Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän YHTEISTOIMINTARYHMÄN PÖYTÄKIRJA 2/2008. Aika: Keskiviikko klo

Transkriptio

1 Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän YHTEISTOIMINTARYHMÄN PÖYTÄKIRJA 2/2008 Aika: Keskiviikko klo Paikka: Läsnä: Iso kokoushuone Jouni Mäkelä, yhtymähallituksen pj, kokouksen pj Matti Leino, yhtymähallituksen jäsen Tuula Koivula, työsuojelupäällikkö Kari Aalto, palkka-asiamies Emmi Ranta, sihteeri Marja-Leena Korpela, JUKO/pääluottamusmies, kokouksen vpj Merja Lyytikäinen, JUKO/varaluottamusmies Anneli Paakki, JUKO/luottamusmies Outi Roos, JUKO/varapääluottamusmies Hellin Hoppula, JHL/luottamusmies Jouko Pynnöniemi, työsuojeluvaltuutettu 10 Talousarvioperusteet vuodelle 2009 Kuntayhtymän talouden kannalta merkitykselliset tekijät ovat kehittyneet seuraavasti: 1. Ammatillisen koulutuksen valtionosuusrahoitusuudistus lukien paransi oleellisesti FAI:n taloudellisia toimintamahdollisuuksia. Perustamishankekohtaiset valtionavustukset sisällytettiin yksikköhintarahoitukseen ja toisaalta osa yksikköhintarahoituksesta annetaan oppilaitoksen tuloksellisuuden perusteella. Em. muutokset, sekä v.2007 päätetyt indeksitarkistukset ja ennakoitua suurempi FAI:n kokonaisopiskelijamäärä vv vahvistaa merkittävästi kuntayhtymän taloutta. 2. FAI:lla on erityisesti vuosien investointien takia ollut toimintatuloihinsa nähden liian suuret vuotuispoistot. Opiskelijamäärän ja oppilaitoksen koon pienentyessä liian suuret vuotuispoistot muodostavat uhkakuvan toiminnan kehittämiselle. Tilanne on kuitenkin korjautunut ja yksikköhintatulojen lisääntyessä voivat investointiohjelmat olla aiempaa suurempia huolimatta siitä, että D- ja E-hallien peruskorjaus tulee selvästi arvioitua kalliimmaksi ja siitä, että peruskorjausinvestointien vuotuispoistoaikoja on tarkoitus nopeuttaa. 3. Seutukunnan ikäluokkien pienentyessä on FAI:n opiskelijamäärä vuosi vuodelta alentunut ja tulee edelleen alenemaan. Poikkeuksen muodostavat vuodet , jolloin kokonaisopiskelijamäärä on n. 900 opiskelijaa. Opiskelijamäärän aleneminen merkitsee tulorahoituksen huononemista: yksi opiskelija vähemmän merkitsee vuositasolla keskimäärin n euron tulojen vähennystä. Vuosille tultaneen asettamaan seuraavat koulutusalakohtaiset toisen asteen opiskelijamäärätavoitteet: TA Tekniikka ja liikenne (TEKLI) 304,7 312,1 340,8 345,0 365,0 355,0 340,0 Ravitsemis- ja talousala ATA) 87,7 86,8 85,9 80,0 80,0 80,0 80,0 Kauppa ja hallinto (KOL) 203,5 194,2 190,0 170,0 170,0 165,0 160,0 Sosiaali- ja terveysala (SOTE) 98,8 90,0 110,4 120,0 120,0 120,0 120,0 Kulttuuriala (KÄTA+VIE) 129,7 131,0 138,6 130,0 120,0 110,0 100,0 Liesjärven toimipiste (MOL) 41,4 37,4 31,2 35,0 25,0 20,0 20,0 865,8 874,9 896,9 870,0 870,0 850,0 820,0 Liesjärven toimipisteen opiskelijamäärään sisältyy luontomatkailukoulutus vv Mikäli metsäkoneenkuljettajakoulutus alkaa , Liesjärven toimipisteen opiskelijamäärä muodostuu luonnollisestikin suuremmaksi. Merkittäviä lisäyksiä ei talousarvioon ole tehtävissä v. 2009, jollei esitettyyn tarkoitukseen ole osoitettavissa lisäresursseja. Tukipalvelujen osalta on joka tapauksessa edelleenkin pyrittävä kaikin järkevin tavoin löytämään pysyviä kustannussäästöjä. Toisaalta olemassa olevat tilat on kaikin tavoin saatava tehokkaampaan käyttöön, jotta supistuvat yksikköhintaresurssit voidaan mahdollisimman suuressa määrin kohdistaa itse toimintaan eikä organisaation ja kiinteistöjen ylläpitämiseen. Yhtymähallitus vahvistaa kesällä 2008 talousarvioperusteet vuodelle 2009.

2 TA-esitysten tekemisestä vuodelle 2009 on annettu seuraavat ohjeet: yksityiskohtaiset ohjeet irtaimistohankintojen tekemisestä mennessä henkilöstö voi tehdä myös muita kirjallisesti perusteltuja oppilaitoksen toimintaa parantavia määrärahaesityksiä tulosalueensa johtajalle mennessä. Esityksiä varten ei ole erikseen lomaketta, vaan niitä voi tehdä vapaamuotoisesti. Liitteeksi voidaan laittaa esim. kopio työpaikkakokouspöytäkirjasta, josta ilmenee lähemmin perustelut ja pääpiirteittäinen arvio kustannuksista ja mahdollisista tuloista tulosalueen johtajan tulee toimittaa mennessä talouspäällikölle ehdotuksensa tulosalueensa investoinneiksi vv Ehdotuksen tulee pääsääntöisesti perustua vuosien 2009 ja 2010 osalta aiemmin hyväksyttyyn taloussuunnitelmaan ja tulosalueen irtaimistohankintojen vuotuispoistot tulee pystyä kattamaan tulosalueelle hyväksytyllä toimintakatteella vv Vaikka hankinta sisältyykin jo aiemmin hyväksyttyyn taloussuunnitelmaan, on esitys kuitenkin uudistettava, koska aiemmin hyväksytyn ajoituksen suhteen voidaan vielä joutua tekemään perusteltuja muutoksia tulosalueen johtajan tulee vuodelle 2008 asetettujen tavoitteiden ja annetun talousarvioraamin puitteissa toimittaa mennessä talouspäällikölle ehdotuksensa tulosalueensa opetustoiminnan ja palvelutoiminnan käyttösuunnitelmiksi vuodelle Tulosalueen johtaja päättää alle euroa maksavien esineiden sisällyttämisestä käyttösuunnitelmaehdotukseensa. Talouspäällikkö tekee sitä ennen arviot henkilöstömenoista, yksikköhintatuloista ja käyttöomaisuuspoistoista. tulosaluejohtajan tulee ensin neuvotella taloussuunnittelijan kanssa, millä tarkkuudella ehdotuksensa tekee (käyttösuunnitelmia voidaan vielä tarkentaa yhtymähallituksen joulukuun kokouksessa). Vuoden 2009 käyttösuunnitelmat jouduttaneen edelleenkin laatimaan paljolti vuosien pohjalta. Johtoryhmätasolla katsotaan, mihin uusiin toimintoihin on panostettava eri painopistealueita tarkistamalla. Kustannusten oleelliset lisäykset ja vähennykset on aina selkeästi perusteltava. Opetusryhmän keskikokoa alennettaneen jonkin verran tekniikan ja liikenteen, ravitsemisalan ja kokonaisuutena ottaen kulttuurialan (artesaanikoulutus ja viestintä) kohdalla, mikä lisää opetuksen palkkamenoja vuoden 2009 talousarvio laaditaan toukokuun 2008 palkkatasossa lisättynä 5,0 %:n suuruisella yleiskorotusvarauksella. FAI:n palkkoihin on vuodesta 1995 alkaen sisältynyt 0,4 %:n suuruinen kannustusraha. Sosiaali- ja eläkemaksuihin vv varataan pääsääntöisesti 32,0 % (sosiaaliturvamaksuihin 8,0 % ja eläkevakuutusmaksuihin 24 %) palkoista. Investointiohjelmassa olevat suunnitteluvuodet rakentamisen osalta: E-hallin peruskorjausvaraus Majoitustilojen rakentaminen Saksankatu 44:n tontille Pienehköt muutostyö- ja peruskorjaushankkeet Investointiohjelmassa olevat suunnitteluvuodet irtaimistohankintojen osalta: Auto- ja kuljetustekniikka Kuorma-auto, 3-akselinen, lisävarustein, vm Puutavarakuljetuksen ajoneuvo, vm Kone- ja metallitekniikka Hydrauliikan opetuspiste Hitsausopetuspisteen kehittäminen Yhteiset aineet Atk-luokan koneiden uusiminen Kauppa ja hallinto Atk-luokan koneiden uusiminen Kulttuuriala Viestinnän atk-luokan koneiden uusiminen Luonnonvara-ala Metsävarusteisen maataloustraktorin muutostyö Telivetoinen metsäperävaunu Tukipalvelut Kiinteistötraktori Menot yhteensä

3 PÄÄTÖS: Merkitään talousarvioperusteet tiedoksi. Selvitetään 2000-luvulla tehty 1%:n palkkavaraus opettajien TVA-lisiä varten. 11 Työajanseuran seuranta ja työajan liukuman käyttöönotto Liukuvassa työajassa noudatetaan KVTES:n 16 liitteessä olevia määräyksiä. Liukuvassa työajassa tulee KVTES:n määräysten mukaan olla vähintään viiden tunnin pituinen kiinteä työaika, jollei toimivaltainen viranomainen erityisestä syystä toisin päätä. Päätettyjen liukuma-aikojen rajoissa työntekijä voi pääsääntöisesti itse määrätä päivittäisen säännöllisen työaikansa alkamis- ja päättymisajankohdan, jollei lepotauoista tai välttämättömien virka- ja työtehtävien suorittamisesta muuta aiheudu. Jos työntekijä työskentelee esim. klo jälkeen, ei erillistä iltakorvausta suoriteta. Työnantajalla on työnjohto-oikeutensa nojalla oikeus tarvittaessa yksittäistapauksissa päättää, että työntekijän on oltava työssä tiettynä, esim. liukuma-ajaksi sattuvana aikana. Lisäksi työnantaja voi tarvittaessa antaa lisä- ja ylityömääräyksen työtilanteen niin edellyttäessä. Talouspäällikön ehdotus: Forssan ammatti-instituutin Forssan toimipisteessä otetaan käyttöön ns. liukuvan työajan järjestelmä, joka on voimassa lukien toistaiseksi liukuvan työajan seurannassa käytetään FAI:n leimauslaitetta, jonka yksityiskohtaisempi käyttöohje laaditaan tulevan kesän aikana liukuvana työaikamuotona noudatetaan tasoittumatonta (rajaamatonta) liukuvaa työaikaa, jota tarkkaillaan koneellisesti (leimauslaite). Työntekijät huolehtivat itse työtuntiensa tasoittumisesta järjestelmän liukumarajojen puitteissa. Puhelinkeskuksen hoitaja ottaa leimauksista kerran kuukaudessa listauksen, joka toimitetaan ao. työntekijän esimiehelle säännöllisen työajan enimmäisylitys (+saldo) voi olla enintään 20 tuntia säännöllisen työajan enimmäisalitus (-saldo) voi olla enintään 6 tuntia päivittäiseen työaikaan ei lueta 30 minuutin lepotaukoa, joka on varattu ruokailuun ja jonka voi pitää klo välisenä aikana. Em. lepotaukoa ei tarvitse rekisteröidä, mikäli henkilö ei poistu FAI:n tiloista: laite vähentää joka tapauksessa työajasta pois 30 minuuttia mikäli henkilö poistuu FAI:n tiloista, hänen tulee rekisteröidä lähtönsä ja tulonsa asianmukaista koodia käyttäen työpaikalta poistuminen säännöllisenä työaikana ei vähennä työntekijän työaikaa, kun kysymyksessä on lääkärin/työterveyshoitajan vastaanotolla käynti, sairauden toteamiseen ja hoitoon liittyvät tutkimukset, tapaturma ja siitä aiheutunut tutkimus, käynti äitiysneuvolassa, työterveyshuollon joukkotarkastukset päivittäinen 6 tunnin ylittävä saldon alitus (-saldo) vähennetään edelliseltä kuukaudelta päivittäin laskettuna seuraavan kuukauden palkanmaksun yhteydessä palkasta kiinteä päivittäinen työaika on klo (pois lukien 30 minuutin lepotauko/ruokatauko) päivittäiset liukuma-ajat ovat klo ja klo työskentely ennen klo 7.00 ja klo jälkeen tai viikonloppuisin sekä pyhäpäivinä edellyttää esimiehen määräystä (lisätyö/ylityö) osa-aikatyössä työaika määräytyy viran/toimen hoito-osuuden mukaisesti liukuvan työajan piirissä voisivat olla: o työaikaluvun 8 :n mukaan 36 t 15 min/vko tekevistä taloussuunnittelija, palkkasihteeri, toimistosihteerit, koulutussihteeri, opintosihteerit ja atk-tukihenkilö o työaikaluvun 10 :n mukaan 37 t/vko) tekevistä koulukuraattori o työaikaluvun 7 :n mukaan 38 t 15 min/vko) tekevistä mahdollisesti ruokahuolto-, siivous- ja kiinteistönhoitohenkilöstö taloustoimiston virka-aika, jolloin toimisto on avoinna yleisölle, on nykyisellään klo ja se olisi tarkoituksenmukaista muuttaa klo Liukuvan työajan käyttöönotto ei leimauslaitteen puuttuessa ole mahdollista Tammelan ja Liesjärven toimipisteissä. Toisaalta se ei välttämättä sellaisenaan sovellu ainakaan oppilaitoksen kouluviikkoina koko tukipalveluhenkilöstölle, kuten esim. kirjastosihteerille, varastonhoitajalle, asuntolanhoitajalle ja koulunkäyntiavustajille. Ruokahuolto-, siivous- ja kiinteistönhoitohenkilöstön osalta liukuman käytössä on omat rajoituksensa. Vaikka liukuvaa työaikaa ei otettaisikaan käyttöön, leimauslaite voidaan kuitenkin ottaa käyttöön ja sen puitteissa seurata työaikaa ja esimiehen harkinnan mukaan tehdä työajan joustoja.

4 Saldorajoitukset eivät työajan ylityksen osalta koske niitä itsenäisessä tai johtavassa asemassa olevia viranhaltijoita/työntekijöitä, joille KVTES:n mukaisesti ei pääsääntöisesti suoriteta työaikakorvauksia ja joiden kk-palkka on vakio riippumatta tehdyistä lisätyötunneista. Työajan seuranta (kellokortti) voidaan kuitenkin ottaa käyttöön. Käytännössä järjestelmä merkitsee muovista avainkorttia, joka toimii avaimena mm. suurimpien kiinteistöjen ulkooviin sekä toisaalta kellokorttina. Myöhemmin sen käyttöä voidaan laajentaa: mm. kulunvalvontaan ja aterioiden maksamiseen. Jos leimauslaitteen käyttö koskisi koko henkilöstöä, sen avulla puhelinkeskuksen hoitaja voisi paremmin nähdä, milloin kukin työntekijä on paikalla talossa tai miksi ei ole (parantaisi palvelua). Toivottavaa olisi, että ainakin kokonaistyöaikaa noudattavat opettajat käyttäisivät leimauslaitetta. Valmisteltavana on FAI:ta varten etätyöperiaatteet. Kuntayhtymän yhteistyöryhmä on päättänyt esittää yhtymähallitukselle työajan liukuman käyttöönottoa lukien talouspäällikön ehdottamalla tavalla ja että aluksi se koskisi Forssa toimipisteen varsinaista toimistohenkilöstöä (hinnoittelutunnus 01TOI010) ja kolmea kiinteistönhoitajaa. Yhtymähallitus on päättänyt, että työajan liukuman kokeilu toteutetaan välisenä aikana yhteistyöryhmän esittämällä tavalla ja laajuudessa ja että muutetaan taloustoimiston virka-ajaksi lukien klo Siivoustyönohjaaja ja ruokapalveluesimies ovat esittäneet, että työajan liukuman käyttöönotto koskisi myös Forssan toimipisteen siivous- ja ruokahuoltohenkilöstöä. PÄÄTÖS: Siivous- ja ruokapalveluhenkilöstö ottavat käyttöön työajanseurannan (kellokortin), mutta eivät liukuvaa työaikaa. 12 Työnantajan kustantamat näyttöpäätelasit Forssan seudun terveydenhuollon ky:ssä on v päätetty, että työnantaja voi kustantaa näyttöpäätetyöskentelyä varten erityistyölasit. Liitteenä terveydenhuollon ky:n erityistyölaseja koskeva ohjeistus (paikallisen silmälääkäriaseman kanssa on erikseen sovittu työkykyyn liittyvistä tutkimuksista). Yhteistyöryhmä merkitsi kokouksessaan terveydenhuollon ky:n ohjeistuksen tiedoksi ja päätti odottaa vielä kuntayhtymän jäsenkuntien kannanottoja asiaan. PÄÄTÖS: Forssan ammatti-instituutti kustantaa henkilöstölleen jatkossa näyttöpäätelasit samoin ehdoin kuin liitteenä olevasta FSTKY:n päätöksestä käy ilmi. 13 Työnantajan ja henkilöstön välinen yhteistoimintamenettely (KT Yleiskirje 7/2007) Laki työnantajan ja henkilöstön yhteistoiminnan järjestämisestä kunnissa on tullut voimaan Samaan aikaan Kunnallisen työmarkkinajärjestön ja pääsopijajärjestöjen sopima yhteistoimintamenettelyn yleissopimus on lakannut olemasta voimassa. Tästä johtuen aiemmin voimassa ollut paikallinen sopimus yhteistoimintamenettelyn järjestämisestä on irtisanottava. Uuden lain myötä paikallinen sopimus yhteistoimintamenettelyn järjestämisestä on muutettava menettelyohjeeksi. Yhteistoimintaryhmän jäsenet ovat saaneet tutustuttavakseen KT:n Yleiskirjeen 7/2007 ja heillä on ollut mahdollisuus tehdä esityksiä sopimuksen päivittämiseksi. Kokouskutsun liitteenä on ehdotus uudeksi menettelyohjeeksi yhteistoimintamenettelyn järjestämisestä. KT:n yleiskirjeessä 7/2007 suositellaan, että yhteistoimintaryhmän työnantajan edustajat olisivat jatkossa kuntayhtymään työ- tai virkasuhteessa olevia henkilöitä. PÄÄTÖS: Ehdotetaan yhtymähallitukselle liitteenä olevan ohjeen hyväksymistä yhteistoimintamenettelyn järjestämisestä. Ohjeen astuessa voimaan työantajan edustajina toimivat työ- tai virkasuhteessa olevat henkilöt. 14 Muut asiat liitteenä johtavan rehtorin päätös sähkötyöturvallisuudesta ammatillisessa koulutuksessa alkaen niille yhteistoimintaryhmän jäsenille, jotka osallistuvat työaikansa ulkopuolella kokoukseen, maksetaan palkkaa (eikä kokouspalkkiota) YTR:n kokouksien ajalta (yhteistoimintalaki kunnille 20 ).

5 15 Seuraavan kokouksen ajankohta ja asiat Seuraava kokous on keskiviikkona klo Jouni Mäkelä YHTEISTOIMINTARYHMÄN KOKOONPANO TYÖNANTAJAN EDUSTAJAT Yhtymähallituksen edustaja Jouni Mäkelä Yhtymähallituksen edustaja Matti Leino Työsuojelupäällikkö Palkka-asiamies Tuula Koivula Kari Aalto HENKILÖSTÖN EDUSTAJAT JUKO:n pääluottamusmies Marja-Leena Korpela JUKO:n luottamusmies Anneli Paakki JUKO:n varapääluottamusmies Outi Roos JUKO:n varaluottamusmies Merja Lyytikäinen JYTY:n luottamusmies Helena Talvi (Anna-Liisa Ojala) JHL:n luottamusmies Hellin Hoppula (Minna Kuittinen) Toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettu Jouko Pynnöniemi (Irmeli Pakkanen) Toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettu Ulla Palsa (Matti Kytömäki/mol)