Rahoitusmuutos Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät Pasi Rentola 29.4.2014
- Koulutuksen talous kokonaisuutena - Hallituskaudella päätetyt rahoitustason muutokset - Kehyspäätökset ja rakennepoliittinen ohjelma - Arvioita seurannaisvaikutuksista - Rahoitusjärjestelmien muutokset - Kuntien valtionosuusuudistus - Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistaminen - Lukiokoulutuksen rahoituksen muutos
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA (VTA 2014) 8 519 955 552 (sisältää kuntien rahoitusosuutta 1 923 249 552 ) 454 017 000 74 481 000 147 558 000 123 724 000 01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot 10. Yleissivistävä koulutus 916 505 000 1 358 917 000 (401 947 000) 20. Ammatillinen koulutus 30. Aikuiskoulutus 40. Korkeakouluopetus ja tutkimus 3 167 769 552 (500 575 552) 1 697 651 000 (964 932 000) 70. Opintotuki 80. Taide ja kulttuuri 90. Liikuntatoimi 579 333 000 (55 795 000) 91. Nuorisotyö
Esi- ja perusopetuksen rahoitus Osana peruspalveluiden rahoitusjärjestelmää - Rahoitus yhteensä 4,2 mrd euroa - josta valtionosuus 1,24 mrd euroa
Hallituskaudella päätetyt säästöt opetus- ja kulttuuritoimen hallinnonalalla Hallitusohjelma ja elokuun 2011 kehyspäätös - 330 m Vuoden 2012 kehyspäätös - 39 m Vuoden 2013 kehyspäätös - 12 m Rakennepoliittinen ohjelma 2013-260 m Maaliskuun 2014 kehysriihi Rakennepoliittisen ohjelman toimeenpano Uudet säästöt - 119 m Hallinnonalalle kohdennetut säästöt yhteensä noin - 770 m
Valtiontalouden leikkausten kohdentumisesta opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle 2013-2017 (m ) 1 000 euroa kehys 2013 kehys 2014 kehys 2015 kehys 2016 kehys 2017 Lukiokoulutuksen rahoitus 0-15,0-37,0-37,0-37,0 Kustannustason muutos - 61,21-61,21-61,21-61,21-61,21 Kustannustason muutos -30,6-30,6-30,6-30,6 Vapaa sivistystyö -11,5-11,5-21,5-21,5-30,0 Ammatillinen peruskoulutus -5,0-30,3-60,3-64,3-64,3 Oppilaitosrakentamisen avustuksista luopuminen -18,5-22,0 Ammatillinen lisäkoulutus -6,0-10,1-10,1-10,1-10,1 Oppisopimuskoulutus -24,0-31,0-31,0-31,0-31,0
Valtiontalouden leikkausten kohdentumisesta opetusja kulttuuriministeriön hallinnonalalle 2013-2017 (m ) 1 000 euroa kehys 2013 kehys 2014 kehys 2015 kehys 2016 kehys 2017 Ammatilliset erikoisoppilaitokset -2,0-5,4-5,4-5,4-5,4 Ammattikorkeakoulut -20,0-31,0-51,0-51,0-51,0 Yliopistot ja tutkimus -58,0-78,0-78,0-78,0-78,0 Kirjastojen valtionavustukset 0,000 0,100 0,100 0,100 0,1 Teatterit ja orkesterit -5,0-5,0-5,0-5,0-5,0 Museot -5,252-5,252-5,252-5,252-5,252 Valtion taidemuseon, liikunnan koulutuskeskusten ja nuorisotyön siirto veikkausvoittovaroista rahoitettavaksi -23,6-23,6-23,6-23,6-23,6
Hallituskaudella päätetyt säästöt opetus- ja kulttuuritoimen hallinnonalalla Huhtikuun 2014 kehyspäätöksen keskeisiä päätöksiä; Oppilaitosten perustamiskustannusten erillisistä valtionavustuksista luopuminen - 22 m Yleissivistävän koulutuksen valtionavustusten vähennys - 60 m Ammatillisen koulutuksen valtionavustusten vähennys - 2,6 m Vapaan sivistystyön rahoituksen leikkaus -18,5 m Koulunkäyntiavustajien lukeminen osaksi opettaja/oppilassuhdetta - 3 m 260 milj. euron säästön toimenpiteitä; Kustannuspohjasta luopuminen Lukiokoulutuksen erityisen tehtävän ja työelämän kehittämistehtävän rahoituksesta luopuminen Lukiokoulutuksen aineopintoihin osallistuminen yo-tutkinnon suoritt. Toisen asteen enimmäisopintoaika kolmeen vuoteen
Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman vaikutuksia Järjestäjäverkon tiivistäminen Kokonaisvaikutus 195 + 65 milj. euroa Säästökeinot yksikköhinnan ja/tai suoritemäärän leikkaus Keskustelussa ollut järjestäjien määrä 70-90 Kuntien tehtävien vähentämisen vaikutus yhteensä 1 mrd euroa Kunnan peruspalveluiden laskennallinen osuus 25,2 mrd euroa Opetustoimen osuus kuntien toimintamenoista 28 % > Opetustoimen osuus säästöistä 0,23 mrd euroa > Merkitsee laskennallisesti noin 10 % esi- ja perusopetuksen kokonaiskustannuksista
Säästötoimenpiteiden vaikutuksia Esi- ja perusopetuksen kustannusrakenteen kehitys ( ) 2006 2009 2012 Muutos 2006-2012 % Opetus 2 281 934 101 2 527 315 495 3 044 148 335 33 Hallinto 95 845 313 185 922 684 249 346 596 160 Kiinteistöjen ylläpito Muu oppilashuolto Majoitus ja kuljetus 683 083 773 810 350 437 934 852 869 37 133 536 782 174 417 843 211 280 354 58 129 556 174 158 963 784 200 930 355 55
Säästötoimenpiteiden vaikutuksia Opetustoimen palvelurakenteen muutospaineita - Palkkaus ja tilakustannusten osuus 80 % Perusopetuksen koulujen määrä Vuosi 2002 2005 2009 2013 Koulujen määrä 4 231 3 602 3 086 2 745 Muutos vuodesta 2002 % -15-27 -35
Säästötoimenpiteiden vaikutuksia - Koulun keskimääräisen oppilasmäärän kehitys 2008 2012 Uusimaa 270 220 Varsinais-Suomi 178 167 Satakunta 151 122 Kanta-Häme 166 161 Pirkanmaa 203 161 Päijät-Häme 212 161 Kymenlaakso 183 152 Etelä-Karjala 179 172 Etelä-Savo 128 93 Pohjois-Savo 183 142 Pohjois-Karjala 154 125 Keski-Suomi 167 128 Etelä-Pohjanmaa 121 87 Pohjanmaa 125 97 Keski-Pohjanmaa 132 103 Pohjois-Pohjanmaa 178 136 Kainuu 147 116 Lappi 141 105 Yhteensä 181 148
Kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Uusi valtionosuusjärjestelmä korvaa kunnan peruspalvelujen valtionosuuden Perusopetuksen jälkeisen koulutuksen rahoitusta uudistetaan itsenäisenä kokonaisuutena (ammatillinen ja lukio) Uudessa valtionosuuslainsäädännössä määräytymistekijöiden määrä vähenee ja laskentakriteerien päällekkäisyyttä vähennetään Peruspalveluissa 8 kriteeriä, 3 lisäosaa Ei jakoa sektoreihin; opetustoimella ei omaa yksikköhintaa Sairastavuuden painoarvon lisääminen ja ikärakenteen vähentäminen (10 sairautta) Rahoituksen siirto verotulojen tasausjärjestelmään
Kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistaminen
Kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistaminen - Opetustoimen erityispiirteitä Koulutustausta > kunnan 30-54 vuotiaiden tutkintoa suorittamattomien osuus Ruotsinkielisyyskorotus 6-15 vuotiaiden kohdalla poistuu > tilalle uusi kaksikielisyyskorotus koko väestön osalta Vieraskielisyyskorotus Kustannustenjaon uudistaminen vuosittaiseksi Kotikuntakorvauskäytännön uudistaminen Kuntakohtaisen porrastuksen poistaminen
Uusi järjestelmä Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus Tulojen tasauksen painoarvoa kasvatetaan (kustannusten tasauksen kustannuksella) Nykyjärjestelmässä tasauslisien ja vähennysten summa ~ 0 euroa Tasaukseen siirretään 131 /as. (n. 700 milj. ) valtionosuusprosenttia alentamalla Uudessa järjestelmässä tasauslisät > tasausvähennykset Tasausraja 100 % (nykyjärjestelmässä 91,86 %) Tasaus rajaan saakka 80-85 % (nykyjärjestelmässä 100 %) Uudessa järjestelmässä vahva kannustavuuden elementti
Uusi järjestelmä lisäosat Valtionosuuksien lisäosat, yht. n. 305,7 milj. Syrjäisyys Nykyisen syrjäisyysluvun perusteella Yksi porrastus nykyisen neljän porrastuksen sijaan Saamelaisuus Saamelaisuuteen 3,5 milj. euroa, vastaa nykytasoa Työpaikkaomavaraisuus Uusi kriteeri Positiivinen korrelaatio: Mitä suurempi työpaikkaomavaraisuus, sitä enemmän valtionosuutta
Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistaminen Hallitusohjelman mukaan Ammatillisen koulutuksen rahoitus uudistetaan tukemaan nykyistä paremmin koko ikäluokan kouluttamista, koulutuksen läpäisyn parantamista ja nopeampaa siirtymistä työelämään. Oppilaitoksia palkitaan koulutuksen laadusta ja laadun parantamisesta. Näyttötutkintokoulutuksen rahoitus järjestetään siten, että rahoitus ei kannusta tarpeettoman valmistavan opetuksen järjestämiseen. Toisen asteen koulutuksen rahoitus myönnetään koulutuksen järjestäjälle
Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistaminen (jatkoa) Rahoitusperusteiden ja säätelyjärjestelmän keskinäinen yhteys Rahoitusjärjestelmäuudistuksen yhteys muuhun ohjausjärjestelmän kehittämiseen (Tutke, Oppijan verkkopalvelu, järjestäjäverkko) Perusrahoitus, tuloksiin perustuva rahoitus, vaikuttavuusrahoitus
Oppilaitosmuotoinen peruskoulutus Oppis. peruskoulutus Oppis. lisäkoulutus Oppilaitosmuotoinen lisäkoulutus Vaikuttavuusrahoitus x% x% x% x% Työllistyminen, jatko-opinnot x% x%? Opiskelija/työelämäpalaute x% x% x% x% Suorituksiin perustuva rahoitus x% x% x% x% Tutkinnot x% x% x% x% Tutkinnon osat x% x% x% x% -Ilman porrastuksia -erityisopiskelijat, laskennallinen -ilman 2.asteen tutkintoa olevat, laskennallinen Perusrahoitus x% x% x% x% Vakausosio Opiskelijavolyymi, tutkintotavoitteinen x% x% x% x% -Ilman porrastuksia -Erityisopiskelijat Arvonlisävero yksityisille x% x% x% x% Lisäosio Valmentava ja valmistava koulutus x% Erityinen koulutustehtävä erityisopetuksessa x% Majoitus x%
Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistamisesta Kannustavuuden ja vakauden tasapaino Koulutuksen laajuutta kuvaava suorite; Opiskelijavuosi Järjestämismuotojen yhdistäminen ja joustavoittaminen Leikkausten toimeenpano Toiminnalliset tavoitteet; koulutustakuu, oppivelvollisuuden pidentäminen
Lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistaminen - Ministeriö asettanut työryhmän ajalle 22.4.-1.6.2014 - Uusi rahoitusjärjestelmä voimaan 1.1.2015 - Rahoituksen tulee perustua ensisijaisesti suorituksiin - Kustannuspohjasta luopuminen - Luovutaan aineopintojen rahoittamisesta yo-tutkinnon suorittaneille - Erityisen tehtävän korotus puolitetaan - Rajataan tutkintoon valmistavan koulutuksen rahoitus enintään kolmeen vuoteen