotka aiheuttavat allergian kaltaisia oireita. Osa ruuista puolestaan vapauttaa syöttösoluista suoraan histamiinia (ns. suorat histamiininvapauttajat) ja aiheuttavat yliherkkyysreaktion. Kun potilaalla on tällainen ruokayliherkkyys, IgE-määritykset antavat negatiivisen tuloksen. Histamiinia sisältävät ruoka-aineet voivat aiheuttaa allergiaoireiden lisäksi myös päänsärkyä. Tyramiini ja fenyylietyyliamiini voivat puolestaan laukaista migreenin. On huomattava, että yliherkkyysreaktioita aiheuttavat ruoka-aineet eivät aiheuta näitä reaktioita kaikilla. Esimerkiksi biogeenisten amiinien vaikutuksille tulee olla synnynnäinen herkkyys. Allergian diagnosointi Esimerkkejä yliherkkyysreaktioista: Ruoka-aine Aine (substanssi) Alkoholi Histamiininvapauttaja Ananas Histamiininvapauttaja Avokado Vasoaktiiviset amiinit Banaani Serotoniini, histamiini Hirssi Hometoksiinit Juusto Histamiini, tyramiini, fenyylietyyliamiini, hometoksiinit Kaakao (suklaa) Histamiininvapauttaja, fenyylietyyliamiinit Munanvalkuainen Histamiininvapauttaja Kookospähkinä Hometoksiinit Lohi Histamiini Maissi Hometoksiinit Salami Histamiini, tyramiini, natriumnitraatti Makrilli Histamiini Mansikka Histamiinit, aromaattiset aineet, histamiininvapauttaja Mehut Tartratsiini Munakoiso Histamiini Olut Tyramiini, sulfidit, histamiini Paprika Kapsaisiini Papu Lektiinit Pinaatti Histamiini Pähkinät Hometoksiinit Sianliha Histamiininvapauttaja Silli Histamiini Sipuli Haihtuvat öljyt Sitrushedelmät Vasoaktiiviset amiinit, tyramiini Soija Hometoksiinit Tomaatti Vasoaktiiviset amiinit Tonnikala Histamiini Äyriäiset Histamiininvapauttaja Viini Histamiini Viljat Histamiininvapauttaja, hometoksiinit Diagnoosin on oltava oikea, jotta allergiaa voitaisiin hoitaa parhaalla mahdollisella tavalla. Allergian diagnosointi alkaa potilaan haastattelulla eli esitietojen ottamisella, anamneesilla, ja lääkärintutkimuksella. Jo haastattelu antaa lääkärille usein selvän viitteen siitä, onko kyseessä allergia, ja jos on, minkälainen allergia. Spesifinen allergia varmistetaan spesifisen IgE-testin tai ihopisto- (prick-) kokeen avulla. Ihopistokoe edellyttää tekijältään kokemusta ja taitoa. Perusterveydenhuollossa allergiatesti on usein helpompi tehdä verinäytteestä. Laboratoriossa verinäytteestä mitataan IgE-vasta-ainepitoisuuksia. Allergiatestin, potilaan haastattelun ja hänen elinympäristöstä saatujen tietojen perusteella lääkäri pystyy usein osoittamaan yhden tai useamman allergeenin, joka todennäköisesti aiheuttaa oireet. Esitietojen perusteella määritetään spesifiset IgE-vasta-aineet epäiltyjä allergeeneja kohtaan (S-AllIgE). IgE-testivalikoimassa on käytössä yli 500 allergeenia. - 10 -
Jos atooppinen IgE-välitteinen allergia on epävarma, on parempi käyttää perusseulontatutkimusta (S-IgE-Ps). Perusseulontatutkimuksessa määritetään IgE-vasta-aineet kahdelle allergeeniryhmälle, hengitysallergeeniryhmälle (Phadiatop ) ja ruokaryhmälle (fx5). Perusseulontaryhmien sisältö ilmenee alla olevasta Phadiatop Combi -kolmiosta. Vielä täydellisempi perustutkimus on perusseulonta- ja erittelytutkimus (S-IgE-Pse, tai Phadiatop Combi). Tässä tutkimuksessa määritetään ensimmäisessä vaiheessa IgE-vasta-aineet hengitystieallergeeniryhmälle (Phadiatop ) ja ruokaryhmälle (fx5), ja mikäli ryhmätutkimukset ovat positiiviset, määritetään ryhmän sisältävien allergeenien IgE-vasta-aineet erikseen. Lisäksi on mahdollista käyttää erilaisia suunnattuja seulontatukimuksia (S-IgE-Ss) tai seulonta- ja erittelytutkimuksia (S-IgE-Sse). Näin etenet allergiatutkimuksissa: Allergia todennäköinen Esitiedot ja kliininen tutkimus Allergia epävarma Spesifinen allergiatesti (RAST, CAPRAST) (S-AllIgE) tai Suunnattu seulonta MULTICAP (S-IgE-Ss) tai Suunnattu seulonta ja erittely (S-IgE-Sse) Perrusseulonta (S-IgE-Ps) tai Perrusseulonta ja erittely (S-IgE-Pse) = Phadiatop Combi Positiivinen Phadiatop Spesifiset IgE-määritykset Koivu (t3) Timotei (g6) Pujo (w6) Kissa (e1) Koira (e5) Hevonen (e3) D. pteronyssinus (d1) Cladosporium herb. (m2) Phadiatop + fx5 Positiivinen fx5 Spesifiset IgE-määritykset Munanvalkuainen (f1) Maito (f2) Kaia (f3) Vehnä (f4) Maapähkinä (f13) Soijapapu (f14) Negat. tulos = Potilaalla ei todennäköisesti ole atooppista allergiaa 100 90 80 70 Pölypunkki Kissa Koira 60 % 50 40 30 20 Allergiaoireiden ilmentymisen todennäköisyys 10 0 0.35 0.7 Class (0) (1) (2) 3.5 (3) 17.5 (4) 50 100 ku/l (5) Luokka - 11 -
Sisäilma ja allergia Sisäilmaongelmia aiheuttavat nykyisin usein kosteusvauriot. Kosteudesta vaurioituneet rakennusliimat ja tasoitteet aiheuttavat kaasumaisia epäpuhtauksia sisäilmaan. Kostuneissa rakennusmateriaaleissa voi esiintyä myös homekasvustoa. Home- ja kosteusvauriot voivat aiheuttaa limakalvoilla ärsytysoireita, kuten nuhaa, kurkkukipua tai yskää. Lisäksi voi esiintyä väsymystä tai päänsärkyä. Homeiden aiheuttamat IgE-välitteiset allergiat ovat harvinaisia. Sisäilmassa esiintyvät eläinpöly ja siitepöly aiheuttavat sen sijaan IgE-välitteistä allergiaa. Joskus tehtävät IgG-luokan vastaainemääritykset homeille kertovat ainoastaan homeille altistumisesta, mutta eivät kerro tai ennusta mitään oireiden kehittymisestä. Kosteusvauriot ovat rakennusteknisiä ongelmia, joiden ratkaisut ovat löydettävissä korjausrakentamisen keinoin. Hoito Allergian hoito perustuu aina ensisijaisesti allergeenien välttämiseen, jos se vain on mahdollista. Jotta allergiaoireita voitaisiin hoitaa tehokkaasti, on tiedettävä, mitkä allergeenit vaivan aiheuttavat. Allergiatestien tulokset on aina käytävä perusteellisesti läpi, jotta potilas varmasti saa tiedon kaikista tuloksista ja ymmärtää niiden merkityksen. Vain tällä tavoin potilas voi välttää oireita aiheuttavia allergeeneja. On huomattava, että noin kolmasosa positiivisista allergiatestituloksista ilmaisee pelkkää herkistymistä ilman oireista allergiaa. Vastaavasti 10-15%:lla allergiatesteissä negatiivisista potilaista on oireinen allergia. Allergeenien välttäminen Ruoka-aineet: Ruoka-aineallergian hoidoksi suositellaan kaikkien oireita aiheuttavien aineiden, mutta vain niiden, poistamista ruokavaliosta. Ruokavaliosta ei saa rajata pois ruokia, varsinkaan tärkeitä ravintoaineita, ilman lääkärin tekemää diagnoosia ja suositusta. Oikea diagnoosi on tärkeä vaikeiden allergiareaktioiden välttämiseksi ja myös riittävän monipuolisen ruokavalion varmistamiseksi ja elämänlaadun parantamiseksi. Eläinpöly, siitepöly, pölypunkit ja homesienet: Näiden tavallisten allergeenien välttäminen omassa elinymäristössä voi olla hankalaa. Rakkaasta lemmikkieläimestä voi joutua luopumaan tai pysyttelemään sisätiloissa joinakin päivinä siitepölykaudella. Pölypunkeille altistumista voi vähentää tehokkaasti erikoisvuodevaatteiden avulla. Lääkehoidot Nykyään on saatavilla monia lääkkeitä allergian sekä yleiseen että paikalliseen hoitoon. Käytetyimmät lääkeaineet ovat antihistamiinit, tulehdusta rauhoittavat kortikosteroidit ja keuhkoputkia avaavat lyhyt- ja pitkävaikutteiset beeta2-sympatomimeetit. Anafylaktisen reaktion hoitona on adrenaliinipistos. Anafylaktisen reaktion saaneet tai sellaisen vaarassa olevat voivat saada omaan käyttöönsä autoinjektorin (EpiPen) adrenaliinin annostelemiseksi hätätilanteessa itse. - 12 -
Sekä aikuisen että lapsen astmaa hoidetaan ensisijaisesti astmaattista tulehdusta rauhoittavilla inhaloitavilla kortikosteroideilla, joihin voidaan tarvittaessa liittää pitkävaikutteinen avaava lääke. Astman oireenmukaisena lääkkeenä ja esimerkiksi ennen fyysistä rasitusta käytetään lisäksi keuhkoputkia avaavia lääkkeitä. Siedätyshoito Allergisessa astman, nuhan ja silmätulehduksen hoitoon voidaan antaa myös siedätyshoitoa eli hyposensibilisaatiota. Siedätyshoito on IgE-välitteisen allergian hoitoa ja diagnoosion varmistettava joko ihopistokokeilla tai seerumin IgE-määrityksillä. Siedätyshoitoa voidaan nykyisin antaa kahdessa eri muodossa: pistossiedätyshoitona ja kielenalussiedätyshoitona. Pistossiedätyshoidon aikana käsivarren ihon alle ruiskutetaan allergeenia Sanasto Allergeeni Aine, joka voi aiheuttaa allergisen reaktion. Anafylaktinen sokki Hengenvaarallinen allergiareaktio. Anamneesi Potilaan esitiedot. Atopia Taipumus sairastua IgE-välitteiseen allergiaan. ECP Eosinofiilinen kationinen proteiini. Ekseema Ihottuma. Hyperreaktiviteetti Hengitysteiden yliärtyvyys. IgE Immunoglobuliini E. Vasta-aine, joka tunnistaa allergeenin. Immuunijärjestelmä Elimistön spesifinen puolustusjärjestelmä. Inhaloida Hengittää sisään. Intoleranssi Sietokyvyttömyys. Elimistön poikkeava reaktiotapa jotakin ainetta kohtaan. Allergisessa nuhassa ja silmätulehduksessa käytetään yleensä antihistamiinitabletteja ja paikallisia steroideja. Paikallisesti käytettäviä antihistamiinivalmisteita voidaan annostella tarvittaessa nenä- ja silmäoireissa. Myös lääkehoidon aikana on yritettävä mahdollisuuksien mukaan välttää allergiaa aiheuttavia aineita. noin kerran kuukaudessa enintään kolmen vuoden ajan. Kielenalussiedätyshoidossa potilas itse annostelee allergeenitabletin kielen alle kotona päivittäin. Näin kehittyy sietokyky (toleranssi) allergeenia kohtaan ja oireet lievittyvät tai häviävät jopa kokonaan. Siedätyshoito vaikuttaa allergisen tulehduksen taustalla oleviin immunologisiin perusmekanismeihin ja on siten syyn mukaista parantavaa hoitoa. Konjunktiviitti Silmän sidekalvotulehdus. Prick-testi Ihopistokoe. Proteiini Valkuaisaine. Ristireaktio Reaktio ainetta kohtaan, joka sisältää samaa tai samantyyppistä valkuaisainetta kuin allergeeni. RAST-testi Koe, jossa mitataan allergiavasta-aineita (IgE) verestä. Riniitti, allerginen Allerginen nuha, heinänuha. Riniitti, vasomotorinen Ei-allerginen pitkäaikaisnuha. Toksinen Myrkyllinen. Toleranssi Sietokyky. Urtikaria Nokkosihottuma. - 13 -
Hakusanat A alkoholi 10 allergeeni 4 altistus 4 piilevät 8 välttäminen/ poistaminen 12 allergia atooppinen 4 diagnoosi 10 kehittyminen 4 maitoallergia 7 ruoka-allergia 7 vasta-aineet (IgE) 5 allerginen nuha 4, 6 allerginen reaktio 4 ampiainen 8 anafylaktinen sokki 12 anamneesi, ks. esitiedot 10 antihistamiinit 12 aromaattiset aineet 10 astma 4, 6 atooppinen allergia 4 B beeta2-sympatomimeetit 12 D diagnoosi 10 allergia 11 E ECP, ks. eosinofiilinen kationinen proteiini 6 ekseema 4, 7 elinympäristö 4 eläinpöly 4, 6 eosinofiilinen kationinen proteiini 6 esitiedot 10 F fenyylietyyliamiini 10 H hampurilainen 8 hammastahna 8 hedelmät 8 heinät 9 hengitys 4 vinkuva 6 hengitystieallergeenit 11 hengitystiesairaudet 6 histamiini 10 hoito 12 allergia 12 astma 6 homesienet 4, 6 hunaja 8 hyperreaktiviteetti, ks. yliärtyvyys 6 hyposensibilisaatio, ks. siedätyshoito 13 hyytelöt 8 I ihopistokoe 5, 10 ihoreaktiot 7 ihottuma 4, 5, 7 allergiaoireet 7, 10 ikäryhmät 5 immunoglobuliini E, IgE 5 J jauheliha 8 jogurtti 8 juusto 10 K kaakao 10 kala 10 kananmuna 4, 7 kastanja 9 koivu 9 siitepölyallergia 9 konjunktiviitti, ks. sidekalvotulehdus 6 kortikosteroidit 12 koululaiset 6 L lehmänmaito 4, 9 valkuaisaineet 8 leivinhiiva 8 leivonnaiset 8 lektiinit 10 levitteet 8 lisäaineet 10 luonnonkumi 9 lääkkeet 12 M maissi 10 maito 4, 8 maitoallergia 7 makeiset 8 makkara 10 maksapasteija 8 marmeladi 8 mausteet 8 mehiläinen 8 mehut 10 mysli 8 N nokkosihottuma 7 nuha 4 allerginen 4, 6 kausiluontoinen 6 vasomotorinen 6 ympärivuotinen 6 O oksentelu 8 P pakkausmerkinnät 8 perimä 4 Phadiatop-testi 11 prick-testi, ks. ihopistotesti 10 proteiini, ks. valkuaisaine 8 pujo 9 pähkinät 8, 10 päänsärky 10 pölypunkki 4, 6 vuodevaatteet 12 R RAST 11 ravintoaineet/ruoka-aineet 4, 9 riisi 9 riniitti, ks. nuha 6 ripuli 80 ristireaktio 9 ruoansulatuskanava 4, 5 allergiaoireet 8 ruoka-ainepaneeli 11 S salaattikastike 8 salami 10 serotoniini 10 sianliha 10 sidekalvotulehdus 7 siedätyshoito 13 siemenet 9 sietokyky 13 siitepöly 4, 6, 9 silmät 7 allergiaoireet 7 sorbetti 8 suklaa 10 sulfidit 10 T tartratsiini 10 toleranssi, ks. sietokyky 13 tupakansavu 4 tyramiini 10 V valkuaisaine 8 vasoaktiiviset amiinit 10 vasomotorinen, ks. nuha 6 vasta-aine 5 verikokeet 5 viini 10 viljat 9, 10 virusinfektio 6 Y yliherkkyys 4, 10 yliärtyvyys 6 yskä 6 Ä äidinmaidonkorvikkeet 8 äyriäiset 7, 10 Ö öljyt 10 haihtuvat 10-14 -
Phadia verikokeet allergiaja astmatutkimuksiin ImmunoCAP Phadiatop atopiatesti, joka kertoo, onko potilaalla allerginen reaktiotaipumus. ImmunoCAP fx5 IgE-vasta-aineet tavallisimmille ruoka-aineille (maito, muna, kala, vehnä, soijapapu, maapähkinä). ImmunoCAP Specific IgE vasta-aineet yksittäiselle allergeenille. ImmunoCAP ECP kertoo tulehdussolujen aktivoitumisasteen astman yhteydessä. Kirjallisuus Haahtela-Hannuksela-Mäkelä-Terho (toim.), Allergologia, Kustannus Oy Duodecim. 2007 Internetosoitteita Allergia- ja astmaliitto ARIA Duodecim käypä hoito FILHA GARD GINA Hengitysliitto Heli Phadia www.allergia.com www.whiar.org www.kaypahoito.fi www.filha.fi - www.who.inf/gard/en/index.html www.ginasthma.com www.heli.fi - www.phadia.com - www.immunocapinvitrosight.com Phadia Oy, Rajatorpantie 41 c 01640 Vantaa Puh. (09) 8520 2560 Fax. (09) 8520 2565 www.phadia.com