Sote- integraatio pj. Janne Parikka siht. Jukka Lindberg
Aihe: Sote-integraatio ja asukas- ja asiakaslähtöisyys - Vammaispalveluissa asiakkaat ovat 100% myös terveydenhuollon asiakkaita, ei pidä luukuttaa asiakkaita turhaan (vrt. apuvälineet pitäisi saada yhdeltä luukulta riippumatta lainsäädännöstä). Se olisi hyvää asukas- ja käyttäjälähtöisyyttä - Voiko 1 luukku olla asiakkaalle haitaksi - Asiakasnäkökulmasta tärkeintä on se, että prosessi toimii kokonaisuudessaan ei se, kuka on toimija - Mitä asukas- ja käyttäjälähtöisyys on? Kun katsoo yhden asiakkaan kokonaisprosessia, niin asiakasprosessien sujuvuus on tärkeätä, eivätkä prosessit näytä sujuvilta käytännössä. Eri tahojen toiminta näyttäytyvät liian selkeästi erillisenä (vrt. esim. ikäihmisten palvelut) - Asiakkaan kokonaisuus ei hahmotu asiakasrekistereistä kokonaisuuden hallitseminen on liian hankalaa jo teknisistä syistä. - Millä löydetään oleelliset taitekohdat asiakkaan prosessissa - Onko asiakaskoordinaatio liian korkealla vai liian matalalla? - Vammaisten lasten ja nuorten projekti osoitti, että kokonaisvaltaista otetta tarvitaan jonkun pitäisi ottaa vastuu asiakkaan kokonaisuudesta (asiakasohjaus) - Pienemmällä toimijalla asiakaskunta paremmin hallinnassa. Massoja on vaikeampi hallita. Työskentelymalli pitää perustuu hallittaviin kokonaisuuksiin, jotta integraatio on mahdollista
Aihe: Sote-integraatio ja asukas- ja asiakaslähtöisyys - Tärkeätä, että integraatio ei huku professioiden valtataisteluun eli siihen kuka määrää. Soten tavoitteet ovat ihan muuta - Salassapito ei saa muodostua esteeksi asiakkaan palvelujen kokonaisuudelle - Moniammatillisuus toteutuu jo nyt aika hyvin vanhusten palveluissa - Asiakkaan oma vastuu voi laajentua digitaalisen Kanta- ja Kansa-palvelun kautta
Aihe: Sote-integraatio ja yhteistyöhakuisuus - Ks edelliset diat! - Miten integroidaan isompi alue yhdeksi kokonaisuudeksi - 3. sektori ja yksityiset palvelun tuottajat ovat erittäin yhteistyöhakuisia juuri nyt - Yksityiset haluavat nyt sote-tuottajina mukaan - Syntyy uusia yhteistyösuhteita - Palvelujen keskittyminen vs. yhdenvertainen palvelun saatavuus - saattaa muodostua ristiriitoja - Palvelujärjestelmää pitää voidaan muuttaa (purkaa, tiivistää) integraation myötä - Digitaalisuudella voidaan kaukanakin olevia palveluja lähentää
Sote-integraatio ja tietoon perustuminen Digitalisaation pitäisi mahdollistaa helpompi tiedon käytettävyys 1995 Nurmijärvelläkin tiedot olivat paremmin saatavissa kuin Hämeenlinnassa nyt! Kaikki eivät osaa käyttää tietojärjestelmiä ja tietoa (asiakkaat) Päätöksiä tehdään edelleen puutteellisella tiedolla ja tiedon hyödyntäminen on edelleen työn takana ei tule nappia painamalla Tiedon käyttö on parantunut, mutta sen kokoaminen on työlästä Tieto pirstaleista ja fragmentaarista Tiedon keruu pitäisi liittyä kokonaisstrategiaan (määrä, laatu, vaikuttavuus) ja tuloksellisuuden seurantaan Eri tietojen yhdistäminen Kanta ei ratkaise ongelmia (ei varmaan Kansakaan) Maakunnallinen Effica käyttöön isolla alueella parantaa tiedon käytön mahdollisuuksia (tarjoaa mahdollisuuden palvelukoordinaatioon, mutta käyttö on liian jäykkää) Osataanko tietoa hakea voidaanko siihen hukkua? Käytettävyys on liian hankalaa haittaa integraatiota käytännössä Tuoreempi tieto kuin Sotkanet olisi kiva
Sote-integraatio ja läpinäkyvyys Ikäihmisten asiakasohjauksessa on parantunut se, että asiakkaalle menevät kokonaisvaltaiset palvelusuunnitelmat, perustellut kielteiset ja myönteiset palvelupäätökset kaikille Vaikuttavuusmittareita tulisi kehittää toimien vaikuttavuus selkeämmin esille päätösten perustelut läpinäkyväksi - esim. siitä, mitä ovat lähipalvelut. Asiakkaat mukaan päättämään lähipalveluista. Sähköisten palveluprosessien läpinäkyvyys (koko ajan seurattavissa, miten käsittely etenee) Mitä läpinäkyvyys merkitsee suhteessa toisiin toimijoihin Läpinäkyvyys eri osallisille (asukkaat, päättäjät, työntekijät) Riittääkö hallinnon läpinäkyvyys nykyisellään
Sote-integraatio ja luottamus Luottamus perustuu avoimeen keskusteluun avoimuus, mitä ollaan tekemässä Tietoon pohjautuminen lisää luottamusta Luottamus on erittäin keskeinen tekijä sen huomaa silloin kun se puuttuu Luottamuspula näkyy vielä joissain toimijasuhteissa Luottamus ei ole yksittäinen arvo se syntyy yhteistoiminnassa (yhteistyöhakuisuus) Mistä epäluottamus kumpuaa? Riittävä luottamus pitää olla, jotta syntyy perusta yhteistoiminnalle
Mitä tehdään hyvin Yhteistyö parantunut Hämeenlinnassa, luottamus lisääntynyt Integraatiota on jo tehty etukenossa Järjestämisen integraatio toteutettu Kuntaliitos opettanut paljon Tilaaja-tuottaja malli on opettanut paljon (sopimusohjaus, yhteispeli) Palvelutarjottimet ovat kehittyneet Monituottajamalli on lisännyt palvelutarjoomaa Paljon kehittämistä (sähköiset palvelut, kanavamalli ) Hämeenlinnan sote on kilpailukykyinen (taloudellisesti) Tehty luovia ja rohkeita päätöksiä Riittävästi luottamusta ollut Johtamisosaaminen on ollut vahvaa Joustavuus ja hyvä yhteistoiminta Talous tasapainotettu ilman irtisanomisia
mitä pitää muuttaa Asukas- ja käyttäjälähtöisyyttä pitää parantaa Asukkaat ja asiakkaat pitää kytkeä suunnitteluun mukaan (sote-kehittäjäasukkaat) Tiedolla johtamista pitää kehittää tietoa ei hyödynnetä tarpeeksi Henkilöstö ollut kohtuuttoman kovilla pitäisikö henkilöstöä arvostaa enemmän Lähijohtaminen ei aina toimi Muutosta on ollut paljon