ALLERGIAT. Tutkiminen ja hoito

Transkriptio

1 ALLERGIAT Tutkiminen ja hoito Hanne Vänskä Opinnäytetyö Saamelaisalueen koulutuskeskus Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

2 SAAMELAISALUEEN KOULUTUSKESKUS TIIVISTELMÄ Tutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja Tekijä/t Hanne Vänskä Työn nimi Allergiat. Tutkiminen ja hoito Päivämäärä ja paikka Ivalo Opinnäytetyöni kertoo yleistä tietoa allergiasta. Aiheita, joita käsittelen ovat allergiatestit, hoitona lääkkeet, siedätyshoito sekä anafylaksia. Valitsin työhöni nämä aihealueet, koska ne ovat tärkeitä tietää hoitotyössä. Työn tavoitteena oli kerätä pieni tietopaketti hoitoalan ammattilaisille ja alalle opiskeleville. Keräsin tietoa kirjoista, lehdistä, internetistä sekä allergia ja astmaliiton esitteistä. Anafylaktinen shokki voi tulla vastaan ketä tahansa. On erityisen tärkeää, että oireet huomataan ajoissa, jotta potilas saisi mahdollisimman pian tarvittavaa hoitoa. Liitteenä anafylaksian aiheuttajat, oireet, hoito ja ensiapu. Avainsanat tutkiminen, allergiatestit, lääkkeet, siedätyshoito ja anafylaksia.

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1 2. ALLERGIAT Allergiat ennen ja nyt Allergiaan liittyviä käsitteitä Siitepölyallergia esimerkkinä 4 4. TUTKIMINEN Ihopistokoe eli Prick-testi Lapputesti eli epikutaanitesti Radio allergo sorbent testi eli RAST-koe Altistuskoe 8 5. HOITONA LÄÄKKEET 9 6. SIEDÄTYSHOITO VOIMAKAS ALLERGIAREAKTIO ELI ANAFYLAKSIA POHDINTA 14 LÄHDELUETTELO 15 Liite 1 16 Liite 2 17 Liite 3 18 Liite 4 19

4 1 1. JOHDANTO Allergiat ovat tänä päivänä erittäin yleisiä. Joka toinen suomalainen kärsii allergisista oireista jossakin elämän vaiheessa. Yleensä allergioita vähätellään, tietämättömyyden vuoksi. Paljon on syntynyt väärinkäsityksiä ja sitä kautta pahaa mieltä. Kuten esimerkiksi lapsenlapset eivät voi yöpyä mummolassa, siellä olevan kissan tai koiran vuoksi. Tietoisuus allergioista maailmansotien jälkeen on huomattavasti parantunut ja tietoa allergioista löytyy paljon. Allergiat ovat lisääntyneet tietoisuuden myötä. Vielä ei ole varmaa tietoa, mikä allergioita aiheuttaa. On todettu, että monet eri tekijät yhdessä lisäävät allergian puhkeamisen riskiä. Tutkijoilla on monia hyviä teorioita, miksi suomalainen kansa on niin allerginen tänä päivänä. Tutustun työssäni tutkijoiden luomiin teorioihin. Käsittelen allergioita yleisesti, mitä allergia on, miten sitä tutkitaan ja miten allergioita hoidetaan. Kiinnostus allergioita kohtaan kasvoi, kun aloin epäillä itselläni olevan allergiaa. Vuosien saatossa olen huomannut erilaisia oireita. Viime keväänä aloin yhdistellä niitä siitepölyallergiaan, jota esiintyy perheessäni. Tietoni allergioista oli hataralla pohjalla ja halusin lisää tietoa aiheesta. Lähihoitajakoulutuksessani allergioiden käsittely jätettiin vähäiseksi, joten ajattelin sen olevan erittäin hyvä opinnäytetyön aihe. Opinnäytetyössäni käytin 2000-luvulla julkaistuja kirjoja, lehtiä ja internet sivustoja, jotta tieto olisi mahdollisimman ajankohtaista. Jokainen meistä tulee kohtaamaan elämässään allergisen henkilön, omassa perheessään, työelämässään tai harrastuksissaan. Opinnäytetyötä tehdessäni, pidin silmällä lähihoitajan työtä ja kokosin työhöni aihealueet, jotka koen tärkeäksi tietää hoitoalalla allergioihin liittyen. Tämä opinnäytetyöni on hyvä tietopaketti terveydenhoitoalalla työskenteleville ja alalle opiskeleville.

5 2 2. ALLERGIAT Allergia johtuu toleranssin eli sietokyvyn heikkenemisestä tai kehittymättömyydestä. Syytä tähän ei tiedetä. Allergiaa on kaikenikäisillä, eniten lapsilla ja nuorilla aikuisilla. Heillä siitepölyallergia on pahimmillaan. Lapsilla esiintyy yleensä yliherkkyydestä johtuvaa ihottumaa, jota aiheuttaa kananmuna, viljat, kasvikset, hedelmät ja vihannekset. Yliherkkyys ilmenee myös vatsaoireina ja ripulina. Lapsen kasvaessa ruoka-allergia yleensä helpottuu, mutta aiheuttajat voivat muuttua. Siitepölystä voi olla haittaa vanhemmallakin iällä. (Allergia ja astmaliiton esite, 2007, 6) Allergiat ennen ja nyt Allergologia on lääketieteessä melko nuori erikoisala. Allergia-käsite otettiin käyttöön vuonna Sana allergia juontuu kreikan kielen sanoista allos (muu, muuttunu, erilainen) ja ergos (työ, toiminta) luvun alussa allergiat olivat harvinaisia. Teollistumisen myötä allergiat ovat lisääntyneet nopeasti väestössä. Allergioista on tullut kansantauti. (Rautio, Helin 2003, 10.) Toisen maailmansodan jälkeen allergiat ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti. Allergioiden lisääntymisen syyt ovat vielä epäselviä, mutta niistä on esitetty erilaisia teorioita. Osan allergioiden yleistymisestä selittää parantunut taudinmääritys eli diagnostiikka. Tietoisuus sairauksista on parantunut. Toisena tärkeänä asiana on kiinnittää huomiota ravintotottumuksiin. Tänä päivänä käytetään paljon valmisruokia, joiden valmistuksessa on käytetty erilaisia lisäaineita ja suojakaasuja. Suomen hygieniataso on huippuluokkaa. Tämä liiallinen hygienisyys ei ole hyväksi elimistön puolustusjärjestelmälle. Ennen elimistön allergiavasta-aineilla (IgE) oli tärkeä tehtävä suojata elimistöä monia lois- ja matotauteja vastaan. Tänä päivänä hyvien rokotusohjelmien ja antibioottihoitojen vuoksi tällaiset viholliset ovat jääneet pois. Elimistöllä ei ole mitään edellä mainittuja haasteita, joten se muodostaa allergiavasta-aineita viattomia hiukkasia, kuten esimerkiksi eläin- ja siitepölyä vastaan. Paljon on puhuttu ilmansaasteiden vaikutuksesta allergioihin. On kuitenkin tutkittu, että sillä ei ole mitään merkitystä allergioiden syntyyn. Huono ilmanlaatu vaivaa jo

6 3 sairastuneita allergikkoja ja astmaatikkoja. Kehitysmaissa allergiat ovat harvinaisia. (Rautio, Helin 2003, ) Tieteellisesti on tutkittu ja voitu todistaa, että tupakansavu on yksi allergiariskiä lisäävä tekijä. Esimerkiksi perheet, joissa vanhemmat tupakoivat, lasten allergisoitumisen riski on kasvanut. Yhteenvetona allergioiden syntymiseen vaikuttaa monet eri tekijät. Allergioiden yleistyminen on suorassa yhteydessä elintason nousuun ja sen tuomiin muutoksiin. (Rautio, Helin 2003, 15.) 2.2. Allergiaan liittyviä käsitteitä Sanaa allergiaa käytetään usein tilanteissa, joissa kysessä on yliherkkyys. Esimerkiksi hajuvesien ja muiden tuoksujen aiheuttamat ärsytysoireet, hengitysteissä. Yliherkkyys on käsite, johon sisältyy allergiat sekä intoleranssit. Intoleranssi tarkoittaa, että henkilö ei siedä tai kestä jotain tiettyä ainetta tai ärsykettä. Taustalla esimerkiksi entsyymin puute. Hyvä esimerkki tästä on laktoosi-intoleranssi. Ihmisen elimistöstä puuttuu laktaasientsyymi joko kokonaan tai sen määrä on vähentynyt. Maitosokeri eli laktaasi ei pilkkoudu, jolloin seurauksena erilaiset vatsavaivat. Atoopikko on henkilö, jolla on allergiseksi todettu sairaus, allerginen nuha, astma tai allerginen (atooppinen) ihottuma. Atopialla tarkoitetaan henkilön periytyvää taipumusta herkistyä tavallisille elinympäristössä esiintyville allergeeneille, kuten esimerkiksi siitepölylle. Aversio tarkoittaa vastenmielisyyttä useimmiten jotakin tiettyä ruoka-ainetta kohtaan. Tämä on yleistä pienillä lapsilla, mutta esiintyy myös aikuisilla. Aversioita ei tule sekoittaa allergiaan. Jos henkilöllä esiintyy oireita, joiden syy on epäselvä tai tutkimatta, on hyvä käyttää kuvauksena yliherkkyyttä. Allergioiden lisääntyessä on ilmennyt uusi ilmiö, multiallergikot. He ovat henkilöitä, jotka ovat herkistyneet monille erilaisille allergeeneille, eli allergiaa aiheuttaville tekijöille. (Rautio, Helin 2003, 14.)

7 Siitepölyallergia esimerkkinä Koivun ja heinien siitepöly ovat yleisimpiä allergian aiheuttajia. Kevätkesällä oireita aiheuttavat lehtipuut, keskikesällä heinäkasvit ja loppukesällä pujo. Allergisen nuhan aiheuttajia ovat pääasiassa tuulipölytteisten kasvien siitepölyt. Siitepölyallergiasta kärsii % suomalaisista ja osa heistä saa oireita myös ruoka-aineista. (Allergia ja astmaliitto.a.) Siitepölyallergiassa oireilu on jaksottaista ja loppuu yleensä siitepölykauden loputtua. Ensisijaisesti oireita on hengitysteissä. Siitepölyallergia saattaa aiheuttaa vesinuhaa, aivastelua, nenän kutinaa ja tukkoisuutta, ärsytysyskää ja astmaoireita. Silmissä oireina voi esiintyä ärsytystä, punoitusta, kutinaa, kirvelyä ja kyynelvuotoa. Voimakas väsymys on mahdollinen. Atooppinen ihottuma saattaa pahentua. (Allergia ja astmaliitto.b.) Siitepölyallergiaan liittyvä ristiinreagointi (esimerkiksi koivun siitepölylle allerginen henkilö saa oireita myös tietyistä kasviksista, hedelmistä ja mausteista.) yleistyy yleensä iän myötä. Juures- ja hedelmäyliherkkyyden oireet voivat olla jaksottaisia ja oireiltaan vaihtelevia. Juuresten ja hedelmien kuoriminen tai peseminen voi aiheuttaa oireita. Syötyinä ne aiheuttavat huulissa, suussa ja nielussa poltetta, kutinaa ja turvotusta, palan tunnetta kurkussa ja äänen käheyttä. Nielun turpoaminen on vaarallinen oire, hengitysvaikeudet ovat mahdollisia. Kutinaa, punoitusta ja turvotusta voi olla silmissäkin. Aivastelu, korvakäytävien kutiaminen, allerginen nuha ja astmaoireet ovat mahdollisia. Vatsakipu, turvotus ja ripuli kuuluvat oireisiin. (Allergia ja astmaliitto.b.) Hedelmien ja juuresten allergisoivaa ominaisuutta vähentää kypsäksi keittäminen ja pakastaminen. Hunajasta, pähkinästä, mantelista, selleristä, palsternakasta ja mausteista allergeenisuus ei häviä millään keinolla. (Allergia ja astmaliitto.b.)

8 5 4. TUTKIMINEN Allergian tutkimisessa tärkeää on potilaan tarkka haastattelu, oirepäiväkirjan pitäminen sekä allergiatestit. Allergian tutkimiseen käytetään neljää eri testiä; Prick-testi, lapputesti, RAST-koe sekä altistuskokeet. Testien vastaukset eivät ole täydellisiä. Esimerkiksi antihistamiinit, masennuslääkkeet ja kortikosteroidit saattavat vaikuttaa testitulokseen antaen virheellisen tuloksen. Allergiatestien tulokset tulkitsee asiantuntija, joka myös tarkastelee oireiden yksityiskohtia, joiden avulla diagnosoidaan mahdollinen allergia. Suurimalle osalle potilaista allergiat diagnosoidaan oikein. Astmaa epäiltäessä tehdään keuhkojen toiminta- ja rasituskokeita. Allergian tutkimisessa on olemassa vaihtoehtoisen lääketieteen testejä, joita vaihtoehtohoitoja antavat asiantuntijat käyttävät, esimerkiksi hiusanalyysi ja pulssitesti. Näitä kokeita ei ole tieteellisesti tutkittu. (Töyry 2007, 58) Sopiva allergiatesti määräytyy allergisen reaktion yksityiskohtien mukaan. Vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi henkilön ikä, missä kehon osassa oireet ilmenevät, mikä on niiden mahdollinen aiheuttaja ja miten vaikea reaktio on. (Töyry 2007, 50) Ihopistokoe eli Prick-testi Ihopistokoe eli Prick-testiä käytetetään nenä- ja silmäoireista kärsivän potilaan tutkimisessa. Ihopistokokeessa allergian aiheuttajaa eli allergeenia tiputetaan pisarana kyynävarren sisäsivun iholle. Pienille lapsille koe tehdään usein selkään. Ihon pintaa rikotaan kevyesti painamalla pisaran kohdalta lansetilla. Lansetti ei ole neula vaan teräväkärkinen esine. Ihopistokoe on kivuton, pikkulapsetkin kestävät testin hyvin. Positiivinen reaktio näkyy vaaleana kohonneena paukamana, jota mahdollisesti kutittaa. Testialuetta ympäröivä iho voi punoittaa. Testitulos arvioidaan 15 minuutin kuluessa. Prick-testi on erittäin turvallinen ja haitalliset vaikutukset ovat harvinaisia. (Helin, Rautio 2004, 42.) Testiaineet ja välineet

9 6 Ihopistokokeen suoritus Kuva positiivisesta ihokoetuloksesta Prick-testi kuvien lähteet. Helin, Rautio 2004,

10 Lapputesti eli epikutaanitesti Lapputesti eli epikutaanitestiä käytetään kun epäillään kosketusallergiaa. Aiheuttajina voivat olla eri metallit (nikkeli, kromi) tai voiteiden ja kosmetiikan ainesosat. Lapputesti tehdään yläselän ihoon. Testaus kestää tavallisesti noin 5-7 päivää. Testiajanjaksona ei saa hikoilla eikä pestä testialuetta. Jos testissä olevan henkilön työ on hikoiluttavaa ja likaista, voidaan hänelle määrätä sairasloma testin ajaksi. Lapputestissä yläaselän ihoon kiinnitetään ihoa ärsyttämättömällä teipillä pieniä testikupuja, joiden alla on erilaisia testattavia aineita. Testikuvut ovat testattavan henkilön ihossa 48 tuntia. Irroituksen yhteydessä erikoislääkäri tarkistaa ensimmäisen kerran testituloksen eli tehdään ensimmäinen testiluku. Testattava henkilö käy vielä toisessa testiluvussa noin kahden vuorokauden kuluttua kupujen irroittamisesta. Riippuen testattavista aineista, testiluku voidaan tehdä eripituisen ajanjakson kuluttua. Joissakin tapauksissa tehdään useampia testilukuja. (Helin, Rautio 2004, 51.) Kuvasarja epikutaanitestauksesta Kuvien lähde. Helin, Rautio, 2004,

11 Radio allergo sorbent testi eli RAST-koe Allergian vasta-aine IgE voidaan määrittää verestä radio allergo sorbent testin eli RASTkokeen avulla. Tällä kokeella todetaan onko koehenkilön elimistö tuottanut kohonneita määriä IgE:tä epäiltyä allergeenia vastaan, esimerkiksi eläinpölyä vastaan. RAST-koetta varten koehenkilöltä otetaan pieni verinäyte käden verisuonista neulalla. Verinäyte analysoidaan erikoislaboratoriossa ja testin tulokset ovat saatavilla muutamassa päivässä. RAST-koetta on hyvä käyttää silloin, kun Prick-testi ei sovellu testattavalle (esimerkiksi pahojen oireiden vuoksi ei voi keskeyttää antihistamiini lääkitystä) tai hänellä on laajalle levinnyt ihottuma tai ekseema eli atooppinen ihottuma (pitkäkestoinen ja toistuva ihotulehdus, joka esiintyy atoopikoilla). (Töyry 2007, ) 4.4. Altistuskoe Altistuskokeella koehenkilö altistetaan tarkoituksella epäillylle allergeenille. Esimerkiksi ruoka-allergiaa epäiltäessä koehenkilön tulee syödä allergeenia. Altistuskoe tehdään varovasti ja kontrolloidusti. Tätä koetta ei tule tehdä henkilölle, joka on saanut kyseisestä allergeenista vakavan allergisen reaktion. Kaksoissokko altistuskokeeksi kutsutaan testiä, jossa käytössä on allergeeni ja lumevalmiste (valmiste ei sisällä vaikuttavaa ainetta). Testissä ideana on se, että kokeen tekijä, sekä koehenkilö eivät tiedä kumpi on kumpi. Näin he eivät saa ennakkokäsityksiä, jotka voisivat vaikuttaa tuloksiin. Kaksoissokko testissä kolmas henkilö tekee valmisteet ja pitää niistä kirjaa. Tätä koetta voidaan käyttää silloin, kun epäillään ruoka-allergiaa, mutta sen aiheuttaja ei ole tiedossa. Esimerkiksi Prick-testi on antanut useita eri positiivisia tuloksia ruoka-aineista ja on jäänyt epäselväksi mitkä aiheuttavat oireita. Kaksoissokkotestin tulokset ovat yleensä hyvin selkeitä ja tarkkoja. Tätä koetta ei tule koskaan tehdä kotona, sillä se voi johtaa vakavaan allergiseen reaktioon. (Töyry 2007, )

12 9 5. HOITONA LÄÄKKEET Allergian ollessa tiedossa, oireita voidaan vähentää välttämällä allergeenia. Esimerkiksi henkilö saa oireita pähkinöistä ja manteleista. Niiden poistaminen ruokavaliosta voi poistaa oireet kokonaan. Jatkuvaa allergialääkitystä ei tarvita. Vaikka allergia pysyisi kurissa elämäntapojen muutoksella, lääkkeitä on hyvä pitää varalta mukana. Allergian ollessa vaikeampi ja monimuotoinen, lääkehoito on välttämätön. Siitepölyallergiaa sairastava henkilö tarvitsee usein lääkehoitoa. Erittäin allergiset henkilöt tarvitsevat allergialääkityksen ympäri vuoden ja lievemmissä allergiatapauksissa vain kausittain. Riippuen, koska oireita aiheuttava kasvi tai puu kukkii ja onko ristiinreagointia ruoka-aineisiin. Vaikka lääkehoito on kehittynyt vuosien saatossa, allergiaan ei ole keksitty parantavaa lääkitystä. Lääkkeet eivät poista allergiaa, mutta helpottavat oireita. Lääkehoidolla saadaan kuriin limakalvojen tulehdukset ja tämä estää allergian pahenemista. Lääkehoito ei kehitä elimistön toleranssia taudinaiheuttajaa vastaan. (Haahtela 2003, 46.) Allergialääkkeet ovat jaettu neljään pääryhmään:oireiden lievittäjät, antihistamiinit, tulehduslääkkeet ja leukotrieenien salpaajat. Oireiden lievittäjiä otetaan välittömästi oireiden ilmaantuessa. Antihistamiinit vähentävät allergisten oireiden voimakkuutta estämällä tulehdussolujen vapauttaman histamiinin vaikutuksia. Tulehduslääkkeet lieventävät tulehduksia estämällä tiettyjen kemikaalien, kuten histamiinin vapautumisen. Leukotrieenien salpaajat ovat uusi lääkkeiden ryhmä, joka on kehitetty erityisesti allergia sairauksia varten. (Töyry 2007, 71.) Kuvan lähde. Helin, Rautio 2004, 42.

13 10 Adrenaliini on luontaisesti elimistössä esiintyvä kemikaali, jota lisämunuainen tuottaa. Adrenaliinilla on monia eri tehtäviä, tärkeimmät allergisen reaktion hoidossa ovat hengitysteiden rentouttaminen ja laajentuneiden pintaverisuonten supistaminen, punoitus lakkaa veren palatessa suuriin suoniin. Samalla ihon turvotus ja kutina vähenevät sekä hengitysteiden limakalvojen turvotus laskee. Ensiaputilanteessa adrenaliini annetaan pistoksena lihakseen, yleensä reiteen. Sairaalassa se voidaan antaa suoraan laskimoverisuoneen. Adrenaliini auttaa nopeasti, mutta vaikutus kestää vain 30 minuuttia, joten toinen annos voi olla tarpeen ennen sairaalahoitoa. Adrenaliiniruiskeen käytön jälkeen on heti hakeuduttava sairaalahoitoon. (Töyry 2007, 76.) EpiPen - adrenaliiniruiskun käyttö: - Poista suojatulppa - Kohdista ruiskun musta pää reiden yläosan ulkosyrjään (vaatteita ei tarvitse riisua, elleivät ne ole erityisen paksuja) - Paina ruisku tukevasti reittä vasten, kunnes kuulet tai tunnet ruiskun laukeavan - Pidä ruiskua paikallaan 10 sekuntia - Ota ruisku pois ja hiero varovasti pistokohtaa - Adrenaliinipistoksen jälkeen hakeudu välittömästi sairaalahoitoon - Mikäli allergiset oireet eivät helpota, ota toinen adrenaliiniannos Kuvan lähde: EpiPen

14 11 6. SIEDÄTYSHOITO Siedätyshoidon tarkoituksena on vähentää potilaan herkkyyttä tietylle allergeenille. Siedätyshoidon tavoitteena on allergisten vaivojen lieventäminen ja estäminen. Oireina ovat silmän sidekalvon tulehdukset, äkillinen allerginen yliherkkyysreaktio ja astman oireet. Siedätyshoidolla pyritään estämään myös allergisen sairauden laajeneminen, ettei allerginen nuha kehittyisi astmaksi tai astma pahenisi. Hoitoa annetaan allergioihin, joiden taustalla on vaikea siitepöly- ja ampiais- tai mehiläisallergiaan liittyvä oireilu. Siedätyshoito on ainut hoitomuoto, jolla allergia voidaan parantaa. Siedätyshoito on sitova monia vuosia kestävä hoitomuoto, joka vaatii motivaatiota. Yleinen hoidon kesto on kolme vuotta, ampiaisallergiassa viisi vuotta. Siedätyshoitoa saavan lapsen tulee olla yli viisivuotias. (Alasimonen 2005, 34.) Siedätyshoidossa allergeeni annetaan yleensä ihon alle, mutta myös suun tai nenän kautta. Pistoshoidon alkuvaiheessa potilaalle annetaan ihon alle 1-2 kertaa viikossa erittäin pieniä määriä allergeenia. Myöhemmin pistoksia annetaan 4-8 viikon välein ja annosta suurennetaan. Siedätyshoitoa annetaan asiantuntevassa paikassa tarkan suunnittelun ja arvioinnin jälkeen. (Alasimonen 2005, 35.) Pistoshoidon etuna on, että tarkoin valitulla potilaalla hoito voi olla erittäin tehokasta. Saavutetut hyödyt hoidon päättymisen jälkeen voivat jatkua pitkään. Pistoshoidossa potilaista noin puolet, alkavat oireilla uudestaan yleensä kahden tai kolmen vuoden sisällä hoidon päättymisestä. Hoidolla voi olla vaarallisia sivuvaikutuksia. Potilas altistetaan allergeeneille, jotka aiheuttavat hänelle allergisia oireita. Allergisen reaktion riski on olemassa. Suurin riski on astmapotilailla, joiden astma ei ole hallinassa. Pistoksen jälkeen potilaan on jäätävä sairaalaan tarkkailtavaksi useammaksi tunniksi. (Töyry 2007, 77.) Suun ja nenän kautta annettava siedätyshoito vaatii suurempia määriä allergeenia. Lisäksi hoito tehoaa hitaammin ja urtikarian eli nokkosihottuman ja angioedeeman riskit ovat suuremmat. Nokkosihottumassa iholla tapahtuu välitön allerginen reaktio, ihoa kutittaa ja siihen nousee paukamia. Myös punaisuutta ja turvotusta esiintyy. Nokkosihottuma voi

15 12 esiintyä kaikkialla vartalolla. Ihottuma on lyhytkestoista ja paranee itsestään. Angioedeema on nokkosihottuman kaltainen reaktio, joka tapahtuu syvemmissä ihon kerroksissa. Kutina on vähäistä tai ei lainkaan. Turvotus voi olla hyvin kivuliasta. Angioedeema esiintyy yleensä kasvoissa ja kielessä. Anafylaksian riski on vähäisempi kuin pistoshoidossa. Suun ja nenän kautta annettava siedätyshoito ei ole yhtä tehokasta kuin pistoshoito. Nähtävästi tämä hoitomuoto antaa vain paikallista hoitoa nenään, joten se auttaa vain allergiseen nuhaan. (Töyry 2007, 77.) Siedätyshoitoa annetaan vaikeaan ampiaisja mehiläisallergiaan. Kuvan lähde. Pilvilampaat Siedätyshoitoa saa, jos taustalla on vaikean siitepölyallergian oireita. Kuvan lähde. Wikimedia

16 13 7. VOIMAKAS ALLERGIAREAKTIO ELI ANAFYLAKSIA Anafylaksia on hengenvaarallinen reaktio, joka voi kehittyä muutamassa minuutissa. Mitä nopeammin oireet tulevat, sitä vaikeampi reaktio on. Ainoa hoitokeino on adrenaliini, joka pystyy pysäyttämään voimakkaan yliherkkyysreaktion. Ampiaisen ja mehiläisen pistot, ruoka-aineiden (esimerkiksi pähkinät, kala, kiivi-hedelmä), lääkepistosten (esimerkiksi penisilliini, siedätyshoito), lateksin ja joskus ruumillisen rasituksen aiheuttamat voimakkaat allergiareaktiot voivat uhata henkeä. Paras ennalta ehkäisy on välttää voimakkaita oireita aiheuttavia allergeeneja. (Haahtela 2003, 242.) Anafylaksiassa oireet vaihtelevat lievistä oireista vaikeisiin. Anafylaktisen reaktion oireita ovat: - kutina: o suussa, nielussa, jalkapohjissa, kämmenissä ja mahdollisesti koko keholla. - punoitus tai laaja-alainen nokkosihottuma keholla. - hengenahdistus ja/tai vinkuva hengitysääni (muistuttaa astmakohtausta) - yleinen huonovointisuus ja voimattomuus - vatsakivut ja oksentelu - turvotus kasvoissa ja raajoissa - kylmänhikisyys ja shokki, jossa verenpaine laskee nopeasti (Allergia ja astmaliitto.c.) Henkilön, jolla on riski saada anfylaktinen reaktio, olisi aina pidettävä adrenaliiniruiskua mukanaan. Adrenaliini on nopea vaikutteinen ja se torjuu niiden kemikaalien vaikutusta, joita vapautuu anafylaktisen reaktion aikana. Se supistaa pieniä verisuonia, stimuloimalla sydäntä sekä nostamalla verenpainetta. On hyvä pitää mukana vähintään kahta ruiskua, sillä ensimmäisen ruiskun vaikutus saattaa loppua, ennen kuin henkilö pääsee sairaalahoitoon. Kahden annoksen turvin henkilöllä on aikaa hakeutua sairaalahoitoon, mutta kolmannestakaan annoksesta ei ole haittaa. Antihistamiinit ja kyypakkauksen kortisonitabletit helpottavat jälkioireita ja nopeuttavat toipumista. (Töyry 2007, 44.)

17 14 8. POHDINTA Opinnäytetyö oli erittäin haastava ja erittäin opettavainen työ kaikin puolin. Motivaatio oli välillä hukassa ja kirjoittaminen tuntui vaikealta, koska en tiennyt tarkalleen mistä ja mitä kirjoittaisin ja miten aloittaisin. Esimerkiksi johdanto oli vaikea kirjoittaa, koska en tiennyt mitä tarkalleen johdanto pitää sisällään ja mitä haluaisin sanoa. Työ oli rajattava ja joskus oli vaikea pysyä rajojen sisäpuolella, koska tietoa löytyi paljon. Mitä enemmän luin tietoa ja syvennyin aiheeseen, sitä enemmän olisin voinut kirjoittaa. Allergiat ovat mielenkiintoinen aihe ja erittäin laaja. Omakohtaiset kokemukset ja tietämättömyys herättivät mielenkiintoni aihetta kohtaan. Työtä tehdessäni olen saanut paljon tietoa allergioista ja asenteeni allergikkoja kohtaan on muuttunut. Ennen saatoin vähätellä allergioita, mutta työtä tehdessäni ymmärsin, ettei allergioiden kanssa tule leikkiä. Vakava allerginen reaktio voi johtaa hoitamattomana jopa kuolemaan. Oppimiskokemuksena työ oli haastava. Työssä oli todella vapaat kädet. Ei ollut valmista runkoa, joten työ piti alusta loppuun suunnitella ja toteuttaa täysin itse. Tarkoin piti valita mitä aihealueita valitsin, esimerkiksi tutkiminen, hoitona lääkkeet, siedätyshoito. Työtä tehdessä tuli kerrattua tekstinkäsittelyä, se taito ei mene koskaan hukkaan. Opinnäytetyöstäni tuli kaunis kokonaisuus. Teksti on selkeää ja helppolukuista ja kuvat tuovat elämää tekstiin. Olen ylpeä työstäni.

18 15 LÄHDELUETTELO Allergia ja astmaliitto.a. Tietoa allergiasta. Siitepölyallergia. [ Luettu Allergia ja astmaliitto.b. Tietoa allergiasta. Siitepölyallergia. Oireet ja ristiinreagointi. [ Luettu Allergia ja astmaliitto.c. Tietoa allergiasta. Anafylaksia. [ Luettu Alasimonen, Paula Arki ja Allergiat. Perhemediat Oy. Coronaria. Tarvekauppa. Pakettitarjoukset. Muut tuotepaketit. Ensiapupaketti. Tuotetiedot. [ EpiPen. Click here. Which EpiPen. [ CTID=A2FC31ED-DFE6-43B3-83B4C0ACADC5B807&minisite=2] Luettu Finlex. Lainsäädäntö. Ajantasainen lainsäädäntö /182. [ Luettu Haahtela, Tari Allergian ABC. Karisto Oy. Hämeenlinna. Helin, Timo-Rautio Hanna Kutittaa, yskittää, aivastuttaa. WSOY. Porvoo. Kansilehden kuva. [ Lielahden Apteekki. [ Luettu Mespakka. Kuvia. Hallapurolta. Kimalaisen lento. [ Luettu Oikonen, Mervi Paras ensiapu on kännykkä ja 112. Allergia & Astma. 2, 33. Pilvilampaat. Maatias-kotieläimet. Pohjolan mehiläinen. [ Luettu Töyry, Jari Allergiat. Oy Unipress Ab. Painettu EU:ssa. Hieskoivu. Wikipedia. Hae hieskoivu. Luettu [

19 16 Liite 1 Anafylaksian aiheuttajat: Hyönteisten pistot ja puremat Meduusat ja muut myrkylliset merieläimet lämpimissä merissä Ruoka-aineet esim. Pähkinä, selleri, kala Lääkkeet esim. Antibiootit Lateksi eli luonnonkumi Joskus ruumiillinen rasitus Kuvan lähde:lielahden Apteekki Kuvan lähde: Mespakka.2008.

20 17 Anafylaktisen shokin oireet: Liite 2 Kutina; o o o o o nielussa suussa jalkapohjissa kämmenissä mahdollisesti koko keholla Punoitus tai laaja-alainen nokkosihottuma Hengenahdistus Vinkuva hengitysääni (muistuttaa astmakohtausta) Yleinen huonovointisuus ja voimattomuus Vatsakivut ja oksentelu Turvotus kasvoissa ja raajoissa Kylmänhikisyys, shokki Kuvan lähde: Finlex. 2008

21 18 Liite 3 Toiminta alkutilanteessa: Soita heti hätänumeroon. Tilanne vaatii ensihoitajien antamaa lääkkeellistä ensihoitoa ja lääkärin valvontaa. Jos et saa yhteyttä ja EpiPen (adrenaliini-injektioruiske) ei ole saatavilla, evakuoi potilas lähimpään hoitolaitokseen kiireellisesti. Ensiapu: Havainnoi ja varmista oma turvallisuutesi ennen toimintaa. Hälytä apua. Avaa tajuttoman ilmatiet ja laita tajuton kylkiasentoon. Tarvittaessa aloita elottomaksi menneen elvytys. Laita hengitysvaikeuksista kärsivä etukumaraan istuvaan asentoon Anna happea, jos saatavilla Pistä EpiPen adrenaliini-injektio reisilihakseen Poista aiheuttaja (pinseteillä ampiaisen pistin pois, kumisukellusmaski tai kumihanskat) Neutralisoi meduusan nystyjen myrkky viinietikalla tai +40 C vedellä Anna suun kautta kortisonia (pakkauksen ohjeen mukaan, jos ei oksenna ja on tajuissaan)

22 19 Anafylaktisen reaktion hoito: Liite 4 kertakäyttöinen, reseptillä saatava adrenaliiniruiske EpiPen Anna ruiske välittömästi oireiden alettua Pistä reisilihakseen vaikka vaatteen läpi Pistoksen jälkeen sairaalaan jatkotoimenpiteitä varten Jos ruisketta ei ole saatavilla, tilaa välittömästi ambulanssi Kuvan lähde: coronaria 2008.