Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille



Samankaltaiset tiedostot
Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.

Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä

NUORTEN TYÖPAJATOIMINTA PSAVI-alueella. Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart Pohjois-Suomen aluehallintovirasto

Työpaja- pedagogiikka

Nuorten työpajatoiminta yksilöllisten koulutuspolkujen tukena

Etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta - ohjaamon yhteistyökumppani vai osa toimintaa. Ohjaamopäivä Merja Hilpinen

UUSI OVI työmarkkinoille. maahanmuuttajien valmennuksen ja kotouttamisen kehittäminen sosiaalisen työllistämisen toimialalla

STRATEGIA Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

Nuorten työpajatoimintaa ja Etsivää nuorisotyötä

Turun Ohjaamo

KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖ. GREEN CARE Anita Hevosmaa

Työpajatoiminnan rooli ja yhteistyön mahdollisuudet suhteessa Valmaan Valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

Ajankohtaista työpajakentällä ja TPY:ssä

TYÖPAJAPEDAGOGIIKKA. Työpaja toimintaympäristönä. Esite työpajojen sidosryhmille. ja yhteistyökumppaneille.

Työpajatoiminta maakuntauudistuksessa Palveluintegraatiota parhaimmillaan

Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet Valtakunnalliset työpajapäivät Turku. Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja

Suomen nuorisokeskukset Tuemme nuorten kasvua ja kehitystä

Työpajatoiminta - monialaisen yhteistyön perusyksikkö

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Verkostotoiminta uusien maakuntien alueella

Työpajatoiminnan vaikuttavuus esille Sovari-mittarilla

Sovari työkalu työpajatoiminnan vaikuttavuuden mittaamiseen

SATAOSAA työhönvalmennus

KIITO kiinni työhön ja osaamiseen

Ajankohtaista Syöte


NUORTEN TYÖPAJATOIMINTA. Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart Pohjois-Suomen aluehallintovirasto

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta


Henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS) maahanmuuttaja-asiakkaan osaamisen tunnistamisen ja vahvistamisen sekä ohjauksen tukena

Valtakunnallinen työpajayhdistys ry


Perustajayhteisöt. Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry. Iisalmen Mielenterveystuki ry. Kiuruveden Varapäre ry. Sonkajärven Nuorison Tuki ry

Ohjaamo ja ammatilliset pajat RASEKO

Yritysyhteistyö uudistuneessa ammatillisessa koulutuksessa

Nuorisotakuu. Timo Mulari

Nuorisotakuu määritelmä

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla

TYÖPAJAPEDAGOGIIKKA. valmennuksen pedagogisia lähtökohtia työpajalla TEKEMÄLLÄ OPPII

Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto

Nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön yhteistyö

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa

ETSIVÄ NUORISOTYÖ JA NUORTEN TALO NEET-nuorten palvelut Keravalla

NEET-nuorten palvelut, kustannukset ja kohdentuminen

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen

Työpajatoiminta ja osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Seinätön valmennus - uhka vai mahdollisuus? Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

Suunto projektin matka vuodesta 2013 tähän päivään.

Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto. Leena Nousiainen / Rondo Training Oy Pori

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Kiinni työelämässä -seminaari

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa

Työpajatoiminnan sisällöt ja vaikutukset esille

Nuorisotakuu määritelmä

KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA. Päivi Pienmäki-Jylhä

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Työpajojen starttivalmennus sosiaalisen kuntoutuksen palvelua juurruttamassa

Pirkanmaan työllisyydenhoidon seminaari/ kuntaesimerkit/ kolme pajaa/ Pälkäne, Orivesi ja Pirkkala. Työ- ja keskustelupisteet 4.3.

Sovari -työpajamittarin pilotoinnin alustavia tuloksia Työpajatoiminnan sosiaalisesti vahvistavat vaikutukset

Yksilölliset erilaiset oppimispolkut URPO EPPA TOPI. LapinAMK RKK/LAO RKK (LAMO) RKK/LAO LAPPIA PTO YHTEISET YHTEISTYÖKUMPPANIT

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Jaana Walldén jaana.wallden(at)minedu.fi

Tornion Työvoimalasäätiön Starttivalmennus Stara hanke

Etsivä nuorisotyö aitoa kohtaamista ja aikaa nuoren tueksi

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito

Koulutuskumppanuus toisen asteen ammatillisen koulutuksen. kanssa. Sillan lyhyt esittely

KAIKU TL 5, erityistavoite Sanna Saastamoinen Joensuu

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Joensuun Nuorisoverstas ry:n Nuorten työpajatoiminnan toiminta ja tulokset

HEINÄVEDEN KUNTA TYÖLLISYYSPALVELUT Tietoa työnantajalle ja työnhakijalle

Mirja Määttä Tutkija, Kohtaamo

Ajankohtaista TPY:ssä

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Tarmo monialaisen työllisyystoiminnan kehittäminen yhdessä

Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt

TYÖLLISYYSPALVELUISTA TYÖELÄMÄVALMENNUKSEEN

Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään?

Nuorisotakuun toteuttaminen

Työllistämispalvelut NASTOLAN KUNNAN TYÖPAJAT 2013

Työmarkkinoille kuntouttavien palvelujen kehittämistarpeet

Nuorten tuki-hankkeen ydintavoite:

Valmentavat koulutukset ammatillisen erityisoppilaitoksen toteuttamina. Työllistymisen seminaari Anne Saari, Kiipula ammattiopisto

Paula Kukkonen

VÄLITYÖMARKKINOIDEN TYÖPAJA 3 Tutka ja hyvät käytännöt Tampere Minna Palosaari ja Katja Heikkinen

TAJUA MUT! -TOIMINTAMALLI LASTEN JA NUORTEN TUEKSI. Projektipäällikkö Riikka Puusniekka, Espoo Mieli 2015 päivät

Tavoitteena tavallinen elämä

Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita

Osallisuutta, osaamista, työtä ja hyvinvointia

Työpajapedagogiikka levittämistyö 2014 kevät

Vieteri-Nuoret toimintaraportti 2017

Nuorisotakuu koskee kaikkia nuoria. Elise Virnes

Alueelliset verkostot

TYÖLLISTYMISEN SEURANTA -SELVITYSTEN TULOSTEN KOONTI ( )

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012

TOIMINTARAPORTTI Joutsan kunta, perusturva Joutsan TyöVarikko - Nuorten Työpaja. Laatinut: Riikka Huusko. Työ- ja yksilövalmentaja

Transkriptio:

Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ- ja elinkeinopalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut, oppilaitokset, yhdistykset sekä eri alojen työnantajat. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat myös monikulttuurisuuskeskukset ja maahanmuuttajien omat järjestöt. Työpajojen valmennustyölle on ominaista hallinnolliset ja organisatoriset sektorirajat ylittävä monialaisuus ja -ammatillisuus. Tuotteiden ostaja-asiakkaat Työttömien yhdistykset Yritykset/työnantajat TE-palvelut Koulutuspalvelujen tuottajat Työpankit Työllisyyshankkeet Kansaneläkelaitos Työkeskukset Yhdistykset ja järjestöt Kunnan työllisyyspalvelut TYÖPAJA Vakuutusyhtiöt Kunnan terveystoimi Velkaneuvonta Kuntoutuslaitokset Kunnan kulttuuritoimi Asumispalvelut Mielenterveyspalvelut Päihdepalvelut Poliisi Kunnan sosiaalitoimi Kunnan vapaa-aikatoimi Nuorisokodit Kunnan nuorisotoimi Seurakunta Kunnan sivistystoimi Paikallinen monialainen yhteistyö Valmentautujan sosiaalinen verkosto Työvoiman vuokrausfirmat Etsivä nuorisotyö 2 Oppilaitokset

Mitä työpajatoiminta on? työpajojen tavoitteena on tukea ja parantaa heikossa kouluttautumis- tai työllistymisasemassa olevien ihmisten edellytyksiä päästä kiinni työelämään tai opintoihin. Tarvittaessa työpajoilla vahvistetaan myös valmentautujan arjenhallinnan taitoja. Työpajatoimintaa toteutetaan kuntien, säätiöiden sekä erilaisten yhdistysten ja yhteisöjen ylläpitämänä. Valmentautujat voivat ohjautua työpajoille useampaa eri reittiä. Työpajoille voi tulla esimerkiksi työkokeiluun, palkkatuettuun työhön, kuntouttavaan työtoimintaan, työvoima- tai oppisopimuskoulutukseen sekä peruskoulun oppilaana tai ammattioppilaitoksen opiskelijana. Vuosittain Suomen työpajoissa on valmennus- ja koulutuspalveluissa yhteensä yli 21 000 valmentautujaa, joista noin 13 000 on alle 29-vuotiaita. Viime vuosina maahanmuuttajien osuus työpajojen valmentautujista on ollut noin kuusi prosenttia ja suunta on kasvava. Valtakunnallisesti työpajoilla on ollut valmentautujia yli 100 eri maasta. He puhuvat äidinkielenään yli 80 eri kieltä. 3

Valmennus työpajoilla valmennus on yksilöllinen, suunnitelmallinen ja tavoitteellinen prosessi, jossa työ on väline tukea valmentautujan työ- ja työelämätaitojen vahvistumista, arjen jäsentymistä, itsetunnon kohentumista ja sosiaalista verkostoitumista. Työpajoilla oppiminen perustuu tekemällä oppimiseen ja konkreettisiin työtehtäviin. Työpajojen tyypillisiä työaloja ovat puu-, metalli- ja tekstiilityöt, keittiö- ja kahvilapalvelut, siivous, kiinteistönhuolto sekä taide-, media- ja kulttuurialat. Näitä voidaan toteuttaa myös yhteistyössä yritysten kanssa, esimerkiksi alihankintana. Valmennus tähtää siihen, että pajajakson päättyessä valmentautujalle olisi reitti työelämään, koulutukseen tai muuhun hänen tarvitsemaansa palveluun. Työpajatoiminnassa keskeisiä arvoja ovat: avoimuus tasa-arvoisuus ja yhdenvertaisuus toisten ihmisten kunnioitus yhteisöllisyys yksilöllisyys ja asiakaslähtöisyys 4

Maahanmuuttajat työpajoilla maahanmuuttajia valmennetaan samoilla periaatteilla kuin muitakin valmentautujia. Valmennusprosessi on aina yksilöllinen. Maahanmuuttajien kohdalla huomioidaan erityisesti kielitaito ja valmennukseen mahdollisesti vaikuttavat kulttuurilliset tekijät. Työpajatoiminta tukee maahanmuuttajia kiinnittymään suomalaiseen yhteiskuntaan ja ehkäisee samalla syrjäytymistä. Työpaja antaa maahanmuuttajalle mahdollisuuden: parantaa kielitaitoa etsiä ja vahvistaa ammatillista suuntaa oppia työelämän taitoja ja sääntöjä laajentaa sosiaalista verkostoa ja tutustua suomalaisen yhteiskunnan tapoihin 5

Työpajoilta työelämään ja koulutukseen valtaosa työpajojen valmentautujista ohjautuu tavoitteellisesti ja positiivisesti eteenpäin. Työpajoilla valmentautujat saavat ammatillisia tietoja ja taitoja, joita he voivat hyödyntää elämässään. Työpajat lisäävät maahanmuuttajan osallisuutta ja rakentavat siltaa työelämään, koulutukseen tai muihin jatkopolkuihin. Valmennuksen avulla saavutetut taidot sekä ymmärrys työnhakemisesta, työelämän ja työyhteisön säännöistä ja toimintatavoista tukevat maahanmuuttajien työelämään siirtymistä. Työpajojen tarjoama apu maahanmuuttajien työllistymisessä helpottaa myös työnantajia, esimerkiksi asiakirjojen käsittelyssä. Lisäksi työnantajien kynnys vastaanottaa ja palkata maahanmuuttajia madaltuu. Valmennuksen avulla vahvistuu kielitaidon ja osaamisen lisäksi myös maahanmuuttajan ammatillinen itsetunto ja ymmärrys paikallisesta työkulttuurista. 6

Työpajoilla tehdään ammattimaista ja laadukasta maahanmuuttajatyötä työpajoilla tehtävää maahanmuuttajien valmennustyötä on kehitetty Valtakunnallisen työpajayhdistyksen (TPY) MaMuPaja-hankkeessa 2011 2013. TPY:n jäsenorganisaatioissa työskentelevien työ- ja yksilövalmentajien ammatillista osaamista ja monikulttuurista työotetta on vahvistettu MaMuPaja-hankkeen järjestämissä koulutuksissa. Jokaisella TPY:n jäsenorganisaatiolla, joita on yli 200, on käytettävissä hankkeen tuottama Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla -opaskirja. Julkaisu on tilattavissa järjestön nettisivulta, josta löytyy myös lisätietoa TPY:n jäsenpajoista: www.tpy.fi 7

Tämä esite on Valtakunnallisen työpajayhdistyksen MaMuPaja-hankkeen (2011 2013) tuottama. Hanketta rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Työpajan valmentajat keskustelevat yhdessä. Sidosryhmien kanssa tehtävä yhteistyö on tärkeää sekä valmentautujille että työpajoille. Meillä valmentajilla on tarvittavaa ammattitaitoa ja osaamista maahanmuuttajien valmennukseen. Työpajoilta valmentautujat jatkavat tavoitteellisesti työelämään ja koulutukseen.