1 (5) Aika Paikka ma 12.5. klo 9.30-12 Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Puistokatu 35, tila PK A304 Osallistujat: Hiltunen Eija Uurainen Hänninen Tanja Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus sihteeri Keränen Saara Jyväskylän kaupunki Kiiskilä Taja Jyväskylän ammattikorkeakoulu Kontio Minna SOS-lapsikylän nuorisokoti Koivuniemi Eila Keski-Suomen poliisi Luotola Juhani Keski-Suomen keskussairaala Markkanen Outi Äänekoski Miettinen Heidi Keski-Suomen poliisi Mäkiharju-Brander Paula Aluehallintovirasto Paavilainen Päivi Äänekoski Pihlajasaari Merja Läheisväkivallan ehkäisyn kansallinen osaamiskeskushanke Pollari-Urrio Paula Keski-Suomen sijaishuoltoyksikkö Salminen-Lahtinen Katja Perhehoitokumppanit Suomessa puheenjohtaja Vainio-Pernu Laura Sosiaalipäivystys 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja Katja Salminen-Lahtinen avasi kokouksen 2. Edellisen kokouksen muistio Edellisen kokouksen muistio 17.2. käytiin lyhyesti läpi. 3. Esittäytymiskierros. Paula Mäkiharju-Brander kertoi, että hänen vastuualueellaan AVI:ssa on vammaispalvelut ja lastensuojelu 4. Lastensuojelun ja poliisin yhteistyöstä lapsiin kohdistuneissa rikoksissa
2 (5) Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön ja pahoinpitelyn tutkimisen ja hoidon Keski-Suomessa mallin päivittämistä varten järjestetään kokous Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksessa 2.6.14 klo 9.00. Tavoitteena on saada kartoitettua mallin päivitystarpeita ja suunnitella, kuinka mallia aletaan työstämään. Merja Pihlajasaari kertoi, että myös sairaanhoitopiirin henkilöstölle on tarvetta malliin, joka sisältäisi konkreettisia ohjeita esim. näytteen otosta ja muista terveydenhuollon toimenpiteistä. Tarvetta olisi siis rinnakkaiselle mallille, jossa tekstiosuus olisi sama. Poliisin ja lastensuojelun yhteistyön toimivuudesta. Eila Koivuniemi kertoi, että yhteistyökäytänteitä on yritetty hioa siten, että kaikkien voimavarat riittäisivät. Poliisin näkökulmasta on isoja lapsiin kohdistuneita rikoksia, mutta on myös pieniä rikoksia. Jyväskylässä (Mobile-kuntien) yhteistyölinkkinä on poliisin sosiaalityöntekijä Laura Vainio-Pernu, jonka kanssa on mahdollisuus tiiviiseen yhteistyöhön ja se on koettu hyväksi. Myös alueen sosiaalityöntekijöiden kanssa yhteistyö on koettu toimivaksi. Jos lastensuojelusta on tulossa tutkintapyyntö, sosiaalityöntekijä on usein soittanut siitä alustavasti poliisille, etenkin jos on kyse kiireellisestä tilanteesta. Tämä on poliisin mielestä hyvä käytäntö. Nopeasti käynnistettävistä tilanteista poliisilla on hyvä kokemus; tilannetta on arvioitu yhdessä. Yhteisiä palavereja pidetään silloin, kun niitä tarvitaan. Turhiin palavereihin poliisilla ei ole aikaa, mutta puhelinkonsultaatio on toimivaa. Verkostopalaveri pidetään aina, kun KYS:issa on tutkimuksia alkamassa. Nämä palaverit pidetään videovälitteisesti ja niissä on aina lastensuojelun sosiaalityöntekijä paikalla. Eila Koivuniemi kertoi, että poliisista ilmoitetaan sosiaalitoimistoon, milloin tutkinta alkaa. Poliisista pidetään tärkeänä mahdollisimman seikkaperäisiä tutkintapyyntöjä, jotta he voivat arvioida kiireellisyyttä niiden perusteella. Kiireellisyyden arvioinnissa kriteerinä on mm. jatkuuko rikollinen toiminta, esitutkinnan turvaaminen (ettei hävitetä sitä todistusaineistoa, mikä lapsen kannalta on ehdottoman tärkeää). Ensin Kuopion kanssa sovitaan, milloin he pystyvät lapsen ottamaan tutkimuksiin. Sen jälkeen poliisi järjestää lapselle kiireellisen edunvalvonnan, jotta voivat viedä lapsen tutkimuksiin (käytännössä poliisi ei yleensä hoida kuljetusta). Samaan aikaan kun lapsi lähtee tutkimuksiin, vanhemmat tuodaan kuultavaksi. Poliisi yrittävät saada tietoonsa, tarvitseeko lapsi jotain erityistoimenpiteitä. Näin yhden päivän aikana saadaan paljon tietoa. Jos lapsi on sijoitettu, se on huomioitava myös tutkinnassa. Jyväskylässä poliisilla on keskitetty tutkinta, jossa tutkitaan törkeimmät rikokset. Keskitetyssä tutkinnassa on se hyöty, että osaaminen on keskitetty, joillakin alueilla poliisilla saattaa olla kaikenlaisia rikoksia tutkittavinaan. Jyväskylässä ensivaiheen linkki lastensuojeluun on Laura Vainio-Pernu, KYS:n kanssa järjestettävään verkostopalaveriin tulee alueelta lastensuojelun sosiaalityöntekijä. Lasta ei ole aivan kaikissa tapauksissa ollut välttämätöntä kuljettaa Kuopioon, vaan Kuopiosta on ollut mahdollisuus tulla myös Jyväskylään lasta kuulemaan. Poliisista pidetään tärkeänä yhteyttä lastensuojeluun, kun tilanne on akuutti. Lastensuojelulla on vastuu lapsen tilanteen turvaamisesta. Saara Keränen kertoi, että lastensuojelusta pyritään tulemaan verkostoihin. Työn paljous sekä poliisin että lastensuojelun puolesta tuo haasteita yhteistyöhön, samoin tiedon välitys. Jämsän alueelta tehdään yhteistyötä Tays:n suuntaan. Jämsäläiset menevät sinne tutkimuksiin ja Tays:lla on todennäköisesti omat ohjeensa. Tutkinnan johtajat ovat kuitenkin täällä Keski-Suomessa. Poliisin keskitetty
3 (5) alue on koko Keski-Suomi, jonka alueelta Jyväskylään siirretään tutkinta esim. kun kyseessä on lapsen törkeä seksuaalinen hyväksikäyttö. Sosiaalityöntekijän olisi hyvä pitää tutkinnan johtajaa ajan tasalla lapsen tilanteesta esim. sijoituksen suhteen. Jos joku asia askarruttaa, kannattaa aina soittaa. Lastensuojelun asiakkuus usein jatkuu, vaikka tutkinnan perusteella tulee syyttämättä jättämispäätös. Asiakkaiden ajatus monesti saattaa siinä tapauksessa olla, että sosiaalityöntekijät laittoivat vireille asian ikään kuin turhaan. Asiakkaille tulisi korostaa, että seksuaalisen hyväksikäytön epäilyn ilmoittaminen on velvollisuus, ei oikeus. KYS:sta tulee tutkimusten perusteella paljon tietoa lapsen tuen tarpeesta. Poliisin tehtävä on tutkia, puoleen tai toiseen. Samoin lastensuojelussa kerrotaan, ettei heidän tehtävänsä ole tutkia rikosasiaa. Keskustelua käytiin siitä, kenen tehtävä on tukea perhettä kriisissä ja mitä käytäntöjä kunnissa on. Poliisista kerrottiin, että myös heiltä ohjataan perheitä perheneuvolaan. Perheneuvolan työntekijöiden kanssa on keskusteltu, että sinne voi perheitä ohjata. Vastuu lapsen hoidon ja tuen järjestämisestä on lastensuojelulla. Akuutissa tilanteessa ja kriisissä perheen tukena oleminen on tärkeää ja sen järjestäminen on suunniteltava, etenkään jos perheneuvola ei voi tarjota aikaa samana päivänä. Saara Keränen kertoi, että Jyväskylän kaupungin lastensuojelun kokemus yhteistyöstä poliisin kanssa on erittäin hyvä. Tarpeita mallin päivittämiseen ei ole. Lastensuojelussa mietitään, mikä muissa kuin seriasioissa on se kynnys, milloin tutkintapyyntö poliisille tehdään. Tasalaatuisuuteen pyritään myös siinä, että tutkintapyynnöt olisivat riittävän informatiivisia poliisin suuntaan. Sosiaalipäivystyksen kunnat ovat Laura Vainio-Pernun työkenttää. Keskustelua käytiin pahoinpitelyrikosten selvittämisestä. Eila Koivuniemi kertoi, että seksuaalisen hyväksikäytön epäilyjä tulee esim. vauvojen kohdalla enemmän kuin epäilyjä vauvojen pahoinpitelyistä, vaikka tiedetään, että hyväksikäyttöjä ei varmasti ole enemmän kuin pahoinpitelyjä. Vauvojen pahoinpitelyistä ei tule siis riittävästi ilmoituksia. Poliisi joutuu erottelemaan ilmoitusvelvollisuuden laajenemisen myötä, miten mitäkin tutkitaan ja millä aikataululla. Ilmoitusvelvollisuutta pahoinpitelyrikoksista ei vielä ole, mutta Eila Koivuniemen mukaan ilmoitusvelvollisuus poliisille tulee. Tämä aiheuttaa sen, ettei enää tule sitä valtavaa tulkintaa, mitä nyt on. Samaa toimintamallia lapsiin kohdistuneissa seri-ja pahoinpitelyrikosten tutkinnassa ja hoidossa käytetään koko Keski-Suomessa. Kun tutkintapyyntö on lastensuojelusta tehty, on pohdittava kiireellisen sijoituksen tarvetta ja samalla sitä, mitä perheelle voi kertoa, jos tapaamisen on tarvetta. Poliisista ohjeistettiin, että niissä tilanteissa kannattaa olla tiiviissä yhteydessä tutkintaan ja kertoa, mihin mennessä poliisilta odotetaan toimia. Tutkintapyyntöä ei voi jättää asiakkaalle kertomatta, jos lastensuojelu työskentelee perheen kanssa. Tiivis yhteistyö on olennaista! Myös se, voiko lasta esim. psykologi puhuttaa, on hyvä tutkijan kanssa keskustella. Jos tulee tilanne, että tutkijan kanssa on näkemyseroja tai hankaluuksia, voi sosiaalityöntekijä olla tarvittaessa yhteydessä suoraan tutkinnan johtajaan.
4 (5) Tärkeää on huomioida, että kyseessä on kaksi erillistä prosessia, poliisin tutkinta ja lastensuojelun prosessi, mutta niillä on sama päämäärä. Lapsen kiireellisen sijoituksen perusteena ei välttämättä ole se, että on epäily lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Mutta jos lasta kuullaan äkillisesti ja siinä tulee ilmi asioita, perusteet kiireelliselle sijoituksellekin voivat olla hyvin selkeät. Ennen sitä, pelkästään epäilyn perusteella, kiireellistä sijoitusta ei voi vaatia. Poliisien työssä näkyvät myös huolto-ja tapaamisoikeusriidat ja niistä koetaan vakavaa huolta. Myös näissä tilanteissa saattaa syntyä yhteistyön tarve lastensuojelun kanssa. Myös mikäli poliisille tulee ilmoitus lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä jonkun muun tahon ilmoittamana, on poliisilla lain mukaan velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus. Poliisille tulleet tutkintapyynnöt alkavat olla kohtuullisen hyviä. Mikäli tutkintapyynnöistä ei ilmene tarvittavia tietoja, poliisi kysyy lisätietoja. Poliisin näkökulmasta näyttää, ettei mitään suurempaa tiedon tarvetta tutkintapyyntöjen laatimisesta ole. Tärkeää on, että paperissa lukee, että kyseessä on tutkintapyyntö (vaikka muutoin siinä olisikin samat tiedot, kuin lastensuojeluun lähteneessä lastensuojeluilmoituksessa). Myös huoltajuustiedot on tärkeää muistaa kiireellisen edunvalvojan hakemista varten. Lisäksi tieto siitä, tietävätkö vanhemmat tutkintapyynnöstä ja reunaehdot, milloin lastensuojelusta on pakko kertoa tutkintapyynnöstä, jos esim. joku palaveri on tulossa perheen kanssa. Myös tieto siitä, ovatko vanhemmat töissä, missä lapsi koulussa/hoidossa jne. helpottavat tutkinnan suunnittelua. Jos ajatuksia mallin päivittämiseen tulee, viestiä päivittämistarpeista voi laittaa Tanja Hänniselle (tanja.hanninen@koske.fi). Tärkeää mallin päivityksen jälkeen on myös se, miten kunnissa mallia viedään eri toimijoiden tietoisuuteen. Aiemmin on esim. Saarikan alueella ollut lastensuojeluinfo eri yhteistyökumppaneille. Yhteistyökumppanit ovat saaneet myös kirjallista infoa, lisänä seri- malli paperiversiona. Samoin Äänekoskella verkostolla on vuosittainen palaveri ja tietoa levitetään yhteistyökumppaneille. Koko Keski-Suomen alueella on jatkuvaa yhteistyön ja kouluttamisen tarvetta työntekijöiden vaihtuessa. 5. Muita asioita Lastenpsykiatrialla työstetään hoitoketjua mm. lastenpsykiatrisen hoidon tarpeen arvioimiseksi yhteistyössä perustason toimijoiden kanssa, lähetekäytäntöjen ja yhteistyön selkeennyttämiseksi. Lastenpsykiatria on koonnut hoitoketjumalli-työryhmän. Sen ensimmäisessä kokouksessa toukokuun alussa päädyttiin kokoamaan lastensuojelun toimijoista ja lastenpsykiatrian edustajista pienempi työryhmä, joka keskittyy lastensuojelun ja lastenpsykiatrian yhteistyökysymyksiin. Tämä ryhmä kokoontuu elokuussa ja alkaa tekemään alustavaa mallia aiheeseen liittyen. Mallia ja lastenpsykiatriaan liittyviä kysymyksiä tullaan käymään läpi seuraavassa Keski-Suomen lastensuojelutyöryhmässä 8.9. Kokoukseen osallistuu myös lastenpsykiatrian edustajia. Koska osallistujia odotetaan paljon, on Juhani Luotola varannut luentosali 1 Keskussairaalalta. 8.9. aiheeksi on sovittu jo aiemmin yhteistyö alueellisen lastensuojelun kehittämisen ja THL:n kanssa. Erityisasiantuntija Tiina Muukkonen on tulossa kokoukseen. Aiheeseen liittyen pohdittiin kysymyksiä, joita
5 (5) Tiina Muukkosen kanssa toivottiin keskusteltavan. Näitä olivat lastensuojelun edunvalvonta ja laatusuositukset. Maakunnalliseen kehittämiseen liittyen Marja Heikkilä kertoo 8.9. SOTE 2020-hankkeesta ja sen ajankohtaisista kuulumisista. Vaikka tavoitteena on ollut pitää kokousten asialista jatkossa niukempana vapaamman keskustelun mahdollistamiseksi, on seuraavaan kokoukseen tulossa aikaa vaativia aiheita. Tämän vuoksi seuraavaa kokousta jatketaan tunnilla, kokousaika siis klo 12.30-16. Kokous on tällä kertaa myös yhteinen keskussairaalan lastensuojeluryhmän kanssa. Syksyllä 2013 sovittiin näiden ryhmien yhteisestä kokouksesta kerran vuodessa. Kutsu ja esityslista seuraavaan lastensuojelutyöryhmän kokoukseen lähetetään elokuussa, mutta ilmoittautua voi jo Tanja Hänniselle. Taja Kiiskelä kertoi JAMK:n ajankohtaisista kuulumisista. Käyttöön on otettu tiimioppiminen, joka alkoi nyt ensimmäistä kertaa. Ryhmään kuuluu 15 oppilasta eri aloilta ja yksi opettaja. Ajatuksena on, että oppilailla tulee tulevaisuudessa olemaan samat asiakkaat ja asiat, yhteiset arvot ja etiikka verkostotyötä viedään nyt rohkeasti nyt eteenpäin. Tiimioppisen menetelmällä oppilas saa vastuuta omasta opiskelusta, kaikki tulevat valmistautuneena ja heillä on vastuu opintojen etenemisestä, samoin vastuuta myös toisesta tiimiläisiltä. Tiimeissä harjoitellaan tiimityötaitoja ja tehdään yhteinen projektityö, joka on yleensä toiminnallinen. Mukana myös luentoja. Toisena vuonna opiskelijoilla on oman alan opintoja ja tiimityöskentelyä oman alan opiskelijoiden kesken. JAMK:lla rahoitus on muuttunut; 55opintopistettä tulee saada+valmistuneiden määrä vaikuttaa. Hakuun tulee muutoksia; rajoitetaan niiden hakua, joilla jo on toinen tutkinto. Sosionomiopiskelijoiden opintoihin sisältyy 5op pistettä lastensuojelun opintoja. Jamk:lla kansainvälisyys ja yrittäjyys näkyvillä. Aloituspaikkoja tullaan todennäköisesti lisäämään vuonna 2015. Terveydenhoitajaopiskelijat siirtyvät Kuopioon. Tanja Hänninen kertoi, että Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus järjestää syksyllä kolmipäiväisen prosessikoulutuksen, joka on suunnattu perhetyöntekijöiden tarpeisiin. Koulutus on maksullinen. Koulutuksesta lähetetään infoa kuntiin ennen kesälomia. Tiedoksi, että Tanja Hänninen jatkaa KOSKEn lastensuojelun kiertävänä erityissosiaalityöntekijänä. 7. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen.