VALOVUOSI 2014
Perustettu 18.6.2012 VALO Visio Olemme maailman liikkuvin urheilukansa ja Pohjoismaiden menestynein 2020 Maalit Liikkuva lapsuus luo perustan sekä liikkujan että urheilijan poluille Liikkujan polku mahdollistaa liikunnallisen elämäntavan Seuratoiminta mahdollistaa liikkuvan lapsuuden sekä urheilijan ja liikkujan polut Pelitapa Innostaa Yhdistää Uudistaa Menestystekijät Ennakointi, vaikuttaminen ja vastuullisuus Viestintä, kampanjat ja tapahtumat Palvelut Varainhankinta Joukkueemme Toimijat, joiden kanssa tavoittelemme maaleja. Esimerkiksi jäsenjärjestöt, urheiluseurat, kunnat, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä erilaiset verkostot. Henkilöstö Valossa on 37 työntekijää (31.12.2014). Jäsenet Valolla on 108 jäsenjärjestöä: 71 valtakunnallista, 15 alueellista ja 22 kumppanuusjäsenjärjestöä. Toimintaamme ohjaa reilu peli. Maailman liikkuvin urheilukansa ja Pohjoismaiden menestynein 2020 Urheilijan polku Liikunnallinen elämäntapa Liikkujan polku 100 v Suomalaisen yhteiskunnan ja liikuntakulttuurin keskeiset muutokset Fyysinen aktiivisuus, liikunta ja urheilu ovat keskeinen osa suomalaista yhteiskuntaa. Liikunta on lasten ja nuorten suosituin harrastus, fyysinen aktiivisuus on läsnä useimpien aikuisten ja ikääntyvien arjessa, urheilu on seuratuimpia viihteen muotoja. Toisaalta liikunnan harrastaminen ja ylipäätään terveyskäyttäytyminen polarisoituvat, arkiliikunnan määrä vähenee, lasten ja nuorten liikuntataidot rapistuvat. Huippuurheilu ammattimaistuu edelleen ja kansainvälinen kilpailu kiristyy. 01 Kansalaistoiminta ei ole muuttunut määrällisesti paljoakaan viime vuosikymmeninä, vapaaehtoisten seuratoimijoiden määrä on jopa hieman lisääntynyt. Henkilökohtaisesti mielekkäälle toiminnalle on edelleen kysyntää. Samaan aikaan vapaaehtoisten pitkäjänteinen sitoutuminen on vähentynyt, projektimaisuus sekä kertaluontoisuus ovat lisääntyneet, vapaamuotoinen toiminta houkuttelee. Osallistujat odottavat organisoidulta toiminnalta laatua, mikä nostaa paineita seuratoiminnan ammattimaistamiseen. 02 Taloudellisissa vaikeuksissa kamppailevat kunnat ulkoistavat toimintojaan ja muuttuvat palvelujen toteuttajista niiden järjestäjiksi ja koordinaattoreiksi. Yksityisten yritysten, järjestöjen ja yhdistysten sekä yksittäisten kansalaisten suuntaan syntyy paineita hyvinvoinnin tuottamisessa. Väestö ikääntyy, mikä nostaa julkisen talouden paineita. Samaan aikaan väestö keskittyy kasvukeskuksiin, erityisesti Etelä-Suomen kaupunkeihin. Yhteiskunta muuttuu vertikaalisesta, ylhäältä alas ohjatusta yhteiskunnasta kohti horisontaalista verkostojen yhteiskuntaa. 03 Erityisesti nuorten sukupolvien toimintatavat muuttuvat radikaalisti. Uusissa toimintatavoissa korostuvat yksilöllisyys ja räätälöinti, henkilökohtaisuus ja itseohjautuvuus, osallistaminen ja joukkoistaminen sekä kokeileminen ja tutkiva oppiminen. Sosiaalinen media vauhdittaa tätä kehitystä. Yhteisöllisyys ei sinällään katoa mihinkään, mutta se eriytyy elämäntyylien mukaisiksi heimoiksi ja siirtyy yhä enemmän verkkoon. 04 Liikkuva lapsuus 0 v 2 Valovuosi 2014 Valovuosi 2014 3
60% 50% 40% Tunnuslukuja vision valossa Liikunnan harrastaminen urheiluseuroissa Miehet Suomalaiset viettävät valveillaoloajastaan 76 paikallaan (maaten, istuen tai seisten). % - 30% 20% Naiset Fyysinen aktiivisuus ja ja istuminen: Aikuiset 10% 0% <7 v. 7-14 v. 15-16 v. 19-64 v. >64 v. Vapaaehtoistyö Vapaaehtoistyötä liikunnan ja urheilun parissa tekee 7-17 % suomalaisista. Vapaa-ajan liikuntaa vähintään kolme kertaa viikossa: naiset 56 % miehet 53 % 3/4 valveillaoloajasta vietetään paikallaan eli istuen, maaten tai seisten. Työmatkaliikuntaa vähintään 15 minuuttia päivässä kävellen tai pyöräillen: naiset 42 % miehet 28 % Fyysinen aktiivisuus ja istuminen: Lapset Liikuntasuositusten mukaisesti vähintään tunti reipasta liikuntaa päivässä: 11v. 13v. 15v. Naiset 9-12 % Miehet 14-22 % 40% 30% Pojat 20% Tytöt Lehtonen K & Hakonen H. 2013. Liikunnan kansalaistoiminnan tietopohja. Liikunnan harrastaminen ja vapaaehtoistyö urheiluseuroissa. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 274. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES. Jyväskylä. Helldán A, Helakorpi S, Virtanen S, Uutela A. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2013. Raportti 21/2013. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Husu P, Suni J, Vähä-Ypyä H, Sievänen H, Tokola K, Valkeinen H, Mäki-Opas T, Vasankari T. Suomalaisten aikuisten kiihtyvyysmittarilla mitattu fyysinen aktiivisuus ja liikkumattomuus. Suomen lääkärilehti 2014;69(25-32):1871-1877 Gråsten A, Liukkonen J, Jaakkola T & Tammelin T. Finnish report card 2014 on physical activity for children and youth. University of Jyväskylä & LIKES Research Center for Sport and Health Sciences. Jyväskylä, Finland, 2014. https://www.jyu.fi/sport/reportcard/ 4 Valovuosi 2014 Valovuosi 2014 5 10% 0% Liikunta-aktiivisuuden väheneminen murrosiässä on globaalisti tunnistettu tosiasia.
SISÄLLYS Oppimisen vuosi Tunnuslukuja vision valossa 04 Oppimisen vuosi 07 1. Lisää liikettä Liikkuva lapsuus Liikkujan polku Toimiva seura 09 2. Viestintä ja tapahtumat 21 3. Ennakointi 23 4. Vaikuttaminen 25 5. Vastuullisuus 29 6. Palvelut 31 7. Aluekeskusprosessi 33 8. Yritysyhteistyö 35 Liitteet Talous Valon hallitus Henkilöstö Työryhmät Osakeyhtiöiden hallitukset Kansalliset ja kansainväliset edustukset Järjestetyt seminaarit ja tapahtumat Valon osallistuminen kansainvälisiin tilaisuuksiin Valon jäsenyydet kansainvälisissä järjestöissä Lausunnot ja kannanotot Palkitsemiset Raportit, julkaisut, tutkimukset Valon jäsenjärjestöt 36 Vuosi 2014 oli meille Valon tekijöille uuden oppimisen vuosi. Haluamme olla omalta osaltamme viemässä suomalaista liikuntakulttuuria kohti uusia tekemisen tapoja. Mielestäni Suomi on osittain juuttunut vanhoihin rakenteisiin ja toimintatapoihin, jotka eivät enää toimi. Meidän on keksittävä uusi lähestymiskulma asioiden ratkaisemiseen ja erityisesti siihen, miten opimme tekemään oikeita asioita riittävän nopeasti ja rohkenemme tarvittaessa luopua myös tutusta ja turvallisesta. Tämä vaatii joskus myös sitä, että lähdemme tekemään oikeita asioita pienesti tai jopa väärin ja tätä kautta lopulta saamme aikaiseksi isompaa tulosta. Yhtenä toimintatapoihin liittyvänä asiana liikuntayhteisössä vuonna 2014 oli kokeilukulttuurin opettelu. Minä uskon, että hankkeiden ja projektien määrä jatkossa vähenee ja keskitymme kokeilemiseen, nopeampaan tekemiseen ja erehdysten ja ongelmanratkaisun kautta isomman tuloksen tekemiseen. Hyvä esimerkki kokeilemisen voimasta oli Mikkelin täydellinen liikuntakuukausi. Kun ihmiset saivat itse ideoida ja tätä kautta päästä vaikuttamaan arkiseen tekemiseen niin tulos ja innostus olivat huikeita. Lopputuloksena ilman pitkää suunnittelujaksoa oli satoja erilaisia liikkeen määrää lisääviä kokeiluja muutaman viikon sisällä. Urheilugaalassa asian palkitseminen oli myös upea tunnustus tästä työstä. Osa isoista lajiliitoista jäi Valon ulkopuolelle toiminnan käynnistyessä vuonna 2013. Näiden lajiliittojen kanssa toteutettiin vuoden 2014 aikana hyvä keskustelujen sarja, missä käytiin läpi eri osapuolten näkemykset. Keskustelujen lopputuloksena käynnistettiin alueellisen toiminnan kehittämisprosessi ja kyseiset lajiliitot päättivät liittyä Valon jäseniksi. Valon ja mielestäni koko suomalaisen liikuntakulttuurin kannalta on tärkeää, että kaikki keskeiset toimijat ovat mukana Valossa. Vuonna 2014 tässä asiassa päästiin paljon eteenpäin. Toivottavasti loputkin ulkopuolella olevat tulevat mukaan vuoden 2015 aikana. Vuoden 2014 keväällä Valon ja Olympiakomitean operatiivinen tekeminen päätettiin yhdistää. Päätös oli mielestäni oikea ja tulee hyödyttämään jatkossa meidän kaikkien tekemistä. Kiteytimme yhdessä koko suomalaista liikuntakulttuuria ja lopputuloksena oli hyvin yksinkertainen, mutta samalla toimiva ja puhutteleva nuolikuva (sivulla 2). Yhteisellä organisaatiolla on kaksi tavoitetta: liikkeen lisääminen ja huippu-urheilumenestyksen aikaansaaminen Suomessa. Tätä me haluamme tehdä yhdessä eri verkostojen kanssa. Tavoitteet ja tekeminen tukevat toisiaan ja suomalainen liikuntakulttuuri vahvistuu sitä kautta, kun saamme tuloksia aikaan molempien tavoitteidemme kautta! Teemu Japisson pääsihteeri Valo 6 Valovuosi 2014 Valovuosi 2014 7
1. Lisää liikettä Lisää liikettä rakentuu kolmesta toisiaan tukevasta tulosalueesta: Liikkuva lapsuus, jonka tavoitteena on luoda perusta sekä liikkujan että urheilijan poluille. Keskeistä on ilo ja innostus sekä liikkeen määrä. Liikkujan polku, jonka tavoitteena on mahdollistaa nuorille, aikuisille sekä ikääntyville aktiivinen ja liikunnallinen arki. Keskeistä on löytää käytännön ratkaisuja ja vaikuttaa liikkumisen edellytyksiin, jotta mahdollisimman moni liikkuisi itselleen sopivilla tavoilla ja voisi hyvin. Toimiva seura, jonka tavoitteena on tukea seuroissa toimivien osaamista ja innostusta. Keskeistä on rakentaa jokaiselle seuralle omien tarpeiden mukainen kehityspolku, jossa osaaminen ja innostus lisääntyvät yhdessä - myös muiden seurojen ja paikallisten toimijoiden kanssa. Liikkuva lapsuus Liikkuva lapsuus rakentuu kolmesta kokonaisuudesta, jotka ovat varhaiskasvatus, koulu ja urheilijaksi kasvaminen. Toiminnan keskiössä on liikkuva ja urheileva lapsi. Miten mahdollistamme jokaiselle lapselle 2-3 tuntia liikettä päivässä? Koulu 14.00 Omaehtoinen Päiväkoti Koulu ja seurat yhdessä Perhe ja kaverit 08.00 17.00 8 Valovuosi 2014 Valovuosi 2014 9 Seura
Varhaiskasvatus Strategisena tavoitteena on luoda yhdessä varhaiskasvatuksen kanssa päivähoitoon uutta toimintakulttuuria, joka luo perustaa liikunnalliselle elämäntavalle. Tavoitteena on, että lapsi innostuu liikkumaan ja saa mahdollisuuden päivittäiseen liikunnalliseen leikkiin vähintään kaksi tuntia päivässä. Lapsi oppii monipuolisia liikuntataitoja ja tottuu liikunnalliseen elämäntapaan yhdessä perheen kanssa. 1. Uuden liikkumis- ja hyvinvointiohjelman rakentaminen laajan asiantuntijaverkoston kanssa 2. Ohjelman pilotointi 71 päivähoitoyksikössä ja 15 kunnassa 3. Varhaiskasvatuslakiin vaikuttaminen 1. Uuden liikkumis- ja hyvinvointiohjelman valmistaminen Laaja asiantuntijaverkosto valmisteli Valon koordinoimana uutta valtakunnallista liikkumis- ja hyvinvointiohjelmaa varhaiskasvatukseen kuudessa eri teemaryhmässä. Teemaryhmillä on omat puheenjohtajansa, ja ryhmät ovat: Yhteiskunnallinen vaikuttaminen, varhaiskasvattajien osaaminen, johtajuus, varhaiskasvattaja sekä kasvattajayhteisö ja lapsuus. Lisäksi käynnistettiin ohjelma-asiakirjan kirjoittaminen, jonka taustoiksi koottiin artikkeleita sekä kirjoittajaryhmä verkoston jäsenistä. Sisäinen motivaatio verkostoitumiseen kumpuaa vapaudesta sekä mahdollisuudesta jakaa itselle merkityksellisiä asioita ja omaa osaamista. Tämä kaikki on näkynyt konkreettisesti verkoston ohjelmatyössä. Verkoston kohtaamisissa oli laaja osallistujajoukko, ja kokousten välissä pidettiin tiiviisti yhteyttä. Vuoden aikana järjestettiin kolme työseminaaria pääsuunnitteluryhmälle, viisi teemaryhmäkohtaista tapaamista, kuusi erilaista startti- ja esittelyseminaaria pilottitahoille, ohjelma-asiakirjan kirjoittajaryhmä kokoontui kahdeksan kertaa ja lisäksi järjestettiin pilotoinnin esittelytilaisuus kaikille toimijoille. Työseminaareissa on ollut kaikkiaan noin 700 osallistujaa. Ohjelmalle työstettiin viestintäsuunnitelma ja tunnus. Tunnuksen suunnitteluun järjestettiin päiväkoteihin piirustuskilpailu, johon osallistui yli 600 lasten työtä. Ilo kasvaa liikkuen! -tunnus julkistettiin maaliskuussa. Kuntiin ja päiväkoteihin sekä yhteistyötahoille viestittiin esitteen ja sähköisen viestinnän kautta. Ohjelma esiteltiin Valon Lasten liikuttajat -laivaseminaarissa, johon osallistui 300 henkilöä, ja lisäksi osallistuttiin varhaiskasvatusmessuille. 2. Ohjelman pilotointi 71 päivähoitoyksikössä ja 15 kunnassa Ohjelman pilotointia laajennettiin sekä kunta- että yksikkötasolla. Pilotointiin osallistui 15 kuntatasoista toimijaa (mm. kuusi Suomen suurinta kuntaa) sekä 71 päivähoitoyksikköä. Vuoden Ilo kasvaa liikkuen -ohjelmaa valmisteltiin yli 80 henkilön asiantuntijaverkoston kanssa ja työseminaareja oli 14 71 päivähoitoyksikössä ja 15 kunnassa pilotoitiin varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelmaa 127 000 lasta perheineen osallistui Pihaseikkailuun 130 000 lasta osallistui Varpaat Vauhtiin! -kampanjaan Käpälämäen päiväkoti, Ilmajoki: Meillä saa Lähtökohtana Ilo kasvaa liikkuen -ohjelman pilottiin oli kasvattajayhteisön asenteen muuttaminen kohti sallivampaa ja kannustavampaa liikkumisympäristöä otsikolla Meillä saa! Kaiken kaikkiaan liikunta on näkynyt, tuntunut ja kuulunut arjessamme aivan toisella tavalla kuin vielä vuosi sitten. Naurua, onnistumisia, itsensä ylittämistä, iloisia punaposkisia lapsia ja tyytyväisiä aikuisia. Lapset liikkuvat nyt enemmän ja se tuntuu mukavalta. Emme ole lähteneet hakemaan kuuta taivaalta, vaan asettaneet tavoitteemme hyvin lähelle maata. Pääasia, että tuntuu hyvältä ja kaikilla on kivaa. loppuun mennessä ohjelman eri osaalueita oli pilotoitu eri näkökulmista puolitoista vuotta. Tulevan ohjelman prosessia kirkastettiin, ja sen toteuttaminen lähtee liikkeelle pienillä askelilla toimintatapojen ja rutiinien muuttamisesta. Pitkän aikavälin tavoitteena on liikuntamyönteinen toimintakulttuuri. Kyse on liikkumisesta ja hyvinvoinnista osana arjen pedagogiikkaa. Pilotoinnin tukimuotoja kehitettiin ja ohjelman tueksi valmisteltiin hyvistä käytännöistä koostuvia työkirjoja varhaiskasvattajalle ja johtajalle. Työkirjoja pilotoitiin laajasti ja niiden jalkauttamiseksi suunniteltiin perehdytysmateriaalit. Lisäksi kuntapilottien kanssa valmistettiin työkirja kuntatoimijoille. 3. Varhaiskasvatuslakiin vaikuttaminen Valmisteilla olevaan uuteen Varhaiskasvatuslakiin vaikutettiin Valon ja verkoston yhteisellä lausunnolla varhaiskasvatusta käsitelleen työryhmän raporttiin, jossa liikkumista ei ollut huomioitu. Lausunnossa korostettiin riittävän fyysisen aktiivisuuden ja liikkumisen lisäämistä varhaiskasvatuksen tavoitteisiin. Otettiin kantaa siihen, että liikkumisesta tulisi olla oma lukunsa ja johtavana ajatuksena olisi liikkuminen osana jokaisen lapsen päivähoitopäivää. Valtakunnallisen terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan 2020 -toimeenpanosuunnitelmassa varhaiskasvatuksen liikunnallistaminen sekä verkoston työ on huomioitu hyvin. Keskeiset päättäjä- ja toimijatahot pidettiin vuoden aikana tietoisina ohjelman rakentamisesta. Koulu Strategisena tavoitteena on innostaa lapsia ja nuoria liikkeelle sekä mahdollistaa tunti liikettä kaikille jokaisena koulupäivänä. Koulu on paikka, jossa luodaan pohjaa terveellisille elämäntavoille ja opitaan monipuolisia liikuntataitoja. Arjen aktivoimisen ohella passiivisuuden purkua sekä liikkumisen mahdollistavaa toimintaympäristöä on nostettu esille. Koulukokonaisuuteen kuuluu myös harrastamisen mahdollisuuksien lisääminen muun muassa iltapäivien aikana. 1. Liikkuva koulu -ohjelman edistäminen 2. Lisää osaamista ja innostusta kentälle 3. Yhtenäisen kokonaisuuden luominen liikuntajärjestöjen kouluille suuntaamista toiminnoista 1. Liikkuva koulu -ohjelman edistäminen Koulujen liikunnallistamista tehtiin yhdessä laajan Liikkuva koulu -toimijaverkoston kanssa. Koulupäivän liikunnallisuutta edistävien hankkeiden määrä lisääntyi vuoden aikana merkittävästi. Liikkuvien koulujen määrä kasvoi 500:sta 800:aan. Hankkeita tuettiin sekä suunnittelussa että operatiivisesti kunta- ja koulutasolla. Valon lähestymiskulmana koulujen liikunnallistamiseen oli erityisesti sellaisten toimenpiteiden edistäminen, jotka tukivat jokaisen koululaisen mahdollisuutta liikkua tunti koulupäivän aikana. Kunta- ja koulukohtainen kehittämistyö hankekunnissa on Valon ja liikunnan aluejärjestöjen tärkein tehtävä koulupäivän liikunnallistamisessa. Hankkeiden lisääntymisen myötä mentoriverkostoon rekrytoitiin lisää toimijoita. Vuonna 2013 mentoreita oli 60, vuoden 2014 päätteeksi 80. Mentorit toteuttivat vuoden aikana 384 mentorointitilaisuutta, joista 274 oli koulukohtaisia ja 110 ryhmämentorointeja. Mentoroinnin piirissä oli yhteensä 405 koulua. Mentoreille järjestettiin vuoden aikana kaksi yhteistä koulutustilaisuutta. Liikkuva koulu -ohjelman kanssa työstettiin Matkalla Liikkuvaksi kouluksi -käsikirjaa ja -palvelua sekä koulujen itsearviointityökalua. Eri kulmista Liikkuvaa koulua lähestyvien toimijoiden roolien selkiyttämiseksi tehtiin aktiivista työtä. 2. Lisää osaamista ja innostusta kentälle Kouluille ja kunnille vietiin viestiä koulupäivän liikunnallistamisesta koulutuksien, toimintamallien, esitteiden ja sähköisen viestinnän kautta. Valon, alueiden ja lajiliittojen koulutekeminen koottiin yhteen esitteeseen. Esite jaettiin Opettaja-lehden välissä (40 000 kpl) perusopetuksen opettajille. Lisäksi alueiden kautta jakoon meni noin 6 000 esitettä, ja Valon eri seminaareissa ja tapahtumissa muutama tuhat. Koulutuksia ja materiaaleja suunnattiin vahvemmin koulun kaikille opettajille, ei vain liikuntaa opettaville tai jo liikuntakoulutuksissa käyville. Toiminnallisen oppimisen sekä liikunta kouluyhteisön tukena -koulutukset aktivoivat koko työyhteisöä ja pohjustivat muutosta koulujen liikkumisen mahdollistavaan toimintakulttuuriin. Uutena näkökulmana koulujen liikunnallistamiseen nostettiin henkilökunnan oma liikkuminen ja hyvinvointi. Työ- Koululaisilla liikunnan ja urheilun täydellinen viikko Jyväskylässä Viikko oli osa Valon Kasva Urheilijaksi Jyväskylässä kokeilu- ja oppimisprosessia, jolla edistetään lasten liikunnallista elämäntapaa sekä urheilun määrä- ja laatutekijöitä käytännössä. Tavoitteena on löytää uusia tapoja ajatella ja toimia koulujen omista tarpeista. Hyväksi todetut käytänteet otetaan heti osaksi arkea ja myös muille jaettavaksi. Jyväskylän kaupunki on sitoutunut aiheeseen vahvasti. Kokeiluun osallistuu 12 000 koululaista ja 47 koulua opettajineen. Kilpisen koulun rehtori Johnny Kotro purkaa koulunsa kokemusta näin. - Hyvinvoinnin kehittäjäopettaja otti homman haltuun oppilaiden kanssa, koska toteutus haluttiin pitää oppilaslähtöisenä. Aluksi oppilailla oli vaikeuksia kehitellä poikkeavia ideoita. Syyn uskon löytyvän koulujärjestelmän kaavamaisuudesta. Vain totuttuja käytäntöjä rikkomalla oppilaat saavat uudenlaisia kokemuksia, joiden pohjalta syntyy puolestaan uusia ideoita. Pohdiskelulle täytyy löytyä riittävästi aikaa. Meillä kokoontumisia oli useampia ennen kuin alkoi oikeasti tapahtumaan, kertoo Kotro. Tahtoa ja rastipisteitä yhteisön positiiviset liikkumiskokemukset motivoivat liikuttamaan myös oppilaita. Sport.fi -sivuille tuotettiin Valon ja alueiden koulu- ja työyhteisöliikuttajien kanssa vuosikello koulujen työyhteisöjen käyttöön. KKI:n ja KLL:n kanssa työyhteisöjen hyvinvoinnista tehtiin yhteinen esite. 3. Yhtenäisen kokonaisuuden luominen liikuntajärjestöjen kouluille suuntaamista toiminnoista Tavoitteena oli yhdessä liikunnan alueverkoston, lajiliittojen ja muiden kumppaneiden kanssa tukea koulujen liikunnallistamista osana Liikkuva koulu -ohjelmaa. Yhteisiä kokoontumisia koko liikuntajärjestöryhmällä oli kolme. Teemaryhmät (liikuntakerhotoiminta, nuorten harrasteliikunta, opettajien täydennyskoulutus, kampanjat ja tapahtumat sekä materiaalit ohjaamisen tukena) jatkoivat syksyllä 2013 aloittamaansa työtä yhteisen kuvan luomiseksi. Tuloksena liikuntajärjestöjen yhteistyö kouluvaikuttamisessa tiivistyi ja ne ovat paremmin yhdessä edistämässä liikkuvaa koulupäivää. - Tavoite oli, että jokainen luokka liikkuu vähintään tunnin koulupäivän aikana liikuntatuntien lisäksi. Kun tahtoa on, tällainen onnistuu hyvin. 500 oppilaan yläkoulussa vain yhdelle luokalle tuntia ei onnistuttu yhtenä päivänä järjestämään, mutta onneksi luokalla sattui olemaan kyseisenä päivänä kaksi liikuntatuntia, toteaa rehtori. Viikko rakentuu rastipisteajatteluun. Joka päivälle on kaksi maksimissaan puolen tunnin toimintarastia. - Ajatus tuli oppilailta. Näin hyödynnetään kouluympäristön mahdollisuudet; palloilukentät, ulkopingispöydät, portaat, autonrenkaat sekä koulua kiertävät puru- ja frisbeegolfrata. Lisäksi on joka aamu liikunnalliset aamunavaukset, tuolittomia ja toiminnallisempia oppitunteja sekä seurojen järjestämiä aktiviteetteja perjantaina. Liikkuvien koulujen määrä kasvoi 500:sta 800:aan 10 Valovuosi 2014 Valovuosi 2014 11
Kampanjat Taisto 1.11.2013 31.5.2014 #MunLiike 5. 23.5.2014 Liikuntaseikkailu 1.3. 31.5.2014 Yläkoulu Alakoulu Kasva urheilijaksi Strategisena tavoitteena on, että mahdollisimman moni lapsi innostuu urheilusta ja saa edellytykset hyväksi urheilijaksi kasvamiseen. Laatutavoitteina ovat innostus urheiluun, monipuoliset liikuntataidot, fyysinen harjoitettavuus ja urheilulliset elämäntavat. Määrätavoitteena on yhteensä 20 tuntia viikossa omaehtoista ja ohjattua monilajista ja monipuolista toimintaa. Mahdollistajina ovat kodit, koulut ja seurat yhteistyössä yli lajirajojen. Kasva urheilijaksi -verkkopalveluun oli kirjautunut noin 11 000 urheilijaa yli 50 lajista Sinettiseuroja oli 620 edustaen 44 eri lajia 2. Kasva Urheilijaksi -verkkopalvelu innosti ja ohjasi kilpaurheilijoita Kasva Urheilijaksi -verkkopalvelu on tarkoitettu kilpaurheileville lapsille ja nuorille sekä heidän valmentajilleen ja vanhemmilleen urheilussa kehittymisen laatutyökaluksi. 3. Sinettiseurat Likesin toimesta tehtiin selvitys, jossa kartoitettiin lajiliittojen ja liikunnan aluejärjestöjen näkemyksiä ja toiveita liittyen Sinettiseuratoimintaan. Tulosten perusteella päätettiin jatkossa panostaa Sinettiseuratoiminnan kehittämiseen. Tammikuu Varhaiskasvatus Liikuntaseikkailussa kierrettiin maapallo 655 kertaa Alakoululaisia liikkeelle innostavaan Liikuntaseikkailu-kampanjaan osallistui 168 350 oppilasta ja 7 601 luokkaa. Kouluja oli mukana yhteensä 1 904, mikä on 80 prosenttia kaikista Suomen alakouluista. Opettajapalautteiden mukaan Liikuntaseikkailun tavoitteet toteutuivat hyvin: liikunta lisääntyi, istuminen vähentyi, luokan yhteishenki parani ja myös vähän liikkuvat lapset innostuivat liikkumaan enemmän. Lähes 80 000 nuorta ryhtyi Taistoon paremman lihaskunnon puolesta Yläkoulujen Taisto-kampanjaan osallistui 78 429 oppilasta, 334 koulua ja 844 opettajaa. Keväällä YLE TV2-kanavalla esitetty seitsenosainen ohjelmasarja Taisto - Nuoret mestarit keräsi 700 000 katselukertaa. Opettajapalautteiden mukaan Taisto on koulun yhteisöllisyyttä tukeva kampanja, joka antaa uusia ja hauskoja ideoita lihaskunnon kehittämiseen sekä sopii hyvin kaikille oppilaille kuntotasosta riippumatta. Kampanja huipentui Taisto School Power -kilpailuihin, joissa Suomen kovakuntoisimman yläkoulun tittelistä Pihaseikkailu 26.4.2014 kamppaili 288 yläkoululaista. Katsomon puolella kaikkiaan 2 000 nuorta kannusti äänekkäästi omaa kouluaan. Kilpailuissa rikottiin kaikki aiemmat ennätykset kirkkaasti, ja lajien keskiarvotulokset kohenivat. Tiukan taiston jälkeen voittajaksi selviytyi Pyhäselän koulu Joensuun Hammaslahdelta. #MunLiike tunti liikettä jokaiseen koulupäivään #MunLiike on Valon ja Suomen Coca- Colan monivuotinen ohjelma, jonka tavoitteena on lisätä nuorten omaehtoista liikettä erityisesti välitunneilla, sekä aktivoida vapaa-ajan liikkumista. Kampanja käynnistyi vuonna 2014 pilottivaiheella. Kampanjaan valittiin kaikkiaan 62 koulua ja 18 959 oppilasta. Osallistujien määrää (koulut ja oppilaat) on tarkoitus kasvattaa vuosittain. Olennainen osa kampanjaa oli oppilaiden kouluttaminen vertaisohjaajiksi. 1 178 yläkoulun oppilasta osallistui #MunLiike -välkkärikoulutukseen. Kouluille lahjoitettiin yhteensä 10 000 jalkapalloa (noin 150/koulu) innostamaan, mahdollistamaan sekä lisäämään liikettä. 80 prosenttia kaikista Suomen alakouluista ja lähes 170 000 oppilasta osallistui Liikuntaseikkailuun Lähes 80 000 yläkoululaista ryhtyi Taistoon paremman lihaskunnon puolesta Lähes 19 000 oppilasta innostui liikkumaan koulupäivän aikana #MunLiike -ohjelmassa Joulukuu Varpaat vauhtiin 28.9. 10.10.2014 #MunLiike pyrki osallistamaan koko kouluyhteisöä oppilaista opettajiin. Siinä missä Taisto-kampanja tavoitti liikunnanopettajia, #MunLiike herätteli koulun muita opettajia. Toiminnallisesti kampanjat tukivat toisiaan. Taisto aktivoi lihaskunnon kohottamiseen erityisesti liikuntatunneilla ja #MunLiike omaehtoiseen liikkumiseen välitunneilla sekä vapaa-aikana. Pihaseikkailu ja Varpaat vauhtiin Päivähoidon kampanjoiden Pihaseikkailu ja Varpaat vauhtiin! -sisältöjä kehitettiin liikunnallisen elämäntavan lisäämiseksi. Kampanjoiden avulla jalkautettiin lisäksi uuden liikkumis- ja hyvinvointiohjelman sisältöjä. Perheiden yhteiseen liikuntatapahtumaan eli Pihaseikkailuun osallistui 127 000 lasta perheineen ja kahden viikon mittaiseen Varpaat Vauhtiin! kampanjaan osallistui 2300 tahoa ja 130 000 lasta. Osallistujien palautteet ovat olleet erittäin hyviä. 1. Kokeilemalla kehittäen laatua lasten urheiluun 2. Kasva Urheilijaksi -verkkopalvelu innosti ja ohjasi kilpaurheilijoita 3. Sinettiseurat - yhteinen valinta lajiliittojen ja alueiden kanssa sinetöitiin 1. Kokeilemalla kehittäen laatua lasten urheiluun Syksyllä 2013 aloitettu Kasva urheilijaksi Jyväskylässä -kokeilu- ja oppimisprosessi jatkui vuonna 2014. Tavoitteena oli löytää ja kokeilla uusia toimintamalleja ja ratkaisuja, jotka edistävät laadukasta lasten ja nuorten urheilua ja liikuntaa koulussa, seurassa ja omaehtoisesti. Kohdejoukkona on peruskouluikäiset, 7-15-vuotiaat lapset ja nuoret. Kynnys verkostossa tuotettujen uusien ideoiden kokeiluihin oli matalalla, ja toimintaa toteutettiin kevyen suunnittelun kautta. Käytännön urheilutoiminnassa käynnistettiin paikallisten toimijoiden kanssa erilaisia 1) kokeiluja sekä 2) tuettiin jo olemassa olevia hyviä käytänteitä. Lisäksi aloitettiin erilaisia 3) paikallisia ja 4) valtakunnallisia kehitysprosesseja, joissa kehitetään kokeiluja pitkäjänteisemmin valittuja lasten ja nuorten urheilun teemoja. Vuoden aikana jatkettiin ja ideoitiin uusia kokeiluja ja käytänteitä yhteensä 14. Kasva urheilijaksi Jyväskylässä -prosessin kokeiluista muun muassa Täydellisestä kouluviikosta käytiin kertomassa laajasti ympäri Suomen. Myös muihin kuntiin syntyi vastaavia kokeiluja ja ideoita. Prosessissa olivat mukana muun muassa jyväskyläläiset urheiluseurat, Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskus (KIHU), Keski-Suomen liikunta, Keski- Suomen Urheiluakatemia, Jyväskylän kaupunki, Valo ja Suomen Olympiakomitean huippu-urheiluyksikkö. Kasva Urheilijaksi -palvelukokonaisuuden vahvuuksia ja kehityshaasteita mittaavat ominaisuus-, elämänrytmi- ja motivaatiotestit ovat saaneet laajan käyttäjäkunnan niin urheilevista nuorista kuin heidän valmentajistaan ja vanhemmistaankin. Uusi taitovalmiustesti on pilotoitu yhdessä useiden lajiliittojen, Kisakallion urheiluopiston ja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen (KIHU) kanssa. Yksilölliset, kannustavat ja harjoittelua ohjaavat testipalautteet sekä oman kehityksen seurantamahdollisuus tukevat kilpaurheilusta innostuneen nuoren fyysistä ja henkistä kasvua hyväksi urheilijaksi. Maksuttomaan palveluun vuonna 2014 oli kirjautunut noin 11 000 urheilijaa yli 50 lajista. Lisäksi järjestelmään kirjautui useita tuhansia valmentajia ja vanhempia. Urheilijaksi kasvamisen teemalla järjestettiin useita koulutus- ja testitilaisuuksia lajiliitoille, alueille, oppilaitoksille ja urheiluopistoille. Useat lajiliitot hyödyntävät palvelua omissa koulutus- ja valmennusjärjestelmissään sekä urheilijan polun laatutyökaluna. Syksyllä 2014 Kasva urheilijaksi -kokonaisuus oli Vammat Veks! -kiertueella yhdessä Suomen Valmentajien, Tampereen Urheilulääkäriaseman sekä Suomen Olympiakomitean kanssa. Kiertueella käsiteltiin terveyttä edistävän urheilun elementtejä ja urheiluvammojen ennaltaehkäisyä. Tilaisuuksiin osallistui 11 paikkakunnalla yhteensä lähes 500 valmentajaa. Kehitystyö käynnistyi Sinettikriteerien päivittämisestä, jonka pohjana olivat aiemmin tehdyt asiantuntijatyöt lasten ja nuorten urheilusta. Sinettitoimintaa rakennetaan näin osaksi Kasva urheilijaksi -kokonaisuutta sekä seuratoiminnan kehittämistä. Sinettiseurojen aluetapaaminen järjestettiin 12 alueella yhteistyössä liikunnan aluejärjestöjen kanssa. Tilaisuuksissa oli 400 osallistujaa. Teemoina olivat yhteisöllisyys sekä Sinettiseuratoiminnan kehittäminen. Sinettiseurojen valtakunnallinen seminaari keräsi 332 osallistujaa Helsinkiin 15.-16.11.2014. Teemana oli tulevaisuuden urheiluseura sekä kokeilukulttuuri seuratoiminnan kehittämisen välineenä. Lisäksi aiheina olivat varainhankinta, yhteistyö vanhempien kanssa, Urheiluakatemiat seurojen tukena sekä vammojen ennaltaehkäiseminen. Yleisten aiheiden lisäksi seurat kokoontuivat lajikohtaisiin palavereihin. Sinettiseuraseminaarin illanvietossa palkittiin Vuoden Sinettiseura 2014, Jyväskylän Kenttäurheilijat (10 000 ) ja Lehmo Balls -96 (4 000 ) sekä Salon Viesti / lentopallo (4 000 ). Stipendirahat myönsi Nuori Suomi Säätiö. Alkon myöntämän Kasvata urheilijaksi -stipendin urheilullisten elämäntapojen edistämisestä sai Tapanilan Erän Salibandy. Veikkaus palkitsi Vuoden Juniorivalmentajana Tapanilan Erän nyrkkeilyvalmentaja Michael Saukkosen. Vuoden lopussa Sinettiseuroja oli yhteensä 620 edustaen 44 eri lajia. Jyväskylän Kenttäurheilijat Vuoden Sinettiseura Totta kai tuntuu hirmu hyvältä. Pelkästään Sinetti on jo laadun merkki ja tulla huomioiduksi siinä joukossa on iso asia. Olemme saaneet tänä vuonna paljon kilpailumenestystä, mutta tämä huomiointi ei tule nyt siitä, vaan laadukkaasta toiminnasta, JKU:n valmennuspäällikkö Jarkko Finni kuvailee tunnelmiaan heti Vuoden Sinettiseuraksi valinnan jälkeen. 12 Valovuosi 2014 Valovuosi 2014 13
Liikkujan polku Liikkujan polulla on kolme kokonaisuutta, jotka ovat Liikkujan polun verkostotyö, työyhteisöliikunta ja harrastaminen seuroissa. Lisäksi mukana ovat uudet tavat liikkua ja liikuttaa kokeilevan kehittämisen keinoin. Miten mahdollistamme nuorille ja aikuisille vähintään tunti liikettä päivässä? Työyhteisö Omaehtoinen Liikunnallinen elämäntapa arjessa 08.00 Perhe ja kaverit 17.00 Liikkujan polun verkostotyö Strategisena tavoitteena on mahdollistaa nuorille, aikuisille sekä ikääntyville aktiivinen ja liikunnallinen arki. Keskeistä on löytää käytännön ratkaisuja ja vaikuttaa liikkumisen edellytyksiin, jotta mahdollisimman moni liikkuisi itselleen sopivilla tavoilla ja voisi hyvin. Liikkujan polku -verkosto on avoin kohtaamispaikka kaikille toimijatahoille. Kantavana ajatuksena on yhdistää eri toimijoiden osaamista, ideoita, kanavia, hankkeita, materiaaleja ja muita resursseja liikettä lisäävien toimenpiteiden tehokkaaksi aikaansaamiseksi. Jo aiemmin useasta kunto- ja terveysliikuntaa edistäneestä järjestöstä koostuva niin sanottu Liikuntaverkosto Seura oli tunnistanut konkreettisia yhteisiä tavoitteita ja kehittämiskohteita. Syksyn 2014 aikana laajempaa Liikkujan polku -verkoston toimintaa valmisteltiin yhteistyössä Valon, Liikuntaverkoston ja muiden jo mukaan liittyneiden liikunta- ja tutkimustahojen kanssa. Verkoston koordinaatiovastuu sovittiin Valon tehtäväksi. Verkoston työskentely tapahtuu teemaryhmissä, joissa vastuu käytännön toiminnasta jakautuu mukana oleville toimijatahoille. Verkoston aloittaessa toimintansa sen teemoja ovat olosuhteet, vaikuttaminen, uudet tavat liikkua ja liikuttaa, harrastaminen seuroissa, työyhteisöt, viestintä ja tutkimustiedon soveltaminen. Jatkossa Liikkujan polku on kaikkien nykyisten ja uusien jäsentensä yhteinen verkosto, joka määrittelee tavoitteensa ja toteuttaa yhdessä valitsemiaan tekoja liikkeen lisäämiseksi koko elämänkulussa. Työyhteisöliikunta Strategisena tavoitteena on, että työyhteisö liikuttaa - ennen työpäivää, sen aikana ja työpäivän jälkeen. 1. Liike elämään -hanke tuotti työkaluja ja kehittämisosaamista työpaikoille 2. Aktiivisempi Arki -työpaja tarjoaa konkreettisen menetelmän arjen aktivointiin 3. Suomen aktiivisin työpaikka löytyi Vantaalta 14 Valovuosi 2014 Valovuosi 2014 15
1. Liike elämään -hanke tuotti työkaluja ja kehittämisosaamista työpaikoille Hankkeen tavoitteena on kehittää ja levittää henkilöstöliikunnan hyviä käytäntöjä erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille. Vuonna 2014 kehitettiin 12 pilottiyrityksen kanssa henkilöstöliikuntaohjelmia ja levitettiin hyviä toimintamalleja yhteistyössä liikunnan aluejärjestöjen kanssa. Syntyneitä työkaluja ja toimintamalleja käytettiin hyväksi useissa muissakin hankkeissa ja hyvin erilaisilla työpaikoilla, muun muassa varhaiskasvatuksessa ja kouluissa. Liikunta-aktiivisuuden ja muiden työhyvinvoinnin osa-alueiden muutoksiin kohdistunut seuranta- ja arviointitutkimus jatkui osana pilottiprojektia yhteistyössä Työterveyslaitoksen ja UKK-Instituutin kanssa. Hankkeessa kehitetyt hyvät käytännöt sekä toimijoiden asiantuntijalausunnot henkilöstöliikunnasta saivat näkyvyyttä kymmenissä valtakunnallisissa ja alueellisissa medioissa sekä tapahtumissa. Hankkeessa syntynyt osaaminen ja työkalut kootaan vuonna 2015 sähköiseksi työkirjaksi, joka levitetään laajasti pk-yritysten käyttöön kaikki 15 aluetta kattavalla koulutuskiertueella. 2. Aktiivisempi Arki -työpaja tarjoaa konkreettisen menetelmän arjen aktivointiin Vuoden aikana varsinkin istumisen vähentäminen ja liikkeen lisääminen arkeen olivat paljon esillä olleita teemoja. Liike elämään -hanke vastasi ajankohtaiseen teemaan julkaisemalla Aktiivisempi Arki -työpajan materiaaleineen. Työpaja soveltuu kaikille työpaikoille, joissa istutaan paljon. Tavoitteena on lisätä aktiivisuutta osallistujien omassa ja työyhteisön yhteisessä päivittäisessä toiminnassa tiedon lisäämisen, toimintatapojen tarkastelun ja yhteisten päätösten kautta. Työpajaa markkinoitiin ja toteutettiin vuoden aikana monenlaisilla foorumeilla ja eri organisaatioissa. Työpohjien ja videomateriaalin lisäksi Aktiivisempi Arki -konseptiin valmistui myös Aktiivisen Arjen seurantakortti, jota voidaan käyttää joko yksilötasolla tai koko työyhteisön kampanjatyökaluna. 3. Suomen aktiivisin työpaikka löytyi Vantaalta Vuoden 2014 Suomen Aktiivisin Työpaikka -tunnustus annettiin vantaalaiselle Siimapuiston päiväkodille. Ihan täydellinen liikuntakuukausi - kokeilu, joka kiinnostaa koko Suomea! Muuttuuko yksintekemisen kulttuuri yhteisöllisemmäksi, kun keskeisiä tekemisen teemoja ovat ilo ja yhdessäolo? Elokuusta syyskuuhun ajoittunut Mikkelin täydellinen liikuntakuukausi on ollut Valon, Etelä-Savon Liikunnan ja Mikkelin kaupungin yhteinen kokeiluprosessi, jolla on rohkaistu asukkaita ideoiden tuottamiseen ja liikettä lisääviin kokeiluihin. Täydellisen liikuntakuukauden kokeilut ovat ulottuneet myös työyhteisöjen arkeen. Onko kokeilevammalle kulttuurille tilaa työpaikoilla? Täydellisen liikuntakuukauden yhteyshenkilönä työyhteisöjen suuntaan toiminut Mari Kurtti painottaa, että täydellisen liikuntakuukauden viestiä on työyhteisöihin pyritty viemään nimenomaan verkostoitumista ja arjen aktivointia arvottaen. - Jälleen kerran on osoittautunut todeksi se, että kun työpaikalla on yksikin innokas, muut seuraavat mielellään vanavedessä, toteaa Kurtti. Yhteistyölle uusia avoimia ovia Taukoliikunnan aktivointia, tuolittomia kahvihuoneita, kävelykokouksia, tasapainotyynyjen käyttöä työpisteillä, kuntopalloja ja leuanvetotankoja, listaa Kurtti listaa toimenpiteitä, joilla on saatu aikaan muutoksia erityisesti istumista vähentävään työarkeen, mutta on työpaikoilta jalkauduttu muuallekin. - Muun muassa yritysten ja urheiluseurojen välinen yhteistyö on lisääntynyt. Liikunta-alan toimijat ovat todella napanneet asiasta kiinni ja järjestäneet avointen ovien lajikokeiluja. Myös aivan ihania uusia tapahtumia on syntynyt. Seurakunta isona työyhteisönä kunnostautui piispa Seppo Häkkisen johdolla järjestämään Apostolin kyyti -kävelytapahtuman, josta oletettavasti syntyy perinne. Ilahduttava yksittäinen idea on ollut esimerkiksi kutsu oman lajin kokeiluun. Aktiivinen työntekijä on kutsunut työkaverinsa kokeilemaan omaa lajiaan. Näin kokeilemisen kynnys madaltuu, yhdessä on helpompi kokeilla uutta lajia kuin yksin. - Nyt kun kokeilulla liikkumisen kynnystä on madallutettu, on samalla saatu ymmärrystä siitä, että hyvin monenlaisia asioita voidaan kokeilla ilman kustannusvaikutuksia. Kyse on enemmänkin työyhteisöjen ennakkoluulottoman ja luovan ideoinnin ruokkimisesta. Erityismaininnan sai Lahden Sibeliustalo. Molemmissa huomionarvoista oli liikkeen lisääminen paitsi oman henkilö- kunnan myös lasten ja asiakkaiden arkeen. Liikkujan polku -verkosto syntyi 15 tahon yhteisestä innostuksesta Liike elämään -hankkeessa 12 pilottiyritystä kehitti henkilöstöliikuntaohjelmaansa uusia menetelmiä kokeillen; seminaareissa, luennoilla ja erilaisissa tapahtumissa tavoitettiin 2 200 osallistujaa eri työpaikoista; valtakunnallisessa sekä paikallismediassa työyhteisöliikunnan asiat olivat esillä 19 kertaa Suomen aktiivisimmaksi työpaikaksi valittiin Vantaan Siimapuiston päiväkoti Harrastaminen seuroissa Strategisena tavoitteena on, että urheiluseura tarjoaa harrastamisen mahdollisuuksia koko elämänkulun ajan. 1. Urheillen terveyttä -ohjelma osaksi käytännön seuratoimintaa 2. Uudistuva ohjaajakoulutus tukee harrasteliikunnan toteuttamista 3. Sports Club for Health -hanke tuo seuratoimintaan kansainvälistä ulottuvuutta 1. Urheillen terveyttä -ohjelma osaksi käytännön seuratoimintaa Vuoden aikana nuorten ja aikuisten harrasteliikunnan kehittäminen lähti jälleen vahvasti käyntiin. Valo valmisteli yhteistyössä yhdeksän lajiliiton ja yhden aluejärjestön kanssa uutta vaihetta aikuisten ja nuorten harrasteliikunnan kehittämiseksi osana seuratoimintaa. Urheillen terveyttä seurassa -toiminnan seuraava vaihe käynnistyy alkuvuodesta 2015 valmistelutyötä tehneiden lajien ja niiden seurojen kanssa. Hyviä käytäntöjä ja osaamista jaetaan kaikkien lajien kesken harrasteliikunnan kehittäjien muodostamassa aikuisliikuntaverkostossa osana Liikkujan polku -verkoston toimintaa. 2. Uudistuva ohjaajakoulutus tukee harrasteliikunnan toteuttamista Aikuisten ja nuorten harrasteliikuntaan tarvitaan lisää innostuneita ja osaavia ohjaajia ja vertaisliikuttajia. Tämä on tunnistettu yhdeksi yli lajirajojen ulottuvaksi tarpeeksi ja kehittämiskohteeksi. Asian yhteiseksi edistämiseksi tehtiin loppuvuoden 2014 aikana Liikuttajakoulutuksen uudistamistyöhön liittyvä selvitys, johon osaamista ja näkemystä saatiin niin eri lajien, soveltavan liikunnan, monikulttuurisuuden kuin aluejärjestöjen ja kouluttajien näkökulmista. Tulosten pohjalta koulutusta voidaan kehittää vuoden 2015 aikana aiempaa paremmin lajien ohjaajakoulutuksiin kohdentuvaksi, valmentaja- ja ohjaajakoulutusjärjestelmän (VOK) kanssa yhteensopivaksi sekä hyödyntää toteutuksessa verkko-oppimisen monia mahdollisuuksia. 3. Sports Club for Health -hanke tuo seuratoimintaan kansainvälistä ulottuvuutta Valon hallinnoimaa, kaikkiaan yhdeksän EU-maan yhteistä Sports Club for Health Erasmus+ -hanketta valmisteltiin tiiviisti vuoden 2014 aikana. Hanke sai loppuvuodesta myönteisen päätöksen ja käynnistyy vuoden 2015 alussa jatkuen kesäkuun 2017 loppuun. Hankkeen keskiössä ovat urheiluseurat läpi elämän jatkuvan terveysliikunnan kehittäjinä ja toteuttajina. Sports Club for Health (SCforH) niveltyy aiempaan Suomen Kuntoliikuntaliiton silloisten partnerien kanssa käynnistämään Urheillen terveyttä -projektiin vuosilta 2010 2011. Siinä luotiin suuntaviivat aikuisten harrasteliikunnan kehittämiseksi urheiluseurassa. Nyt alkavassa kehitystyössä mukana olevat toimijat saavat mahdollisuuden vaihtaa hyviä käytänteitä ja ajatuksia sekä oppia asioita yhdessä kansainvälisillä foorumeilla ja kehittää niiden pohjalta kansallista toimintaa. Hankkeen myötä saadaan ajantasaista tietoa Urheillen terveyttä -toiminnan toteutumisesta EU-maissa sekä laajennetut suuntaviivat koko elämänkulun kattavan toiminnan toteuttamiseksi käytännön seuratason työssä. Suomalaisina partnereina ovat Suomen Nyrkkeilyliitto, Suomen Ratsastajainliitto, Suomen Uimaliitto, Suomen Voimisteluliitto, Jyväskylän Yliopisto, Turun Yliopisto, Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu sekä Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu. Kansainvälisessä konsortiossa edustajia on Suomen lisäksi Belgiasta, Irlannista, Kroatiasta, Ranskasta, Ruotsista, Saksasta, Tanskasta ja Tšekistä. Uudet tavat liikkua ja liikuttaa Täydellinen liikuntakuukausi Strategisena tavoitteena on lisätä liikettä koko elämänkulun ajan kokeilevan kehittämisen menetelmin. 1. Kokeilukulttuuri toimintatapana 2. Täydellinen liikuntakuukausi case Mikkeli 3. Kohti vuotta 2017 Suomi 100 1. Kokeilukulttuuri toimintatapana Kokeileva kehittäminen nousi vuoden aikana kiinnostuksen kohteeksi monella taholla. Liikkeen lisäämisen näkökulmasta se antaa oivan mahdollisuuden päästä kehittämään toimintaa paikallistasolle ja käytännön tekemisen kautta. Se luo perustan myös perustoiminnan edelleen kehittämiselle. Ote Valon kokeilukulttuurin työkirjasta Kokeillaan 1.0 (Toukokuu 2014): Suomessa on totuttu suunnittelemaan, kokoustelemaan, perustamaan työryhmiä ja tekemään selvityksiä. Päätökset syntyvät kokoushuoneissa ja pahimmillaan päättämässä eivät ole ne, joita päätökset koskevat. Tilalle ja rinnalle tarvitaan nopeita kokeiluja. Kokeilukulttuuri on oppimisprosessi, ideoimista ja idean testaamista käytännössä niiden kanssa, joita asia eniten koskee. Tarvitaan yhteinen idea ja tavoite, mikä esimerkiksi täydellisen liikuntakuukauden kohdalla on liikkeen lisääminen ja yhteistyö yli hallinnon-ja toimialarajojen. Oleellista on tiedostaa, että kokeilut synnyttävät uudenlaisen toimintamallin ja mallia voidaan kaiken aikaa korjata parempaan suuntaan. Epäonnistuminen on kokeilukulttuurissa tulos. Kokeilukulttuurissa kehitetään käytännön kautta, jolloin epäonnistuminen on itse asiassa oppimista ja olennainen osa kokonaisuutta. Ideointiprosessissa on monta eri tasoa Keksitään aivan uusi idea Viedään vanhaa ideaa vähän eteenpäin Uudistetaan vanha idea täysin Kokeilukulttuuri sopii erinomaisesti liikuntaa lisääviin prosesseihin. Mikäli todella halutaan osallistaa ihmisiä toimintaan, heidät tulee ottaa heti alusta lähtien mukaan ideoimaan ja lisäämään itselleen, läheisilleen ja ympäristölleen liikettä. Kokeiluista seuraa oppimista ja kehittymistä. Ne voivat olla pieniä tai suuria ja lyhyt- tai pitkäkestoisia. Kokeilut tehdään olemassa olevilla resursseilla tai pienellä budjetilla. Kokeilevan kehittämisen menetelmään käynnistettiin syksyllä myös työpajat, joihin osallistuu 25 liikuntajärjestöjen työntekijää. Työpajat jatkuvat kesään 2015 asti. 2. Täydellinen liikuntakuukausi case Mikkeli Täydellinen liikuntakuukausi järjestettiin Mikkelissä 22.8. 22.9.2014. Kuukausi oli Valon, Etelä-Savon liikunnan ja Mikkelin kaupungin yhteinen kokeilu- ja oppimisprosessi, jonka keskeisenä tavoitteena oli nykyisillä resursseilla liikkumisen määrän ja yhteistyön lisääminen. Kokeilu liittyi Valon ja koko liikuntayhteisön yhteiseen visioon, jossa yksi keskeinen tavoite on liikkeen lisääminen 16 Valovuosi 2014 Valovuosi 2014 17
ja liikunnallisen elämäntavan mahdollistaminen kaikille suomalaisille. Kaupungit ja kunnat ovat keskeisiä mahdollistajia liikkeen lisäämisessä. Oleellisinta on innostaa ihmiset ideoimaan ja tuottamaan ratkaisuja omaa arkeaan koskevissa asioissa. Kuukausi ajanjaksona oli hyvä, koska viikko olisi ollut liian lyhyt ihmisten tavoittamiseen ja osallistamiseen. Vuosi olisi ollut liian pitkä näin intensiiviseen innostamiseen ja siihen olisi vaadittu toisenlaista toimintatapaa. Täydellisen liikuntakuukauden tavoitteena oli: Lisätä liikettä ja saada kaikki 55 000 mikkeliläistä liikkumaan tai ajattelemaan liikkumista kuukauden aikana. Kaupungin strategian mukaan asukkaita osallistetaan hyvinvoinnin tuottamiseen. Lisätä yhteistyötä yli hallinnon- ja toimialarajojen sekä luoda yhteisöllisyyttä. Liikunta tuo iloa, innostusta ja hyvinvointia elämään helpoiten yhdessä tekemällä. Lisätä kokeilukulttuuria. Liikuntakuukausi toteutettiin ideoiden, nopeasti kokeillen ja tarvittaessa kokeiluja korjaten. Täydellisen liikuntakuukauden aikana kaupungissa näkyi iloa, innostusta ja uutta yhteistyötä, mikä kumuloitui kuukauden edetessä. Kuukauden aikana Mikkelissä oli yhteisenä puheenaiheena liikkuminen. Kokeiluja kertyi arviolta Mikkelin täydellinen liikuntakuukausi 700 kokeilua, jotka liikuttivat 25 000 kaupunkilaista Toimiva seura 700 kappaletta. Hankkeessa arvioitiin, että vajaa puolet mikkeliläisistä eli 25 000 ihmistä osallistui kokeilemalla kehittämiseen ja liikkeen lisäämiseen. 3. Kohti vuotta 2017 Suomi 100 Vuoden 2014 aikana kehitetty ja Mikkelissä nousukiitoon lähtenyt Täydellinen liikuntakuukausi -konseptikokeilu oli menestys. Tavoitteena on kasvattaa toiminta kattamaan koko Suomi ja tehdä Täydellisestä liikuntakuukaudesta Liikunnan unelmavuosi, kun Suomi täyttää 100 vuotta (2017). Juhlavuoden valmistelu aloitettiin ja innostavia keskusteluita ja suunnitelmia on tehty yhteistyössä uusien kokeilupaikkakuntien kanssa. Seuratoimintaa tarkastellaan kolmen kehän kautta, jossa ydinkehän muodostaa varsinainen liikunta- ja urheilutoiminta. Kakkos- ja kolmoskehät ovat seuran toimivuus ja toimintaedellytykset. Toimivuutta lähestytään seuratoimijoiden osaamisen ja innostuksen näkökulmasta. Toimintaedellytyksiä vahvistetaan vaikuttamistyön kautta sekä paikallisella että valtakunnallisella tasolla. 1. Seuranjohdon ja hallinnon koulutukset uudistettiin 2. Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen (VOK) taso I yhtenäisti toimintamallia 3. Seurakehittäjien verkosto rakentui 1. Seuranjohdon ja hallinnon koulutukset uudistettiin Vuoden aikana uudistettiin seurajohdon ja seuratoimijoiden koulutukset. Koulutussisällöt ovat: Hyvän seuran hallinto, Hyvän seuran verotus, Hyvän seuran viestintä, Ihmisten johtaminen hyvässä seurassa ja Urheilun johtaminen hyvässä seurassa. Koulutuskokonaisuuteen kuuluvat slidet, kouluttajan oheismateriaalia sekä videoita. Kouluttajia on koulutettu avoimissa Valon koulutuksissa. Kaikkiaan seurajohdon ja seuratoimijoiden koulutuksiin osallistui vuoden 2014 aikana 2 873 henkilöä. Oman seuran analyysi vakiinnutti asemansa osana seurakehittämistyötä. Vuoden aikana 100 seuraa käytti oman seuran analyysiä. Seuratoiminnan esite julkaistiin keväällä yhdessä aluejärjestöjen kanssa. Se helpotti koulutusten markkinointia lajiliitoille ja seuroille. Sport.fi -sivuilla julkistettiin seuratoiminnan Help desk alkutalvesta. Palvelun avulla seuroilla oli mahdollisuus kysyä seuratoimintaan liittyviä kysymyksiä. Pääasiassa kysymykset ovat koskeneet seuran hallintoa. Seuratoiminnan kehittämistukea saaneille seuroille järjestettiin viisi saman sisältöistä työnohjauspäivää eri puolilla Suomea (Oulu, Jyväskylä, Joensuu, Turku ja Helsinki) yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Keskeinen teema oli seuran toiminta työnantajana. 2. Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen (VOK) taso I Liikunnan aluejärjestöjen kanssa yhteistyössä organisoitiin valmentajaja ohjaajakoulutuksen teemakoulutuksia. Koulutuksissa oli 12 eri teemaa eri lajien valmentajille. Ensimmäistä kertaa toteutettiin VOK Superviikonloppu 11 eri paikkakunnalla samaan aikaan, samoilla sisällöillä ja samoilla hinnoilla. Ensimmäinen osa VOK Superviikonlopusta järjestettiin 4.-6.4. ja osallistujia oli 197. Toinen osa oli syksyllä 31.10.-2.11., tällöin osallistujia oli 165. Kaiken kaikkiaan liikunnan aluejärjestöjen järjestämiin VOK I tason koulutuksien teemoihin osallistui vuoden aikana yhteensä 3 971 osallistujaa. Alueiden VOK-kouluttajille järjestettiin kaksi VOK-kouluttajakoulutusta tammija syyskuussa, jolloin koulutettiin 22 uutta VOK-kouluttajaa aluejärjestöille. Alueiden VOK-vastaavat kokoontuivat kaksi kertaa vuoden aikana sopimaan yhteisistä asioista. VOK sisältöjä kehittivät Tuomas Karjalainen ja Kustaa Ylitalo aluejärjestöjen saamalla opetusja kulttuuriministeriön hanketuella ja hanketoimintaa koordinoi Timo Hämäläinen. 3. Seurakehittäjien verkosto Lajien ja liikunnan aluejärjestöjen seurakehittäjien verkosto kokoontui kaksi kertaa suunnittelemaan seurakehittämisen yhdessä tekemistä sekä lisäämään omaa osaamista. Tämän lisäksi aluejärjestöjen seurakehittäjät kokoontuivat kaksi kertaa sopimaan aluejärjestöjen yhteisistä seurakehittämisen linjauksista. Lisäksi sekä lajien että alueiden seurakehittäjillä oli mahdollisuus osallistua urheilun verkostotapaamisiin, joita järjestettiin Valo-talolla 11 tilaisuutta vaihtelevin teemoin. Seuran toimintaedellytyksiin vaikuttaminen on kuvattu vaikuttamistyön kokonaisuudessa. Toimivat seurat ovat urheilu- ja liikuntatoiminnan edellytys: kehittäminen, koulutus (VOK, Seurajohto) Seuran toimintaedellytykset vastaavat tarpeita; vaikuttaminen eri tasoilla VOK Superviikonloppu tuotti positiivista pöhinää Eri puolella Suomea yhtä aikaa samat VOK I tason koulutukset samaan hintaan = VOK Superviikonloppu, joka toteutettiin ensimmäistä kertaa. Tämä oli hyvä startti. Superviikonlopun tavoite oli valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen ohella tarjota mahdollisuuksia lajirajat ylittäviin kontakteihin, kertoo seurakehittäjä Kustaa Ylitalo Päijät-Hämeen Liikunnasta ja Urheilusta. Välittömien palautteiden mukaan juuri lajien väliset kohtaamiset koettiinkin erittäin antoisiksi. 18 Valovuosi 2014 Valovuosi 2014 19
2. Viestintä ja tapahtumat Valon kommunikaatiostrategian perusajatus on toimia suomalaisen liikunnan ja urheilun viestinnän uudistajana, yhdistäjänä ja innostajana. Viestinnän rooli on tehdä työtä strategisten tavoitteiden toteutumiseksi ja auttaa asioiden eteenpäin viemisessä suhteessa eri kohderyhmiin. Viestien sisällöt ja valitut kanavat vaihtelevat eri kohderyhmien osalta. Yksi keskeinen toimintatapa Valon viestinnässä on ollut yhteinen työ ja yhteisten viestien rakentaminen eri kumppaneiden kanssa. Yhtenä osoituksena tästä on muun muassa syksyllä 2014 järjestetyn Kansallisen liikuntafoorumin vaikuttamisviestintä, joka tehtiin koko osallistujajoukon eli lähes 200 osallistujan ja kymmenien eri organisaatioiden kanssa. Sport.fi -toimituskunta ja suomalaisen urheilun uutishuone Valon viestinnän kotipesä on sport.fi -toimituskunta, johon osallistuvat Valon, Olympiakomitean, Paralympiakomitean ja Kihun viestintäihmiset. Sport.fi -sivustoa on rakennettu yhteiseksi media-alustaksi koko suomalaiselle liikunnalle ja urheilulle. Sivut keräsivät vuonna 2014 yli 600 000 kävijää. Sport.fi -toimituskunnan ympärille käynnistyi syksyllä suomalaisen urheilun uutishuoneen rakentaminen. Suuntaviivat yhteiselle toiminnolle on löydetty ja vuoden lopussa solmimme ensimmäiset sopimukset eri liittojen kanssa. Uutishuoneen toiminta alkaa helmikuussa 2015. Varhaiskasvatus Valon viestintä tavoitti vuonna 2014 varhaiskasvatuksen verkoston ja päiväkotien kautta noin 5 000 varhaiskasvattajaa. Viestintää on rakennettu yhdessä laajan verkoston kanssa ja keskeinen kohderyhmä ovat olleet päiväkotien henkilökunta sekä muut asiantuntijat. Viestinnän keskeisenä tavoitteena on ollut innostaminen liikkeen lisäämiseen pienten lasten osalta. Koulu Vuonna 2014 koulun osalta tavoitimme lähes 15 000 opettajaa. Valon viestinnän kautta kerroimme eri lajien kouluoperaatioista ja muista toimivista liikettä lisäävistä käytännöistä Suomessa. Kouluviestinnän laajuus on hyvin kattava ja viestimme tavoittivat 40 prosenttia suomalaisista opettajista. Nuoret Valon toteuttama suora viestintä yksittäisille henkilöille nuorten kohderyhmässä tehtiin pääsääntöisesti Taisto- ja MunLiike -kampanjoiden kautta. Nuoret pystyivät itse luomaan sisältöjä sosiaalisen median kanavissa Valon rakentamien alustojen kautta. Kampanjoihin osallistui lähes 100 000 yläkoululaista, ja heidän tarinoitaan, kuvia ja kokemuksia jaettiin muun muassa MunLiike -instagramin sekä Taisto TV-ohjelmasarjan kautta. Taiston seitsenosainen TV-ohjelmasarja keräsi yhteensä 700 000 katsojaa haastavassa nuorten kohderyhmässä. Vuonna 2014 sosiaalisen median kanavien hyödyntäminen aloitettiin systemaattisesti yhteisen oppimisprosessin kautta. Urheiluseurat ja lasten urheilu Suomalaisista urheiluseuroista tavoitamme Sinettiseuraverkoston kautta lähes 600 joka kuukausi. Teimme seuroille vuonna 2014 erilaisia sisältöjä suoraan viestimällä ja YLE Urheilun ohjelmasarjan kautta käsittelimme muun muassa kodin, koulun ja seuran yhteistyötä, olosuhteita sekä harrastuskustannuksia. YLE Urheilun kustannuksia käsittelevän juttusarjan yksittäinen juttu oli viikon luetuin uutinen Ylellä. Vuoden urheiluseuran palkitseminen huipentui Urheilugaalassa yli miljoonalle ihmiselle TV-lähetyksen välityksellä. Työyhteisöt Valo viestii uutiskirjeen muodossa lähes 4 000 työyhteisöliikunnan parissa työskentelevälle. Viestimme säännöllisesti omien kanavien kautta toimivista ja hyvistä käytännöistä, joilla ihmisiä on saatu eri työyhteisöissä liikkeelle. Yhtenä onnistuneena esimerkkinä asian ajankohtaisuudesta ja kiinnostavuudesta oli Kauppalehti Option pitkä artikkeli. Jutussa käsiteltiin suomalaisten huippujohtajien suulla työelämässä uudenlaisen virran löytymistä ja sen keskeisen merkityksen tunnustamista osana yritysten ja työntekijöiden arkea. Media on vuoden 2014 aikana osoittanut suurta kiinnostusta työelämään ja työyhteisöihin liittyviin aiheisiin. Vaikuttajaviestintä Osana Valon vaikuttamistyötä viestimme säännöllisesti suoraan ajankohtaisista liikuntapoliittisista asioista poliittisille päättäjille ja liikuntayhteisön sisällä. Osana vaikuttamisviestintää onnistuimme vuonna 2014 Reilu Peili -konseptin avulla muuttamaan käsitystä siitä, etteikö liikuntayhteisö voi itsekin olla aloitteellinen meille perinteisesti hankalien aiheiden osalta. Media kiinnostui uudesta konseptista ja julkaisi kaikki Reilu Peili -raadilta kysytyt aiheet, joita olivat muun muassa urheilutapahtumien ja politiikan yhteys, alkoholin kuuluminen urheilutapahtumiin, yhdenvertaisuuskysymykset sekä ulkomaalaisten rahapeliyhtiöiden toiminta Suomessa. Median kautta eri aiheisiin tutustui satoja tuhansia ihmisiä suuresta yleisöstä. Liikkumattomuuden merkitys Suomelle nousi isoksi aiheeksi syksyllä Kansallisen liikuntafoorumin aikana. Tunti päivässä lisää liikettä tuo yhteiskunnalle 1-2 miljardin säästöt oli yhteinen viesti. Asia on ollut esillä jatkuvasti ja noussut eri puolueiden vaaliohjelmissa yhdeksi aihealueeksi. Liikkeen merkitys Suomen elinvoimaisuudelle ja kilpailukyvylle on jatkuvasti esillä eri tahojen omassa kommunikaatiossa. 20 Valovuosi 2014 Valovuosi 2014 21
Tapahtumat 2014 Valo oli vuonna 2014 järjestämässä useita merkittäviä tapahtumia liikuntayhteisössä. Suomen Urheilugaala on lunastanut paikkansa Suomessa vuoden merkittävimpänä urheiluväen, yhteiskunnan vaikuttajien sekä yrityselämän kohtauspaikkana. Television välityksellä tapahtumaa seurasi yli miljoona suomalaista. Urheilugaalan kautta palkitseminen ja suomalaisen urheilukulttuurin respect-ajattelu näyttäytyy upeasti. Liikuntapolitiikan päätapahtumia olivat Järjestöpäivä ja Kansallinen liikuntafoorumi. Järjestöpäivä kokoaa liikuntayhteisön sekä OKM:n virkamiehet vuosittain yhteiseen tilaisuuteen. Yli 160 osallistujaa koonneen toukokuisen Järjestöpäivän teemoina olivat liikunnan ja urheilun alueellisen toiminnan ratkaisut sekä kokeilukulttuurin hyödyntäminen liikkeen määrän lisäämisessä. Yli 200 osallistujaa koonnut Kansallinen liikuntafoorumi pureutui liikkumattomuuden kustannuksiin Suomessa. Osallistujat tekivät yhteisen julkilausuman liikkeen lisäämisestä tulevan hallitusohjelman kärkitavoitteeksi. Tunti lisää liikettä jokaisena päivänä tuo 1-2 miljardin euron säästöt vuodessa. Liikuntafoorumissa kurkistettiin myös kansallisten ja kansainvälisten huippuluennoitsijoiden kautta tulevaisuuden megatrendeihin. Liikuntafoorumin järjestivät yhteistyössä Valo, Olympiakomitea, opetus- ja kulttuuriministeriö, Valtion liikuntaneuvosto ja YLE. Valo oli ensi kertaa rakentamassa sisältöä SuomiAreenan tapahtumakokonaisuuteen yhteistyössä Olympiakomitean ja Paralympiakomitean kanssa. Näihin kuuluivat muun muassa Lasten Olympiapäivä, Sporttipaattisidosryhmätilaisuus sekä Hyvä paha urheilu -paneelikeskustelu. Yritysmaratonviesti kokosi ennätysmäärän osallistujia Töölönlahdelle toukokuussa. Lähes 2 000 juoksijaa noin 200 yrityksestä osallistui hyvähenkiseen ja rentoon tilaisuuteen. Valon kumppanina Yritysmaratonin järjestämisessä oli Viipurin urheilijat. Ennakoinnin asiantuntijaverkostot 3. Ennakointi Tavoitteena on vahvistaa yhteisön strategista johtamista ennakoinnin, tietämyksen hallinnan ja vaikuttavuuden mittareiden avulla. Ennakointityöpajat, tulevaisuusillat, strategiaprosessit Jäsenjärjestön luottamus- ja operatiivinen johto Järjestön valintojen toimeenpano 1. Mikä toimintaympäristössämme muuttuu? 2. Mitä muutokset tarkoittavat liikunnan, urheilun ja kansalaistoiminnan kannalta? 3. Mitä strategisia valintoja teemme? 4. Miten toteutamme valintamme? Tunnistetaan toimintaympäristön avainmuutokset Luodaan vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia Tehdään kestäviä, pitkän aikavälin valintoja Toteutetaan toimenpiteet ja arvioidaan niiden vaikuttavuutta Valon tuki jäsenjärjestöjen strategiselle johtamiselle 1. Tulevaisuuden trendejä, muutoksia ja ilmiöitä kuvaava Tulevaisuusnavigaattori 1.0 valmistui 2. 12 jäsenjärjestöjen toiminnanjohtajaa työsti asiantuntijoiden tuella tulevaisuuskuvia viiden ennakointityöpajan sarjassa 3. Yhteensä 33 jäsenjärjestöä ja muuta yhteisöä konsultointiin strategisessa ennakoinnissa ja johtamisessa Ennakointi tukee Valon, OK:n ja liikuntajärjestöjen strategista johtamista. Yhdessä jäsenjärjestöjen kanssa on luotu tulevaisuuskuvia liikunnan ja urheilun, kansalaistoiminnan ja yhteiskunnan keskeisistä trendeistä, muutoksista ja ilmiöistä. Ennakointiin sisältyvää tuloksellisuuden seurantaa ja arviointia on integroitu osaksi Valon toiminnan suunnittelua. Seurannan ja arvioinnin toteuttamista kehitettiin yhdessä Valon asiantuntijoiden ja tiimien kanssa. 22 Valovuosi 2014 Valovuosi 2014 23
4. Vaikuttaminen Tavoitteena on vaikuttaa liikkeen lisäämisen ja menestyvän huippu-urheilun arvostukseen ja resursseihin kuntayhteistyössä, kansallisessa ja EU-politiikassa sekä kansainvälisessä yhteistyössä. Kuntayhteistyö ja olosuhdetyö Liikunta kuntien strategioihin Liikuntatoimeen strategista ajattelua Kuntiin selkeämpi käsitys liikunnan nykytilasta Käsitys nykytilasta suuntaa strategista ajattelua Strategia suuntaa ratkaisuja ja toimenpiteitä Liikunta mukana kunnan eri toimialoilla Liikunnan olosuhteet paranevat Yhä useampi toimija edistää liikuntaa 1. Yhdessä aluejärjestöjen kanssa tehtiin kaikki Suomen kunnat käsittävä kartoitus liikunnan asemasta kuntien strategioissa ja kuntien liikuntastrategioista 2. Yhdessä Kunto&Virkistys Oy:n kanssa konseptoitiin ja toteutettiin palveluja kunnille olosuhteiden ja seuratoiminnan kartoituksiin sekä strategiseen suunnitteluun 3. Kuntien edustajia kohdattiin lukuisissa eri tilaisuuksissa teemoina liikunta strategioissa, yhdessä tekeminen osana alueellisia palvelukeskuksia sekä olosuhteiden kehittäminen Liikunnan edistäminen kuntien strategiaviitekehyksessä on yksi Valon strategisia valintoja. Keskeinen taho kuntien kanssa toimittaessa ovat liikunnan aluejärjestöt, joiden kanssa tehtiin laaja, kaikkia Manner-Suomen kuntia käsittävä kartoitus. Se osoitti, että puolet Suomen kunnista on seuraavan kahden vuoden aikana tekemässä tai päivittämässä jotakin liikuntaan liittyvää strategiaa tai suunnitelmaa. Monet kunnista toivovat apua tietopohjan kartuttamiseen tai strategiaprosessiin ja siinä tehtäviin valintoihin. Näihin tarpeisiin rakennettiin erilaisia työkaluja yhdessä Kunto&Virkistys Oy:n kanssa. Näitä työkaluja käyttäen tehtiin kartoituksia ja erilaisia suunnitelmia useiden kuntien kanssa. Operaatiot kohdistuivat tässä vaiheessa joko olosuhteiden kehittämiseen tai seuratoiminnan kartoituksiin. Yhteistyössä muiden liikuntajärjestöjen kanssa koottiin julkaisu käyttövuoroja avus tuspolitiikan kehittämiseksi kun nissa. Aineisto tuo esiin teemaan liittyviä näkökulmia ja niiden paikallisia ratkaisuja noin 40 case-esimerkin kautta. Olosuhdetyössä saatettiin lähes valmiiksi laajahko lähiliikuntapaikkarakentamisen seurantaselvitys. Tämä opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella tehtävä selvitys valmistuu alkuvuodesta 2015 ja se tarkastelee viidestä eri tulokulmasta tähänastista, reilut kymmenen vuotta kestänyttä lähiliikuntapaikkarakentamista Suomessa. Valo oli mukana useissa eri olosuhdetyön työryhmissä tai vastaavissa, tuotti alustuksia lukuisiin seminaareihin ja järjesti jäsenjärjestöille tarkoitetun olosuhdekysymysten ajankohtaisfoorumin. Valtakunnallinen vaikuttaminen 1. Vaikuttamisen toimenpiteet kohdentuivat yhä laajemmin yhteiskunnan eri alueille strategisten valintojemme suunnassa 2. Ymmärrys liikunnan ja urheilun poikkihallinnollisesta luonteesta kasvoi sekä liikuntayhteisössä että yhteiskunnassa laajemmin 3. Olympiastadionin perusparannuksen valtionrahoitus varmistui yhdessä laajan kumppaniverkoston kanssa Yhteiskunnallisen vaikuttamisen tehostuminen ja laaja-alaistuminen Valon vaikuttamistyön kirjo laajeni toimintavuonna. Työssä keskityttiin monitoroimaan yhteiskunnallisen päätöksenteon eri lohkoja suhteessa liikkeen lisäämisen ja menestyvän huippuurheilun arvostukseen ja resursseihin. Valo ei siten pidättäytynyt yksinomaan vaikuttamaan liikunnan ja urheilun sektorilla tapahtuvaan päätöksentekoon. Esimerkkeinä ovat muun muassa lausuntomme sote-uudistukseen, lakiin ehkäisevästä päihdehuollosta, varhaiskasvatuslakiin ja kuntalakiin. Vaikuttamistyötä tehostettiin myös tiivistämällä vaikuttamistyön ja muiden asiantuntijatiimien yhteistyötä. Asiantuntijoiden substanssiosaaminen yhdistettiin vaikuttamistiimin osaamiseen vaikuttamisen keinoista. Edellä mainitussa varhaiskasvatuslaissa kytkettiin myös varhaiskasvatusverkosto mukaan Valon kannan luomiseen. Lisäksi useita lausuntoja annettiin yhdessä Olympiakomitean kanssa, esimerkkeinä liikuntalaki, lukiolaki, laki ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä. Yhteisen kannan muodostamista on helpottanut se, että molemmilla järjestöillä on sama pääsihteeri. Valo-yhteisöä on aktivoitu muodostamaan yhteisön yhteistä kantaa muun muassa hallitusohjelmatavoitteiden kirjaamisessa, Euroopan parlamentin vaaleissa sekä liikuntalain valmistelussa. Lisäksi muiden kansalaisjärjestöjen kanssa käydään jatkuvaa dialogia kansalaisjärjestötoiminnan toimintamahdollisuuksien turvaamiseksi ja 24 Valovuosi 2014 Valovuosi 2014 25
parantamiseksi. Yhteistyössä Allianssin ja SOSTEn kanssa valmisteltiin osana vuoden 2014 Järjestöbarometria selvitys koskien järjestöjen vapaaehtoistoimintaa ja byrokratiaongelmia. Valo, Allianssi ja SOSTE tekivät myös järjestöjen byrokratiaongelmien ratkaisemisesta esityksen ministeri Sanni Grahn-Laasosen vetämälle paremman sääntelyn työryhmälle. Valo edusti liikunnan kenttää Veikkauksen edunvälittäjäverkostossa hoitaen sihteerin tehtäviä. Edunvälittäjäverkosto kokoontui vuoden aikana yhdeksän kertaa. Alkuvuonna toiminnan painopiste oli EU-vaalivaikuttamisessa ja loppuvuonna uuden parlamentin haltuunotossa sekä tulevan edunvalvontahankkeen valmistelussa. Verkosto osallistui aktiivisesti myös rahapelipoliittiseen ajankohtaiskeskusteluun. Valo hallinnoi Veikkauksen edunvälittäjäverkoston EU-edunvalvontahanketta. Hanke toimi tuloksellisesti seuraten eurooppalaista rahapelipolitiikkaa ja valvoen liikunnan, tieteen, taiteen ja nuorisotyön toimijoiden etuja muuttuvassa toimintaympäristössä. Hankejohtajana työskenteli Petri Lahesmaa. Valon edustajat osallistuivat lokakuussa hankkeen Strasbourgin matkaan, jossa tavattiin 12 suomalaista Euroopan parlamentin jäsentä. Matkalla vahvistettiin keskusteluyhteyttä suomalaiseen rahapelipolitiikkaan liittyen ja nostettiin esiin Suomen kannalta merkityksellisiä ajankohtaisia rahapelipoliittisia aiheita. Valmistauduimme kevään 2015 eduskuntavaaleihin ja hallitusohjelmaneuvotteluihin pitämällä liikunnan, urheilun ja kansalaistoiminnan asioita esillä puoluetapaamisissa ja muissa vaikuttajakohtaamisissa. Hallitusohjelmatavoitteiden muotoilua tehtiin Valon toimiston, hallituksen ja jäsenjärjestöjen sekä Olympiakomitean ja Paralympiakomitean kanssa suhteessa yhteiskunnan muutokseen. Puoluetapaamisia toteutettiin uudella toimintatavalla: Puoluesihteeritapaaminen järjestettiin Kaapelitehtaalla (Talvisirkus Uni), tanssija Minna Tervamäki inspiroi keskustan ja kokoomuksen eduskuntaryhmiä ja mindfulness-valmentaja Aleksi Litovaara puhui SDP:n eduskuntaryhmälle. Stadion Pitkäjänteisessä vaikuttamistyössä Olympiastadionin perusparannuksen rahoituksen varmistamiseksi tapahtui läpimurto maaliskuussa, kun valtioneuvoston kehysriihessä päätettiin myöntää perusparannukseen 80 miljoonaa euroa budjettivaroja. Poikkihallinnollisen ajattelun vahvistaminen Vaikuttamistyössä korostui liikunnan edistäminen poikkihallinnollisesti. Liikkeen lisääminen ja menestyvä huippu-urheilu eivät ole ainoastaan liikunnasta vastaavien tahojen velvollisuus ja mahdollisuus. Liikuntalain valmistelussa Valo esitti lakiin kirjattavaksi valtioneuvoston päätöksellä nimitettävän poikkihallinnollisen toimielimen, jonka velvollisuutena olisi koordinoida liikuntaan liittyvää päätöksentekoa ja toimenpiteitä valtakunnallisella tasolla. Aika ei ollut vielä kypsä ehdotukselle, mutta poikkihallinnollisuuden merkitys liikkeen lisäämiseksi on iskostumassa vähitellen kaikilla tasoilla. Poikkihallinnollinen ajattelu ja liikunnan läpäisyperiaate saatiin kirjattua muun muassa paraikaa eduskunnan käsittelyssä olevaan varhaiskasvatuslakiin, Virta lyhyesti jonka valmistelun alkuvaiheissa liikuntaa ei mainittu sanallakaan. Tapahtumia Valon järjestämään urheilujuridiikan seminaariin osallistui lähes sata henkilöä. Päivän teemana oli tietosuoja sekä urheilun kurinpitokysymykset. Juridista neuvontaa annettiin yli 50 jäsenjärjestölle ja sadoille seuratoimijoille. Toimintavuonna valmistuivat lajiliittojen kurinpidon mallisäännöt, jotka on luotu palvelemaan lajiliittoja niiden uudistaessa omia määräyksiään. Valo hallinnoi ja rahoitti urheilun oikeusturvalautakunnan toimintaa myös kuluneena vuonna. Vuonna 2014 käynnistyi Valon vaikuttajaohjelma VIRTA Energianpuolustuskurssi. Yhteistyössä 925 Designin kanssa toteutetun ensimmäisen kurssin osallistujiksi kutsuttiin suomalaisia huippujohtajia eri aloilta. (Ks. infolaatikko) Tunnuslukuja vaikuttamistyöstä 26 lausuntoa lainvalmisteluun 6 valiokuntakuulemista eduskunnassa 100 henkilökohtaista vaikuttajatapaamista 50 järjestölle ja sadoille seuratoimijoille juridista neuvontaa Kutsumme kerran vuodessa 12 suomalaista huippujohtajaa valaistumaan energianhallinnan perusteista maailmantason valmentajien käsittelyssä. Vietämme kaksi päivää luonnon helmassa Rakinkotkan saaressa itäisellä Suomenlahdella. Näkökulminamme ovat ravinto, liikkuminen, palautuminen, ajattelun laatu, läsnäolo, merkityksellisyys ja myötätunto. Saamme eväitä oman ja organisaatiomme energiatason kohottamiseen. Osallistujakokemuksia VIRTA antaa loistavasti jäsennetyn ajatusmallin ja konkreettiset työkalut energiajohtamisen soveltamiseen käytännössä. Sanoman toimitusjohtaja Harri-Pekka Kaukonen Hyvä annospaketti tietoa, asennetta ja iloa oman itsen ja organisaation uudistamiseen välttämätöntä tässä ajassa ja tulevaisuuden elinvoimaiselle Suomelle. MTV3 Uutisten päätoimittaja Merja Ylä-Anttila Holistinen kuva hyvinvoinnista alkoi hahmottua. Teemme huonoja päätöksiä, joiden hintaa ei edes tiedetä, koska fyysinen suorituskykymme ja sitä kautta myös kognitiivinen suorituskykymme on surkea. EVA:n johtaja Matti Apunen Inspiroiva ryhmä osallistujia, painava sisällöllinen anti, aikaa keskittyä omaan itseen, todellisia työkaluja, jotka voi ottaa heti käyttöön. Ateneumin johtaja Susanna Pettersson Vaalivaikuttaminen Miten saadaan aikaan hallitusohjelmakirjaus? Miten saadaan Teppo Koululainen liikkumaan enemmän koulupäivän aikana? LÄHTÖTILANNE: Teppo, 10, ei harrasta liikuntaa, istuu koulussa oppitunneilla ja kotona kirjan ja ruudun äärellä. Aikuisetkaan eivät kannusta liikkumiseen. Suuri yleisö, julkinen paine, mielipidevaikuttaminen Vaikuttamisen kohderyhmät: Muutostarve, joka kohdistuu Puoluekokouspäätös Koulujen aamu- ja iltapäivätoimintaa monipuolistetaan, ja harrastaminen nivelletään koulupäivään. Puoluekokousedustajat, puoluesihteerit, puheenjohtajistot JOS KIRJAUS TULEE ja muuttuu hallituskauden kuluessa laiksi: Tepon, 11, koulussa on päivittäistä kerhotoimintaa, liikunnallisia välitunteja, seisten pidettyjä oppitunteja sekä liikunnan integrointia muiden aineiden opetukseen. Teppo viihtyy koulussa, sairastaa vähemmän, mieli pysyy virkeänä, oppimistulokset paranevat. Yhteisöllisyys koulussa vahvistuu. Ajattelutapaan Vaaliohjelma Puolue haluaa turvata lasten ja nuorten monipuoliset liikuntamahdollisuudet. Puolue kannustaa koulupäivän aikaiseen liikkumiseen. Ehdokkaat, pj:sto, puoluesihteerit, eduskuntaryhmien johto, ministerit & esikunta. Media ja suuri yleisö Lainsäädäntöön Rahoitukseen Hallitusohjelma Luodaan ja resursoidaan opetus- ja liikuntatoimen yhteinen toimintamalli takaamaan jokaiselle lapselle ja nuorelle tunti liikettä koulupäivään. Pj:sto, puoluesihteerit, eduskuntaryhmien johto, hallitusohjelmaneuvottelijat ja -kirjoittajat JOS KIRJAUSTA EI TULE: Tepon liikkumaton elämäntapa jatkuu. Haetaan kuitenkin vaihtoehtoisia vaikuttamistapoja kansanedustajien, ministeriöiden ja suuren yleisön avulla. Asiantuntijat tunnistavat ratkaisumahdollisuuksia. 26 Valovuosi 2014 Valovuosi 2014 27
5. Vastuullisuus Kansainvälinen vaikuttaminen 1. Euroopan neuvoston urheilukilpailujen manipuloinnin vastainen yleissopimus valmistui 2. Ensimmäiset Erasmus+ -ohjelman hankkeet käynnistyivät, Valon ja ENGSO:n hankkeet valittujen joukossa 3. ENGSO:n vaikuttajarooli vahvistui keskeisillä eurooppalaisilla liikuntapoliittisilla foorumeilla Kansainvälinen vaikuttaminen keskittyi EU:n liikuntapolitiikkaan. Tärkeimpien kumppaneiden opetus- ja kulttuuriministeriön, ENGSO:n ja EOC:n kanssa vaikutettiin muun muassa neuvoston toisen urheilun työohjelman sisältöön, Erasmus+ -rahoitusohjelman sisältöön sekä Euroopan neuvoston urheilukilpailujen manipuloinnin vastaisen yleissopimuksen sisältöön. Urheilun työohjelma hyväksyttiin, Erasmus+ -ohjelman ensimmäiset hankkeet saivat rahoituksen ja yleissopimus valmistui allekirjoitettavaksi. Valo toimi laajalla rintamalla neuvoston asiantuntijaryhmien kansallisessa valmistelussa ja käytännön työskentelyssä. Lisäksi Valo oli mukana Euroopan urheilutyönantajien EASE:n hallituksessa ja osallistui aktiivisesti Europan komission järjestämään liikunnan ja urheilun työelämää koskevaan sosiaaliseen dialogiin sekä EU 32 -jaoston työskentelyyn opetus- ja kulttuuriministeriössä. Pohjoismaisessa yhteistyössä vaihdettiin säännöllisesti tietoa keskeisistä liikuntapoliittisista kysymyksistä. Uutena avauksena oli yhteistyö urheilukilpailujen manipuloinnin vastaisten toimien tehostamiseksi. Tavoitteena on vahvistaa liikunnan ja urheilun arvopohjaa ja hyvän hallinnon käytäntöjä periaatteella altavastaajasta aloitteentekijäksi. ENGSO on aktiivinen liikunnan ja urheilun kattojärjestöjen järjestö Euroopassa. ENGSO on pitkäaikainen kumppani EU:lle, Euroopan parlamentille, Euroopan komissiolle ja Euroopan neuvostolle. ENGSO turvaa ruohonjuuritason urheiluliikettä. ENGSO päätöksenteon ytimessä. Valo mukana Päihteetön pelikenttä verkostossa Reilu Peili kysyy nuuskasta. Raatiin haastetaan mukaan lajiliittojen nuorisovastaavia Verkosto järjestää urheilujärjestöille seminaarin päihteettömän urheilukulttuurin rakentamisesta. Tilaisuudessa julkaistaan Reilu Peili raadin kanta nuuska-aiheiseen kysymykseen. Jäsenjärjestöillä mahdollisuus vaikuttaa lobattaviin asioihin Aktiivinen vaikuttamistyö Euroopassa Kokemusten ja ajatusten vaihto hyödyttää myös liikkujaa ruohonjuuritasolla Yle uutisoi laajasti netissä seminaarin sisällöistä, Reilu Peili -raadin nuuskakannoista sekä seurojen erilaisista päihdelinjauksista Seminaarissa kuultu seuraesimerkki uutisoidaan seurakentälle ja palkitaan Kasva Urheilijaksi -stipendillä Juuso, 12, oppii seurassa, että nuuska, alkoholi tai muut päihteet eivät kuulu urheilijan elämäntapaan. ENGSO oli vahvasti vaikuttamassa eurooppalaisessa liikuntapolitiikassa puheenjohtaja Birgitta Kervisen johdolla. Kervinen osallistui noin viiteentoista urheilupolitiikkaa käsittelevään kokoukseen, seminaariin tai tapahtumaan. Lisäksi hän oli kutsuttuna yli kahteenkymmeneen tapahtumaan Euroopassa. Puheenjohtajan lisäksi näkyvästi ENGSO:n ääntä eurooppalaisessa päätöksenteossa toivat esille pääsihteeri Helena Carlsson (Riksidrottsförbund) ja liikuntapoliittinen johtaja Heidi Pekkola. Pekkolalla on tiiviit yhteydet Euroopan parlamentin jäseniin, keskeisiin EU-toimielimiin ja niiden edustajiin sekä Euroopan neuvostoon. Hän tapaa säännöllisesti muun muassa Euroopan komission urheiluyksikön edustajia ja muiden kansainvälisten liikunta- ja urheilujärjestöjen edustajia. Joulukuussa Carlsson ja Pekkola keskustelivat urheilun kansalaistoiminnan turvaamisesta uuden urheilusta vastaavan komissaarin Tibor Navracsicsin kanssa. ENGSO toimi EU-neuvoston urheilun ensimmäisen työohjelman asiantuntijayöryhmissä 2011 2014. Vuosina 2014 2017 ENGSO:lla on tarkkailijajäsenen rooli viidessä asiantuntijatyöryhmässä. ENGSO oli kutsuttuna Euroopan neuvoston urheilun osittaissopimuksen (EPAS) konsultatiivisen komitean kokouksiin. Tapaamisten, kokousten, seminaarien ja esiintymisten avulla nostettiin esille ja vahvistettiin yleishyödyllisen kansalaistoiminnan asemaa Euroopassa sekä edistettiin laaja-alaista tasa-arvoa, hyvää hallintoa sekä urheilun integriteettiä. ENGSO:n SCORE ( Strengthening Coaching with the Objective to Raise Equality) -hanke sai Erasmus+ -rahoituksen urheilun alaohjelmasta. Vuonna 2015 käynnistyvän SCORE-hankkeen tavoitteena on lisätä sukupuolten välistä tasa-arvoa valmennuksessa. ENGSO toimi aktiivisena kokemusten ja ajatusten vaihtamisen alustana jäseniensä välillä. ENGSO Forum käsitteli liikuntatuntien merkitystä sekä liikunnallisia aktiviteettejä koulussa. Tilaisuus tarjosi käytännön esimerkkejä koulumaailmasta, uusimpia tutkimustuloksia aiheesta sekä mahdollisti vierailun pääkaupunkiseudun urheiluakatemiaan, Urheaan. Lisäksi ENGSO:n uutiskirjeen, internet-sivujen ja Facebookin kautta välitettiin aktiivisesti tietoa eurooppalaisesta liikuntapolitiikasta. 1. Kuudes IWG-maailmankonferenssi 12.-15.6.2014 keräsi yli 800 osallistujaa ympäri maailmaa 2. Reilu Peili nosti 8 ajankohtaista teemaa liikunnan ja urheilun eettisistä kysymyksistä avoimeen keskusteluun 3. Toimintaohje lasten turvallisuutta lisäävistä toimintatavoista ja vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisestä syntyi järjestöjen yhteistyöllä Yhteistyössä keskeisten järjestötahojen (Allianssi, SOSTE, Taike) kanssa laadittiin toimintaohje Lasten turvallisuutta lisäävistä toimintatavoista ja vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisestä. Toimintaohje liittyy 1.5.2014 voimaan tulleeseen lakiin, joka mahdollistaa lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisen tietyissä tilanteissa. Ohjeen laatineet tahot järjestivät asiasta myös koulutuksen ja aihetta tuotiin esiin viestimällä muun muassa Sinettiseuraseminaarissa. Reilu Peili -formaatti käynnistyi osallistavan arvokeskustelun avaajana. Artikkelisarjassa nostettiin esiin kahdeksan ajankohtaisista teemaa urheilun eettisistä kysymyksistä. Noin sadan vaikuttajan raati otti kantaa politiikkaa, päihteitä, yhdenvertaisuutta, taloutta ja urheilun kannattamista koskeviin kysymyksiin. Artikkelien pohjalta aiheet nousivat esiin valtakunnallisessa mediassa. Valo järjesti yhteistyössä Päihteetön Pelikenttä -verkoston kanssa seminaarin Päihteetöntä urheilukulttuuria rakentamassa, joka kokosi yhteen urheilun ja liikunnan parissa toimivia sekä ehkäisevää päihdetyötä tekeviä tahoja. Valo osallistui Syöpäyhdistyksen koordinoimaan nuorten tupakoinninehkäisyhankkeeseen toteuttamalla interaktiivisen Nuuska syö miestä -videon, joka kertoo havainnollisella tavalla nuuskan vaikutuksista suorituskykyyn. Valo osallistui sisäministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön Yhdenvertaisuus Etusijalle 7 (YES 7) -hankkeeseen, jossa työstettiin malleja liikunta- ja urheilujärjestöjen yhdenvertaisuussuunnitteluun. Tällä valmistauduttiin yhdenvertaisuuslain ja liikuntalain vuonna 2015 tuomiin muutoksiin. Valo osallistui opetus- ja kulttuuriministeriön urheilun eettisten kysymys- 28 Valovuosi 2014 Valovuosi 2014 29
ten hallinnoinnin organisointia sekä antidopingtoiminnan viranomaismenettelyjä kehittämistä koskevaan työhön. Valo vaikutti urheilukilpailujen manipuloinnin vastaisen yleissopimuksen sisältöön sekä järjesti yhdessä Veikkauksen ja OKM:n kanssa kansainvälisen integriteettiseminaarin. Kansainvälinen naisliikuntaverkosto IWG (International Working Group on Women and Sport) Valo vastasi kansainvälisen naisliikuntaverkoston IWG:n sihteeristöstä ja puheenjohtajuudesta vuosina 2010-2014. Kausi huipentui kuudenteen IWGmaailmankonferenssiin Finlandia-talolla 12.-15.6.2014. Konferenssi oli vuoden painopiste ja kohokohta, joka keräsi yli 800 osallistujaa ympäri maailmaa. Ylen live-lähetyksiä konferenssista seurasi yhteensä 4 200 katsojaa. IWG-sihteeristö neuvotteli sopimuksia kumppanuudesta kansainvälisen urheiluliikkeen kanssa. Verkoston kumppanuuksien lisäksi IWG-sihteeristö hankki maailmankonferenssille taloudellisia tukijoita, jotka osaltaan mahdollistivat onnistuneen tapahtuman. IWG-sihteeristö toimi aktiivisesti globaalin ja eurooppalaisen liikuntapolitiikan, vaikuttamisen ja viestinnän (Catalyst-uutiskirje, Newsflash, Facebook ja Twitter) alueilla, markkinoi tulevaa maailmankonferenssia ja tiivisti kansallista vaikuttamistyötä liikunnan ja urheilun tasa-arvon edistämiseksi. Sihteeristö organisoi myös puheenjohtajan hakuprosessin vuosille 2014-2018. IWG:n koordinoiman kansainvälisen tutkimushankkeen raportti IWG Progress Report From Brighton to Helsinki 1994 2014 valmistui konferenssiin. Sihteeristö valmisteli yhdessä IWG-johtoryhmän ja kumppaniorganisaatioiden kanssa konferenssin perintöasiakirjan Helsinki calls the world of sport to Lead the Change, Be the Change, joka sisältää päivitetyn Brighton Plus Helsinki -tasa-arvojulistuksen ja toimenpidesuositukset konferenssiteemoihin liittyen. IWG keräsi Brightonin tasa-arvojulistuksen allekirjoituksia ja sihteeristön siirtyessä 1.9.2014 Botswanaan (Botswana National Sports Council) julistuksen allekirjoittajia oli yhteensä 419. Sihteeristö järjesti yhdessä kumppaneiden ja Suomen Urheilumuseon kanssa kansallisen tyttöjen ja naisten liikunnan ja urheilun historian näyttelyn, joka avattiin toukokuussa 2014. IWG valmisteli Euroopan komission asiantuntijaryhmässä strategiaa sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi liikunnassa ja urheilussa EU-jäsenvaltioissa ja kansainvälisissä urheilujärjestöissä vuoteen 2020. Ehdotus toimenpidesuosituksiksi luovutettiin komissaari Androulla Vassilioulle helmikuussa 2014. IWG-johtoryhmän vuosikokous järjestettiin kesäkuussa Vierumäen Urheiluopistolla. Lisäksi valmisteltiin IWG-käsikirja tulevan sihteeristön perehdyttämiseen sisältäen tärkeimmät asiakirjat ja tietoa verkoston ja sihteeristön toiminnasta. IWG osallistui Euroopan neuvoston EPAS:in valmisteluun ministerikonferenssille sukupuolten välisen tasaarvon valtavirtaistamisesta urheilussa ja liikunnassa. Syksyllä 2014 opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi liikunnan tasaarvotyön Piikkarit-palkinnon IWG:lle. Vuoden lopulla Valo rakensi näkemystä tulevista toimista tasa-arvon edistämiseksi ja IWG-puheenjohtajuuden perinnön siirtämiseksi. Palvelut yhteisön ja jäsenjärjestöjen tarpeisiin 1. Asiakaspalvelu ja palveluvaste paranivat prosessien uudistamisen myötä 2. Uusien palvelukumppanuuksien myötä löydettiin uusia tekemisen malleja 3. Päivittäispalveluiden tuotantomalli uudistettiin Strateginen tavoite: Laadukkaat palvelukokonaisuudet vastaavat yhteisön tarpeisiin Valo tarjosi jäsenjärjestöille, ja osin laajemmallekin yhteisölle, lukuisia erilaisia palveluita. Tärkeimpänä tavoitteena palveluissa on ollut toimintaedellytysten luominen sujuvan ja innostavan arjen ja tuloksellisen tekemisen perustaksi koko yhteisössä. Luottamussuhdetta jäsenjärjestöihin rakennettiin asiakaspalvelua ja palveluvastetta kehittämällä sekä palveluprosesseja selkiyttämällä. Valolle tärkeätä on, että palvelut vastaavat järjestöjen tarpeita ja tukevat niiden arkea sekä edistävät järjestöjen keskinäistä yhteistyötä. Palveluvalikkoon kuuluivat erilaiset sopimuspalvelut, Valo-talon palvelut sisältäen toimitilojen ja kokoustilojen vuokrauksen, materiaali- ja myyntipalveluketjun tarjoaminen, Sporttirekisteri, mediapalvelu sekä pienlajiliittopalvelut. Lisäksi vuoden aikana kehitysvaiheessa olivat HR- ja taloushallinnon palvelut sekä juridiset palvelut. Palvelukumppanuuksien solmimisen kautta jäsenjärjestöille, ja osin myös seuroille ja seuratoimijoille, tarjottiin pääosin tapahtumajärjestämisen tueksi erilaisia etuja ja kumppanien tuottamia palveluita. 6. Palvelut Palvelut-kokonaisuus rakentuu kahdesta toisiaan tukevasta tulosalueesta: Palvelut yhteisön ja jäsenjärjestöjen tarpeisiin Sisäiset palvelut Sopimuspalvelut - Valo-talon vuokrasopimus IVG Polarin kanssa, vakuutussopimukset OP Pohjolan kanssa, sopimukset musiikin julkisesta esittämisestä Teoston ja Gramexin kanssa. Valo neuvottelee ja hallinnoi yhteisiä sopimuksia Jäsenjärjestöt tekevät sopimukseen Valon kanssa Jäsenjärjestö ja osassa sopimuksia myös seurat saavat sopimushyödyt käyttöönsä Neuvonta ja tuki sopimuksiin liittyvissä asioissa. Jäsenjärjestöt, ja urheiluyhteisö laajemmin, hyötyvät yhteisistä sopimuksista: velvoitteet yhteiskunnan muita toimijoita kohtaan, vastuullisuus suhteessa seuratoimijoihin, kustannustehokkuus ja apuja lajiliiton ja seurojen arkeen. Valo-talon palvelut - aulapalvelu, puhelinvaihde, postitoimipaikka ja -palvelut - kokoustilojen vuokraus ja kokoustarjoilut - toimitilojen ja varastotilojen vuokraus - huolto, siivous ja muu ylläpito Valo koordinoi ja hallinnoi Valo-talon tiloja ja palveluita yhdessä kiinteistöyhtiön ja kumppanien kanssa Talossa toimiville järjestöille ja yrityksille sekä vieraille tarjotaan tarvittavat toimintaedellytykset Työntekeminen ja asioiden hoitaminen on helppoa Materiaali- ja myyntipalveluketju - Sporttipaino Oy on urheiluun erikoistunut suunnittelu- ja tuotantotoimisto. Sporttipaino tarjoaa erilaisia kampanja- ja materiaalipalveluita sekä hoitaa painotyöt ja materiaaleihin liittyvän logistiikan. Tärkeä osa materiaaliketjupalvelua. - Sporttikauppa.fi on suomalaisen Sportin yhteinen verkkokauppa, josta löytyy monen lajin tuotteet ja koulutusmateriaalit. Sporttikauppa tarjoaa kauppapaikan urheilujärjestöjen omille tuotteille. Verkkokaupan lisäksi Valotalossa toimii noutopiste ja pieni kivijalkakauppa. - Valo-talon postipalvelut mahdollistavat Sporttipainon ja Sporttikaupan tuotteiden logistiikan. Materiaalien suunnittelu Sporttipainossa Materiaalien tuottaminen Sporttipainossa tai sen kumppaneilla Valmiiden materiaalien myynti ja toimittaminen asiakkaille. Sporttipainon ja Sporttikaupan asiakkaana urheilujärjestöt löytävät heille sopivan ratkaisun materiaalien tuottamiseen, myymiseen ja toimittamiseen. Pienlajipalvelut - Palvelu on suunnattu ensisijaisesti liitoille, joilla ei ole omaa toimistoa tai työntekijää. Palvelukokonaisuudet on muokattu liiton tarpeisiin. Palvelusopimus on kolmen lajiliiton kanssa. Valon palvelutiimin hoitaessa hallinnollisia asioita, lajiliiton luottamushenkilöiden työpanos voidaan suunnata lajitoiminnan kehittämiseen. Luottamushenkilöiden vaihtuessa toiminnot jatkuvat katkeamatta. 30 Valovuosi 2014 Valovuosi 2014 31
Sporttirekisteri Sporttirekisteri on urheilujärjestöille tarjottava yhteinen henkilö- ja organisaatiorekisteri, joka sisältää lukuisia järjestöjen hallinnointia helpottavia toimintoja. Mukana on 66 urheilujärjestöä. Tällä hetkellä rekisterissä on yli 800 000 henkilön tiedot. Yleisimmin käytettyjä toimintoja ovat lisenssien myynti lisenssikortteineen ja jäsenrekisterin ylläpito. Valo ylläpitää sporttirekisteriä ja vastaa toiminnasta kumppaneiden suuntaan Lajiliitot saadat käyttöönsä rekisterin ominaisuudet mahdollisuuksien mukaan räätälöitynä liiton tarpeisiin Valo toimii lajiliittojen pääkäyttäjien tukena Liiton pääkäyttäjät suunnittelevat ja ylläpitävät liiton toimintoja Seurat ja urheilijat ostavat lisenssejä, saavat lisenssikortit ja voivat myös ylläpitää omia tietojaan rekisterissä. Palvelukumppanuudet / tapahtumapalvelut Valon ja Ramirentin tapahtumien palvelukumppanuus sisältää rakentamisen ja tekniikan palvelut jäsenjärjestöille ja seuroille. Palvelu sisältää Valon tuen ja neuvonnan. Kaikkiin Valon kautta tehtäviin toimeksiantoihin on sovittu merkittävä 65 prosentin alennus kaikkiin liikunta- ja urheilutapahtumiin. Valon ja Lippuagentin lipunmyynnin palvelukumppanuus auttaa seuroja, lajiliittoja ja tapahtumajärjestäjiä tarjoamalla vaihtoehtoja ja uusia mahdollisuuksia lipunmyynnin toimien helpottamiseksi. Palvelukumppanuus mahdollistaa täysin provisiottomaan (0 /lippu) tapahtumalippujen myynnin. Ebookersin kattavat matkatoimistopalvelut lyhentävät varauksiin ja muutoksiin käytettävää aikaa. Valon ja matkatoimisto ebookersin yhteistyösopimus pienentää koko suomalaisen urheiluväen matkakuluja vuositasolla merkittävästi. Lyytin palvelukumppanuus tarjoaa jäsenjärjestöille tapahtumanhallintapalvelun käyttöön yli 80 prosentin alennuksella. Valo neuvottelee kaikkia ja urheilun tapahtumanjärjestäjiä hyödyttäviä palvelukumppanuuksia Valo yhdistää tapahtumanjärjestäjiä yhteisen tekemisen kautta ja neuvoo palvelukumppanuuksien hyödyntämisessä Neuvonta ja tuki sopimuksiin liittyvissä asioissa Sisäiset palvelut Tavoitteena oli toimintaedellytysten luominen sujuvan ja innostavan arjen ja tuloksellisen tekemisen perustaksi. Toiminnassa on pyritty varmistamaan, että sisäisten tukitoimintojen kehitys ja valinnat tukevat sisältötavoitteiden saavuttamista. Toimintatapana on ollut sisäisten tukitoimintojen laadukas ylläpito ja kehittäminen sekä yhteisen tekemisen mahdollistaminen. Tietohallinto Keskeisimpinä toimenpiteinä ovat olleet Valon IT-strategian rakentaminen ja tietoturvaprosessien suunnittelu. Moninainen ICT-toimittajien hallinnointi, kokonaisarkkitehtuuri ja tietoliikennepalveluiden tuki. Sisäinen tietohallinto toimi useiden sisältöalueiden projekteissa tietohallinnon konsultoivassa roolissa. Keskeisimpänä vuoden tekemisenä on ollut sport.fi -intranetin rakentaminen Valon ja Olympiakomitean yhteiseksi työskentelyalustaksi. Tässä työssä on huomioitu myös sidosryhmäyhteistyön tarvitsemat ulkopuoliset projektityötilat. Henkilöstöhallinto Henkilöstöhallinnon rooli on ollut merkittävä isojen henkilöstöön kohdistuvien muutosten myötä. Henkilöstöhallinto vastasi kaikista Valon työsuhdeasioista, työterveydestä ja työympäristöön liittyvistä asioista. Osaamisen kehittäminen ja johdon tuki suorituksen johtamisessa ja johtamisen kehittämisessä ovat myös olleet henkilöstöhallinnon alla. Valon resurssimuutos ja operatiivisten toimintojen yhdistäminen Suomen Olympiakomitean kanssa Valon valtionavustukset olivat vuonna 2014 noin 900 000 euroa pienemmät kuin vuonna 2013. Lisäksi päätettiin yhdistää Valon ja Olympiakomitean operatiiviset toiminnot. Yhdessä tekeminen nähtiin järkevänä järjestön strategisten tavoitteiden saavuttamisen ja koko suomalaisen liikunnan ja urheilun kannalta. Helmikuussa henkilöstö kutsuttiin yhteistoimintaneuvotteluihin. Kuusi viikkoa kestävissä neuvotteluissa, joihin sisältyi palavereita myös Olympiakomitean kanssa, etsittiin tapoja toteuttaa Valon strategiaa aiempaa niukemmilla resursseilla sekä mietittiin tarkoituksenmukaista organisoitumista Olympiakomitean kanssa. Neuvotteluiden päätyttyä Valon hallitus teki 23.4.2014 päätöksen organisoitumisesta ja henkilöstömitoituksesta. Organisoitumisessa päädyttiin Lisää liikettä - ja Huippu-urheiluyksikön muodostamaan ytimeen, joiden tavoitteiden toteutumista vauhdittavat tukipalvelut: vaikuttaminen, viestintä ja kampanjat sekä palvelut. Resurssien pienentymisen vuoksi Valossa jouduttiin päättämään kuusi työsuhdetta. Taloushallinto Valon ja Olympiakomitean taloushallinnot yhdistettiin. Taloushallinnossa valmisteltiin talouden linjaukset, tilinpäätökset ja raportoinnit. Taloushallinto vastasi myös viranomaisyhteyksistä, erilaisista hakemuksiin liittyvistä talousyhteenvedoista, tiliselvityksistä ja budjetoinnin tuesta. Erityisesti käynnistettiin Valon, Olympiakomitean ja osakeyhtiön taloushallinnon ohjelmistojen yhdenmukaistaminen toiminnan tehostamiseksi. 7. Aluekeskusprosessi 1. Muutosprosessin vaiheet ja aikataulu valmistuivat 2. Kaikki keskeiset toimijat tulivat tietoiseksi muutosprosessista ja suuri osa on siitä kiinnostunut 3. Ensimmäinen versio ehdotukseksi yhteisistä valinnoista ja uusista toimintatavoista valmistui Valon muodostamisen yhteydessä päätettiin, että seuraavana on syytä tarkastella liikunta- ja urheilujärjestöjen muita rakenteita, erityisesti aluetasolla. Samaan aikaan urheiluakatemiat valittiin huippu-urheilun kehittämisen Tehdään yhteiset, valtakunnalliset aluetoiminnan valinnat Selkiytetään roolitukset ja työnjaot aluetasolla keskeiseksi osa-alueeksi. Kevään aikana Valon hallituksesta, lajiliitoista ja aluejärjestöistä muodostettu pieni työryhmä valmisteli alueellisen toiminnan kehittämiseen ryhtymistä. Työryhmä jätti tiiviin esityksensä Valon hallitukselle toukokuun alussa. Hallitus päätti toukokuussa käynnistää alueellisten osaamis- ja palvelukeskusten rakentamisprosessin ja valitsi laajaalaisen ohjausryhmän viemään asiaa eteenpäin. Poistetaan päällekkäisyydet, uudistetaan toimintatavat Ohjausryhmässä on edustus lajiliitoista, aluejärjestöistä, urheiluopistoista, urheiluakatemioista, kunnista ja opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Kesäkuussa ohjausryhmä valitsi kuusihenkisen projektiryhmän vastaamaan prosessin johtamisesta ja käytännöistä. Valo ja Olympiakomitea tekevät kehittämistyötä tiiviisti yhdessä. Syksyn aikana on laajasti eri tilaisuuksissa kerrottu alueellisten osaamis- ja palvelukeskusten rakentamisen prosessista ja työstetty yhteisiä valintoja. Joulukuussa ohjausryhmä hyväksyi version 1.0 ehdotukseksi yhteisistä toimenpiteistä/palveluista sekä uudesta toimintatavasta. Enemmän ja parempia palveluja liikkujalle ja urheilijalle 32 Valovuosi 2014 Valovuosi 2014 33
8. Yritysyhteistyö Yritysyhteistyö 2014: kohtalo tottelee tekemistä Yritysyhteistyön strategisena perustana on tehdä kannattavaa ja eettistä liiketoimintaa. Yritysyhteistyön kolme päätehtävää vuonna 2014 olivat: 1. Tuottaa resursseja Valon perustoimintaan 2. Kaupallistaa sisältöjä, asiantuntemusta, kampanjoita ja tapahtumia 3. Luoda yrityksistä elinvoimainen verkosto Valon ympärille Myynnin portfolio jaettiin vuonna 2014 kahteen selkeään kokonaisuuteen: yhteistyökumppanuuksiin ja palvelukumppanuuksiin. Palvelukumppanuuksien lähtökohtana ja tarkoituksena oli löytää koko suomalaista urheilua palvelevia kumppanuuksia. Tästä hyviä esimerkkejä ovat olleet yhteistyöt muun muassa Ramirentin, SporttiApteekin, ebookersin ja Lippuagentin kanssa. Tulokset saavutettiin aktiivisella ja tavoitteellisella myyntityöllä, laadukkaalla asiakkuuksien hoitamisella sekä jatkuvan parantamisen -teemalla. Valon yritysyhteistyökumppanit Veikkaus, OP, Pohjola, Coca-Cola Finland, Nissan Arita Airport, Zalando, Raisio/Elovena, Alko, Viking Line, Ramirent, Sporttiapteekki, Sonera, Telefinland, ebookers, Lippuagentti, P&G, Kerko Sport, Lappset, Martinex, Coinline ja Papron. Yhteistyöyritys Valo Kohderyhmä: lajiliitto, seura, koulu, päiväkoti, kuluttaja, liikkuja... Yritysyhteistyön kolme keskeisintä tulosta vuodelta 2014: 1. Myynti +47 % vs. 2013 2. Asiakastyytyväisyys erinomaisella tasolla: asiakastyytyväisyyskyselyn ka. 4,1/5 3. Asiakkaiden suosittelualttius erinomaisella tasolla: 83 % suosittelisi Valoa yhteistyökumppanina 34 Valovuosi 2014 Valovuosi 2014 35
Tasekirja 31.12.2014 TULOSLASKELMA 1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013 VARSINAINEN TOIMINTA Tuotot Osanottomaksut 419 068,20 148 004,50 Muut tuotot Myyntituotot 1 297 152,64 1 519 922,41 Muut tuotot 270 098,63 196 449,70 Muut tuotot 1 567 251,27 1 716 372,11 Tuotot 1 986 319,47 1 864 376,61 Kulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -2 673 456,50-3 368 996,12 Henkilösivukulut Eläkekulut -462 556,16-593 019,09 Muut henkilösivukulut -89 086,37-128 968,09 Henkilöstökulujen jako 85 076,00 341 496,78 Henkilösivukulut -466 566,53-380 490,40 Henkilöstökulut -3 140 023,03-3 749 486,52 Poistot -55 551,78-80 741,05 Muut kulut Vuokra- ja vastikekulut -377 923,49-512 752,24 Ulkopuoliset palvelut -3 216 356,61-2 395 675,33 Matka- ja majoituskulut -535 225,95-407 366,32 Materiaalikulut -310 525,17-337 330,01 Muut toimintakulut Henkilöstöetuudet -74 754,14-79 977,72 Muut kulut -1 141 986,16-1 407 970,42 Muut toimintakulut yhteensä -1 216 740,30-1 487 948,14 Muut kulut yhteensä -5 656 771,52-5 141 072,04 Kulut yhteensä -8 852 346,33-8 971 299,61 Kulujäämä -6 866 026,86-7 106 923,00 VARAINHANKINTA Tuotot Jäsenmaksutuotot 31 550,00 Arpajaistuotot 1 066 875,55 362 514,05 Sopimustuotot 623 744,90 682 956,84 Muut varainhankinnan tuotot 177 280,94 10 336,75 Tuotot yhteensä 1 899 451,39 1 055 807,64 Kulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -292 869,22-213 037,57 Muut kulut Ulkopuoliset palvelut -204 346,14-59 193,39 Arpajaiskulut -1 140 162,76-287 356,28 Muut kulut -27 433,48-22 049,37 Kulut -1 664 811,60-581 636,61 Varainhankinta yhteensä 234 639,79 474 171,03 Kulujäämä -6 631 387,07-6 632 751,97 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot Korkotuotot 2 960,92 702,21 Tuotot 2 960,92 702,21 Kulut Korkokulut -850,51-1 665,31 Kulut -850,51-1 665,31 Sijoitus- ja rahoitustoiminta yhteensä 2 110,41-963,10 Kulujäämä -6 629 276,66-6 633 715,07 YLEISAVUSTUKSET Valtion toiminta-avustus 3 360 000,00 3 757 000,00 Valtion erityisavustukset 2 960 545,34 2 993 159,00 Valtion erityisavustukset -109 938,89 siirto seuraavalle vuodelle 0,00-463 030,64 Muut yleisavustukset 127 300,00 Yleisavustukset yhteensä 6 337 906,45 6 287 128,36 Toiminnan kulujäämä -291 370,21-346 586,71 SATUNNAISET ERÄT Tuotot Suomen Kuntoliikuntaliitto ry:n, Nuori Suomi ry:n ja Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n omaisuussiirrot 0,00 1 747 553,66 Tuotot yhteensä 0,00 1 747 553,66 Tilikauden ylijäämä -291 370,21 1 400 966,95 TASe 31.12.2014 31.12.2013 V a s t a a v a a PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot 3 844,80 5 126,40 Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto 162 810,41 173 437,29 Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet 680 105,13 684 371,77 Muut saamiset 100 000,00 100 000,00 Pysyvät vastaavat yhteensä 946 760,34 962 935,46 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset, lyhytaikaiset Myyntisaamiset 344 080,18 724 225,26 Muut saamiset 10,00 290,79 Siirtosaamiset 245 197,39 1 130 837,00 Saamiset yhteensä 589 287,57 1 855 353,05 Rahat ja pankkisaamiset 682 487,05 1 393 778,24 Vaihtuvat vastaavat yhteensä 1 271 774,62 3 249 131,29 VASTAAVAA 2 218 534,96 4 212 066,75 V a s t a t t a v a a OMA PÄÄOMA Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 1 160 151,04-240 815,91 Tilikauden ali-/ylijäämä -291 370,21 1 400 966,95 Oma pääoma yhteensä 868 780,83 1 160 151,04 PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset 3 152,00 8 855,00 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen vieras pääoma Saadut ennakot 89 334,10 75 598,19 Ostovelat 595 750,24 1 196 551,87 Muut velat 75 357,88 238 743,11 Siirtovelat 586 159,91 1 532 167,54 Lyhytaikainen vieras pääoma 1 346 602,13 3 043 060,71 VASTATTAVAA 2 218 534,96 4 212 066,75 36 Valovuosi 2014 Valovuosi 2014 37
LIITETIEDOt TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOt Arvostus- ja jaksotusperiaatteet Eläkemenot Yhdistyksen henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisissa vakuutusyhtiöissä. Eläkekulut on kirjattu suoriteperusteisesti tilinpäätökseen. Kattamatonta eläkevastuuta ei ole. Pysyvät vastaavat ja poistot Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on arvostettu välittömään hankintamenoon vähennettynä sumupoistoilla. Poistosuunnitelma Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankintameno on poistettu seuraavan suunnitelman mukaan Aineettomat oikeudet tasapoisto 3 vuodessa Muut pitkävaikutteiset menot tasapoisto 3-7 vuodessa Koneet ja kalusto 25 % menojäännöspoisto Muut pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen välittömään hankintamenoon vähennettynä sumu poistoilla. Aktivoidut investoinnit on poistettu suunnitelman mukaan. TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 2014 2013 Kokonaistuotot ja -kulut Kokonaistuotot 10 226 638,23 10 955 568,48 Kokonaiskulut -10 518 008,44-9 554 601,53 Yli-/alijäämä -291 370,21 1 400 966,95 Satunnaiset erät Vertailukaudella 2013 Nuori Suomi ry:n, Suomen Kuntoliikuntaliitto ry:n ja Suomen Liikunta ja Urheilu SLU ry:n toiminnot ja henkilöstöt siirtyivät Valoon 1.1.2013. Nuori Suomi, Kunto ja SLU pitivät purkautumiskokoukset 12.11.2013 ja 27.11.2013. Kokousten päätöksien mukaisesti järjestöjen varat yhteismäärältään 1 747 553,66 euroa siirtyivät niiden sääntöjen määräämään tarkoitukseen Valolle. Varojen siirtyminen on kirjattu Valon tilinpäätökseen satunnaisina tuottoina. Poistot Aineettomat oikeudet 0,00 0,00 Muut pitkävaikutteiset menot -1 281,60-22 928,63 Koneet ja kalusto -54 270,18-57 812,42-55 551,78-80 741,05 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 2 673 456,50 3 368 996,12 Eläkekulut 462 556,16 593 019,09 Muut henkilösivukulut 89 086,37 128 968,09 3 225 099,03 4 090 983,30 - jaetut henkilöstökustannukset -85 076,00-341 496,78 3 140 023,03 3 749 486,52 Pysyvien vastaavien muutokset Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden muutokset Aineettomat Muut pitkä- Koneet ja kalusto Yhteensä oikeudet vaikutteiset menot Menojäännös 1.1. 0,00 5 126,40 173 437,29 178 563,69 Lisäykset 0,00 0,00 43 643,30 43 643,30 Vähennykset 0,00 0,00 0,00 0,00 OPM:n avustus 0,00 0,00 0,00 0,00 Menojäännös ennen poistoja 0,00 5 126,40 217 080,59 222 206,99 Poistot 0,00-1 281,60-54 270,18-55 551,78 Menojäännös 31.12. 0,00 3 844,80 162 810,41 166 655,21 Omistukset yrityksissä: Yhtiön nimi ja kotipaikka Osakkeet Omistusosuus Oma pääoma Tilikauden voitto / Kirjanpitokpl % 31.12.2014 tappio 2014 arvo SLU-Palvelut Oy, Helsinki * 300 100,0 58 121,41-3 038,04 61 159,45 SLUnet Oy, Helsinki * 5000 100,0 12 697,57-180,95 12 878,52 Suomen Kunto ja Virkistys Oy 1500 100,0 230 857,76-193 657,33 353 696,11 Sporttipaino Oy, Helsinki 350 35,0 122 751,99 6 816,99 40 577,25 Helsinki Halli Oy 3 10 091,28 Nuori Suomi Palvelut Oy 10 100,0 122 243,20-3 349,22 125 592,42 Suomen Urheiluopiston Kannatusyhtiö 6 40,37 Kiinteistö Oy Karjalaisten Heimotalo 2 336,37 Liikuntajärjestöjen arpayhtiö Oy 8 26,6 265 040,82-3,66 75 733,36 680 105,13 * Sulautunut 31.12.2014 Suomen Kunto ja Virkistys Oy:öön TILINPÄÄTÖKSEN 31.12.2014 LIITETIEDOt Vastuut ja vakuudet Leasingvastuut 31.12.2014 31.12.2013 Tukirahoitus Seuraavana tilikautena erääntyvät 0,00 36 563,28 Myöhemmin erääntyvät 0,00 0,00 0,00 36 563,28 Nordea Rahoitus, Yrityskortit Vastuun määrä 16 159,72 8 826,87 Myöhemmin erääntyvät 0,00 0,00 16 159,72 8 826,87 Vuokravastuut IVG Polar Oy Seuraavana tilikautena erääntyvät 1 278 391,44 1 270 240,68 Myöhemmin erääntyvät 2 556 782,88 3 810 722,04 3 835 174,32 5 080 962,72 Vakuudet ja vastuusitoumukset yhteensä 3 851 334,04 5 126 352,87 Muut vastuut Eläkesitoumuksista aiheutuva vastuu 31.12.2014 on 3.152,00 LIITETIEDOT HENKILÖSTÖSTÄ Henkilöstön lukumäärä 31.12.2014 37 50 38 Valovuosi 2014 Valovuosi 2014 39