AIKA V3 KASVATUSTIETEELLINEN LUKU- JA KIRJOITUSTAITO Opettaja Hanna Vilkka
1. TIETEELLINEN LUKEMINEN 2. TIETEELLINEN KIRJOITTAMINEN 3. ARGUMENTOINTI 4. KRIITTINEN KESKUSTELU 5. ESSEE 6. OPPONOINTI
1.TIETEELLINEN LUKEMINEN Tieteellinen lukutaito on ajattelun taitoa. Se rakentuu ilmiöiden lukemisen taidosta, kontekstin ja teorian hahmottamisen taidosta, numeroiden lukemisen taidosta, kuvien lukemisen taidosta, vuorovaikutuksen (sosiaalisen ympäristön) lukutaidosta, tekstien välisen vuoropuhelun lukutaidosta.
Tieteellinen lukutaito kehittyy seuraamalla esim. luentoja, seminaareja, ajattelemalla itse uusien näkökulmien avulla kirjoittamalla muistiinpanoja, työpapereita, esseitä, seminaariesityksiä lukemalla laaja-alaisesti tieteellisiä tekstejä eri tieteenaloilta
Tieteellisen lukutaidon kehittyminen edellyttää ajattelun joustavuutta asioiden esiin nostamista ja niiden tulkitsemista rohkeutta kysyä ja kyseenalaistaa
Tieteellisen artikkelin sisältö: tiivistelmä ja avainsanat, menetelmät, käsittely (tutkimuosa) tulokset, johtopäätökset lähdekirjallisuus johdanto, tausta, näkökulma, ongelma ja tavoitteet,
Harjoitustehtävä: 1. Etsi tekstistä: tiivistelmä, avainsanat, johdanto, tausta, näkökulma, ongelma ja tavoitteet, menetelmät, käsittely, tulokset, johtopäätökset. 2. Selosta, mitä artikkeli käsittelee? 3. Millaisia näkökulmia ongelmaan esitellään? 4. Millaisia tuloksia ongelmaan saatiin? 5. Millaisia kysymyksiä artikkeli herätti tekstinä tai mitä kysymyksiä sisältö herätti.
2. TIETEELLINEN KIRJOITTAMINEN Prosessikirjoittaminen tieteellisen kirjoittamisen tapana on joustava ja kunnioittaa yksilöllisiä kirjoittamisen tapoja. Se ei tavoittele heti valmista tekstiä. Teksti rakentuu pikku hiljaa. Antaa kirjoitajalle aikaa kasvaa ja kehittyä aiheensa kanssa.
Prosessikirjoittamisen vaiheita: Aiheen valinta, kysymyksen tai ongelman muotoilu Ideoiden ja tietojen keruu Kirjoituksen rungon rakentaminen Ensimmäisen luonnoksen kirjoittaminen Palautteen hankkiminen Muokkaaminen eli toisen luonnoksen kirjoittaminen Uusien palautteiden otto ja muokkaus Julkaisu
Tieteellinen kirjoittaminen noudattaa aina tutkimusetiikkaa. Mistä asioista tutkija voi tutkimuksessaan kirjoittaa? Miten tutkija voi tutkittavistaan kirjoittaa? Missä muodossa tutkija kirjoittaa? Tieteellisessä kirjoittamisessa otetaan huomioon myös kenelle kirjoitetaan ja millä tavalla heille kirjoitetaan?
Tieteellisen tekstin tulee olla selkeää ja luettavaa havainnollista: rinnastuksia, vastakohtia, piirroksia, kuvioita, kaavioita, taulukoita, tekstinäytteitä tutkimusianeistosta asiatyylistä argumentoivaa kieliasultaan virheetöntä
Harjoitustehtävä: Millaiset asiat tekevät/ eivät tee lukemastasi tekstistä selkeän ja luettavan? Miten kirjoittajaa havainnollistaa kirjoittamaansa? Millaista on peruskäsitteiden määrittely? Pystytkö niiden perusteella ymmärtämään, mistä tekstissä on kyse? Ketä kirjoittaja on mahdollisesti ajatellut lukijakunnaksi eli keneen tekstillä yritetään vaikuttaa? Miten kirjoittaja kirjoittaa tutkittavista? Herättääkö kirjoittaja älyllistä uteliasuuttasi ja oivalluksia? Peittääkö kirjoittaja itsensä käyttämällä passiivimuotoa?
3. ARGUMENTOINTI Argumentaatio on ajattelun ja päättelyn taitoa ja se paljastuu tekstissä perustelutapoina Tekstin perustelutavat, argumentaatio, ja tekstin jatkuvuus luovat tekstin uskottavuuden ja vakuuttavuuden. Tekstin jatkuvuus tekee tekstistä luettavan ja ymmärrettävän. Uskottavuus ja vakuuttavuus vaikuttavat tekstin hyödynnettävyyteen ja vastaanottoon.
Argumentoivassa tekstissä perustellaan väitteet, osoitetaan väitteet oikeaksi ja kumotaan vaihtoehtoiset väitteet.
Argumentti - antaa tukea väitteelle Selitys - tekee asian ymmärrettäväksi Kuvaus - selostaa, minkälainen asia tai ilmiö on Perustelu - tieto, jota vasten arvioidaan väitteen hyväksyttävyyttä
Argumentointi on myös tiedon varmuusasteen esittämistä. Keinoina ja ilmaisimina ovat päättelyn ilmaisimet perustelun ilmaisimet vastakohtailmaisimet tiedon varmuusasteen ilmaisimet
päättelyn ilmaisimet: joten, mistä seuraa; siis, mikä todistaa; niinpä, mistä voi päätellä perustelun ilmaisimet: koska, sen vuoksi, että siksi, mikä johtuu siitä, että; siitä syystä, perusteluna on vastakohtailmaisimet: yhtäältä-toisaalta, kuitenkin, mutta, kieltolauseet tiedon varmuusasteen ilmaisimet: täytyy, pitää, saattaa, voi/ ei voi, ehkä/mahdollisesti, aina todennäköisesti
Argumentoivassa tekstissä käsitteellisinä työkaluina toimii parhaiten tutkimusalan omat käsitteet, kirjallisuus ja lähteet. Argumetoiva tyyli osoittaa suhteellisuudentajua, kulttuurista ymmärrystä ja sosiaalisten suhteiden tajua eli olemassa olevan ja uuden tiedon kontekstuaalisuutta.
Lukija vakuutetaan aina järkiperäisin keinoin. Ratkaisuissa ja perusteluissa vedotaan aina aiempaan tietoon Perustelut nojaavat tutkimusalan lähdekirjallisuuteen ja tutkimuksessa kerättyyn tutkimusaineistoon. Asiayhteyteen sopimattomat auktoriteettiperustelut sekä määrään, laadun ja tarkkuuden pulmat eivät kuulu tutkimukseen.
Harjoitustehtävä: Millainen on tekstin jatkuvuus? Millaisia tiedon varmuusasteen ilmaisimia kirjoittaja käyttää? Millaisia käsitteellisiä työkaluja kirjoittaja käyttää? Millä keinoin kirjoittaja vakuuttaa lukijansa? Etsi tekstistä asiakokonaisuus, josta löytyisi argumentti, selitys, kuvaus ja perustelu tai jotikin osa-alueet näistä.
4. KRIITTINEN KESKUSTELU Tutkija ei vain vastaanota tietoa vaan keskustelee sen kanssa. Lähtökohta on uteliaisuus sekä taito ja herkkyys tehdä havaintoja, ottaa tarkasteluun asioita ja asettaa kysymyksiä. Kriittisen keskustelun kohteena on niin omat ajatukset kuin ympäristön tapahtumat, ilmiöt, asiat, puhe, kuvat, tekstit ja esineet.
Miten voi harjaantua tieteelliseen keskusteluun? Lähtökohtana on aito kiinnostus ympäröivää maailmaa ja sen tapahtumia koskevia syitä ja selityksiä kohtaan. Taitoa kyseenalaistaa yleinen mielipide tai oma totuttu käsitys. Kysymällä: miksi? Olemalla rakentavasti kriittinen omaa ajattelua kohtaan.
Tieteellinen keskustelu tapahtuu 1) teksteissä ja 2) vuoropuheluna. Tekstissä keskustelun tärkeimmät osa-alueet ovat pääväite eli tutkimustulos tutkimusta koskevat valinnat perustelut (lähdekirjallisuus ja tai tutkimusaineisto)
Vuoropuhelussa osapuolet selkeyttävät omia ajatuksiaan ja esittävät perusteluja tekevät ajatukset toiselle ymmärrettäväksi luovat osapuolten kanssa yhdessä mahdollisimman hyvän ratkaisun, ajatuskokonaisuuden, idean jne.
Keskustelevan tekstin päättelyrakenteet: auktoriteetteihin vetoaminen asioiden väliseen samankaltaisuuteen (analogiaan) vetoaminen analyyttinen yleistäminen (käsitteiden merkityksiin vetoaminen) teoreettinen tuki (aiemmat tutkimustulokset) empiirinen tuki (tutkimusaineistoon vetoaminen) valintojen perusteleminen
Harjoitustehtävä: Kuvaile, millaisia keskustelevan tekstin päättelyrakenteita artikkelissa käytetään?
ESSEEN KIRJOITTAMINEN Tieteellinen essee (tutkielma, artikkeli) on pienimuotoinen tutkielma, joka keskittyy tiettyyn aiheeseen, kytkeytyy asianomaisen tieteenalan kysymyksenasetteluihin, tutkimukseen ja käsitteisiin, noudattaa tieteellisen kirjoittamisen periaatteita eli väitteet nojaavat pätevään argumentointiin, todentamiseen, avoimuuteen, kriittisyyteen ja tiedon varmuusasteen esittämiseen.
Tieteellisen esseen ja artikkelin keskeinen ero on siinä, että esseeseen ei kerätä empiiristä aineistoa johtopäätösten tueksi.
Lähtökohtana tieteellisessä esseessä on oman tieteenalan kysymys tai ongelma, valittu näkökulma, josta käsin ongelma tai kysymys pyritään ratkaisemaan pohtivasti, kantaa ottavasti ja kriittisesti. Idea on, että esseessä asetaan ongelma ratkaistavaksi ja ratkaistaan ongelma perustellusti. Ongelmaratkaisussa yhdistyvät oma näkemys ja päätelmät toisten näkemyksiin ja perehtyneisyyteen aiheesta tieteellisesti argumentoiden ja persoonallisella otteella.
Esseen rakenne: 1) johdanto, 2) käsittely ja 3) lopetus. 1. aihe, näkökulma aiheeseen, rajaukset 2. omakohtainen pohdinta lähdeaineistoja käyttäen 3. tiivistelmä tai arviointi käsitellystä aiheesta, voi herätellä kysymyksiä, pohtia, vertailla tai laatia ehdotelma aiheen pohjalta.
Harjoitustehtävä/ESSEE: Valitse pääkäsite: esim. kasvatus, koulutus, opetus, oppiminen, elinikäinen oppiminen, tasa-arvokasvatus, mediakasvatus, pedagogia, kriittinen pedagogia, demokratia, monikulttuurisuus, sukupuolitietoisuus Muodosta kysymys tai ongelma: Esim. Esseessä tarkastellaan, millä tavalla tasa-arvokasvatus toteutuu koulussa? Valitse näkökulma: Esim. Näkökulmana on oma koulu-ura (ja sen kriittinen ja persoonallinen pohdinta lähdeaineistoa käyttäen). Hanki lähdeaineistoa ja ratkaise ongelma: pohdi ja argumentoi lähdeaineistoa käyttäen
Essee jätetään 18.11.11 mennessä tulosteena Laajuus max 5 sivua esim. times, fontti 12, riviväli 1,5 Kommentoidut esseet ja tulokset nähtävissä vastaanottoaikoina 5.12 lähtien klo 12-13
Opponointi: Esseen johdanto (hahmotelma) to 13.10 pienryhmätunneilla. Kirjoittaja esittää lyhyesti esseensä lähtökohdat. Opponoija kysyy perusteluja ja tarkennuksia ongelmaan tai kysymykseen, sen rajaukseen ja näkökulmaan - yleinen keskustelu aiheesta.