Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL



Samankaltaiset tiedostot
Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus MAAMU

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL

European Migration Network VI National Finnish Seminar

Työ- ja toimintakyky. Kehittämispäällikkö Päivi Sainio, THL

Mielenterveys ja syrjintäkokemukset. Erikoistutkija Anu Castaneda, THL

Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointitutkimus MAAMU: Esittelyä ja alustavia tuloksia

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting Kirsi Yli-Kaitala

Maahanmuuttajien terveys, hyvinvointi ja palvelut Suomessa

Perheen merkitys maahanmuuttajien hyvinvoinnissa ja kotoutumisessa

3. Verenpaine 1. / 2. /

MAAHANMUUTTAJIEN MIELENTERVEYS SUOMESSA. Suomalainen Tiedeakatemia, Nuorten Akatemiaklubi

Ulkomaalaistaustaisten seksuaali- ja lisääntymisterveys (SELI) ja -palvelut

Seuranta- ja loppukysely

Terveelliset elämäntavat

Hiv-tartunnan vaikutus somalialaisja venäläistaustaisten maahanmuuttajien terveys- ja palvelukokemuksiin

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö

Erityiskysymyksiä monikulttuuristen perheiden kohtaamiseen ja tukemiseen

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

HELSINKILÄISTEN AIKUISTEN KOETTU TERVEYS JA ELINTAVAT

Yksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

VÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät Lihavuus kansanterveyden haasteena

Sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot Suomessa

Lataa Liikuntalääketiede. Lataa

Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän päihdetyönlaki ja toimintaohjelma tutuksi - tilaisuus

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Lataa Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi. Lataa

Maahanmuuttajaväestön toimintakyky ja kuntoutuspalveluiden käyttö

Sosiodemografiset tekijät ja elinolot. Erikoistutkija Timo Kauppinen, THL

Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) Etelä-Pohjanmaa 2013

SISÄILMAAN LIITETTY OIREILU JA LÄÄKÄRISSÄKÄYNNIT SUOMESSA

Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet)

Alueelliset erot nuorten aikuisten terveydessä ja elintavoissa Suomessa ATH-tutkimuksen tuloksia

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen

Preconception Health ja nuorten seli-asenteet

TERVEYS JA TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN SEKÄ NIIDEN MUUTOKSET KAINUUSSA VUOSINA 1996 JA 1999

B4.001 HIV-testauksen soveltuvuus maahanmuuttajien terveystutkimuksen yhteyteen

Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa. Professori Tiina Laatikainen

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste

Valtakunnallisia ATH-tutkimustuloksia sote-alueiden välisistä eroista terveydessä ja sote-palvelujen saamisessa

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Seurantaindikaattorit

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

PYLL-seminaari Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan

Terveys tutkimus ja sen päätulokset

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille Tunne ja Turvataitojen kannalta

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS

WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa

Suomessa asuvien venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisten ruokatottumukset

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS

Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Terveys Elintavat

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu?

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla Jukka Murto

MITÄ NUORILLE KUULUU? NUORTEN HYVINVOINTI KOHORTTI TUTKIMUKSEN MUKAAN MIKA GISSLER, TUTKIMUSPROFESSORI, THL. 4.2.

ROMANIEN HYVINVOINTITUTKIMUS: tutkimuksen sisältö ja tutkimusryhmä. Seppo Koskinen ja työryhmä

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Kuntien HYTE -toiminnan keskeisiä haasteita ja kehittämisen alueita

Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille

FINSOTE- TULOKSIA MAAKUNNITTAIN

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti

Maahanmuuttajien kansanterveysongelmat

Maksakokeiden viiterajat

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

IÄKKÄIDEN TOIMINTAKYKY

Sairauksien ehkäisyn strategiat

Miten vaikuttaa maahanmuuttajien terveyteen ja hyvinvointiin? SOTERKOn tutkimuspäivä: Vaikuttavuus: Yksilöön vai yhteisöön?

Miten elämänhallintaa voi mitata?

ATH laajeni kansalliseksi vuosina

SUOMALAINEN HYVINVOINTI NYT FINTERVEYS 2017

Heinävaaran koulu (vnnm)

Karhunmäen koulu (hdfq)

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Pakolaisten mielenterveyden tukeminen. PALOMA-käsikirja Espoo Satu Jokela

Työelämän ulkopuolella olevien osallisuus ja hyvinvointi kyselytutkimuksen tuloksia

Minkä sairauden, vamman tai oireen takia olet tai olet ollut työkyvyttömyyseläkkeellä? Kauanko olit Mitä hoitoa sait ja mikä oli

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua

Lihavuus ja liitännäissairaudet

Maahanmuuttajan. Johanna Tapper Osastonlääkäri Kätilöopiston sairaala

Lasten terveys- ja hyvinvointierot Asiantuntija Päivi Mäki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten DIABETEKSEN EHKÄISYTUTKIMUS. Uudet pohjoismaiset ravintosuositukset, luonnos 2012

Turvallisuuden ja hyvinvoinnin erot maalla ja kaupungissa - ATH-tutkimuksen tuloksia, Kaupunki-maaseutu -luokitus

TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta

Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku

Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys maakunnissa

Väestön hoitotarpeiden ennustaminen Terveyderihuollon ikävakioitu kustannusvertailu

Transkriptio:

Terveydentila ja riskitekijät Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL

Koettu terveys ja pitkäaikaissairastavuus Somalialaistaustaiset, etenkin miehet, kokivat terveytensä erityisen hyväksi ja he raportoivat vähemmän pitkäaikaissairauksia. Kurdi- ja venäläistaustaisten naisten koettu terveys oli selvästi huonompi kuin muissa ryhmissä. Venäläistaustaiset naiset myös raportoivat enemmän työ- tai toimintakykyä heikentäviä pitkäaikaissairauksia kuin koko väestö. Maahanmuuttajataustaisissa ryhmissä miehet kokivat terveytensä huomattavasti paremmaksi kuin naiset, koko väestössä sukupuolten välillä ei ollut eroa.

Terveytensä hyväksi tai melko hyväksi kokevien osuus sukupuolittain (%). 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Venäjä Somali Kurdi Suomi

Ainakin yhden pitkäaikaissairauden ilmoittaneiden osuus sukupuolittain (%). 45% 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% Venäjä Somali Kurdi Suomi

Verenkiertoelinten sairaudet, diabetes, astma ja allergiat Kohonneen verenpaineen esiintyvyys oli yleisintä venäläistaustaisilla, yhtä paljon kuin koko väestöllä. Diabetesta oli itse raportoituna ja tautiin viittaavien laboratoriolöydösten mukaan eniten somalialaistaustaisilla tutkittavilla. Maahanmuuttajataustaiset raportoivat vähemmän lääkärin diagnosoimaa astmaa koko väestöön verrattuna Somalialaistaustaiset miehet ja naiset raportoivat merkittävästi muita maahanmuuttajataustaisia ryhmiä enemmän allergisia nuha- ja silmäoireita sekä atooppista ihottumaa.

Kohonneen verenpaineen (systolinen 140 tai diastolinen 90 mmhg ja/tai käytössä verenpainelääkitys) yleisyys sukupuolittain (%). 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% Venäjä Somali Kurdi Suomi

Kipu, somaattinen oireilu ja pysyvät vammat Kurditaustaisilla, etenkin naisilla jatkuvat kivut ja säryt olivat yleisimpiä kuin muissa ryhmissä. Somaattisen oireilun summapisteet kurditaustaisilla, sekä miehillä että naisilla, huomattavasti korkeammat kuin venäläis- tai somalialaistaustaisilla. Tapaturman aiheuttama pysyvä vamma oli venäläis- ja kurditaustaisilla yleisempi kuin koko väestöllä, kurditaustaisilla myös väkivallan aiheuttamia pysyviä vammoja (14 % miehistä)

Jatkuvasta kivusta ja särystä kärsivien osuus sukupuolittain (%). 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% Venäjä Somali Kurdi

Tapaturman aiheuttaman pysyvän vamman yleisyys sukupuolittain (%). 25% 20% 15% 10% 5% 0% Venäjä Somali Kurdi Suomi

Lihavuus Somalialaistaustaiset ja kurditaustaiset naiset olivat merkittävästi ylipainoisempia kuin vastaavan ikäiset naiset koko väestössä. Kurditaustaiset miehet olivat lihavampia kuin muiden väestöryhmien miehet. Venäläistaustaiset olivat lähimpänä koko väestöä, mutta naisten vyötärölihavuus vähäisempää venäläistaustaisilla naisilla koko väestöön verrattuna.

Kehon painoindeksin (BMI) jakauma sukupuolittain (%). 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % BMI 30 BMI 25-29,99 BMI < 25 30 % 20 % 10 % 0 % Venäjä Venäjä Somali Somali Kurdi Kurdi Suomi Suomi

Lipidit Kokonaiskolesterolitasot olivat somalialais- ja kurditaustaisilla merkitsevästi koko väestöä matalammat. Venäläistaustaisten maahanmuuttajien lipiditasot olivat hyvin lähellä koko väestön lipiditasoja. HDL-kolesteroli oli venäläistaustaisia miehiä lukuun ottamatta kaikissa maahanmuuttajataustaisissa ryhmissä koko väestöä matalampi.

Kokonaiskolesterolin jakauma sukupuolittain (%). 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 6,50 5,01-6,49 5,00 30 % 20 % 10 % 0 % Venäjä Venäjä Somali Somali Kurdi Kurdi Suomi Suomi

D-vitamiini Seerumin D-vitamiinipitoisuudet ovat maahanmuuttajataustaisilla huolestuttavan matalia, erityisesti somalialais- ja kurditaustaisilla.

Matalan D-vitamiinipitoisuuden (< 50 nmol/l) yleisyys sukupuolittain (%). 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Venäjä Somali Kurdi

Lisääntymisterveys Luotettavien raskauden ehkäisymenetelmien käyttö oli vähäistä venäläistaustaisilla ja erityisen harvinaista somalialaistaustaisilla naisilla. Spontaanit raskauden keskenmenot olivat yleisiä erityisesti somalialaistaustaisilla naisilla. Raskauden keskeytykset olivat yleisiä venäläistaustaisilla naisilla. Huomattava osa sekä somalialais- että kurditaustaisista naisista kertoi, että heille on tehty ympärileikkaus. Merkittävä osuus ympärileikatuista naisista oli kokenut tästä aiheutuvia terveysongelmia.

Raskauden keskeytykset 18 54-vuotiailla naisilla (%). 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 3 tai enemmän 1-2 Ei yhtään 30 % 20 % 10 % 0 % Venäjä Somali Kurdi Suomi

Ympärileikkauksen ja siitä aiheutuvia ongelmia kokeneiden osuus naisista (%). 90% 80% 70% 60% 50% 40% Ympärileikkaus Ongelmia ympärileikkauksesta 30% 20% 10% 0% Somali Kurdi

Infektiotaudit Infektiotauteja oli harvoin seulottu muilta kuin niiltä, jotka kuuluvat pakolaisten- ja turvapaikanhakijoiden infektioseulonnan piiriin. Ennen matkaansa entiseen kotimaahan alle puolet oli ollut yhteydessä terveydenhuoltoon. Yli 95 % terveystarkastuksiin osallistuneista suostui hiv-, hepatiitti- ja syfilistestaukseen. Infektiotauteja todettiin vähän, yleisin oli hepatiitti B; hivinfektioita ei todettu lainkaan. Infektiotautien esiintyminen heijasti pitkälti lähtömaan infektiotilannetta. Hiv:n tartuntatavoista oli vääriä uskomuksia etenkin somalialais- ja kurditaustaisilla.

Kaikkiin viiteen HIV-tietoisuuskysymykseen (UNGASS) oikein vastanneiden osuus sukupuolittain (%). 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Venäjä Somali Kurdi

Suun terveys Kaikissa ryhmissä koettu suun terveys oli koko väestöä heikompi: somalialaistaustaisista noin joka kolmas ja venäläis- ja kurditaustaisista joka toinen arvioi suun terveytensä keskitasoiseksi tai tätä heikommaksi. Hammassärkyä tai muita hampaisiin tai hammasproteeseihin liittyviä vaivoja viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana esiintyi 34 54 %:lla tutkituista, yleisimmin somalialaistaustaisilla naisilla. Vähintään kaksi kertaa päivässä hampaansa harjaavien osuudet olivat koko väestöä vastaavia tai parempia venäläis- ja somalialaistaustaisilla Kurditaustaisista joka kolmas ilmoitti harjaavansa hampaansa suositusta harvemmin.

Elintavat: tupakointi ja alkoholin käyttö Tupakointi oli venäläis- ja kurditaustaisilla miehillä yleisempää (joka kolmas tupakoi päivittäin) kuin koko väestöllä, mutta naisilla harvinaisempaa. Somalialaistaustaiset eivät tupakoineet juuri lainkaan. 18 29-vuotiaista venäläistaustaisista lähes 40 % ilmoitti joskus käyttäneensä kannabista. Venäläistaustaisissa oli muihin ryhmiin verrattuna vähemmän raittiita ja enemmän sellaisia, jotka joivat kerralla vähintään kuusi annosta alkoholia. Somalialaistaustaiset eivät juuri käyttäneet alkoholia. Selvästi kohonneita maksa-arvoja todettiin kurdi- ja venäläistaustaisilla lähes yhtä usein kuin koko väestössä.

Päivittäin tupakoivien osuus sukupuolittain (%). 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% Venäjä Somali Kurdi Suomi

Ruokatottumukset ja liikunta Somalialaistaustaisilla kasvisten ja hedelmien käyttö oli vähäistä. Somalialais- ja kurditaustaiset, erityisesti naiset, harrastivat vähemmän kuntoliikuntaa kuin koko väestö. Somalialaistaustaiset miehet ja naiset sekä kurditaustaiset naiset raportoivat työn ruumiillista rasittavuutta koko väestöä vähemmän.

Kuntoliikuntaa useita tunteja viikossa harrastavien osuus sukupuolittain (%). 45% 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% Venäjä Somali Kurdi Suomi

Johtopäätöksiä Kulttuurispesifejä, maahanmuuttajia osallistavia terveyden edistämistoimia tarvitaan Tavoitteeksi lihavuuden ehkäisy, mm. liikunnan edistäminen somalialais- ja kurditaustaisille naisille, Perhesuunnitteluneuvonnan kehittämishaasteet venäläis- ja somalialaistaustaisille Naisten ympärileikkausten vastaista neuvontatyötä tarvitaan aiempaa laajemmin myös muissa kuin somalialaistaustaisissa maahanmuuttajaryhmissä.

Tietoa ja tukea yhteistyössä Maahanmuuttajataustaiset tarvitsevat lisää terveystietoa Mm. terveys-, liikunta- ja koulutuspalveluja järjestävien sekä kotouttamistoimista vastaavien viranomaisten yhteistyö sekä järjestötoiminta Lisätään terveystottumusten muutosten mahdollisuuksia, poistaen muutosten esteitä kulttuurisista tiedollisiin, käytännöllisiin ja taloudellisiin esteisiin kivuista muuhun terveydentilaan liittyviin esteisiin