Varhaisen vanhempi-lapsisuhteen. ja Working Model of the Child Interview

Samankaltaiset tiedostot
ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä Anne Murtojärvi

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

RASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Perheet, joissa vanhemmalla on tuen tarvetta asioiden oppimisessa ja ymmärtämisessä Sirpa Mäkinen, TAMK Kuvat:

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Psyykkinen toimintakyky

KIIKKU - VAUVAPERHETYÖMALLI

Varhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen

VALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ

Varhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus

Lapsen vai aikuisen ongelma?

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa Psykologi Hanna Böhme

Vauva viestii, ymmärtääkö vanhempi? Miten tavoittaisin lapsen mielen?

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

Lataa Raskausajan mahdollisuudet - Margareta Broden. Lataa

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari Mirjam Kalland

Perheet, joissa vanhemmalla on tuen tarvetta asioiden oppimisessa ja ymmärtämisessä

Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi ja Keski-Uudellamaalla

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

VARHAINEN PUUTTUMINEN

TERVETULOA! yhteistä elämää

Mielenterveys voimavarana

VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE. Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka:

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Vainon uhri vai vieraannuttaja?

Mielialahäiriöt nuoruusiässä

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Toivon tietoa sairaudestani

TERVETULOA ISYYTEEN Materiaali isäksi kasvamisen tueksi

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS

KESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa

TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Toivon tietoa sairaudestani

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

Luottamuksesta osallisuutta nuorille. Eija Raatikainen, KT Twitter:

Sosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

* com/watch?v=lykwyqc MsEw

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

VANHEMMUUDEN JA VUOROVAIKUTUKSEN TUKEMINEN LASTENPSYKIATRIAN PIENTEN LASTEN TYÖRYHMÄSSÄ

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Mirjam Kalland. Mitä vauva tarvitsee vanhemmiltaan?

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Kohtaaminen ja kulttuurisensitiivisyys. Ferdinand Garoff, psykologi

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

Kiintymyssuhteiden arvioinnista eri kulttuureissa ja häiriöiden diagnostiikasta

Anja Riitta Lahikainen, Tampereen Millainen lapsuus, sellainen tulevaisuus

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu?

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla

Sisällönanalyysi. Sisältö

Turvallisuus osana hyvinvointia

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

Vanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

VUOROVAIKUTUSKYLPY. Saara Jaskari. Turun ensi- ja turvakoti ry

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

parasta aikaa päiväkodissa

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT

KANNUSTAVA VUOROVAIKUTUS TUKEA VANHEMMUUTEEN

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Transkriptio:

Varhaisen vanhempi-lapsisuhteen arviointi ja Working Model of the Child Interview Lastenpsykiatriyhdistyksen koulutuspäivät Helsinki, 24.11.2009 Psykologi Sari Ahlqvist-Björkroth

SUHTEEN PERUSMALLI Vauvan subjektiivinen kokemus Vauvan vuorovaikutuskäyttäytyminen Vanhemman vuorovaikutuskäyttäytyminen Vanhemman subjektiivinen kokemus Vuorovaikutuksen havainnointi ja vanhemman haastattelu MENETELMÄT Vuorovaikutuksen havainnointi Vanhemman haastattelu ARVIOIJA

Kiintymyssuhdemielikuvat - representaatiot Muististruktuuri, jota ohjaavat aikaisemmat kokemukset ihmissuhteista. Yleistynyt sisäinen edustus vuorovaikutuksessa olemisesta ja sen merkityksestä. Sisältää ne säännöt ja oletukset, miten yksilö näkee itsensä suhteessa toisiin ihmisiin. Ohjaa emotionaalisia, kognitiivisia ja toiminnallisia sisältöjä vuorovaikutuksessa

Vuorovaikutusmielikuvien dynamiikka ja muisti Semanttinen muisti -Kognitiivinen taso Episodinen muisti -Emotionaalinen taso Proseduraalinen muisti - Toiminnallinen taso

Vuorovaikutusmielikuvien dynamiikka Mielikuvat rakentuvat kaikilla muistin tasoilla vuorovaikutuksessa keskenään Laadusta ja dynamiikan toimivuudesta kertovat esim. narraation eli tarinan KOHERENSSI ja VIVAHTEIKKUUS Narraation piirteet ovat yhteydessä vuorovaikutuskokemuksiin.

Vanhemman kiintymyssuhdemielikuvat Vanhemman kiintymyssuhdemielikuvat sisältävät hänen aiemmat kokemukset läheisistä suhteista Vanhemman kiintymyssuhdemielikuvat lapsestaan alkavat muodostua jo raskausaikana ja ovat monilta ominaisuuksiltaan pysyviä lapsen syntymän jälkeenkin. Kiintymyssuhdemielikuvat ovat yhteydessä vanhemman tapaan toimia vuorovaikutuksessa lapsen kanssa. Lisäksi nämä mielikuvat ennustavat vanhemman sitoutuneisuutta vanhemmuuteen.

Äidilliset kiintymyssuhdemielikuvat Ohjaavat äidin käyttäytymistä hoivasuhteessa (Bowlby, Stern, 1995; Zeanah, 1995) Ovat kohtalaisen pysyviä Ovat yhteydessä aikuisten kiintymyssuhdemielikuviin (Benoit, Parker, & Zeanah, 1997) sarahl@utu.fi

Äidilliset mielikuvat ovat enemmän yhteydessä tämän hetkiseen vauvaan Slade et al. (1999) Eivät löytäneet äidin oman kiintymyssuhdetyylin suoraan ennustavan positiivista vanhemmuutta He totesivat suoremman yhteyden äidillisten mielikuvien ja vanhemmuuden välillä Äidilliset mielikuvat ovat monimutkaisten tekijöiden rakennelma ja monet näistä tekijöistä näyttää olevan yhteydessä tämän hetkiseen lapseen ja heidän väliseen suhteeseen. sarahl@utu.fi

Working Model of the Child Interview Charles H. Zeanah Diane Benoit Marianne Barton

WMCI- menetelmän teoriatausta Pohjautuu samaan teoreettiseen viitekehykseen kuin AAI (Adult attachment interview) ja SST (Strange situation test) Bolwbyn kiintymyssuhdeteoria, Working Models Tulvingin muistiteoria Sternin näkemykset vuorovaikutuksen ja representaatioiden välisestä dynamiikasta

WMCI - menetelmän esittely

Working Model - tutkimuskohteena Miten vanhemman suhdemielikuvat tietystä lapsesta ovat rakentuneet? Onko vanhemmalle muodostunut mielikuvien tasolla kiintymyssuhde lapseen? Minkälaisia nämä mielikuvat ovat laadultaan? Vanhemman subjektiivinen kokemus ja havainto: Minkälainen lapsi on? Miksi hän käyttäytyy tietyllä tavalla? Lapsen merkitys vanhemmalle? Narraation laadulliset piirteet Havainnot kognitiivisella, emotionaalisella ja toiminnallisella tasolla Havainnot yleisellä ja spesifillä tasolla Koherenttisuus Yksityiskohtien vivahteikkuus

WMCI C. Zeanahin työryhmän kehittämä (1988). Infant Mental Health Unit, New Orleans Kehitetty alun perin tutkimuskäyttöön. Puolistrukturoitu menetelmä. Kestää noin tunnin. Haastattelu videoidaan. Haastattelija noudattaa olemassa olevaa runkoa. Esittää kysymykset sanatarkasti tietyssä järjestyksessä.

WMCI Käytännön toteutus Haastattelijan tulee olla neutraali, mutta empaattisesti läsnä oleva ja rohkaiseva. - Tarkentavien kysymyksien välttäminen. - Haastattelun lopussa voi esittää lisäkysymyksiä. Yksi kysymys esitetään kerrallaan - Jatkokysymykset myös yksi kerrallaan - Haastattelijan tulee arvioida onko saanut riittävästi tietoa vapaasta vastauksesta vai tarvitseeko jatkokysymyksiä esittä Kysymykset ovat avoimia. Tavoitteena on saada mahdollisimman vapaasti tuotettuja vastauksia.

WMCI- haastattelun sisältöosa-alueet Kehitykselliset virstanpylväät Kuvaile lapsesi kehityksen tärkeimpiä virstanpylväitä? Lapsen persoonallisuus / kuvaus luonteesta Ketä lapsesi muistuttaa ja millä tavoin? Lapsen vaikeus Minkä lapsesi tämänhetkisen käyttäytymispiirteen kanssa sinun on vaikeinta tulla toimeen? Lapsen ainutlaatuisuus Millä tapaa näet lapsesi erilaisena verrattuna kokemuksiasi muista lapsista?

WMCI- haastattelun sisältöosa-alueet Suhde lapseen Miten sinun ja lapsesi välinen suhde on vaikuttanut lapsesi persoonallisuuteen? Huoli lapsesta Oletko koskaan huolissasi lapsestasi? Mistä olet huolissasi Tulevaisuuden näkymät Jos ajattelet lastasi hetken aikuisena. Mitä toiveita ja pelkoja näet sen suhteen?

WMCI-haastattelun koodaus

WMCI-haastattelun analysointi Tehdään videon pohjalta. Ensiksi tehdään muuttujakohtainen analyysi asteikolla 1-5. Lopuksi tehdään luokitus kiintymyssuhdemielikuvia kuvaavaan luokkaan.

WMCI- haastattelun analysointi Arviossa neljä ulottuvuutta: Sisällön tarkastelu: Mitä vanhempi sanoo? Laadulliset piirteet: Miten vanhemman mielikuvat ovat rakentuneet? Tunneilmapiirin tutkiminen Kiintymyssuhdemielikuvien luokitus: Minkälainen suhde vanhemmalla on tiettyyn lapseen?

WMCI- haastattelun analysointi Sisällön tarkastelu: Tehdään erillään muusta koodauksesta. Muistiinpanot kannattaa tehdä videon pohjalta Ei haastattelun yhteydessä. Sisällön kuvaaminen informatiivista lausunnoissa ja yhteenvedoissa. Tärkeä osa kliinisessä työssä. Anamnestinen tiedonkeruu

WMCI-haastattelun koodaus - muuttujat Laadulliset piirteitä käsittelevät muuttujat: Yksityiskohtien rikkaus (Richness of perceptions) Avoimuus muutokselle (Openess to change) Sitoutumisen aste (Intensity of involvment) Koherenssi (Coherence) Sensitiivisyys (Caregiving sensitivity) Hyväksyvyys (Acceptance) Sisällöllisiä ominaisuuksia kuvaavat muuttujat: Huoli lapsesta. Lapsen vaikeus.

WMCI-haastattelun koodaus - lopullinen luokitus Tasapainoinen - Balanced Täysin tasapainoiset Rajoittuneen tasapainoiset Jännittyneen tasapainoiset Irralliset- Disengaged Köyhtyneet ja irralliset Torjutut ja irralliset

WMCI-haastattelun koodaus - muuttujat Vääristyneet- Distorted Vääristyneet ja kohdentumattomat Vääristyneet ja hämmentyneet Vääristyneet roolien vaihtumisen vuoksi Vääristyneet ja itsekeskeiset

WMCI-haastattelun luokitus Tasapainoinen - Balanced Kuulijalla syntyy elävä kuva lapsesta. Vanhempi näkee myös lapsen vaikeudet ja näkee ne kehitysikään tai tilanteeseen liittyviksi. Vanhempi näkee suhteen merkitykselliseksi lapsen kehityksen kannalta.

WMCI - haastattelun luokitus Irrallinen Suhtautuminen lapseen vaihtelee emotionaalisesta etäisyydestä välinpitämättömyyteen. Kuvaukset lapsesta ovat niukkoja tai hyvin yleisellä tasolla ( tavallinen, normaali ). Lapsesta ei synny selkeää kokonaiskuvaa. Lapsen vaikeuksia ei havaita tai niitä ei liitetä sopivaan kontekstiin.

WMCI - haastattelun luokitus Vääristynyt Kuvaukset voi olla runsaita ja sitoutumisen aste voi olla voimakas. Mielikuvat pirstaleisia ja epäjohdonmukaisia. Vanhemman on vaikea keskittyä lapseen. Mielikuvia ohjaa lapsesta riippumattomat vääristymät. Esim. Lapsi ystävänä, Omat tarpeet nähdään lapsen tarpeina. Lapsesta ei synny kokonaiskuvaa. Yksittäiset ominaisuudet korostuvat.

PIDÄ MIELESSÄ ARVIOINNNISSA: Onko kuvauksia helppo seurata? Esiintyykö ristiriitaisuuksia? Loogisuus? Pysyykö focus lapsessa? Kuinka paljon energiaa investoi haastatteluun? Miten vanhempi näkee suhteen merkityksen lapsen kehityksen kannalta? Suhtautuminen suhdekysymyksiin

PIDÄ MIELESSÄ ARVIOINNISSA: Näkeekö vanhempi lapsen yksilönä? Näkeekö vanhempi lapsen tarpeen riippuvuudelle / itsenäisyydelle? Vastaako vanhemman odotukset ja kuvaukset lapsen ikätasoa? Ovatko positiiviset ja negatiiviset ominaisuudet tasapainossa? Miten vanhempi selittää negatiivisen käyttäytymisenä?

Kliininen käyttö

Selkeästi nostettu esille, että vanhemman mielikuvia on tutkittu suhteessa tiettyyn lapseen, eikä niitä tule yleistää. WMCI haastattelussa esille tullutta vanhemman suhdemielikuvaa kuvaillaan tarkasti luokituksen lisäksi tai ei käytetä ollenkaan luokitusta.

Kehityksellinen näkökulma Arvio avoimuudesta muutokselle eli adaptaatio kyky lapsen kehityksen mukaan Vivahteikkuuden ja lapsen hyväksynnän näkökulma Kuinka monipuolisesti näkee lapsensa ja miten kokonaisvaltaisesti hyväksyy lapsensa juuri sellaisena kuin hän on. Sensitiivisyyden (reflektiivisyyden) näkökulma Huolenpidon herkkyys Erittelyä: 1) kuinka pystyy ottamaan huomioon lapsen tarpeet ja tunteet eri tilanteissa sekä 2) omat tunnekokemukset vastaavissa tilanteissa Vertaaminen observoituun sensitiivisyyteen

Sitoutuneisuuden näkökulma Kuvaillaan vanhemman sitoutuneisuuden määrää ja sävyä lapseen ja heidän väliseen suhteeseen Esim. voi olla voimakkaasti sitoutunut, mutta sitoutuneisuus on sävyltään ahdistunutta Lapsen vaikeus tai epärationaalinen huoli lapsesta kuvataan erikseen. Lopuksi kuvaileva yhteenveto vanhemman mielikuvan laadusta.

Äidin mielikuvia Xsta ja heidän välisestä suhteestaan kartoittavassa haastattelussa tulee esille, että äidin mielikuva Xsta on hyvin niukka, jopa köyhä. Haastattelussakin korostuu äidin Xon ja heidän väliseen suhteeseen liittyvien mielikuvien sairauskeskeisyys. Hän mm. valitsee yhdeksi Xn luonteenpiirteitä kuvaavaksi sanaksi erittäin sairas poika ja heidän välistä suhdetta äiti kuvaa sanalla reflux, joka on yksi Xn diagnooseista. Kysymyksiin, joissa tutkitaan äidin ymmärrystä ja toimintaa suhteessa Xn tunneilmaisuun kuten mielenpahoittamiseen ja kipuun äiti vastaa asianmukaisesti mm. ottavansa Xn syliin ja lohduttavansa tätä. Ärtymyksen äiti liittää haastattelussakin yksinomaan sairastamiseen. Kun kysytään miltä tuntuu, kun X sairastaa äiti vastaa asianmukaisesti, että pahalta, mutta siirtyy puhumaan hoitovirheistä, joita Xa hoitavat lääkärit ovat hänen mukaansa tehneet. Haastattelussa äiti ilmaisee niukasti mitään positiivisia tunteita puhuessaan Xsta ja heidän välisestä suhteestaan. Äiti itse toteaa haastattelun lopuksi, ettei haastattelu tuntunut hänestä miltään. Sen sijaa hän liikuttuu puhuessaan Xn syntymän jälkeisistä komplikaatioista ja kiukustuu puhuessaan hoitovirheistä. Haastattelun perusteella syntyy vaikutelma, että äidin mielikuvat Xsta ja heidän välisestä suhteestaan ovat laadullisesti köyhiä ja ne ovat vääristyneitä siten, että Xn sairaudet ylikorostuvat niissä.

WMCI soveltuu Vanhemman mielikuvan arvioimiseen lapsesta Vanhemman ja lapsen suhteen laadun arvioon yhdistettynä vuorovaikutusarvioon Hoidon kohdentamiseen ja hoidollisen portin valintaan Hoidon vaikuttavuuden seurantaan