VUODEN 2008 TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2008 2010

LOUNAIS HÄMEEN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄN VUODEN 2008 TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2008 2010 1 TALOUSARVION LAADINTAPROSESSI Kuntayhtymän talousarvioiden laadintaprosessissa on pyritty noudattamaan Suomen Kuntaliiton talousarviotyöryhmän ehdotusta vuosittain toistuvaksi talousarvion ja suunnitelman laadintaprosessiksi: Kuntayhtymän talouden kannalta merkityksellisiä tekijöitä: 1. Ammatillisen koulutuksen valtionosuusrahoitusuudistus 1.1.2006 lukien paransi oleellisesti FAI:n taloudellisia toimintamahdollisuuksia. Ensiksikin perustamishankekohtaiset valtionavustukset sisällytettiin yksikköhintarahoitukseen ja toiseksi osa yksikköhintarahoituksesta annetaan oppilaitoksen tuloksellisuuden perusteella. FAI sai tulosrahoitusindeksin perusteella yksikköhintarahoitusta n. 150 000 euroa vuodelle 2007. 2. FAI:lla on viime vuosina ollut toimintatuloihinsa nähden liian suuret vuotuispoistot. Opiskelijamäärän ja oppilaitoksen koon pienentyessä liian suuret vuotuispoistot ovat ensi kädessä uhka opetuksen kehittämisresursseille varsinkin kun jatkossa ESR projektirahoituksen saanti vaikeutuu. Tilanne kuitenkin korjaantui sen jälkeen, kun irtaimistoinvestointien vuotuiseksi enimmäismääräksi asetettiin 200 000 euroa. Tavoitteena on, että vuotuiset käyttöomaisuuspoistot eivät ylitä 600 000 euroa. Mutta edellytykset lisäinvestointeihinkin ovat olemassa, jos esim. koulutustarve sitä selkeästi edellyttää. 3. Opetusministeriön valtakunnalliset suunnitelmat koskien mm. artesaani, viestintä, datanomi ja luonnonvara alan koulutusta Kanta Hämeessä eivät voi olla vaikuttamatta myös FAI:n vuotuiseen koulutustarjontaan, huonetilaratkaisuihin ja pienten erillisten sivutoimipisteiden taloudelliseen kannattavuuteen. 4. Seutukunnan ikäluokkien pienentyessä on FAI:n opiskelijamäärä vuosi vuodelta alentunut. Opiskelijamäärän aleneminen merkitsee tulorahoituksen huononemista: yksi opiskelija vähemmän merkitsee vuositasolla keskimäärin n. 8 200 euron vähennystä. Vuoden 2007 talousarviossa asetettu toisen asteen opiskelijamäärätavoite (870) toteutunee vv. 2008 2009, mutta selväsi pienenevät opiskelijamäärätavoitteet joudutaan asettamaan vuosille 2010 2015. 5. Kuntayhtymän hallinto ja tukipalveluorganisaatiota kehitettäessä ja tilajärjestelyjä suunniteltaessa on koko ajan pyritty ennakoimaan odotettavissa oleva opiskelijamäärän väheneminen. 6. Perussopimuksen mukaan kuntayhtymä on 1.1.2001 lukien maksanut jäsenkuntien peruspääomaosuuksille 2 %:n suuruisen koron eli 93 629 euroa/vuosi (päätöksen perustana vuonna 2000 oli 930 opiskelijan mukainen yksikköhintarahoitus, vaikkakin ikäluokkien pienentyessä opiskelijamäärä on jo laskenut 870:een). Toisaalta peruspääomakorkomenojen

2 osuus kuntayhtymän kokonaistuotoista on kuitenkin vain n. 1 % ja kuntayhtymän tilinpäätökset ovat olleet positiivisia. Vuoden 2008 talousarvio laaditaan jälleen selkeästi raamibudjetiksi, jonka rajoissa yhtymähallitus voi vielä 11.12.2007 tarkistaa käyttösuunnitelmia. Suunnitteluaikataulu v. 2008 on ollut seuraava: henkilöstö 08.06.2007 Esitykset talousarvioon 2008 koulutusalajohtajat 08.08.2007 Opetus /palvelutoiminnan käyttösuunnitelmaehdotukset johtoryhmä 20.06.2007 Talousarvioehdotuksen valmistelu yhtymähallitus 21.08.2007 Talousarvioehdotuksen valmistelu johtoryhmä 14.09.2007 Alustava talousarvioehdotus D ryhmä 17.09.2007 Lausunto talousarvioehdotuksesta yhtymähallitus 02.10.2007 Talousarvioehdotuksen hyväksyminen jäsenkunnat 17.10.2007 Lausunto taloussuunnitelmaehdotuksesta yhtymävaltuusto 23.10.2007 Talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksyminen yhtymähallitus 11.12.2007 Täytäntöönpano ohjeet ja käyttösuunnitelmien tarkistus. 2 VUODEN 2006 TILINPÄÄTÖKSEN TARKASTELU Ammatillisen koulutuksen valtionosuusjärjestelmä on laskennallinen ja valtionosuustulo riippuu ennen kaikkea oppilasmääristä. Tuloperusteet määräytyvät koulutusalakohtaisesti laskettujen oppilaskohtaisten yksikköhintojen perusteella. Kun valtionosuusperusteet määräytyvät valtakunnallisten keskiarvolukujen pohjalta ja Forssan ammatti instituuttiin kuuluvilla yksiköillä oppilaskohtaiset kustannukset ovat olleet valtakunnallisia keskiarvohintoja pienemmät, Forssan ammatti instituutin talous on ollut melko vankalla pohjalla. Taloudellisesti on kuitenkin ongelmallista toimiminen alueellisesti kolmessa eri toimipisteessä ja se, että koulutusalat ovat opiskelijamääriltään suhteellisen pieniä ja huoneistoalaa on suhteellisen paljon yhtä opiskelijaa kohti. Kuntayhtymän jäsenkunnilta ei kuitenkaan ole peritty mitään rahoitusosuuksia toiminta, investointi tai rahoitusmenoihin vuodesta 1994 lukien. Toisaalta jäsenkunnille on 1.1.2002 lukien maksettu 2 %:n suuruista peruspääomakorkoa. Vuodelle 2006 asetetut taloudelliset tavoitteet saavutettiin kaikilta keskeisiltä osin siten, että nollabudjetista huolimatta tilikauden tulos muodostui niin hyväksi, että tuloksesta voitiin tehdä 475 000 euron suuruinen investointivaraus Saksankatu 46:n toimitilojen lunastamiseksi Forssan kaupungilta. Tulokseen suuruuteen vaikutti oleellisesti se, että valtionosuusrahoitusta uudistettiin 1.1.2006: perustamishankekohtaiset valtionosuudet sisällytettiin yksikköhintarahoitukseen samalla kun osa yksikköhintarahoituksesta annettiin oppilaitokselle tuloksellisuuden perusteella. Kuntayhtymällä ei ole ollut pitkäaikaisia lainoja vuodesta 1999 lukien. Toisaalta edellisten tilikausien ylijäämä oli vuoden 2006 lopussa n. 1,5 milj. euroa, joka on käytettävissä tasapainottamaan tulevien vuosien alijäämäisiksi muodostuvia tilinpäätöksiä, mikäli oppilasmäärissä ja niihin perustuvissa valtionosuusperusteissa tapahtuu yllättäviä muutoksia.

3 3 VUODEN 2007 TALOUSARVION TARKASTELU Vuoden 2007 talousarvion tuloslaskelma on tasapainossa. Vuoden 2007 talousarvion perustana olevaa opiskelijamäärää (870) tullaan ylittämään ainakin 20 opiskelijalla, jolloin yksikköhintatuloja kertyy n. 160 000 arvioitua enemmän. Kokonaisuutena ottaen voidaan sanoa, että vuoden 2007 tulos tulee olemaan edellisen kalenterivuoden tulosta parempi. Käyttösuunnitelmia ja talousarviossa asetettuja tavoitteita joudutaan kuitenkin tulosaluekohtaisesti tarkistamaan yhtymävaltuuston syyskokouksessa 2007. Investointiosaan (291 500 e) joudutaan kesken kalenterivuotta tekemään lisäyksiä ainakin 220 000 eurolla. Ylitystarve johtuu ennen kaikkea kiireellisistä LVI peruskorjaustarpeista. Sen jälkeen kun E hallin peruskorjaushanke on toteutettu, voidaan sanoa, että Forssan toimipisteen toimitiloissa ei lähivuosikymmeninä tarvitse tehdä mitään merkittäviä LVI peruskorjauksia. Vuoden 2007 tilinpäätös tulee olemaan selkeästi positiivinen ja tuloksen perustana olevat tekijät mahdollistavat tasapainoiset talousarviot myös vuosille 2008 2010. 4 KUNTAYHTYMÄN TAVOITTEET 4.1 FORSSAN AMMATTI INSTITUUTIN TOIMINTA AJATUS, VISIOT JA ARVOT Forssan ammatti instituutin toiminta ajatus on määritelty seuraavasti: Forssan ammatti instituutti on monialainen, kehittyvä ja työelämän tarpeisiin vastaava oppilaitos, joka tukee opiskelijan yksilöllistä kasvua ammattiin. Forssan ammatti instituutin visiot: 1) monialainen koulutustarjonta 2) laadukas opetus ja oppimisympäristö sekä toimiva laatujärjestelmä 3) haluttu opiskelu ja työpaikka 4) osaava ja motivoitunut henkilöstö 5) aktiivinen yhteistyö työelämän, oppilaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa

4 6) opiskelijoiden hyvä sijoittuminen työelämään ja jatko opintoihin 7) toiminta taloudellista ja tuloksellista Keskeisimmiksi arvoiksi toiminnassa on valittu seuraavat: 1) asiakaslähtöisyys 2) yksilöllisyys 3) oppiminen, ammattitaito ja ammattiylpeys 4) yhteiskunnallinen vastuu 5) yhteistyö 4.2 KONSERNITAVOITTEET Forssa konsernissa on Forssan ammatti instituuttia ylläpitävän Lounais Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän konsernitavoitteiksi ja tavoitetasoiksi vuosille 2008 2010 esitetty seuraavat: 1) Monialainen koulutustarjonta vuosittain on valittavana 7 koulutusalaa ja n. 20 koulutusohjelmaa tarjontaa täydennetään oppisopimuskoulutuksella silloin kun se koulutustarpeen kannalta on perusteltua tai kun opetusryhmää ei nuorten suuntautumisen vuoksi voida muodostaa hyvin työllistäville aloille 2) Laadukas opetus ja oppimisympäristö sekä toimiva laatujärjestelmä 75 % opiskelijoista arvioi opetuksen hyväksi 3 % valmistuneista suorittaa myös ylioppilastutkinnon oppilaitos sijoittuu hyvin opetushallituksen vuotuisessa tuloksellisuusvertailussa 3) Haluttu opiskelu ja työpaikka 50 %:lla jäsenkuntien ikäluokista on opiskelupaikka FAI:ssa oppilaitoksen täyttöaste on vähintään 95 % 4) Osaava ja motivoitunut henkilöstö 80 %:lla opettajista on muodollinen kelpoisuus tehtävään opettajilla on työelämätyöskentelyä 100 työpäivää vuodessa (5 opettajaa x 1 kk) 2 opettajaa suorittaa vuosittain 15 ov:n laajuisen työelämädiplomikoulutuksen vähintään 75 %:lla henkilöstöstä on hyvä työmotivaatio 5) Opiskelijoiden hyvä sijoittuminen työelämään ja jatko opintoihin 75:lla % valmistuvista opiskelijoista on valmistuessaan heti tiedossa työpaikka 25 % valmistuvista hakee jatkokoulutukseen korkea asteelle 6) Aktiivinen yhteistyö työelämän, oppilaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa 75 %:lla työssäoppimispaikoista on FAI:n kouluttama työpaikkaohjaaja

kehittämisprojekteja yhteistyössä seutukunnan ja Kanta Hämeen oppilaitosten kanssa 5 6) Toiminta taloudellista ja tuloksellista suoritekohtaiset kustannukset eivät ylitä valtakunnallisia keskiarvolukuja käyttöomaisuuden vuotuispoistot rahoitetaan toimintakatteella ja varauksilla Kuntalain 65 :n 2 momentin säännöksessä korostetaan sitovien tavoitteiden ja niiden seurannan merkitystä talouden ohjauksessa ja niiden kytkemistä määrärahoihin ja tuloarvioihin. Toiminnallisten tavoitteiden asettamisessa käytetään määrä, laatu taloudellisuus ym. tavoitteita sen mukaan, mitä eri tehtävissä katsotaan tarkoituksenmukaiseksi ja on mahdollista käyttää. 4.3 MÄÄRÄLLISET TAVOITTEET Keskeinen tavoite on koulutettavien määrä (=opiskelijamäärä) instituutissa. Sen perusteella määräytyy 85 % instituutin kaikesta tulorahoituksesta ja se on edelleenkin paras mittari, kun tavoitteena on säilyttää ammatillinen koulutustarjonta Lounais Hämeessä mahdollisimman monipuolisena, korkeatasoisena ja määrällisesti nykytasolla. Oppilasmäärän aleneminen johtaa nykyisillä valtionosuusperusteilla tulojen vähenemiseen, mistä on seurauksena kustannusten leikkauksia. Vähäisemmillä resursseilla menetetään laatua ja kilpailukykyä, saadaan vähemmän oppilaita ja sitä kautta taas vähemmän resursseja. Koulutettavien määrä perustuu entistä selvemmin tulevaan työvoimatarpeeseen ns. suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle lähimmän kymmenen vuoden kuluessa. Ikäluokkien pienentyessä oppilaitoksen on entistä enemmän panostettava opiskelijarekrytointiin ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen arvostukseen nostamiseen: oppilaitoksen vetovoimaisuutta on edelleen parannettava. Talousarvioperusteeksi on vuosille 2008 2010 asetettu seuraavat koulutusalakohtaiset oppilasmäärät: 2004 2005 2006 TA 2007 TA 2008 TS 2009 TS 2010 Tekniikka ja liikenne (TEKLI) 301,4 304,7 312,1 325,0 345,0 345,0 345,0 Ravitsemis ja talousala (RATA) 92,7 87,7 86,8 90,0 80,0 80,0 80,0 Viestintäala (VIE) 51,1 48,8 47,4 50,0 50,0 50,0 45,0 Kauppa ja hallinto (KOL) 208,8 203,5 194,2 195,0 170,0 170,0 160,0 Sosiaali ja terveysala (SOTE) 98,6 98,8 90,0 90,0 120,0 120,0 120,0 Kulttuuriala (KÄTA) 86,2 80,9 83,6 80,0 70,0 70,0 60,0 Luonnonvara ala (MOL) 48,4 41,4 37,4 40,0 35,0 35,0 30,0 887,2 865,8 874,9 870,0 870,0 870,0 840,0 Liesjärven toimipisteen opiskelijamäärään sisältyy luontomatkailukoulutus vv. 2007 2010. Tulosalueittaiset opiskelijamäärätavoitteet, joiden mukaan kustannukset on suhteutettava: Tulosalue 2004 2005 2006 TA 2007 TA 2008 TS 2009 TS 2010

6 Saksankatu 27 29:n toimipiste 394,1 392,4 417,6 415,0 425,0 425,0 425,0 Saksankatu 46:n toimipiste 358,5 351,1 336,3 335,0 340,0 340,0 325,0 Tammelan toimipiste 86,2 80,9 83,6 80,0 70,0 70,0 60,0 Liesjärven toimipiste 48,4 41,4 37,4 40,0 35,0 35,0 30,0 887,2 865,8 874,9 870,0 870,0 870,0 840,0 Kosmetologikoulutus siirretään Saksankatu 27 29:n tulosalueesta Saksankatu 46:n tulosalueeseen 1.1.2008 lukien: kyseessä on sosiaali ja terveysalan koulutusalaan kuuluva koulutus. Opetusministeriön päätöksen mukaan FAI enimmäisopiskelijamäärä toisella asteella saa 1.8.2000 lukien olla enintään 930 opiskelijaa. Seutukunnan ikäluokkien pienentyessä enimmäisopiskelijamäärää ja aloituspaikkojen määrää joudutaan tarkistamaan. Taloussuunnitelmassa asetettu opiskelijamäärätavoite ylitettäneen taloussuunnittelukauden alussa, mutta alitettaneen jo 2010. Odotettavissa on, että kulttuurialan (johon sisältyy myös viestintäala) ja datanomikoulutuksen oppilasottokertoja joudutaan vastaisuudessa vähentämään. Toinen keskeinen määrällinen tavoite on oppilaitoksessa annetut opetustunnit (=lähiopetustunnit), joiden perusteella kustannukset pääosin määräytyvät. Opetustuntikäsitettä tarkistettiin ja selkeytettiin v. 2003. Yksikköhintatuloilla rahoitettavat koulutusalakohtaiset opetustuntimäärät on opetusryhmäkeskikokotavoitteen perusteella arvioitu seuraaviksi: 2004 2005 2006 TA 2007 TA 2008 TS 2009 TS 2010 Tekniikka ja liikenne (TEKLI) 24 408 23 475 24 739 26 010 28 450 28 450 28 450 Ravitsemis ja talousala (RATA) 8 373 7 278 7 540 7 140 6 450 6 450 6 450 Viestintäala (VIE) 4 169 3 729 3 188 3 580 3 900 3 900 3 550 Kauppa ja hallinto (KOL) 13 950 11 571 12 599 12 270 11 100 11 100 10 500 Sosiaali ja terveysala (SOTE) 6 148 5 358 7 253 5 450 6 840 6 840 6 840 Kulttuuriala (KÄTA) 7 940 6 778 6 771 6 630 5 950 5 950 5 160 Luonnonvara ala (MOL) 6 529 5 589 5 479 5 820 4 800 4 800 4 240 71 517 64 849 67 569 66 900 67 490 67 490 65 190 Vuosien 1999 2003 talousarvioissa oli opetustuntimäärä tulosalueen sitovaksi määriteltynä tavoitteena siten, että opetustuntimäärätavoitetta ei tulosalueittain saa ylittää ja että mikäli talousarvion perustana olevaa oppilasmäärätavoitetta ei saavuteta, on tulosalueen opetustuntimäärää alennettava vastaavassa suhteessa. Opetustuntimäärätavoite ei kuitenkaan budjetoinnin ja seurannan kannalta ole paras mahdollinen tavoite. Huomattavasti tarkoituksenmukaisempi tavoite on tässä suhteessa tulosaluekohtaisesti vahvistettu opetusryhmien keskikoko, joka ohjaa opetustuntikehysten laadintaa ja seurantaa. Sen vuoksi vuodesta 2004 alkaen on opetusryhmän keskikoko määritelty koulutusaloittain sitovaksi tavoitteeksi. Valtuustoon nähden sitovat tulosaluekohtaiset opetusryhmien keskikokotavoitteet vuosille 2008 2010: Saksankatu 27 29:n toimipiste 16,0 Saksankatu 46:n toimipiste 19,0 Tammelan toimipiste 14,0 Liesjärven toimipiste 12,0 (11,0 v. 2007)

Tulosalueittaiset opetustuntimäärätavoitteet ovat siten seuraavat: Tulosalue 2004 2005 2006 TA 2007 TS 2008 TS 2009 TS 2010 Saksankatu 27 29:n toimipiste 32 781 31 823 33 857 33 150 34 900 34 900 34 900 Saksankatu 46:n toimipiste 24 267 20 659 21 462 21 300 21 840 21 840 20 890 Tammelan toimipiste 7 940 6 778 6 771 6 630 5 950 5 950 5 160 Liesjärven toimipiste 6 529 5 589 5 479 5 820 4 800 4 800 4 240 71 517 64 849 67 569 66 900 67 490 67 490 65 190 7 4.4 LAADULLISET TAVOITTEET Ammatillisen koulutuksen keskeisimpiä laadullisia tavoitteita on koulutuksen tuloksellisuudesta huolehtiminen. Opetus on laadukasta ja koulutus vastaa työelämän nopeasti muuttuviin tarpeisiin. Oppilaitoksen kannalta on tärkeää, että mahdollisimman moni oppilas sijoittuu koulutustaan vastaavaan työhön tai jatko opintoihin. Laadukas opetus ja oppimisympäristö sekä toimiva laatujärjestelmä 75 % opiskelijoista arvioi opetuksen hyväksi nuorisoasteen opiskelijoille annetaan lähiopetusta 32 vvh vuotuinen kokonaiskeskeyttäminen enintään 10 % ja negatiivinen keskeyttäminen 5 % läpäisyaste vähintään 60 % 3 % valmistuneista suorittaa myös ylioppilastutkinnon oppilaitoksella on tasokas itsearviointi ja laatujärjestelmä, jossa sisäistä ja ulkoista auditointia vähintään 2 krt/vuosi jokaisella koulutusalalla oppilaitos sijoittuu hyvin opetushallituksen vuotuisessa tuloksellisuusvertailussa Osaava ja motivoitunut henkilöstö 80 %:lla opettajista on muodollinen kelpoisuus tehtävään opettajilla on työelämätyöskentelyä 100 työpäivää vuodessa 2 opettajaa suorittaa vuosittain 15 ov:n laajuisen työelämädiplomikoulutuksen kannustavalla palkkauksella tuetaan FAI:n tavoitteiden mukaista toimintaa jokaisen päätoimisen työntekijän on osallistuttava vähintään 2 pv alansa täydennyskoulutukseen henkilöstökoulutukseen on varattu vähintään 2 % palkkamenoista vähintään 75 %:lla henkilöstöstä on hyvä työmotivaatio Opiskelijoiden hyvä sijoittuminen työelämään ja jatko opintoihin opiskelijoille järjestyy työssäoppimispaikka Lounais Hämeestä tai kotipaikkakunnalta 75:lla % valmistuvista opiskelijoista on valmistuessaan heti tiedossa työpaikka 25 % valmistuvista hakee jatkokoulutukseen Aktiivinen yhteistyö työelämän, oppilaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa 75 %:lla työssäoppimispaikoista on FAI:n kouluttama työpaikkaohjaaja työssäoppimispaikka antaa kerran vuodessa kirjallisen palautteen FAI:n toiminnasta työssäoppimispaikat tekevät jokaisella koulutusalalla yhteistyötä opetussuunnitelmatyön ja rekrytoinnin suhteen kaikilla koulutusaloilla on aktiivisesti toimiva ammatillinen neuvottelukunta

yhteisiä kehittämisprojekteja seutukunnan ja Kanta Hämeen oppilaitosten kanssa 8 Vuosien 2008 2010 sitovina laadullisina tavoitteina pidetään, että laadukas itsearviointi ja laatujärjestelmä, joka osoittaa opetuksen hyvän laadun 75 % valmistuvista saa heti työ tai jatkokoulutuspaikan oppilaitos sijoittuu hyvin opetushallituksen vuotuisessa tuloksellisuusvertailussa 4.5 TALOUDELLISUUSTAVOITTEET Tavoitteena pidetään, että suoritekohtaiset kustannukset eivät koulutusaloilla ylitä valtakunnallisia keskiarvolukuja. Sen lisäksi pyritään siihen, että suoritekohtaiset kustannukset eivät perusteettomasti tukipalvelutoiminnoittain (hallinto, kouluruokailu, muu oppilashuolto, siivoustoimi, muu kiinteistönhoito ja majoitus) ylitä valtakunnallisia keskiarvolukuja. Oppilaskohtaiset opetuksen nettomenot samoin kuin tukipalvelujen nettomenot olivat vv. 1997 2004 sitovina tavoitteina, joita ei ilman valtuuston hyväksyntää saanut tulosaleittain ylittää. Talousarvioasetelman muutoksen johdosta sitoviksi taloudellisuustavoitteiksi 1.1.2005 lukien asetettiin tulosalue kohtaiset toimintakatteet, joiden avulla pyritään tehostamaan nimenomaan määrärahaseurantaa. Valtuustoon nähden käyttötalousosassa esitetyt sitovat tulosaluekohtaiset toimintakatteet: v. 2007 v. 2008 yleishallinto 73 800 e 79 400 e tukipalvelut 1 888 100 e 1 897 000 e Saksankatu 27 29:n toimipiste 2 186 600 e 2 458 500 e Saksankatu 46:n toimipiste 1 504 800 e 1 565 600 e Tammelan toimipiste 450 300 e 450 700 e Liesjärven toimipiste 358 800 e 260 000 e opetuksen kehittäminen 227 300 e 266 100 e oppisopimuskoulutus 153 600 e 101 700 e Opetuksen tulosalue ei lisäksi saa ylittää käyttötalousosassa hyväksyttyä opiskelijakohtaista toimintakatetta. Opetuksen tulosalueilla on toimintakatteessa otettu huomioon sekä opetuksen että palvelutoiminnan toimintakulut ja tuotot ilman toisen asteen yksikköhintatuloja. Asetettaessa toimintakatetavoitteita ensimmäisen kerran vuodelle 2005 lähdettiin siitä, että kunkin tulosalueen nettomenot yhdessä sen tukipalvelumenojen ja käyttöomaisuuspoistojen kanssa olisivat n. 90 % tulosalueen omista yksikköhintatuotoista. Saksankatu 46:n toimintakate ei tätä ehtoa tuolloinkaan täyttänyt.

Palvelutoiminnan laajuutta on pyritty arvioimaan todellisen volyymin pohjalta. Palvelutoiminnan laajuus saattaa kuitenkin vaihdella hyvinkin paljon vuosittain. Toisaalta kustannusten kohdentaminen palvelutoimintaan ei aina ole ongelmatonta. Sen vuoksi tulosalueen opetuksen ja sen palvelutoiminnon toimintakatetta käsitellään yhtenä kokonaisuutena. Palvelutoiminnan nettotuottotavoitetta määritettäessä on otettava huomioon, että mahdollisuudet järjestää palvelutoimintaan kuuluvaa aikuiskoulutusta ovat varsin rajoitetut ja että työssäoppimiskoulutuksen lisääntyessä oppilastyötoiminnan tuotto pienenee. Toimintakatetavoitteen rajoissa tulosalueen mahdollista käyttää varoja kurssisuunnitteluun ja toiminnan kehittämiseen käyttösuunnitelmassa hyväksytyllä tavalla. Sitovaksi tavoitteeksi on myös asetettu, että instituutin on kyettävä rahoittamaan käyttöomaisuuden vuotuispoistot toimintakatteella yhdessä investointi ja rahastovarausten tuloutusten kanssa vv. 2008 2010. 5 TALOUSARVIOPERUSTEET 5.1 YLEISET PERUSTEET Vuoden 2008 talousarvio laaditaan lokakuun 2007 palkkatasossa lisättynä 4,0 %:n suuruisella yleiskorotusvarauksella. Palkkoihin on jo 1980 luvulta sisältynyt 0,4 %;n suuruinen harkinnanvarainen kannustava palkkaus, jota käytetään yksinomaan tuloksellisuusperustein. Sosiaali ja eläkemaksuihin varataan vv. 2008 2010 pääsääntöisesti 32,0 % (sosiaaliturvamaksuihin 8,0 % ja eläkevakuutusmaksuihin 24,0 %) palkoista. Henkilöstökoulutukseen varataan tulosaluekohtaisesti vv. 2008 2010 vähintään 2,0 % palkkamenoista, josta opetushenkilöstön toisen asteen kansainvälistymisprojektiin 0,2 %. Opetuksen palkkamenovarauksesta osoitetaan tulosalueittain oma määrärahansa opettajien täydennyskoulutusajan sijaisuuspalkkoihin vv. 2008 2010. 9 5.2 YKSIKKÖHINTATULOT Voimassa oleva kokonaisuudessaan laskennallinen ja yksikköhintaperusteinen valtionosuusjärjestelmä astui voimaan 1.1.1994 lukien. Rahoitusjärjestelmää uudistettiin 1.1.2006 lukien mm. siten, että osa yksikköhintarahoituksesta annetaan tuloksellisuuden perusteella (yksikköhintarahoituksen tuloksellisuusosa). Vuosien 2008 2010 taloussuunnitelma on laadittu olettamuksen varaan, että korotus v. 2008 olisi kaikilla FAI:n koulutusaloilla keskimäärin 5 %, mutta tuloksellisuusrahan on varovaisesti arvioitu olevan 147 100 euroa/vuosi. Toisen asteen yksikköhintatulot/opiskelija olisivat vv. 2008 2009 seuraavat: Saksankatu 27 29:n toimipiste 9 123 e/opp 3 877 400 e Saksankatu 46:n toimipiste 7 280 e/opp 2 475 100 e Tammelan toimipiste 8 931 e/opp 665 100 e Liesjärven toimipiste 13 380 e/opp 552 000 e yksikköhintarahoituksen tuloksellisuusosa (arvio) 147 100 e.

10 Em. yksikköhintoihin sisältyy erityisopetusta ja eräitä kalliimpia linjoja koskeva korotettu porrastus. Yksikköhintoihin sisältyy myös kaksi tasauskerrointa, jotka oleellisesti pienentävät alkuperäistä yksikköhintaa. Lisäksi Saksankatu 27 29:n ja Liesjärven yksikköhintatuloihin sisältyy n. 1 275 euroa/majoitettu oppilas. Yksikköhintatuottojen kehitys liittyy oleellisesti oppilasmääräkehitykseen. FAI:n toisen asteen yksikköhintatuotot olivat jo v. 1996 n. 7 milj. euron tasolla, mutta yksikköhintatarkistuksista huolimatta ko. tulot eivät suunnitelmakaudella 2008 2009 ole enempää kuin n. 7,5 milj. euroa vuodessa ja opiskelijamäärän laskiessa 840:een v. 2010 yksikköhintatuotot vähenisivät n. 260 000 eurolla. Pienempiä tulosalueita (toimipisteitä) voidaan nykyisenkaltaisen yksikköhintarahoitusjärjestelmän vallitessa perustella taloudellisilla perustella niin kauan kuin Tammelan toimipisteessä on vähintään 80 nuorisoasteen opiskelijaa ja Liesjärven toimipisteessä vastaavasti 40. Odotettavissa on, että artesaani, viestintä ja datanomikoulutuksen kohdalla vuotuisia oppilaaksiottokertoja harvennetaan. 5.3 YHTEISTEN KUSTANNUSTEN JAKOPERUSTEET TULOSALUEIDEN KESKEN Erityisesti vv. 2000 2004 käytettiin suhteellisen paljon laskennallisia jakoperusteita opetuksen yhteisten menojen ja tukipalvelutoimintojen kohdalla. Kustannustenjakoperusteet vv. 2008 2009: Opetus, hallinto ja muu oppilashuolto Ruoka huolto opp Kiinteistönhoito m 2 Tekniikka ja liikenne 335 335 11 500 Matkailu ja ravitsemisala 80 80 2 500 Viestintäala 50 50 1 500 Kauppa ja hallinto (sis. datanomit) 170 170 2 500 Sosiaali ja terveysala 120 120 2 000 Kulttuuriala/Tammela 70 Luonnonvara ala 35 Yhteensä 860 755 20 000 Kustannustenjakoperusteissa tekniikan ja liikenteen opiskelijamäärään ei ole sisälly FAK:n 10 opiskelijaa, koska ko. opiskelijoiden opetus ym. kuluista vastaa pääosin FAK (joka myy opetuksen FAI:lle). Opetus kaikki tulosalueiden yhteiset menot jaetaan em. kustannustenjakoperusteilla yo koulutuksen kustannukset jaetaan koulutuksessa mukana olevien opiskelijoiden suhteessa Hallinto lähes kaikki yhteiset hallintomenot jaetaan tarvittaessa em. kustannustenjakoperusteilla oppisopimuskoulutukselta laskutetaan 5 % yhteisistä hallintomenoista Kouluruokailu em. kustannustenjakoperusteita sovelletaan vain Forssan toimipisteessä Muu oppilashuolto

11 kaikki kuraattorimenot ym. muun oppilashuollon menot jaetaan tarvittaessa em. jakoperusteilla Siivoustoimi ja muu kiinteistönhoito em. kustannustenjakoperusteita sovelletaan Forssan toimipisteessä Käyttöomaisuuspoistot opetustoiminnan irtaimiston käyttöomaisuuspoistot kohdennetaan ao. tulosalueelle tukipalvelujen ja rakentamisen käyttöomaisuuspoistot kirjataan tukipalvelujen tulosalueelle 6 KÄYTTÖSUUNNITELMAT Käyttösuunnitelmia laadittaessa on lähdetty siitä, että kunkin tulosalueen opetustunnit määräytyvät kokonaisoppilasmäärän ja vahvistetun opetusryhmäkeskikoon mukaisesti. Nuorisoasteella opetusta annetaan 32 vvh/opiskelija. Sen sijaan opetustoiminnan muita menoja ja määrärahoja sekä tukipalvelukustannuksia on tarkasteltu kriittisemmin. 6.1 OPETUKSEN HALLINTO Opetuksen hallintoa tehostettiin 1.8.2007 lukien huojentamalla osastonjohtajien opetusvelvollisuutta keskimäärin 2 vvh/osastonjohtaja ja muodostamalla erillinen yhteisten aineiden osasto. Toimenpiteen johdosta osastonjohtajat voivat aiempaa enemmän osallistua opiskelijoiden kurinpitoon ja lukusuunnitelmien/lukujärjestysten laatimiseen. Toisaalta oppilaanohjausta tehostettiin perustamalla toinen opinto ohjaajan päävirka 1.8.2007 lukien opettajille annettavien opetuksen huojennustuntien sijaan (virka täytetään 1.8.2008 lukien). Em. toimenpiteiden tarkoituksena on ollut vähentää koulutusalajohtajien määrä 4:stä 2:een, mitä puoltavat sekä taloudelliset että toiminnalliset syyt. Toimenpiteet: kulttuurialan tulosalueen (Tammelan toimipiste) koulutusalajohtajan virka lakkautetaan 1.8.2008 lukien, jolloin artesaanikoulutukselle ja viestinnän koulutukselle nimetään yhteinen osastonjohtaja kulttuurialan opetuksen hallinnon siirtäminen Tammelasta Norrintieltä Forssan toimipisteeseen 1.8.2008 lukien luonnonvara alan tulosalueen (Liesjärven toimipiste) koulutusalajohtajan virka lakkautetaan 1.1.2008 lukien ja viranhaltija siirtyy ammatillisten aineiden lehtoriksi velvollisuudella toimia osastonjohtajana. 6.2 OPETUSTOIMINTA Toisen asteen alustava aloituspaikkasuunnitelma vv. 2008 2010: 2008 2009 2010 Tekniikka ja liikenne Autoalan perustutkinto, ajoneuvoasentaja 16 16 16 Logistiikan pt, autonkuljettaja 16 16 16

Kone ja metallialan pt, koneistaja/levyseppä hits. 16 32 32 Talotekniikan pt, LVI asentaja 16 16 0 Sähköalan pt, elektroniikka asentaja 16 0 16 Sähköalan pt, sähköasentaja 16 16 16 Puualan pt, puuseppä 16 0 0 Rakennusalan pt, talonrakentaja 16 16 16 12 Matkailu ja ravitsemisala: Cateringalan pt, suurtalouskokki/palveluvastaava 32 32 16 Cateringalan pt, erityisopetus 0 0 0 Matkailualan pt, matkailupalvelujen tuottaja 0 0 16 Kauppa ja hallinto: Liiketalouden pt, merkonomi 32 32 32 Liiketalouden pt, merkonomi, yo 16 16 16 Tietojenkäsittelyn pt, datanomi 16 16 0/16 Sosiaali ja terveysala: Sosiaali ja terveysalan pt, lähihoitaja 32 32 32 Kauneudenhoitoalan pt, kosmetologi, yo 0 16 0 Kulttuuriala: Artesaani, keramiikka ala 14 14 0/14 Artesaani, puuala 0 14 14 Artesaani, tekstiili ja vaatetusala 14 0 14 AV viestinnän pt, media assistentti 16 16 0/16 Luonnonvara ja ymp.ala: Metsäalan pt, metsäpalvelujen tuottaja 12 12 12 Luonto ja ympäristöalan pt, luontoyrittäjä 0 0 0 (ei enää järjestetä) Valmentava koulutus (AVA): 10 10 10 322 322 274 320 Aiempiin vuosiin verrattuna suunnittelukaudella 2008 2010 lisätään nimenomaan lvi tekniikan, sähköasentajien, rakennusalan, autonkuljettajien ja lähihoitajien koulutusmääriä, kun taas kulttuurialan koulutusta ollaan vähentämässä. Em. nuorisoasteen aloituspaikkojen lisäksi FAI:lla on vuosittain käytettävissä aikuiskoulutuspaikkakiintiö (OpM:n korotti 40:stä 60:een 1.8.2007 lukien), joka käytetään pääasiassa lähihoitajakoulutuksen järjestämiseen. Suunnitelmassa on tosin varauduttu siihen, että FAK:lta ostetaan metallialan aikuiskoulutusta korkeintaan 10:lle aikuisopiskelijalle vuosittain. Uusien yo pohjaisten ryhmien ja aikuiskoulutusryhmien alkamisen ehtona v. 2008 on, että rahoitus mahtuu yksikköhintarahoituksen piiriin ja että alkavan ryhmän vähimmäiskoko on 16 opiskelijaa. Opetustoimintaa koskevia toimenpiteitä:

13 laatutyön kehittäminen ja 1 2 laatukilpailuun osallistuminen, jotta omalle laatutyölle saadaan ulkopuolisen arvio vähintään kaksi uutta laatujärjestelmän menettelyohjetta vuodessa (myös tukipalveluihin) nuorten näyttöjen järjestämiseen on tulosalueittain varattu 80 euroa/opiskelija/vuosi työelämäyhteyksien syventäminen työssäoppimisjärjestelmän toteuttamisen yhteydessä säännöllinen yhteistyö (vähintään 3 krt/vuosi) peruskoulujen opinto ohjaajien kanssa opiskelijoiden syrjäytymisen ehkäiseminen yhteistyöverkkojen avulla ja erityisopetuksen määrällä (keskim. 160) ja erityisopetuksen keinoja ja seurantajärjestelmiä kehittämällä syksyllä 2005 alkaneen ammattiin valmentavan koulutuksen (ns. AVA koulutus) jatkaminen yo koulutuksen järjestäminen yhteistyössä Forssan Yhteislyseon kanssa kulttuurialan yhteisten aineiden sekä osin ammatillisten aineiden opetuksen siirtäminen Tammelasta Forssan toimipisteeseen 1.8.2008 lukien luonnonvara alan opetus siirretään osittain Forssan toimipisteeseen ja selvitellään mahdollisuudet aloituspaikkojen muuttamiseksi metsäkonekoulutuksen aloituspaikoiksi, jolloin koulutus voisi tapahtua kiinteässä yhteistyössä FAI:n autonkuljettajakoulutuksen yhteydessä. yhteisten aineiden opettajavaihtoa seutukunnan oppilaitosten kanssa samalla kun vapautuvien virkojen tarpeellisuus selvitetään. FAI:n kokonaishenkilöstömäärä 31.12.2006 oli 125 (osa aikaisia 2 ja osa aikaeläkkeellä 14), josta opetushenkilöstön osuus 76. Henkilöstön kokonaismääräksi suunnitelmakauden lopussa arvioidaan 115. 6.3 OPETUKSEN KEHITTÄMINEN Opetuksen kehittämisestä on jo vuoden 1999 talousarviossa tehty oma tulosalueensa, johon on koottu kaikille koulutusaloille yhteisiä, instituutin tavoitteita tukevia kehittämisprojekteja. Suunnitelmakaudella 2008 2010 opetuksen kehittämismenoihin on sisällytetty: opetuksen arviointi/laatutyö opetusjärjestelyt/yhteiset aineet yhteinen koulutus tiedotus kirjasto kansainvälistyminen ESR projektit rekrytointi työssäoppiminen työelämätyöskentely nuorten näytöt laatupalkintoraha oppilaitoksen kehittämiseen. Suunnitelmakaudella on tavoitteena, että n. 3,5 % FAI:n yksikköhintatuotoista käytetään opetuksen kehittämisen tulosalueella. Opetuksen kehittämiseen liittyvistä ESR hankkeista vv. 2008 2010 ei vielä tässä vaiheessa ole tarkempaa tietoa: omarahoitusosuudeksi on suunnitelmavuosille varattu 15 000 euroa.

Oppilasrekrytointiin erikseen varattavan määrärahan tarkoituksena on erillisjulkaisuin, ilmoituksin, esittein ja kampanjoin tehostaa oppilasrekrytointia, jossa painotetaan erityisesti työpaikkoja tarjoavia aloja ja jota suunnataan myös Lounais Hämeen ulkopuolelle. 14 6.4 TUKIPALVELUT Tukipalveluihin sisältyvät sellaiset toiminnot, jotka eivät ole varsinaista opetustoimintaa: hallinto, kouluruokailu, muu oppilashuolto, siivoustoimi, muu kiinteistönhoito ja majoitus. Ne eroavat palvelutoiminnan menoista oleellisimmin siinä, että tukipalvelujen menojen rahoitus perustuu selkeästi valtionosuusperusteisiin. Forssan ammatti instituutissa on opiskelijaa kohti laskettuna huomattavasti enemmän huoneistopinta alaa kuin esim. naapurioppilaitoksissa. Krs alaneliöitä on siinä määrin, että opiskelijamäärien laskiessa yksinomaan Forssan toimipisteen toimitilat riittäisivät pienehköin investoinnein yksinäänkin FAI:n koko opetuksen järjestämiseen. Tässä vaiheessa vuotuiset kiinteistönhoitomenot on kuitenkin vielä otettu täysimääräisesti mukaan laskettaessa suunnitelmakauden kiinteistönhoitomenoja vv. 2008 2010. Toimenpiteitä: mahdollisia organisointivaihtoja suunniteltaessa on pääpaino seutukunnallisissa ratkaisuissa, mikäli ne eivät tapahdu toisen asteen ammatillisen koulutuksen kuluja lisäämällä Forssan seudun yhteishankkeisiin osallistuminen talousarvioasetelman uudistaminen ja kehittäminen 1.1.2008 lukien Forssan toimipisteen ruokahuolto järjestetään yksinomaan palkatun henkilöstön toimesta viimeistään 1.8.2010 lukien kuraattoritoimintaa tehostetaan ostamalla kuraattoripalveluja (n. 2 pv/vk) FSTKY:ltä selvitetään sivutoimipisteiden kannattavuus ja mahdolliset vaihtoehdot tukipalveluja pyritään sekä toiminnallisesti että taloudellisesti kehittämään vv. 2008 2010 ja saavuttamaan selkeitä keskittämisetuja: tehokkaampi työnjako, erikoistuminen, varahenkilöjärjestelmän varmistaminen ja kustannussäästöt. vapautuvien virkojen/toimien tarpeellisuus selvitetään 6.5 PALVELUTOIMINTA Palvelutoimintaan sisältyy kaikki maksullinen palvelutoiminta (oppilastyötoiminta, oppisopimuskoulutuksen teoriakoulutus, ammatillinen lisäkoulutus, työllisyyskoulutus, kurssitoiminta, opetusmetsän hoito, tarvikemyynti jne). Toimenpiteitä: palvelutoiminnan vuotuinen volyymi (tuotot) n. 800 000 euroa vv. 2008 2010, jossa on nettotuottotavoitteena n. 20 % ammatillisen aikuiskoulutuksen volyymi vähintään nykytasolla (SOTE:n oppisopimusteoria ja työllisyyskoulutus, MOL:n metsämestarikoulutus) kuljetusalan aikuiskoulutuksen lisääminen.

15 6.6 OPPISOPIMUSKOULUTUS Oppisopimuskoulutuksen järjestäminen ei ole enää kunnallinen tehtävä eikä laissa säädetä erikseen oppisopimuskoulutusta hoitavista viranomaisista tai viranhaltijoista. Oppisopimuskoulutus on yksi ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto, joten sen järjestämisestä säädetään ja määrätään samassa yhteydessä kuin muusta ammatillisesta koulutuksesta. Oppisopimuskoulutuksen rahoitus on yksikköhintaperusteinen. Forssan ammatti instituutin koulutusalatarjontaa täydennetään oppisopimuskoulutuksella aina silloin kun opetusryhmää ei nuorten suuntautumisen vuoksi voida muodostaa hyvin työllistäville aloille. Toimenpide ehdotuksia: oppisopimuskoulutuksen peruskoulutuksessa 140 opiskelijaa/vuosi vv. 2008 2010 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksessa 160 opiskelijaa/vuosi vv. 2008 2010 sivutoimisen koulutussuunnittelijan palkkaaminen ensisijaisesti logistiikka alan ja metsäkonekoulutuksen kehittämiseksi. Oppisopimuskoulutuksen volyymi voi muodostua arvioitua suuremmaksi. Toisaalta oppisopimuskoulutuksen toimintakatetta on suhteellisen vaikea luotettavasti arvioida. 6.7 POISTOT Irtaimistohankintojen tasapoistoajat ovat pääsääntöisesti 5 vuotta lukuun ottamatta työkoneita, joiden poistoaika on 10 vuotta. Kiinteistöpoistoissa noudatetaan 30 50 vuoden poistoaikoja, joskin Saksankatu 46:n ja Tammelan toimipisteen rakennusinvestointien osalta on päätetty käyttää hallinta ajan mukaista 20 vuoden poistoaikaa. Kuntayhtymään v. 1995 siirtyneen Liesjärven toimipisteen kiinteistöt saatiin vastikkeetta: vastikkeetta saadusta omaisuudesta ei tehdä poistoja. Käyttöomaisuuden poistot vuosille 2008 2010 on laskettu siten, että vuoden 2007 hankintojen osalta poistot laskettu vuoden 2007 investointiohjelman muutosehdotuksen mukaisesti. Suunnitelmakauden investointiohjelmalla vuotuispoistojen määrä kehittyisi seuraavasti: irtaimistopoistot kiinteistöpoistot yhteensä 31.12.2005 609 269 e 31.12.2006 566 063 e 31.12.2007 276 200 e 310 900 e 567 100 e 31.12.2008 225 200 e 338 200 e 563 400 e 31.12.2009 220 800 e 356 600 e 577 400 e 31.12.2010 217 600 e 358 300 e 575 900 e. 6.8 VARAUKSET Investointi ja rahastovarausten käyttö käsitellään kertyneenä poistoerona, jolloin varausta tuloutetaan samassa tahdissa kuin poistoja kirjataan.

16 6.9 TULOSLASKELMA Liitteenä oleva vuoden 2008 tuloslaskelma on tasapainossa. Taloussuunnitelma 2008 2010 on laadittu sen olettamuksen varaan, että toisen asteen kokonaisopiskelijamäärä vv. 2008 2009 on keskimäärin 870 ja että yksikköhintojen korotus on n. 5 % v. 2007. Liitteenä esitetyn taloussuunnitelman mukaan tuloslaskelmat ovat tasapainossa v. 2010, jolloin opiskelijamäärä alentuisi 840:een. Tuloslaskelman tasapainottamiseksi taloussuunnitelmakaudella on kuitenkin vuosilta 1996 2005 n. 1,5 milj. euron suuruinen ylijäämä, joka on käytettävissä tasapainottamaan tulevien vuosien alijäämäisiksi muodostuvia tilinpäätöksiä, mikäli oppilasmäärissä ja/tai niihin perustuvissa valtionosuusperusteissa tapahtuu yllättäviä muutoksia. Jäsenkuntaosuudet ja niille maksettavat vuotuiset korot vv. 2008 2010 ovat seuraavat: Osuuksia Peruspääomaosuus 31.12.2007 2 %:n vuotuiskorko Forssa 90 2 065 351,43 e 41 307,03 e Humppila 12 275 380,19 e 5 507,60 e Jokioinen 31 711 398,83 e 14 227,98 e Somero 32 734 347,18 e 14 686,94 e Tammela 18 413 070,29 e 8 261,41 e Urjala 12 275 380,19 e 5 507,60 e Ypäjä 9 206 535,14 e 4 130,70 e 204 4 681 463,25 e 93 629,26 e. 7 INVESTOINTIOSA Yli 9 000 euroa maksavat irtaimistohankinnat ovat käyttöomaisuusinvestointeja ja sisällytetään talousarvion investointiosaan. 7.1 SAKSANKATU 46:N KIINTEISTÖN LUNASTAMINEN Tilojenvaihtosopimuksen mukaisesti Forssan kaupunki peruskorjasi vv. 2000 2001 Saksankatu 46:n kiinteistöön (19 227 m 2 ja 4 405 m 2 ) FAI:n kaupan ja hallinnon, terveys ja sosiaalialan sekä uuden viestintäalan koulutuksen tarvitsemat tilat. Hallintajärjestelysopimuksen mukaan kuntayhtymä sai tilat käyttöönsä ja hallintaansa 31.12.2020 saakka maksamalla Saksankatu 46:n tasearvolle 31.12.1999 vuosittain 2 %:n koron eli 54 334 e/vuosi. Kuntayhtymällä on sopimuksen mukaan oikeus lunastaa tilat omikseen 31.12.2020 mennessä n. 4,0 milj. eurolla. Kuntayhtymä on tehnyt vuoden 2006 tuloksesta 475 000 euron suuruisen investointivarauksen tilojen lunastamiseksi Forssan kaupungilta. Tilojen lunastamiseen ei tässä suunnitelmassa ole vielä varauduttu, mutta tilojen lunastaminen jo suunnitelmakaudella on mahdollista, mikäli lunastusehdoista päästään yksimielisyyteen. 7.2 E HALLIN PERUSKORJAUS JA OSITTAINEN PURKAMINEN Forssan kaupungin v. 1970 rakentaman ja siltä v. 1979 ostetun E hallin peruskorjauksen suunnittelutyö on parhaillaan käynnissä. Vuoden 2007 aikana siirretään sähkökeskus ja kompressori purettavasta osasta: toimenpiteet mahdollistavat painuneen osan purkamisen v. 2008.

Alustavan suunnitteluaikataulun mukaan kesällä 2008 aikana tehdään seuraavat toimenpiteet: painuneen osan (n. 760 m²) purku D ja E hallien välitilan (n. 200 m²) perustaminen sosiaali ja oleskelutilojen rakentaminen ns. välitilaan keskusvarastossa olevan ns. metalliparven purkaminen Saksankatu 27:n puoleisen julkisivun rakentaminen ikkunoiden ja ovien mahdollinen uusiminen D ja E hallien vanhan pinnoitteen uusiminen sadevesiviemäröinnin korjaus. E hallissa olevaan keskusvarastotilaan tehdään omat tilat hitsauksen opetusta ja levyseppähitsaajakoulutusta varten. 17 7.3 MAJOITUSTILOJEN RAKENTAMINEN SAKSANKATU 44:N TONTILLE Kuntayhtymä osti Forssan kaupungilta v. 2007 Saksankatu 44:n tontin, joka on 1 254 m² ja jolla sijaitsee FAI:n oppilastyönä v. 1960 rakennettu peruskorjausta edellyttävä 100 m²:n suuruinen omakotitalo. Tontilla on rakennusoikeutta 400 krs m², joka on ajateltu hyödyntää tehokkaammin rakentamalla FAI:n rakennusosaston oppilastyönä tontille vv. 2008 2009 oppilastyönä opiskelija asuntoja, joita tarvitaan lisää. Tarvetta ei vähennä se, että toimintoja ollaan siirtämässä Norrintieltä ja Liesjärveltä Forssan toimipisteeseen. 7.4 FORSSAN TOIMIPISTEEN MUU INVESTOINTITARVE Forssan toimipisteen muut investoinnit ovat suhteellisen pieniä opetusjärjestelyjen edellyttämiä muutostyöhankkeita (jolloin kyseessä on lähinnä opetustilojen käyttötarkoituksen muutos). Useimmista ei ole tiedossa alustaviakaan kustannuksia ja koska useimpien hankkeiden kustannukset jäänevät käyttöomaisuusinvestointirajaa (9 000 e) pienemmiksi ja sisällytetään tarvittaessa käyttösuunnitelmiin. Investointiohjelmaan on kuitenkin varattu 100 000 euroa vuodelle 2008 ja 50 000 euroa vuodelle 2009 tarkoituksena uudistaa puuosaston purunpoistojärjestelmä voimassa olevien säännösten mukaiseksi peruskorjata oppilastyönä Saksankatu 25:n asuntolan kellarikerros viihtyisiksi oleskelutiloiksi ja osittain opiskelijoiden sosiaalitiloiksi rakentaa oppilastyönä n. 400 m²:n (8 x 50 m) katos, johon sijoitetaan polkupyräsuoja, autotalleja ja lämmitettävää varastotilaa. 7.5 TAMMELAN TOIMIPISTEEN INVESTOINTITARVE Tammelan kunta toteutti ent. käsi ja taideteollisuusoppilaitoskiinteistön päärakennuksen muutos ja peruskorjaushankkeen vv. 2002 2003. Kustannukset olivat 1,8 milj. euroa, josta kuntayhtymä rahoitti 790 000 eurolla. Hallintajärjestelysopimuksen mukaan kuntayhtymä sai tilat käyttöönsä ja hallintaansa 31.12.2022 saakka maksamalla tasearvolle v. 2001 vuosittain 2 %:n koron eli 5 024 e/vuosi. Kuntayhtymä maksaa viimeisen maksuosuuden (22 500 euroa) v. 2008.

Tammelan toimipisteessä on erillisiä pienehköjä investointitarpeita (ns. vanhan osan ulkokunnostus, atk luokan ilmastointi, erillisten parvien rakentamista työtiloihin ja piha asfaltointi), joiden toteuttamiseen ei kuitenkaan osoiteta tässä vaiheessa määrärahaa, vaan sen sijaan pyritään löytämään ratkaisu, jolla tilat voitaisiin pääosin luovuttaa takaisin Tammelan kunnalle. 18 7.6 LIESJÄRVEN TOIMIPISTEEN INVESTOINTITARVE Liesjärven toimipisteen taholta on esitetty 17 000 euron suuruista määrärahaa päärakennuksen peruskorjauksen suunnitteluun vv. 2008 2009. Tarkoitukseen ei kuinkaan ole tässä vaiheessa osoitettu määrärahaa, koska taloudellisin ja toiminnallisin ratkaisu olisi siirtää osa toiminnoista Liesjärveltä Forssan toimipisteeseen. 7.7 RAKENTAMISINVESTOINTI OHJELMA TA 2008 TS 2009 TS 2010 E hallin pahiten painuneen osan purkaminen 70 000 E hallin peruskorjausvaraus 400 000 100 000 Majoitustilojen rakentaminen Saksankatu 44:n tontille 120 000 120 000 Pienehköt muutostyö ja peruskorjaushankkeet 100 000 50 000 Tammelan peruskorjaushankkeen lisämaksuosuus 22 500 712 500 270 000 E hallin peruskorjaus ja purkuhankkeen kustannuksia on erittäin vaikea arvioida. Hanketta varten on tehty investointivarauksia yhteensä 235 290 euroa. 7.8 IRTAIMISTO OHJELMA TA 2008 TS 2009 TS 2010 Auto ja kuljetustekniikka Kuorma auto, 3 akselinen, lisävarustein, vm 2002 2005 100 000 Puutavarakuljetuksen ajoneuvo, vm. 2002 2005 100 000 Kone ja metallitekniikka Pienois CNC sorvi, Emco 18 000 Kärkisorvi, esim. TOS Trens (poistettavan tilalle) 32 000 Jyrsinkone, esim. Milko 37 000 Hydrauliikan opetuspiste 31 000 Hitsausopetuspisteen kehittäminen 50 000 Sähkötekniikka Atk luokan koneiden uusiminen 17 000 Puutekniikka Tasohöylä, työstöleveys 630 mm 20 000 Yhteiset aineet Atk luokan koneiden uusiminen 17 000 17 000

Kauppa ja hallinto Atk luokan koneiden uusiminen 17 000 17 000 17 000 19 Viestintäala Atk luokan koneiden uusiminen 17 000 Luonnonvara ala Metsävarusteisen maataloustraktorin muutostyö 14 000 Telivetoinen metsäperävaunu 42 000 Tukipalvelut Kiinteistötraktori 32 000 Menot yhteensä 190 000 215 000 190 000 Tulot yhteensä 0 0 0 8 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelman tarkoituksena on koota tulorahoitus, investoinnit ja muut pääomamenot sekä pääomarahoitus yhteen laskelmaan. Talousarvioon on kuntalain mukaan otettava toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä osoitettava, miten määrärahojen rahoitustarve katetaan. Vuosien 2008 2010 rahoituslaskelmat on esitetty liitteenä. Maltillisesta investointiohjelmasta johtuen varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta on suunnitelmakaudella kokonaisuutena ottaen positiivinen. Kuntayhtymällä ei vuodesta 1999 alkaen ole enää ollut pitkäaikaisia lainoja eikä niitä taloussuunnitelman mukaan tarvittane ainakaan lähivuosina. Se tietysti edellyttää, että keskeisissä talousarvioperusteissa ei tapahdu kielteisiä muutoksia.