kaikki työ on arvokasta.
SAK ihmisen puolella Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n tehtävänä on edistää palkansaajien ja heidän perheidensä hyvinvointia sekä kehittää suomalaista työelämää. SAK:hon kuuluu 22 teollisuuden, kuljetusalojen, julkisen sektorin ja yksityisten palvelualojen ammattiliittoa. SAK on Suomen suurin etujärjestö, mutta samalla myös kansalaisjärjestö, joka tarjoaa palkansaajille vaikutusväylän työelämään ja yhteiskuntaan. SAK:n toiminnan perustana ovat oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, demokratia ja solidaarisuus. Ammattiyhdistystoiminnalla ja työmarkkinaosapuolten yhteisellä sopimisella on Suomessa vankat perinteet. Valtaosa suomalaisista kuuluu ammattiliittoon, ja noin 90 prosenttia työntekijöistä on liittojen sopimien työehtosopimusten piirissä. SAK:laisissa ammattiliitoissa on yli miljoona jäsentä. Jäsenten tärkein tavoite työssä on työpaikan pysyvyys ja varmuus. Työn liike SAK on asettanut tavoitteeksi täystyöllisyyden. Täystyöllisyyden edellytyksiä ovat talouden kasvu ja työelämän jatkuva kehittäminen. Työttömien asemaa parannetaan parhaiten tarjoamalla työtä. Jatkuvasti muuttuvilla työmarkkinoilla muutoksen hallinta ja yksilön turvallisuuden lisääminen ovat keskeinen osa työvoimapolitiikkaa. Pätkätyöläisten puolella Joka neljäs SAK:lainen työskentelee pätkätöissä. Pätkätöiden lisääntyminen on tehnyt työmarkkinoista entistä epätasa-arvoisempia, sillä osa- tai määräaikaisena sekä vuokratyössä työskentelevät tavallisesti työmarkkinoilla muutenkin heikommassa asemassa olevat, kuten naiset, nuoret ja maahanmuuttajat.
Työelämä yhdenvertaiseksi Vaikka työmarkkinat ovat jakautuneet Suomessa vahvasti naisten ja miesten töihin, ei tasa-arvon edistämisessä ole kyse vain sukupuolten erilaisesta asemasta työelämässä. SAK toimii aktiivisesti muun muassa nuoriin, ikääntyviin ja maahanmuuttajiin kohdistuvaa syrjintää vastaan. Kehitys syntyy yhteistyönä Suomalaisen kilpailukyvyn säilyttämisen ja parantamisen kannalta on tärkeää, että työntekijät voivat olla mukana kehittämässä ja sopimassa tuottavuuteen, palkkausjärjestelmiin, työsuojeluun, työssä jaksamiseen, työaikoihin ja ammattitaitoon liittyvistä asioista. SAK:n suurista tavoitteista vuosikymmenten varrella on toteutettu mm. vuosiloma-, vanhempainvapaa-, työeläke- ja työttömyysturvajärjestelmät. Myös työlainsäädännön kehittämisessä SAK:lla on ollut merkittävä rooli. Yhteinen sopiminen tuo tasapainoa Työmarkkinaosapuolten ja valtion yhteisellä kolmikantaisella sopimisella on maassamme pitkät perinteet. Palkansaajien ostovoima parantui 1990 2000-lukujen alun tulopoliittisten kokonaisratkaisujen aikana jopa neljänneksellä. Samaan aikaan myös suomalaisyritysten kilpailukyky nousi kansainvälisestikin verrattuna huipputasolle. Työura kerryttää eläkettä On tärkeää, että maksetuilla eläkemaksuilla ja kertyvällä eläkkeellä on suora yhteys. Työeläkemaksut kerryttävät eläkettä samalla tavoin maksajasta ja työsuhteen muodosta riippumatta. Oikeudenmukaisin malli on, että eläke määräytyy koko työhistorian aikana ansaittujen palkkojen ja maksettujen eläkemaksujen perusteella.
ammattilaisia tarvitaan aina.
ay-liikkeen todellinen voima on työpaikoilla.
Juuret syvällä Suomen historiassa SAK on valvonut suomalaisten palkansaajien etuja vuodesta 1907 lähtien. Ay-liikkeen merkitys yhteiskunnallisena tekijänä lähti nousuun sotien jälkeen. Ensimmäinen tulo poliittinen sopimus loi 1960-luvun loppupuolella pohjaa nykyaikaiselle neuvottelujärjestelmälle. 1960- ja 70-luvut olivat voimakkaan kasvun aikaa, ammatillinen järjestä ytyminen lisääntyi Suomessa nopeammin kuin missään muussa teollisuusmassa. Järjestäytymis aste nousi 1980-luvulla yli 80 prosentin. Työsarkana koko maapallo SAK:n asiantuntijat vastaavat oman alansa asioiden seurannasta ja valmisteluista myös Euroopan tasolla. Globalisaatio on kansainväliselle ay-liikkeelle koko ajan kasvava haaste. Kansainvälisen työjärjestön, ILO:n määrittelemät perusihmis oikeuksien ja ay-oikeuksien puolustaminen ovat keskeisessä asemassa ay-liikkeen työssä. SAK tekee solidaarisuustyötään Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen SASK:n kautta. SAK pähkinänkuoressa» SAK:laisissa liitoissa on noin miljoona jäsentä, joista naisia 484 000 (46 %), miehiä 563 000 (54 %)» SAK:laisten keskipalkka (vuonna 2008) 2 420 e, miesten 2 490 e, naisten 2 120 e» 22 liittoa» SAK:laisissa liitoissa toimii noin 100 000 luottamushenkilöä.» Joka kolmas on osallistunut vuoden sisällä ay-toimintaan. Keskiverto SAK:lainen on» 47 56-vuotias» nainen työskentelee palvelualalla» mies työskentelee metallialalla
Yhteiskunnallinen vaikuttaja SAK on ollut olennainen tekijä suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa rakennettaessa. Vuosien varrella järjestö on ollut kehittämässä monia jokapäiväiseen elämään liittyviä parannuksia, kuten:» Kahdeksan tunnin työpäivä» Talviloma» Äitiys- ja vanhempainvapaa» Viisipäiväinen työviikko» Sairausajan palkka» Ylityökorvaukset» Kesäloma» Irtisanomissuoja» Lomaraha Miljoona duunaria Tyypillistä SAK:laista on mahdoton määritellä, sillä SAK:laiset työskentelevät hyvin erilaisilla aloilla. Teollisuudessa työskentelee vajaa puolet, yksityisillä palvelualoilla noin kolmannes ja julkisella sektorilla neljännes. SAK:laiset liitot vuoden 2009 alussa: Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT www.akt.fi Ilmailualan Unioni IAU www.iau.fi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL www.jhl.fi JHL:n yhteistyöliitot Aliupseeriliitto www.aliupseeriliitto.fi Merivartioliitto www.merivartioliitto.fi Tulliliitto www.tulliliitto.fi Vankilavirkailijain Liitto VVL www.vankilavirkailijainliittovvl.fi Kemianliitto - Kemifacket www.kemianliitto.fi Metallityöväen Liitto www.metalliliitto.fi Palvelualojen ammattiliitto PAM www.pam.fi Paperiliitto www.paperiliitto.fi Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU www.pau.fi Puu- ja erityisalojen liitto www.puuliitto.fi Rakennusliitto www.rakennusliitto.fi Rautatieläisten Liitto www.rautl.fi Rautatievirkamiesliitto www.rautatievirkamiesliitto.fi Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL www.selry.fi Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY www.slsy.info Suomen Merimies-Unioini SMU www.smu.fi Suomen Muusikkojen Liitto www.muusikkojenliitto.fi Suomen Sosialidemokraattinen Sanomalehtimiesliitto SSSL www.sssl.fi Sähköalojen ammattiliitto www.sahkoliitto.fi Teatteri- ja Mediatyöntekijät TeMe www.teme.fi Veturimiesten liitto ry www.veturimiesliitto.fi Viestintäalan ammattiliitto ry www.viestintaliitto.fi Yleinen Lehtimiesliitto YLL www.yleinenlehtimiesliitto.fi Kaupanalan esimiesliitto KEY (Palvelualan Unionin kautta) www.esimiesliitto.fi
Suomalaiset työmarkkinat Suomalaiset palkansaajat ja työnantajat ovat järjestäytyneet oman alansa järjestöihin muita EU-maita yleisemmin. Lähes 80 % palkansaajista kuuluu ammattiliittoihin, joita on noin 70 kolmessa palkansaajien keskusjärjestössä:» Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK» Toimihenkilökeskusjärjestö STTK» Korkeasti koulutettujen keskusjärjestö Akava Työnantajistakin suuri osa kuuluu oman alansa työnantajaliittoon. Nämä puolestaan kuuluvat toimialansa mukaan työnantajien keskusjärjestöihin, joita ovat» Elinkeinoelämän keskusliitto EK» Valtion työmarkkinalaitos» Kunnallinen työmarkkinalaitos» Kirkon työmarkkinalaitos Suomen suurin maahanmuuttajajärjestö Suomen työmarkkinat ovat viime vuosina nopeasti monikulttuuristuneet. SAK:ta voidaan pitää maamme suurimpana maahanmuuttajajärjestönä. Yli 11 000 työ elämässä olevaa maahanmuuttajaa on järjestäytynyt SAK:laisiin ammattiliittoihin. Eniten heitä on Metallityöväen Liitossa, Palvelualojen ammattiliitossa PAM:ssa, Julkisten ja hyvinvointi alojen liitossa JHL:ssä ja Elintarviketyöläisten liitossa SEL:ssä. Muusikkojen liitossa on suhteellisesti eniten maahanmuuttajajäseniä. Ay-liike tarjoaa maahanmuuttajille koulutusta ja neuvontaa, ja se puolustaa työntekijöiden tasapuolista kohtelua.
Aluetoiminta Etelä-Suomen toiminta-alue Helsingin toimipiste Hakaniemenranta 1 A 00530 Helsinki Puhelin 020 774 000 Lahden toimipiste Rautatienkatu 19 A, 4. krs 15110 Lahti Puhelin 020 774 0301 Lappeenrannan toimipiste Koulukatu 23 53100 Lappeenranta Puhelin 020 774 0321 Itä-Suomen toiminta-alue Joensuun toimipiste Yläsatamakatu 7, 3. krs 80100 Joensuu Puhelin 020 774 0390 Kuopion toimipiste Vuorikatu 20, 3. krs 70100 Kuopio Puhelin 020 774 0401 Mikkelin toimipiste Vuorikatu 11 A 7 50100 Mikkeli Puhelin 020 774 0291 Lounais-Suomen toiminta-alue Porin toimipiste Isolinnankatu 24 28100 Pori Puhelin 020 774 0410 Turun toimipiste Maariankatu 6 20100 Turku Puhelin 020 774 0421 Länsi-Suomen toiminta-alue Jyväskylän toimipiste Kalevankatu 4 40100 Jyväskylä Puhelin 020 774 0311 Tampereen toimipiste Rautatienkatu 10, 7. krs 33100 Tampere Puhelin 020 774 0371 Vaasan toimipiste Pitkäkatu 43 65100 Vaasa Puhelin 020 774 0380 Pohjois-Suomen toiminta-alue Oulun toimipiste Mäkelininkatu 31, 5. krs 90100 Oulu Puhelin 020 77 40342 Rovaniemen toimipiste Rovakatu 26 A 8 96200 Rovaniemi Puhelin 020 774 0331 SAK:n edustaja Ahvenanmaalla FFC:s representant på Åland Ålandsvägen 55, PB 56, 22101 Mariehamn Puhelin (018) 199 20
SAK palvelee alueilla SAK:n toiminta-alueena on koko maa. Järjestön keskustoimisto sijaitsee Helsingin Hakaniemessä, sen lisäksi toimipisteitä on 13 eri paikkakunnalla. Nuorten SAK SAK:laisiin liittoihin liittyy joka vuosi lähes 50 000 uutta, alle 30-vuotiasta nuorta jäsentä. Opiskelijajäsenyys on mahdollista kaikissa liitoissa. SAK Nuorilla on oma lehti, Arvo. Arvoa lukee yli 150 000 suomalaista. SAK verkossa SAK palvelee myös sähköisesti. SAK:lla on nettisivustoja lukuisista eri teemoista. SAK:n paikallisjärjestöt ympäri maan linkittyvät toisiinsa yhteisen nettipalvelun välityksellä. Hyödyllisiä osoitteita ovat SAK:n pääsivuston www.sak.fi lisäksi mm. www.sak-paikalliset.fi, www.tyoelamanverkko-opisto.fi ja blogit.sak.fi. Omaa ammattiliittoa vailla olevien paras nettiosoite on www.liitot.fi. Sivuilla on hakukone, josta voi etsiä oman liittonsa. SAK:lla on myös maksuton palvelupuhelin numerossa 0800 179 279. Sama numero palvelee kesäisin erityisesti kesätyöntekijöitä työsuhdepulmissa. SAK:n lehdet Palkkatyöläinen, Löntagaren ja Arvo ovat kaikki luettavissa verkossa.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Hakaniemenranta 1, 3. krs PL 157, 00531 Helsinki puhelin 020 774 000 ja faksi 020 774 0225 www.sak.fi