Kunnat ja uusi paikallisuus 2020-luvulla Tulevaisuuden tutkijat puhuvat valitettavan vähän tulevaisuuden kunnista, mutta kiitettävän paljon uuteen paikallisuuteen liittyvistä ilmiöistä.
+6,0 % Bruttokansantuotteen kasvu vuosikymmenien keskiarvoina (1950-luvulta 2020-luvun loppuun) +6,0 % +5,0 +5,0 +4,0 +4,0 +3,0 +3,0 +2,0 +2,0 +1,0?? +1,0 0,0 0,0 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 aika 2030 Lähde: Pohjola, Matti (2011). Kriisistä hitaan talouskasvun aikaan. s. 231-233. Kansantaloudellinen aikakauskirja 3/2011. Professori Matti Pohjola ennakoi hitaan talouden kasvun jatkuvan 2020-luvulla eli haasteita on tiedossa.
8. Erilaiset neuvontapalvelut tulevat kasvamaan 1. Kuluttajat ja yritykset ovat avainasemassa uuden etsimisessä - eivät hallitukset 2. Lännen taloudet tulevat olemaan yhä enemmän palvelutalouksia 7. Hengellisistä markkinoista tulee vahva toimiala Läntisen maailman uusien unelmien kulmakivet 3. Personoidut tuotteet yleistyvät 5. Massatuotanto tulee vähenemään 6. Uudet teknologiat synnyttävät uusia toimialoja 4. Yhden hengen tehtaat lisääntyvät Läntinen maailma on tavoittanut tulotasounelman, mutta se ei ole vielä löytänyt sellaista uutta unelmaa, joka saisi ihmiset jälleen syttymään! Useimmilla noista 8 kohdasta voidaan löytää kytkentä uuteen paikallisuuteen! Lähde: Mika Aaltonen & Rolf Jensen (2012). Mr & Mrs Future ja 5 suurta kysymystä.
Tulevaisuuden tutkija Olli Hietasen näkemyksiä 1. 2. Viidennen aallon (1970-2010) lopussa alkoivat raaka-aineiden ja energian hinnat nousta eikä silloisilla teknologioilla kyetty laskemaan niiden hintoja. Kuudennen aallon (2010-2050) keskiöön ovat nousemassa luonnonvaratalous ja niukkuuden teknologiat. Vastakohdat kasvavat (sekä-että): mm. hyvinvointi><pahoinvointi, köyhyys><rikkaus, terveys><sairaudet, globaalipalvelut><lähipalvelut, virtuaalisuus><fyysinen läsnäolo ja keskittyminen><hajautuminen. 3. Yhdysvalloissa voidaan korvata seuraavan 20 vuoden aikana lähes puolet työpaikoista roboteilla ja keinoälyllä. Suomessa on uhattuna joka kolmas työpaikka (Etla). 4. 3D tulostimet ovat kymmenen vuoden kuluttua kotitalouksissa yhtä yleisiä kuin mikroaaltouunit nykyään. Tulevaisuuden tuotteet ovat ohjelmistoja ja algoritmeja ja biomassasta voidaan tulostaa mitä vain. 5. Kehittämisalustat, pilotit ja kokeilut konkretisoivat älykästä erikoistumista. Alykäs erikoistuminen haastaa koulutuksen ja osaamisen. Lähde: Olli Hietasen alustus 6.8.2014 Eerikkilän Urheiluopistolla
Älykkään teknologian SOTE-uudistus vuosille 2019-2030 Älykkään teknologian aikakausi v. 2010-2050 vuosi 2019 2019-2030 vuosi 2030 Kuntalaisten oma aktiivisuus Kuntalaisten oma aktiivisuus Kuntalaiset Suhteellinen merkitys kasvaa Kunnilla hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Itsehallintoalueilla sote-palveluiden järjestäminen Uudet älykkäät teknologiat muuttavat Uusi käytäntöjä teknologia Kunnilla hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Itsehallintoalueilla sote-palveluiden järjestäminen Suhteellinen merkitys kasvaa Suhteellinen merkitys vähenee Taustalähde: Markku Wilenius (2015). Tulevaisuuskirja metodi seuraavan aikakauden ymmärtämiseen Pystymmekö hyödyntämään soteuudistuksessa älykkään teknologian uudet käytännöt?
Maaseudun tulevaisuus 2020-luvulla A 1. Digitalisaatio ja verkostotalous C 1. Kylä- ja asukastoiminnan perinne B 1. Maantiede menettää merkitystään A 2. Älykäs teknologia C 2. Kaksoisasuminen, eläkeläiset voimavarana B 2. Massatuotanto vähenee personoidut tuotteet yleistyvät A 3. Uusiutuvat energiat C 3. Lähiruuan merkityksen korostuminen B 3. Uudet teknologiat synnyttävät uusia toimialoja A 4. Luonnonvaratalous C 4. Uudet toimintatavat mm. asiakaslähtöinen uudistaminen Taustalähde: Tuomas Kuhmonen ja Irene Kuhmonen (2014). Maaseudun alueidenkäytön tulevaisuuskuvat. Tulevaisuuden tutkimuskeskus Tutu-julkaisuja 1/2014. Keskitymme tässä maaseutukuntiin, koska niiden tulevaisuus näyttää yleisesti ottaen haasteellisemmalta kuin kaupunkien!
Miten syntyy elinvoimaa paikalliselle tasolle? 1. Näkymätön työ näkyväksi Esimerkiksi järjestö- ja vapaaehtoistoimintaan sijoitettu euro tuottaa kuusi euroa yhtä työtuntia kohden laskettuna. 2. Huomio niihin voimavaroihin, joita meillä on Kuntalaislähtöisyys, yhteisöllisyys, toimivat sidosryhmäsuhteet, uudistumiskyky ja paikallinen kulttuuri resurssina 3. Eri toimijoiden välinen vuorovaikutus synnyttää uutta Kuuntelevassa tilassa tärkeät asiat tulevat esille ja luottamus vahvistuu 4. Ketteriä kokeiluja ja pilotteja lisää Toimijuus ja tulevaisuuden tekeminen omiin käsiin 5. PED- elinvoiman, osallisuuden ja palvelujen kokonaisuus esille Pois putkiajattelusta kohti elinvoimaisia paikallisyhteisöjä Kaija Majoinen Demokratiapäivä 13.10.2015
PED-lähitoiminta uuden paikallisuuden vahvistajana - sekä pienissä maaseutukunnissa että suurissa kaupungeissa Lähidemokratia ja osallistuminen 1. Paikallisella tasolla on voimavaroja, kehittämispotentiaalia ja sosiaalista pääomaa. 5. Vahvistamalla uutta paikallisuutta kyetään lisäämään yhteisöllisyyttä, turvallisuuden tunnetta ja toiminnan vaikuttavuutta. 2. Paikalliset voimavarat saadaan käyttöön innostavalla toiminnalla - ei käskyttämällä. Toiminta perustuu asukkaiden, järjestöjen ja yritysten kumppanuuteen. Lähipalvelut ja hyvinvointi Lähielinkeinot ja työpaikat 3. Kuntalaisten osallistuminen ja heidän tarpeistaan lähtevä toiminta on uuden paikallisuuden keskeinen voimavara. 4. Kun kuntalaiset, järjestöt ja yritykset aktivoituvat oman alueensa lähipalvelujen ja -elinkeinojen kehittämisessä, heidän ääntään kuunnellaan myös demokratiassa.
Kunnan osa-alueiden lähipedit ja koko kunnan isoped Demokratia ja osallistuminen Kunnan lähiped-toiminnalla aktivoidaan kunnan osa-alueen asukkaita, yhdistyksiä, järjestöjä ja yrityksiä kehittämään yhdessä kumppanuusperiaatteella alueen palveluita ja hyvinvointia, elinkeinoja ja työpaikkoja sekä demokratiaa ja osallistumista. D/O Kunnan isoped-toiminnalla kehitetään ja vahvistetaan lähiped-toiminnan vaikuttavuutta kunnan osa-alueiden ja koko kunnan hyödyksi. D/O P/H E/T D/O P/H E/T D/O P/H E/T P/H E/T Palvelut ja hyvinvointi Ennen vanhaan puhuttiin välinekehittyneisyydestä tarkoittaen alueen omien luontaisten vahvuuksien täysimääräistä hyödyntämistä. Elinkeinot ja työpaikat
Suomen Kuntaliitto on käynnistämässä PED-verkoston. Kolme (3) ehdotusta sen toimintaperiaatteista: 1. Lähihistoriassa tehty kuntaliitos ei ole välttämätön edellytys verkottumiselle. Monissa muissakin kunnissa on akuutti tarve kehittää kunnan osa-alueita. 2. Verkostossa voi olla jäseninä sekä kuntia että henkilöjäseniä. Henkilöjäsenet voivat olla kunnista, yrityksistä tai yhdistyksistä. 3. Verkostolla on neljä funktiota. Se on samalla kertaa - oppimis- ja kehittämisverkosto - uuden luomisen verkosto - vertaispalveluverkosto ja - vaikuttamisen verkosto Suunnittelu ja valmistelu jatkuvat! Jarmo Asikainen ja ottavat kiitoksin vastaan ideoita!