Kuntien lastensuojelutyön tilanne

Transkriptio

1 Kuntien lastensuojelutyön tilanne Perhe- ja lastensurmien ennaltaehkäisy missä mennään ehkäisyn tehostamisessa Eduskunta Aila Puustinen-Korhonen Erityisasiantuntija Suomen kuntaliitto 1

2 Taustaa 90,3 prosenttia kunnista (289 kuntaa) vastanneiden kuntien piirissä yhteistoimintajärjestelyjen vuoksi» Kattaa 95 prosenttia väestöstä ja lastensuojelun asiakkaista 2/3 vastaajista edusti sosiaali- ja terveysjohtoa» toimialajohtajat, osastopäälliköt, sosiaalijohtajat, perusturvajohtajat, perhepalvelujohtajat, sosiaalityön päälliköt, lastensuojelun johtajat Hieman yli viidennes oli johtavia sosiaalityöntekijöitä ja 8 % sosiaalityöntekijöitä KT: Lastensuojelussa 2012 kokonaan hoitamatta olevia vakansseja sosiaalityöntekijöiden osalta 11 %, sosiaaliohjaajien osalta 2,5 % ja lähihoitajien osalta 7,8 %. 2

3 Järjestämistapa Kunta itse (183 kuntaa) Kuntayhtymiä (76 kuntaa) Vastuukunta (57 kuntaa) Muu kuntayhteistyö (4 kuntaa) Aila Puustinen-Korhonen

4 Tietojen vaihto ja yhteistyö Vahvimman tuen (95 %) saa näkemys, jonka mukaan lastensuojeluilmoitusta tehtäessä tulisi ensisijaisesti pyrkiä siihen, että huoli otetaan puheeksi siellä, missä se havaitaan ja lastensuojeluilmoitus tehdään yhteistyössä asiakkaan kanssa. Moniviranomaisyhteistyön tiedonvaihdon selkiinnyttäminen lainsäädännöllä saa myös hyvin vahvaa tukea (90 %) Vahvan tuen (87 %) saa myös väittämä, jonka mukaan sosiaali- ja terveystoimen henkilökuntaa tulisi kannustaa tekemään lastensuojeluilmoituksia ja ennakollisia lastensuojeluilmoituksia nykyistä enemmän. Lastensuojeluilmoituksen tekoon liittyvät pelot voivat olla esteenä lastensuojeluilmoitusten tekemiselle (86 %). 4

5 Tietojen vaihto ja yhteistyö Kolme neljästä vastanneesta tuki näkemystä, että viranomaisten välinen yhteistyö ja perheen asioiden hoito eri viranomaisissa paranisi, jos lastensuojeluviranomainen voisi antaa lastensuojeluilmoituksen tehneelle viranomaiselle tiedon, että asia on otettu käsittelyyn lastensuojelussa. Kaksi kolmesta (65 prosenttia) oli sitä mieltä, että lastensuojelu saa tarvitsemansa tiedot hyvin muilta viranomaisilta suullisesti. Tietojen saaminen hyvin myös kirjallisesti toteutui jonkin verran heikommin. Yli puolet kannatti mahdollisuutta tehdä kollektiivinen lastensuojeluilmoitus. Tätä myös vastustettiin eniten väittämistä, sillä noin joka kolmas vastannut ei kannattanut mahdollisuutta tehdä kollektiivinen lastensuojeluilmoitus. Lähes puolet (43 prosenttia) katsoi, että tietojen vaihdossa eri viranomaisten kesken on ongelmia, jotka heikentävät perheen mahdollisuuksia saada tarvitsemansa palvelut. 5

6 Ilmoituskäytäntö Lastensuojeluilmoitusta koskevaa säätelyä piti toimivana yli puolet vastanneista kunnista (57 prosenttia). Myös lastensuojelun ilmoitusvelvollisuutta ja tietojen antamista poliisille epäiltäessä lapsen joutuneen kasvuympäristössään seksuaalirikoksen tai väkivaltarikoksen uhriksi pidettiin toimivana 78 prosentissa vastanneista kunnista. 6

7 Lastensuojeluilmoituksiin liittyviä näkemyksiä -pulmakohta Lastensuojeluilmoituksia tehdään liikaa. Esimerkiksi teini-ikäisten kaljoittelu koulujen päättäjäispäivänä saattaa tuottaa satoja lastensuojeluilmoituksia isommissa kunnissa. Tavallisia nuoria tavallisista perheistä. Silti jokainen ilmoitus tulee käsitellä ja resurssit ovat pois todella hädässä elävien lasten palveluista.» Harkinnan käyttö?» Ilmoitusvelvolliset ovat velvollisia salassapitosäännösten estämättä viipymättä ilmoittamaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä. 7

8 Tiedonvaihto ja moniviranomaisyhteistyön pulmat Eri tahoilla on erilaiset salassapitosäännökset eikä tiedetä, mitä tietoja voitaisiin toiselle viranomaiselle luovuttaa. Lastensuojelun ilmoitusvelvollisuudesta on tietämättömyyttä ja viivettä. Ennakkoasenteita lastensuojelua kohtaan. Tietojen vaihto ei ole sujuvaa, vaatii useampiakin kirjallisia pyyntöjä, voi olla henkilösidonnaista, tutkintapyynnön käsittelystä poliisissa ei saa tietoa ja terveydenhuollosta tietoa tulee puutteellisesti. Selvittämisprosessi poliisissa ja terveydenhuollossa voi kestää kauan jopa vuoden- ja voi olla epäselvyyttä prosessin ohjauksesta. 8

9 Tiedonvaihto ja moniviranomaisyhteistyö Mikään taho ei ota vastuuta perheen tukemisesta Tietoja lapsen tutkimustuloksista saatetaan saada vasta siinä vaiheessa, kun niitä käsitellään oikeudenkäynnissä. Yhteistyö saattaa katketa, kun asia siirtyy poliisille. Ongelmia siinä, miten lastensuojelun tarve selvitetään tutkinnan yhteydessä. Lastensuojelussa on vaikea toimia kertomatta asioita osapuolille, koska asianosaisilla on oikeus saada tietoja. Epätietoisuutta ilmoituskynnyksestä. 14 poliisipiirin ja 16 sairaanhoitopiirin alueelta tuli kyselyssä kuvauksia vaikeuksista tietojen vaihdossa ja yhteistyössä 9

10 Toimivaa tiedonvaihtoa ja yhteistyötä Viranomaisten välinen yhteistyö toimii silloin jos siitä on rakenteet sovittu ja kaikki noudattavat lakia ja ohjeita. On kehitetty yhteistyössä eri toimijoiden kanssa toimintamalli, joka on tiedossa eri sektoreilla. Aiheesta järjestetään toistuvasti koulutusta eri ammattiryhmille. 10

11 Terveydenhuollon palvelut pahoinpitelyepäilyn selvittämiseen liittyvät palvelut 81 prosentissa seksuaalisen hyväksikäytön epäilyn selvittämiseen liittyvät palvelut 80 prosentissa mielenterveyspalvelut 63 prosentissa 11

12 2. Lastensuojelun asiakkaiden tarvitsemien palvelujen ja tutkimusten saatavuus 2.1 Palvelut ja taloudellinen tuki palvelu jää useimmiten kokonaan saamatta palvelu järjestyy kohtuullisella työmäärällä ja viiveellä palvelutarvetta ei ole ollut palvelu saadaan, mutta järjestäminen on hankalaa ja vie paljon aikaa palvelu saadaan useimmiten ilman viivetta tarpeenmukaisena 1. tarpeenmukaisen toimeentulon turvaaminen perheelle toimeentulotuella kasvatus- ja perheneuvolan palvelut päivähoito avohuollon tukitoimena kotipalvelu perhetyö tukihenkilö tai -perhe koulunkäyntiin ja oppimiseen liittyvä erityinen tuki perhekuntoutus koko perheelle alle kouluikäisen sijoitus perhehoitoon vuotiaan sijoitus perhehoitoon yli 12-vuotiaan sijoitus perhehoitoon perustason laitoshuolto lapselle erityinen laitoshoito vaativahoitoiselle lapselle (mielenterveys, käytöshäiriö tms.) hoito päihdelaitoksessa alle 18-vuotiaalle päihdehuollon palvelut vanhemmalle mielenterveyspalvelut vanhemmalle [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

13 Mielenterveyspalvelut Lapsen tarvitsemien mielenterveyspalvelujen saatavuudessa eniten ongelmia. Mielenterveyspalvelu ei järjestynyt laisinkaan tai sen järjestäminen oli hankalaa ja vei paljon aikaa 105 kunnan alueella. Näiden kuntien alueella oli lasta sijoitettuina kodin ulkopuolelle ikäryhmässä vuotta, mikä on 47,4 prosenttia kaikista kodin ulkopuolelle sijoitetuista ikäryhmässä. Kaikista lastensuojelun avohuollon asiakkaana olevista vuotiaista lapsista näiden kuntien alueella asui noin 45 prosenttia ( lasta). Mielenterveyspalvelujen saatavuudessa oli puutteita jonkin verran myös toiseen kuntaan sijoitettujen lasten osalta. 13

14 Mielenterveyspalvelut lapselle Palvelu jää useimmiten kokonaan saamatta Palvelu saadaan, mutta järjestäminen on hankalaa ja vie paljon aikaa Palvelu järjestyy kohtuullisella työmäärällä ja viiveellä Palvelu saadaan useimmiten ilman viivettä tarpeenmukaisena Palvelutarvetta ei ole ollut Aila Puustinen-Korhonen

15 Mielenterveyspalvelut vanhemmalle Palvelu jää useimmiten kokonaan saamatta Palvelu saadaan, mutta järjestäminen on hankalaa ja vie paljon aikaa Palvelu järjestyy kohtuullisella työmäärällä ja viiveellä Palvelu saadaan useimmiten ilman viivettä tarpeenmukaisena Palvelutarvetta ei ole ollut Aila Puustinen-Korhonen

16 Perheiden auttaminen haasteellista täysin eri mieltä melko eri mieltä ei samaa eikä eri mieltä melko samaa mieltä täysin samaa mieltä 1. Lastensuojelun asiakas, lapsi tai vanhempi, ei aina kykene ottamaan vastaan palvelua ja tukea, vaikka sitä olisi tarjolla ja saatavilla Lastensuojelussa on asiakkaana lapsia, jotka eivät ole lastensuojelun toimenpitein autettavissa Sosiaalityöntekijöiden ajan puute on usein esteenä perheiden kokonaisvaltaiselle tukemiselle

17 Työvoiman riittävyys kyselyn mukaan tällä hetkellä Kelpoisuusehdot täyttävien sosiaalityöntekijöiden työpanosta melko hyvin tai täysin riittävästi tarpeeseen nähden 77 %:ssa kunnista ja sosiaaliohjauksen työpanosta 68 %:ssa kunnista. Sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen tehtäväjaon toteuttaminen koko maan kattavasti tarkoittaisi todennäköisesti sosiaaliohjaajien lisäpalkkausta arviolta 1/3:ssa kuntia, mutta todennäköisesti sosiaalityöntekijöiden lisätarve olisi pienempi. Tehtävänjakoa on toteutettu jo vaihtelevassa määrin osassa kuntia, osassa ei ole vielä aloitettu. 17

18 Kelpoisuusehdot täyttävien sosiaalityöntekijöiden työpanosta Ei lainkaan käytettävissä Jonkin verran käytettävissä Melko hyvin käytettävissä Riittävästi käytettävissä Aila Puustinen-Korhonen

19 Sosiaaliohjauksen työpanosta Ei lainkaan käytettävissä Jonkin verran käytettävissä Melko hyvin käytettävissä Riittävästi käytettävissä Aila Puustinen-Korhonen

20 Juridista asiantuntemusta Ei lainkaan käytettävissä Jonkin verran käytettävissä Melko hyvin käytettävissä Riittävästi käytettävissä Aila Puustinen-Korhonen

21 Yksityisiltä ostettavat palvelut laitossijoituspaikkoja 273 jälkihuollossa olevan lapsen/nuoren tarvitsemia palveluja 245 perhetyötä 195 perhehoitajalle tukea perhehoidon aikana 154 perhehoidon hankintaa (rekrytointi, valmennus, perheen hankinta) arviointia muissa lastensuojeluprosessin vaiheissa kotipalvelua 121 palveluja vanhemmalle lapsen sijoituksen aikana 114 psykologipalveluja 112 muita palveluja, mitä 97 toimintaterapiaa 81 arviointia lastensuojelutarpeen selvittämisvaiheessa 62 lääkäripalveluja 54 21

22 Yksityisiltä ostettavat palvelut Palveluja ostetaan, koska kunnilla on järjestämisvelvoite palvelujen järjestämiseen ja kunnan oma palvelutuotanto ei riitä kattamaan palvelutarvetta. Lastensuojelun laitos- ja perhehoidossa yksityisiltä palveluntuottajilta hankitaan hoitopäivistä 64,7 % ja myös muita lastensuojelupalveluja hankitaan runsaasti yksityiseltä sektorilta. Monissa kunnissa ainoa vaihtoehto hankkia palvelu, jonka kunta on velvollinen järjestämään, ainoastaan ostopalveluna (esim. pienen kunnan laitospalvelut). Palveluissa suuri laadullinen ja kustannuksiin liittyvä vaihtelu monet kunnat pitävät tilannetta ei-toivottavana myyjän markkinat -tilanteena haavoittuvan asiakasryhmän kohdalla. Vastaavasti hyviä kokemuksia kuntien yhteisomistuksessa olevista sijaishuoltoyksiköistä, jotka hoitavat monipuolisesti sijaishuollon järjestämiseen ja valvontaan liittyviä asioita ja tilanteissa, joissa kunnan oma palvelutuotanto on hyvällä tasolla ja yksityisillä palveluilla täydennetään harkitusti omia palveluja. 22

23 Mitä alla olevista osa-alueista tulisi mielestänne vahvistaa lastensuojelun laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi? lastensuojelun ja muiden viranomaisten yhteistyö 201 avohuollon työskentely 179 palvelutarpeen arviointi lastensuojelun eri vaiheissa lapsen oikeuksien ja osallisuuden toteutuminen lastensuojelutarpeen selvittämisvaihe lastensuojelulainsäädännön osaaminen ja sijoituksen aikainen työskentely 97 lastensuojelun dokumentaatio 87 lastensuojelussa työskentelevien vuorovaikutustaidot sosiaalityöntekijöiden ja muiden sosiaalihuollon perheväkivallan tunnistaminen ja käsittely lastensuojelun ostopalvelujen hankintaosaaminen jälkihuollon työskentely lastensuojeluilmoitusten kiireellisyyden arviointi muu, mikä avohuollon ja sijaishuollon yhteistyö

24 Laki, ohjaus ja valvonta 1 täysin eri mieltä 2 melko eri mieltä 3 ei samaa eikä eri mieltä 4 melko samaa mieltä 5 täysin samaa mieltä 1. Lastensuojelulaki on kokonaisuudessaan toimiva eikä sen sisältöön tarvita olennaisia muutoksia Lastensuojeluilmoitusta koskeva säätely toimii käytännössä tarkoituksenmukaisesti (esimerkiksi ns. turhia lastensuojeluilmoituksia ei tule selvitettäväksi). 3. Lastensuojelun ilmoitusvelvollisuus ja tietojen antaminen poliisille epäiltäessä lapsen joutuneen kasvuympäristössään seksuaalirikoksen tai väkivaltarikoksen uhriksi toimii Useat peräkkäiset lastensuojelulain muutokset viime vuosina ovat vaikeuttaneet lastensuojelulain toteutusta käytännössä Sosiaali- ja terveysministeriön antama tiedotus ja ohjeistus lastensuojelulaista ja sen muutoksista on ollut riittävää THL:n ylläpitämä Lastensuojelun käsikirja palvelee riittävästi käytäntöä lastensuojelun eri tilanteissa Aluehallintovirastojen ohjaus on riittävää ja sitä on saatavissa Valviralta saatu ohjeistus on riittävää ja sitä on saatavissa