Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014. Mauri Pekkarinen. Mauri Pekkarinen 1



Samankaltaiset tiedostot
Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä Laajavuori, Jyväskylä

Kohti vähäpäästöistä Suomea Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen

Uusiutuvan energian merkitys Suomelle ja maamme elinkeinoelämälle. Kymibusiness , Kotkan Höyrypanimo

Uusiutuvan energian velvoitepaketti ja metsäenergiatuet

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen

Energiapoliittisia linjauksia

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Tuotantotukilain muutokset

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät Helsinki

Energiaverot 2011 (lämmöntuotanto)

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa

Ajankohtaiskatsaus. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry,

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Hallitusneuvos Anja Liukko LAUSUNTO HE 30/2015 vp

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Uusiutuva energia. Jari Kostama Helsinki

Vuoden 2008 energia- ja ilmastostrategian risupaketin vaikutukset

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN

Energiatuki Kati Veijonen

Bioenergian tukimekanismit

Bioenergia ry

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä Satu Helynen

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen

Energian tuotanto ja käyttö

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen

Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki tehostamistavoitteet ja tuet

Odotukset ja mahdollisuudet

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Tuulivoima ei saa kaatua byrokratiaan

UUSIUTUVAN ENERGIAN AJANKOHTAISET ASIAT. Bioenergian lähteillä -seminaari Rovaniemen AMK Kansanedustaja Janne Seurujärvi (Kesk.

Talousvaliokunta Maiju Westergren

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2016 Arviot vuosilta

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

Ministerin energiapoliittiset teesit. Petteri Kuuva Kaukolämpöpäivät Radisson Blu Hotel Oulu

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia asiantuntijakuuleminen


Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? Stefan Storholm

ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

Hallituksen ilmasto- ja energiastrategian vaikutukset uusiutuvan energian. Believing the Future 2009 Kilpailukykyä ennakoinnista

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty

Keski-Suomen energiatase 2016

Riittääkö puuta kaikille?

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty

AVAUS. Uusiutuvan energian syöttötariffijärjestelmän ajankohtaispäivät. Pekka Ripatti

Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman. perusskenaario. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen

Metsäenergian asema suhteessa muihin energiamuotoihin: Ekonomistin näkökulma

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

Energiatukien kohdentaminen. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Pekka Grönlund

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Esitys tarjouskilpailuun perustuvasta preemiojärjestelmästä [HE 175/2017 vp] Kuuleminen maa- ja metsätalousvaliokunnassa

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Transkriptio:

Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Mauri Pekkarinen Mauri Pekkarinen 1

Suomesta bioenergian ja puhtaan teknologian mahtimaa! 1. Maailmanlaajuinen ilmastokysymys on aikamme suuria haasteita. o 80 % CO2- päästöistä liittyy tavalla tai toisella energiaan. o Euroopan unionin on kannettava vastuunsa, mutta edellytettävä toimia myös muilta. o EU:n päästöjen vähentäminen 85 90 %:lla vuoteen 2050 mennessä on tarpeellinen ja mahdollinen tavoite, mikäli hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologia kehittyy. 2. Ilmasto- ja elinkeinovastuista huolehdittava. o Suomessa tarvitaan paljon energiaa teollinen rakenne kylmä ilmasto pitkät etäisyydet o Ilmastovastuu on kannettava ja elinkeinoelämän energiatarpeet turvatta. Suomen oltava valmis sitoutumaan kunnianhimoisiin päästötavoitteisiin. Energian saanti on turvattava samaan aikaan kilpailukykyiseen hintaan elinkeinoelämälle ja kohtuuhintaan kuluttajille. Mauri Pekkarinen 2

3. Osaaminen ja uusiutuvat raaka-aineet perusta uudelle, puhtaalle teollisuudelle. o Suomessa paljon biomassaa, erityisesti puuta ja turvetta. Biomassaa enemmän kuin missään muualla EU:ssa. Puun kasvusta hyödynnetään runsaat 50%, josta energiakäyttöön ohjautuu lopulta lt noin 50%. o Suomi on puun kemiallisen ja mekaanisen jalostamisen osaaja. Biomassan pitkälle jalostamisessa Suomessa vahva traditio. Biomassan hyödyntämiselle uudella tekniikalla valtavat mahdollisuudet meillä ja maailmalla. Biojätemarkkinat maailman nopeimmin kasvavat markkinat. 4. Tuuli, aurinko ja vesi toisensa täydentäjiä! o Vesi on taloudellisesti edullisin uusiutuvan energian lähde. Se ei tarvitse tukia. Sen käyttö on rajattu. o Vesi ja biouusiutuva energia ei riitä uusiutuvan velvoitteemme täyttäjäksi. o Vesivoiman lisäysmahdollisuudet tehoissa 150-300 MW:n (suojelun purkamisesta riippuen) eli energian määränä vajaa 1 TWh. o Tuulivoiman tuotantoedellytykset Suomessa alle ja aurinkovoiman yli EU- maiden kustannusten. 0 2.500 MW tuuli- tai aurinkovoimaa vaatii Suomessa noin 250 500 MW 3 säätövoimaa.

Sormiharjoitelma energia- ja ilmastoteeseiksi 1. Suomessa on tarjolla riittävästi energiaa kilpailukykyiseen hintaan. 2. Uusiutuvan energian osuus on nostettu yli 50 %:n. 3. Energiaomavaraisuus ylittää 50 %. 4. CO2- päästöjen määrä ei-päästökauppasektorilla on miinus 50%:n vuoden 1990 vertailutasosta. 5. Uusiutuvan energian ja sähkön yhteenlaskettu osuus liikenteessä on 40-50 %. 6. Varavoiman määrää on lisätty 50 %:lla. 7. Hiilen energiakäyttö on loppunut. 8. Fossiilisen öljyn käyttö on vähennetty runsaaseen kolmannekseen (35-45 TWh). 9. Turvetta käytetään puun oheispolttoaineena 10 15 % vähemmän kuin vuonna 2010. 1/2 Mauri Pekkarinen 4

Sormiharjoitelma energia- ja ilmastoteeseiksi 10. Maakaasun ja biokaasun käyttö säilyy yhteenlaskien nykyisen maakaasun käytön tasolla. (ENG- terminaali toteutettu) 11. Energiatehokkuutta on parannettu 20 %:lla vuoteen 2030. 12. Energiajärjestelmä on hajautettu perustuen moniin energiaraaka- aineisiin. Pientuotannon tehokas pääsy markkinoille on varmistettu (kts.määrittely). 13. Sähkö- ja kaasumarkkinat ovat merkittävältä osalta integroituneet osaksi EU- markkinoita. it Sähkössä ä ja maakaasussa tiivistynyt i t t yhteistyö Venäjän markkinnoihin. 14. Uusiutuvien energiavaihtoehtojen edistäminen on rakennettu ympäristön kestävyyden ja taloudellisen lli edullisuuden d mukaisesti; aina edullisinta niin paljon kuin on mahdollista, sitten seuraavaksi edullisinta. 15.Uusiutuvien energialähteiden tuki pidetään tavoitteellisesti alle 7 %:n energian markkinahinnasta Suomessa. 2/2 Mauri Pekkarinen 5

Teesien perusteet Kokonaiskysyntä: - Vuoden 2010 strategiassa kokonaiskysynnän määrä vuonna 2020 arvioitiin 310 TWh:n suuruiseksi. Siitä sähköä 92-96 TWh. - Kysyntää vähentävät olettamat vuoden 2010 strategiaan verrattuna: o kokonaistuotannon hidastuminen ennakoidusta vuoteen 2020 mennessä 5 7 %:lla 11 14 mrd. eurolla. 2020 2030 ns. normaalikasvu eli noin 2 %/v. o Energiatehokkuuden parantuminen hivenen ennustettua nopeammin. Kokonaiskysyntä vuonna 2020: 285 TWh - josta sähköä 86 TWh vuonna 2030: 270 TWh - josta sähköä 94 TWh Mauri Pekkarinen 6

Uusiutuvan kokonaistarjonta Vuonna 2005 94,5 TWh 2011 106,7 2020 134,0 2030 154,0 Uusitutuvan tarjonnan lisäys energialähteittäin: Tuulivoima 4 5 TWh Biomassa 10-11 Jäte ja kierrätys 3 Aurinko, vesi ja lämpö 3 Yhteensä 20 22 TWh Mauri Pekkarinen 7

Tukijärjestelmät uusiutuvan lisäämiseksi 1. Energiapuun muuttuvahintainen tuotanto- ja haketustuet sekä turpeen verotus palautetaan Vanhasen hallituksen päättämälle tasolle. Puun energiakäyttö noin 18,5 milj. m3:een. 2. Parannetaan tukijärjestelmä varmistamaan kotimaisten uusiutuvien kilpailukyky kivihiileen verrattuna erityisesti rannikkoalueilla. 3. Varmistetaan pienimuotoisen lämmön, sähkön ja biokaasun verkkoon/jakeluasemille pääsy velvoittein tai tukijärjestelmin. 4. Jatketaan tuulivoiman syöttötariffijärjestelmää ja mahdollistetaan pienempienkin CHP-laitosten pääsy syöttötariffin piiriin. Tuulivoiman keinotekoiset esteet poistetaan. 5. Uudistetaan jo rakennettuja vesivoimalaitoksia tehoja parantaen. Hyödynnetään muutoinkin jo rakennettujen vesistöjen mahdollisuuksia energiantuotannon e o lisäämiseksi. se s Ei tuen tarvetta. 6. Suomen metsien valtavalle hiilinielulle on saatava tunnustus ja metsien muuttuminen päästöjen aiheuttajaksi on torjuttava. 7. Biokaasun, aurinkoenergian ja nestemäisten polttoaineiden tukien tarkistukset demonstraatiohankkeiden kokemusten perusteella. Lähtökohtana maksimituen pitäminen nykyisellä tasolla. Mauri Pekkarinen 8

Lisää tuotettavan bioenergian käyttötarkoitukset: 1. Yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto lähinnä rannikolla. 2. Nestemäiset polttoaineet. (liikenne, koneet ja laitteet) 3. Biokaasu- ja biohiili. (sähkön ja lämmöntuotanto) Ei uusille ydinvoimaluville! Ydinvoima Suomessa: Nykyiset: - LO1, LO2 1000 MW, 8 TWh - OL1, OL2 1720 14 TWh Rakenteilla: - OL3 1600 MW 12 TWh Nykyiset ja rakenteilla 4320 MW 34 TWh Periaatepäätökset t - OL4, FV 2.800 MW 20 TWh Yhteensä 7.120 MW 54 TWh (Mikäli LO1 ja LO2 poistuvat, ydinsähkön tarjonta vuonna 2030 on 46 TWh eli alle puolet sähkön arvioidusta kotimaisesta kysynnästä.) Mauri Pekkarinen 9

Fossiiliset yhteensä vuonna 2030: - Hiili 7 TWh - Turve 18 - Fossiilinen öljy 32 - Maakaasu 32 Yhteensä noin 90 TWh Energian kotimainen kokonaistarjonta: - Uusiutuva 154 TWh - Ydinvoima 54 TWh - Fossiiliset 90 TWh Yhteensä tarjonta noin 300 TWh Mikäli LO1 ja LO2 ei korvata, lukema noin 290 TWh Mauri Pekkarinen 10

Puhtaan energian teknologia - kysyntä maailmassa: o vuonna 2010: 1000 miljardia euroa o vuonna 2020: 0 2000 o vuonna 2030: 3200 - Suomen tuotanto o vuonna 2010: 6 miljardia euroa o vuonna 2030: 20 miljardia euroa Edellytys: - Puhtaan teknologian T&K kaksinkertaistettava Uusiutuvan ja puhtaan teknologian lisäyksen makrovaikutukset vuodesta 2010 vuoteen 2030: - Vaikutus kauppataseeseen noin 1,5 2,0 mrd euroa. - Työpaikkavaikutukset: välittömät 20.000000 + välilliset 24.000, yhteensä 60.000 työpaikkaa. Mauri Pekkarinen 11

Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus 310 TWh Sähkön tavoiteura 98 TWh päästöt 20 % uusiutuvan osuus 28 %:sta 38 %:iin uusiutuva liikenteessä 20 % energiatehokkuus ja säästö, 11 %, ohjeellisesti 20% Sovittiin erityisesti hiilen ohjelmallisesta alasajosta Mauri Pekkarinen 12

Suuri energiapaketti aloitti uuden suunnan Uusiutuvan energian lisäämisvelvoite 38 TWh Energian loppukulutus vuonna 2020 arviolta 327 TWh Tästä uusiutuvien i 38 %:n osuus vastaa 124 TWh Vuonna 2005 uusiutuvien loppukulutus oli 87 TWh Muutostarve vuodesta 2005 2020 on n. 38 TWh Mauri Pekkarinen 13

UUSIUTUVAT ENERGIALÄHTEET, TWh Primäärienergiana 2005 2020 2005=>2020 Teollisuuden tuotannosta riippuvat polttoaineet (1 Jäteliemet 37 38 1,1 Teollisuuden tähdepuu 20 19-1,8 Yhteensä 57 56-0,7 Politiikkatoimien kohteena olevat (1 Vesivoima (normalisoitu) 13,6 14 0,6 Vesivoima, toteutunut 13,4 Tuulivoima 0 6 5,8 Muutos, TWh / %-yksikköä Metsähake 6 25 18,9 Puun pienkäyttö 13 12-0,5 05 Lämpöpumput 2 8 6,1 Liikenteen biopolttoaine 0 7 6,5 Biokaasu 0 1 0,7 Pelletit 0 2 1,6 Kierrätyspolttoaineet, RES-osuus 2 2 0,7 Muu uusiutuva, mm. aurinkolämpö, -sähkö jne. 0,4 0,4 0,0 Yhteensä 37 77 40,0 Uusiutuva energia primäärienergiana, yhteensä (2 94 134 39,2 Uusiutuva energia loppukulutuksessa (2 87 124 37,5 Energian loppukulutus 303 327 (* 23,6 Uusiutuvien osuus loppukulutuksesta, vesivoima normalisoitu 28,5 % Uusiutuvien osuus loppukulutuksesta, toteutunut / arvio 28,5 % 38 % 9,5 % (1 primäärienergiana (2 vesivoima 2005-2009 normalisoitu (3 päivitetty laskelma 30.3.2010: 3 paperin ja kartongin tuotanto 13,7 Mt/, sähkön kulutus 98 TWh, uusiutuvat IE-strategian mukaan, metsähakkeellla 38 % tavoite kiinni (* Ilmasto- ja energiastrategian mukainen tavoite on 310 TWh vuonna 2020 Mauri Pekkarinen 14

Lakisääteiset i t tukijärjestelmät j t ät energiapaketissa 1. Puun muuttuvahintainen tuotantotuki ja investointituet sekä puulle että muille uusille uusiutuville 2. Syöttötariffi biokaasulle ja pienpuulle 3. Uusiutuvan investointituet 4. Pienpuun energiatuki puun saamiseksi metsästä 5. Tuulivoiman syöttötariffi 6. Liikenteen polttoaineiden lisäämisen vauhdittaminen aina 7 TWh:een saakka investointi- ja demonstraatiotuin Mauri Pekkarinen 15

Tukien budjettivaikutukset vuonna 2020 Tuulivoiman ja biokaasun tuki 210 M Pienpuun energiatuki 36 M Päästöoikeuden hinnan mukaan muuttuvat tuet 69 Me (tämä tarkentuu myöhemmin) Pienten CHP-laitosten tuki 36 M Yhteensä noin 341 M Mauri Pekkarinen 16

Investointituet yhteenvetona 2011 2012 2013 2014 Perustaso: 50 M 70 M * 70 M * 70 M * Ruuhkan poisto 30 M Yhteensä 80 M 70 M 70 M 70 M Perustaso 36,1 M 31,1 M 31,1 M 31,1 M kehyksissä nyt Lisäksi Biojalostamoille 100 milj. biojalostamot ja 18 milj. viljaetanoli ja viljaetanolilaitokselle * Taso 70 M, jos tuetaan investointeja hiilipölykattiloihin, muutoin 50 M Mauri Pekkarinen 17

Lähde: Pekka Ripatti Syöttötariffijärjestelmän ajankohtaispäivät 15.1.2013 Mauri Pekkarinen 18

Lähde: Pekka Ripatti Syöttötariffijärjestelmän ajankohtaispäivät 15.1.2013 Mauri Pekkarinen 19

Kataisen hallituksen ilmasto- ja energiapolitiikan kritiikki Heikennykset uusiutuvan ehtoihin Pienemmät: - kiinteän sähkön tuotantotuen poistaminen - investointitukien leikkaamiset Suuri asia: - puun ja turpeen yhteiskäytön kilpailukyvyn heikentäminen - turpeen vero 2,9 /MWh 59 /MWh 5,9 - puun tuen leikkaaminen max 1/3:lla - puhtaan energian määrärahojen leikkaus Mauri Pekkarinen 20

Periaatteessa tärkeä: ä - pienpuun haketustuki tai vastaava hoitamatta - turvesoiden luvitus jäissä Seuraus: - Kivihiilen käyttö lisääntyy eräissä laitoksissa - kun Pietarsaari ennen 10 % hiiltä nyt 40 50 %, 25 miljoonaa /vuosi - Lisäksi Jyväskylä, Kuopio, Oulu, Kajaani Pori jne. - Rannikon hiililaitosten muuttaminen kotimaiselle ja päästöttömälle on jäissä Durbanin taakka: - uhka metsien muuttumisesta päästöjen aiheuttajaksi Mauri Pekkarinen 21

Miten uusiutuvan energian tukijärjestelmää pitäisi uudistaa Periaatteet: - Järjestelmän oltava pitkäjänteinen ja uskottava. - Tukijärjestelmällä on ensin tuettava pienintä tukea vaativaa uusiutuvaa ja siitä edetään kalliimpiin tarpeen mukaan. - Tukimuotoina käytettävä sekä verotusta että suoraan tukea. - Kestävyyskriteerit järkevinä ä ja ne täytettävä. t ttä ä Mauri Pekkarinen 22

1. Biouusiutuva 1.1. Hylätyn pienpuun energiatuelle kehitettävä hyväksyttävä muoto, joka auttaa puun liikkeelle saamista. Tukeen varattu vuoteen 2020 mennessä noin 30 mij /v. 1.2. Muuttuvahintainen tuotantotuki toimii. Kuitenkin rannikon hiililaitosten korvaamiseksi tarvitaan uusiutuvalla suurempi tuki tai hiilelle korkeampi vero. 1.3. Pienpuun syöttötariffi tuen enimmäisraja nostettava 750.000 eurosta kolminkertaiseksi eli tehoissa noin 8 MW:iin saakka. 14 1.4. Biokaasun syöttötariffi tuen saannin alarajaa voisi laskea 50 kva:iin tai ottaa käyttöön laitetuki tuki pitäisi ulottaa myös liikenteen biopolttoaineiden tuotantoon 1.5. Biojalostamot Vain yksi NER-300 hanke (Vapo Kemissä). Muu biojalostamoihin vuoteen 2020 mennessä varattu rahoitus (100 milj ) osoitettava muille teknologioille ja pienimuotoiselle tuotannolle. Kasvavaa demonstraatiorahoitusta vuosien 2020 2033 ratkaisuille. Tavoitteena tulee olla fossiilisen öljyn vähentäminen 1/3 osaan vuoden 2012 tasosta. Mauri Pekkarinen 23