PIEKSÄMÄEN KESKUSTA-ALUEEN STRATEGINEN OSAYLEISKAAVA YHTEENVETO TYÖPAJATILAISUUDESTA 22.4.2013



Samankaltaiset tiedostot
ANOLAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

Pieksämäen strateginen OYK. Kehityssuuntia

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ

RAKENNEMALLIEN VERTAILU

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille

KAAVOITUKSEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET IISALMEN KAUPUNGISSA

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen /

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

Ristijärven kuntastrategia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva Nettikyselyn tuloksia

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

Kuva: Riitta Yrjänheikki. Ylitornion maankäyttöstrategia Yhdistelmämalli

HELSINGIN YLEISKAAVA

Keskustan kehittyminen on Jämsän menestymisen avainkysymys. Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA 2040

IISALMEN YLEISKAAVA strateginen

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

Paikkatietokyselyn ja Morjens Loviisa mobiilisovelluksen kyselyn tulokset. Valkon ja sen lähialueiden osayleiskaavan rakennemallit

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LUONNONMAAN VISIO 2070

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula

Y4 LIEVIÖ-PAUNI MAASEUTUALUEIDEN ASUKASKYSELYN ( ) VASTAUKSET, MONIVALINTAKYSYMYKSET

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen

KARHULAN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Y25 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Keskustavisio 2035 Työpaja 1 Tavoiteasettelu Raatihuoneen juhlasali Ke klo 18:30-21

RAKENNEMALLIN SISÄLTÖ TEEMOITTAIN

ALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava

ALUEELLINEN VETOVOIMA

LAHDEN YLEISKAAVA Kaupan tarpeet ja mitoitus. Maakuntakaavan kaupan ryhmä P H Liitto. Veli Pekka Toivonen

Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille

KAUHAVAN KAUPUNGIN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA. Tulevaisuusmallin kartat

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

LOVIISAN KAUPUNKI ITÄRANNAN KEHITTÄMINEN KYSELYN TULOKSET

ITÄ SUOMEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄPÄIVÄT 2014 MIKKELI

Vantaan yleiskaavan kehityskohteet / Mari Siivola

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata?

Yleiskaava Yleiskaavan yleisötilaisuus Vimmassa / Andrei Panschin

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Inkoo

Kaavoitus ja maaseudun kehittäminen

TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN

Alueelle suunnitellaan käyttöä yleisten rakennusten korttelialueena, jonne voidaan sijoittaa kunnan palveluita.

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA MARKUS HYTÖNEN

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke

Rakennemallin laatijan vastineet Laukaan kunnan maankäytön rakennemalliehdotukseen

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

ruskotunturi Ruskotunturi nousee noin noin 7 kilomet- päähän päähän Oulun ydinkeskustasta, Monitoimikeskus OuluZone sijaitsee sijaitsee

SASI-MAHNALA-LAITILA-METSÄKULMA OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUTYÖPAJAT KYLILLÄ

Kooste yleisötilaisuudesta

SIIKAJOEN KUNTA Ruukin asemanseudun osayleiskaavan uudistaminen

Rakennesuunnitelma 2040

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI KAAVOITUSOHJELMA

Tiivistämällä tehokkuutta ja taloutta. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula

LIITE 1a. Suunnittelu

Asumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari Osmo Soininvaara

Nurmijärven kuntastrategia Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JOENSUUN TÄYDENNYSRAKENTAMISOHJELMA KYSELYN TULOKSET

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 32/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 7174/ /2016

SIIKAISTEN KUNTA SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MAKKARAJÄRVI

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Yleiskaavoituksen työohjelma

LIITE 12 YLIHÄRMÄN OYK ASUKASKYSELY VASTAUSTEN YHTEENVETO

Laukaan kunnan Rakennemalli

TOIMIVA INFRA JA YMPÄRISTÖ. Kaupunkiympäristötoimialan keskeiset palvelut

Niskanperän rakennemallit

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Tulevaisuuden Tuusula kyselyn raportti

PYHÄJOEN MAANKÄYTTÖSTRATEGIA JA MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA, päivitys

SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

kansi Luku 19 Kaavoituksella ohjataan kaikkea rakentamista KM Suomi Luku 19

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2018

Ruoveden kuntastrategia 2021

Liittyminen laajempaan kontekstiin

Penttilänrannan suunnittelupolku Juha-Pekka Vartiainen

Rovaniemen kaupunki Asemakaava ja asemakaavan muutos 20. kaupunginosa, Pohtimolampi Korttelit 46 ja 47 sekä virkistysalueet

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Loimaan strategia , Tulevaisuus-/strategiatyöryhmä Tuuli Tarukannel

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017

Kaupunkisuunnitteluvirasto ja ikääntyneet

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

VITAPOLIS. Alue- ja hankekehityssuunnitelma

Rakennusliitto ry:n liittokokousvaalit 2011 Tulos vertailulukujärjestyksessä vaaliliitoittain

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Kirkonseudun asemakaavan muutos Asuntila, Idäntie, osa korttelista 487. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Transkriptio:

PIEKSÄMÄEN KESKUSTA-ALUEEN STRATEGINEN OSAYLEISKAAVA YHTEENVETO TYÖPAJATILAISUUDESTA 22.4.2013

TYÖPAJAN TAVOITTEET Osana Pieksämäen strategisen osayleiskaavan laatimista järjestettiin työpaja alueen asukkaiden ja yhdistysten ja järjestöjen edustajille. Työpajan tavoitteena oli Alueella toimivien ja asuvien tiedottaminen Alueella toimivien ja asuvien näkemysten selvittäminen Ideoiden saaminen suunnittelutyötä varten Työpajassa tuotetut kirjalliset ja visuaaliset materiaalit on koottu tähän muistioksi. Näitä työpajan tuloksia hyödynnetään strategisen osayleiskaavan laadinnassa. Kaavoitusprosessin laajempana tavoitteena on tehdä työtä vuorovaikutteisesti, jotta ratkaisusta saataisiin sellainen, johon mahdollisimman moni pieksämäkeläinen voisi sitoutua ja joka kasvattaisi alueen vetovoimaa ja elinvoimaisuutta

TYÖPAJATILAISUUDEN KULKU Työpajassa esiteltiin lyhyesti kaavahanke. Esittelyn jälkeen pohdittiin Pieksämäen nykytilaa, vetovoimatekijöitä sekä kehitettäviä asioita ja tutkittiin vaihtoehtoisia visioita. Tämän jälkeen otettiin ryhmissä kantaa konsultin laatimiin luonnoksiin maankäytön painopisteistä ja laadittiin ehdotus tulevasta maankäytöstä. Tilaisuuteen osallistui 32 asukkaiden, yhdistysten ja järjestöjen edustajaa. Seuraavilla sivuilla on esitetty yhteenveto työpajan tuloksista. Klo 17.00 Tilaisuuden avaus, Pekka Häkkinen Klo 17.10 Hankkeen esittely, Kirsikka Siik ja Petteri Laamanen Klo 17.40 Työpajaohjeistus, Seela Sinisalo Klo 17.45 Työpajatyöskentelyä Klo 19.20 Loppuyhteenveto Tilaisuus päättyi klo 20

AIHE 1 NYKYTILA JA VETOVOIMA Työpajan alussa pohdittiin yhteisesti mikä Pieksämäen alueen nykytilanteessa on hyvää ja mitä asioita olisi tärkeää kehittää, jotta eri väestö- ja toimijaryhmät viihtyisivät alueella entistä paremmin ja alue olisi myös uusille toimijoille ja väestöryhmille vetovoimainen. Seuraaville sivuille on koottu yhteenveto asioista, jotka eri ryhmien näkökulmasta ovat hyviä nykytilanteessa sekä asioita, joiden kehittäminen tai turvaaminen olisi eri ryhmien näkökulmasta tärkeää.

AIHE 1 NYKYTILA JA VETOVOIMA YRITTÄJÄT Hyvä sijainti, noin 500 000 asukasta 100km sisällä Helppo tulla, alhaisen kynnyksen yrityspalvelut Liikenneyhteydet, rautatie, asema ja liikenteen kehittäminen Tietoliikenne Tonttitarjonta (riittävästi, sopivia, riittävän väljä kaava) Tyhjät kiinteistöt, joissa kustannustaso valtakunnallinen, nyt huono tilanne Matkailun kehittäminen, pienten matkailunähtävyyksien tuotteistaminen

AIHE 1 NYKYTILA JA VETOVOIMA OPISKELIJAT Monipuoliset opiskelumahdollisuudet ja opiskelupaikkoja lisää Oppilaitosten laatu, olisi kehitettävä Edulliset lyhytaikaiset asunnot, olisi kehitettävä Yhteistyö yrittäjien kanssa, olisi kehitettävä Harrastus- ja liikuntapaikat, olisi kehitettävä

AIHE 1 NYKYTILA JA VETOVOIMA LAPSIPERHEET Nyt jo hyvät liikenneyhteydet isovanhempien luo Turvallinen luonto Rannat Päivähoito ja muut palvelut, Edulliset elinkustannukset Hyvät palvelut ja lähikoulut

AIHE 1 NYKYTILA JA VETOVOIMA ASUKKAAT Asukkaat (Asunnot, palvelut, toimeentulo) Viihtyisät ja turvalliset asuinalueet Tiivis keskusta ja väljät omakotialueet Lyhyet etäisyydet Lähipalvelut ja nykyaikaiset palvelut, myös vanhuspalvelut Kulttuuri, harrastukset, tapahtumat Esteetön kaupunki

AIHE 1 NYKYTILA JA VETOVOIMA TYÖIKÄISET Uusien asukkaiden kotouttaminen Kyläillat yms. Toiminta Työpaikat Vapaa-ajan harrastusmahdollisuudet ja virikkeet Luonto Hyvät päivittäispalvelut Liikenneyhteydet (esim. pendelöijät huomioitava) Edulliset elinkustannukset

AIHE 1 NYKYTILA JA VETOVOIMA MUUT Majoituskapasiteetti ja majoituspalvelut paremmalle tasolle, panostus matkailuun Kahviloita ja ravintoloita kehitettävä Yleisilmeen kohottaminen Urheilu ja virkistys Urheilijoille monitoimihalli Tenniskentät 4 kpl Jääkiekkokaukalo Hiekanpäähän Hiihtolatuja teiden ja ratojen yli

AIHE 2 VISUAALINEN VISIOINTI Työpajan osallistujat äänestivät erilaisia visiokuvia. Kuviin oli koottu esimerkkejä mm. eri tyyppisistä keskusta-alueiden ja rantaalueiden käytön ratkaisuista. Tarkoituksena oli kerätä ideoita siihen minkä tyyppisiä ratkaisuja voitaisiin ottaa osaksi Pieksämäen keskustan strategisen osayleiskaavan suunnitteluun. Kukin osallistuja voi antaa viisi kielteistä ja viisi myönteistä ääntä. Halutessaan samalle kuvalle sai antaa useita ääniä. Seuraaville sivuille on koottu yhteenveto äänestyksen tuloksista ja keskeisistä perusteista sille, mitkä asiat kuvissa esitetyissä ratkaisuissa on nähty myönteisinä ja mitkä kielteisinä.

RANTOJEN LUONNE VISIOKUVA 1 4 15 Vesi, kallio, mökki, ranta Huonokuntoinen laituri Lomarakennus huonolla sijainnilla, paikka ei sovi rakentamiselle ja rakennus näkyy liian kauas

RANTOJEN LUONNE VISIOKUVA 2 18 2 Söpö poika, kuva kuvaa hyvin Pieksämäkeä

19 Rahaa ja varakkuutta, nuorten harrastus- tai oleskelupaikka, harrastusten kirjo, vapaus 4 Vaarallinen paikka, kaide RANTOJEN LUONNE VISIOKUVA 3

RANTOJEN LUONNE VISIOKUVA 5 4 13 Satama, omat venepaikat, moderni miellyttää silmää, houkuttaisi ympäristönä lapsiperheitä; venepaikkoja esim. Kaupungintalon rantaan; osakemuotoinen pientalorakentaminen kohtuulliset kustannukset Tiiviisti rakennettu alue voisi olla keskustassa, ympärillä säilyisi siten enemmän vihreää Karmeat värit, rakentaminen ei sovellu ympäröivään luontoon; rakennusten samankaltaisuus, mielikuvituksettomuus, liian tiivistä Tämän tyyppinen rakentaminen vierasta Pieksämäen alueelle

RANTOJEN LUONNE VISIOKUVA 6 6 9 Veneet, Katukahvila sopisi tähän Rakennusten tyyli ei sovi Pieksämäelle

RANTOJEN LUONNE JA ASUMINEN VISIOKUVA 7 11 11 Rantarakentaminen, ranta yhteisessä käytössä, kävelytie rannalla Liian korkea rakennus

ASUMINEN VISIOKUVA 8 12 0 Perinteinen, tuttu, luonto, luontomatkailu

ASUMINEN VISIOKUVA 9 0 35 Ei kaipaa selityksiä

KESKUSTA VISIOKUVA 10 0 28 tätä meillä on ja tästä juuri halutaan eroon ; ei ole ihmisiä, autojen alue

KESKUSTA VISIOKUVA 11 8 1 Ihmisiä, kauniita vanhoja rakennuksia, tiivis keskusta

KESKUSTA VISIOKUVA 12 6 12 Työmatkaliikenne tai paljon nuoria Pyöräparkki sotkuinen ja liian iso Rauhaton tunnelma

KESKUSTA VISIOKUVA 13 13 0 Lapsia, nuoria, vapautta, nurmikkoa saa tallata, hoidettu kukkaryhmä

KESKUSTA VISIOKUVA 14 18 0 Istuinpaikat, istutukset, puut kävelykadulla

KESKUSTA VISIOKUVA 15 10 5 Puut, kävely-ympäristö Rakennusten muuri on liian tiivis

KESKUSTA VISIOKUVA 16 3 2 Kiva muualla, mutta ei tunnu omalta tänne vieras

KESKUSTA VISIOKUVA 17 11 0 Perinteinen miljöö, kävely, kulttuuriperintö, puurakentaminen

KESKUSTA/TAAJAMA VISIOKUVA 18 12 6 Luontoa, luonto lähellä keskustaa, lähiruokatuotanto Luonto voi olla matkailun valtti! Ei rakennuksia eikä ihmisiä

AIHE 3 KONSULTIN EHDOTUKSET MAANKÄYTÖN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEIKSI Strategisen kaavan tarkoituksena on suunnitella maankäyttöä yleispiirteisesti. Suunnittelu tarkentuu myöhemmin esimerkiksi asemakaavatasolla Konsultti oli laatinut kolme erilaista ehdotusta maankäytön kehittämisen painopisteiksi. Osallistujat kommentoivat ehdotuksia ryhmissä. Seuraaville sivuille on koottu yhteenveto ryhmien kommenteista. Kunkin ryhmän kommentit on merkitty eri väreillä.

3A KOSNULTIN EHDOTUS VE 1 HYVÄÄ HUONOA Asiakaskeskittymä/Palvelukeskittymä Vähemmän liikkumista Rantapuisto keskustaan yhteiseen käyttöön Yksi keskusta! Eteläpuolikin kehittyy, ei unohdeta vaikkei tullut kauppakeskusta Kukkaronmäki- Kiiharojärvi hyvää aluetta rakentamiselle, samoin Tahiniemi. Asumiselle vai matkailulle? Teollisuus voi olla hieman etäämpänä Naapurien palvelut? Kuihtuuko? Liian pieni alue kehittämisen painopistealueeksi (kaupunki kasvaa enemmän) Naarajärvi tuhlattu, se on lapsille hyvä alue Pieksäjärven rannat vaativat maansiirtoja, ovat mutelikkoa Kaupunki laajenee liian suureksi Eteläosan keskittymä heikentäisi keskustan elinvoimaa Kaikki infra olisi rakennettava eteläosaan Yksi elinvoimainen keskusta Tukee aseman keskeisyyttä ja sen ympärillä olevaa tulevaa toimintaa Yleistä: Rannat yhteisinä. Elämänkaarikeskus on huono idea. Iso Pappila kaukolämmön piiriin

3A KONSULTIN EHDOTUS VE 2 HYVÄÄ HUONOA Infran tasapuolinen kehittäminen koko alueella Palvelut laajemmalla alueella Palveluiden pitää säilyä Naarajärvellä Valmiit teollisuusalueet (tuotantokeskittymät) Palvelee kestävää kehitystä Pullonkaula kahden keskuksen välillä saadaan pois Luonteva jatke keskustalle ja yhdyskuntarakenteen kehittymiselle Yksi ISO keskusta muodostuu nykyisten kahden yhdistelmästä Tilaa luonnolle Taajamat yhdistyvät yhdeksi Liikkuminen onnistuu joukko- ja kevytliikenteellä Palvelee parhaiten senioriväestöä Tukeutuu nykyiseen rakenteeseen Keskustamainen ilme koko akselilla Pieksämäki- Naarajärvi Laadukkaat, väljät asuinalueet ja tarvittavat palvelut (keskustassa laajemmat) Kahden keskustan mallissa oltava ydinkeskus (ei kilpailua) Ei riitä volyymi kahden keskuksen kehittämiseen Huomioitava viheralueet asuinalueiden sisällä Huomioita liikenneympyrät, että matkailijat eivät aja ohi Vaarana palvelujen kuihtuminen Sisäisen liikenteen järjestäminen?

3A KOSNULTIN EHDOTUS VE 3 HYVÄÄ HUONOA Anola mukana rakenteessa, hyvät yhteydet Lapsiperheet, asuinpaikat harrastuspaikkojen lähellä Anola lähellä keskustaa Isot risteysalueet eivät ole mukana Huonot maapohjat Anolan suunnalla Anola kaukana Osaksi rantoja omarantaiseen rakentamiseen varsinkin etäämmällä keskustasta Nykyiset keskustat ydinalueena Kallis rakentaa, huonoa maata Anolan suunnan luontoarvot menetetään Oma matkailu luontopalvelujen alue Rannat mieluummin yhteiskäytössä, riittävästi virkistysaluetta lähellä keskustaa (2km) Anola keinotekoinen liitännäinen ei liity luontaisesti keskustaan - etäisyydet

AIHE 3B OSALLISTUJIEN EHDOTUKSET STRATEGISEEN KAAVAAN Ryhmät laativat omat ehdotuksensa strategiseksi yleiskaavaksi. Tavoitteena oli saada uusia ja rohkeita ideoita siitä miten ja missä maankäyttöä voitaisiin kehittää. Luonnoksissa pyydettiin huomioimaan esimerkiksi seuraavia näkökulmia: Rannat yksityiseen vai yleiseen käyttöön? Yksi vai kaksi keskustaa? Liikenneyhteydet? Asuinviihtyvyys, virkistyskäyttö? Työpaikka-alueet ja yritystoiminnan alueet?

RYHMÄ 1 Keskeiset ehdotukset: Tiivis, kehittyvä asemakeskus Rantarakentaminen, keskustaasumista vetovoimaisille paikoille Matkailua Tahinniemeen Yhteystarpeet (liikenteen sujuvuus, osa keskustan kehittymistä) Teollisuus laajenee etelään

RYHMÄ 2 Keskeiset ehdotukset: Kaksi keskusta-aluetta Asumista pääosin keskustan ulkopuolelle - rannoille (mm. Tahinniemi, Kukkarojärvi..) Keskustassa rantametsät säilyvät viheralueina Tuulivoimaa Seppälänmäen pohjoisrinteelle Matkailuelinkeinoa ydinkeskustaan ja taajamaalueen reunamille

RYHMÄ 3 Keskeiset ehdotukset: Kaksi keskusta-aluetta Teollisuus osana muuta kaupunkirakennetta, toiminnan kehittyminen/ laajeneminen nykyalueilla Valtatien 23 yhteyteen kaupan ja palvelujen toimintoja Matkailuelinkeinon merkittävä rooli vesistöjen, hyvien kulkuyhteyksien läheisyyteen Omarantaiset tontit Vangasjärvi, Ala-Siili

RYHMÄ 4 Keskeiset ehdotukset: Autoton alue keskustaan Tahiniemeen matkailukohde (kylpylä?), jonne resiinayhteys Kelluvia senioriasuntoja Kaupunkimaisesti rakennettu Länsiväylä Lentoyhteydet, isompi lentokenttä Nykyisten asuinalueiden (vähäiset) laajennukset ranta-alueilla Pappilan alue kulttuurialueena

TYÖPAJAN OSALLISTUJAT Ryhmä1 Vetäjä: Petteri Laamanen Ryhmä2 Vetäjä: Pekka Häkkinen Ryhmä3 Vetäjä: Anssi Tarkiainen Ryhmä4 Vetäjä: Kirsikka Siik Pertti Kumpulainen, Vammaisneuvosto Juhani Jäppinen, Vammaisneuvosto Risto Setälä, Vammaisneuvosto Tuija Rossi, Vammaisneuvosto Hanna Kakriainen, Keski-Savon ympäristötoimi Ari Haikarainen, Pieksämäen Vesi Karita Krooks, Keski-Savon ympäristötoimi Mirja Loponen, Tekninen lautakunta Ari Kekäläinen, Perusturvalautakunta Marko Lyyra, Vapaa-aikalautakunta Jouni Vironen, Rakennuslautakunta Mikko Laakso, Kaupunginhallitus Pekka Lipsanen, Oyk:n ohjausryhmä Tapani Mähönen, Tekninen toimi Pauli Hellberg, Pieksämäen yrittäjät Edustaja 1 Pieksämäen yrittäjänaiset Johanna Suhonen, Pieksämäen Nuorkauppakamari Edustaja 2 Pieksämäen yrittäjänaiset Peter Hartwig Pieksämäen kylät Ilkka Seppä, Iso-Pappilan tukiyhdistys Niilo Hämäläinen, Pieksämäen pienkiinteistöyhdistys Ulla Huttunen, Pieksämäki-Seura Tuula Vuori Tahiniemen päiväkoti Heikki Häkkinen Pieksämäen kylät Hannu Holm Tenni-70 ry Raimo Piilo Pieksämäen kylät Jari Honkanen Pieksämäen Seudun Liikunta Anne-Mari Tarvonen Etelä-Savon Näkövammaiset Eila Parkkonen, Vammaisneuvosto Mika Jormakka Pieksämäen Pallo-Sepot Sanna Turunen Savon Voima Oy Tapio Turunen Pieksämäki