KAARINAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2012 JA TALOUSSUUNNITELMA 2012-2014

KAARINAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2012 JA TALOUSSUUNNITELMA 2012-2014 Kaupunginvaltuuston vahvistama 19.12.2011

SISÄLLYSLUETTELO 1. Kaupunginjohtajan katsaus... 3 2. Kaarinan kaupungin strategia... 4 3. Veroprosentit ja väestötiedot... 5 4. Tuloslaskelma, velat ja investoinnit... 6 5. Rahoitusstrategia... 7 6. Talousarvion sitovuussäännöt... 8 7. Valtuuston nähden sitovat määrärahaerät... 10 8. Konsernijohto... 11 9. Tarkastuslautakunta... 13 10. Elinkeinopolitiikka... 14 11. Palo- ja pelastustoimi... 18 12. Vuokratalotoiminta... 19 13. Hallintopalvelut... 20 14. Henkilöstölautakunta... 27 15. Sivistyslautakunta... 29 16. Perusturvalautakunta... 39 17. Erikoissairaanhoito... 62 18. Kansalaistoiminnan lautakunta... 63 19. Tekninen lautakunta... 66 20. Vesihuoltolaitos... 77 21. Kaavoitus- ja rakennuslautakunta... 79 22. Ympäristönsuojelulautakunta... 87 23. Investoinnit... 90 2

1. Kaupunginjohtajan katsaus Maailman talouden jo hyvin alkanut kasvu on hiipumassa. Kasvua rajoittaa yksityisen uksen varovaisuus ja julkisen sektorin elvytyksen poistuminen lähes kokonaan. Suomen kasvun painopiste on siirtymässä kotimaiseen kysyntään. Kasvu jäänee selkeästi vuodesta 2011, johtuen Suomelle tärkeiden vientimaiden hitaasta kasvusta. Inflaation odotetaan pysyvän kolmessa prosentissa. Työllisyys Suomessa todennäköisesti kasvaa mutta hitaasti. Turun seudulla telakkateollisuuden elpyminen vähentää työttömyyttä, mutta elektroniikkateollisuuden vaikutus saattaa olla päinvastainen. Kuntasektorilla taantuman jatkuminen näkyy toimeentuloon ja työttömyyteen liittyvien kulujen lisääntymisenä. Hallitusohjelma tuo kunnille erityisiä haasteita. Valtionosuuksien leikkaukset, yhteisöverojen jako-osuuden pienentäminen ja - kuten Kaarinan osalta - liitosten rahoittamiseen tarkoitettujen porkkanarahojen poistuminen vaikuttavat tulokseen. Vaikutus Kaarinan kaupungin tulokseen on vajaan yhden veroprosentin verran. Lisäksi Euroopan yleinen tilanne voi hankaloittaa kuntien rahoituksen saantia tulevaisuudessa. Turun seudun yhteistyöhankkeet etenevät. Seudullisen joukkoliikenneorganisaation muodostaminen sekä sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikkö tuovat seudulle yhteistä pohdittavaa. Päätöksentekoon vuoden 2012 aikana tulevat ainakin seudullinen rakennusvalvonta, ympäristösuojelu, infran tilaaja- ja tuottajaorganisaatiot ja vesihuollon seudullinen yhteistyö. Turun seudun rakennemalli 2035 ja valtion kanssa tehtävä MAL-aiesopimus ovat tärkeitä seudullisia kannanottoja seudun tulevaisuuden kehittämisen kannalta. Kaarinan kaupunki edistää strategisten päämääriensä mukaisesti hyvinvointia ennakoivasti, kustannus- ja laatutietoisuutta, ekologisesti viihtyisää ympäristöä ja luovuudesta tunnettua Kaarinaa. Nämä strategiset päämäärät on pyritty ottamaan mahdollisimman hyvin huomioon tätä talousarviota tehtäessä. Ikärakenteen muutoksesta johtuen vuoden 2012 talousarvio antaa lisäresursseja muita toimialoja enemmän hyvinvointipalveluihin ja siellä erityisesti kotihoitoon sekä terveyspalveluihin. Henkilöstöresursseihin liittyvät muutokset tähtäävät tuottavuuden lisääntymiseen. Talousarvion tavoitteena on säilyttää nykyinen palvelutaso, mutta varsinkin hyvinvointisektorilla esitetty talousarvio merkitsee palvelutarpeen kasvaessa merkittäviä tuottavuuteen liittyviä haasteita. Vuoden 2012 aikana tehtävillä investoinneilla pystytään vastaamaan niin korjausvelan lyhentämiseen kuin palvelutarpeen lisäykseen. Investoinnit uusien asuntoalueiden infraan liittyvät tehtyihin sopimuksiin ja mahdollistavat Kaarinan hallitun kasvun jatkossakin. Piispanlähteen koulun yhteyteen valmistuva päiväkoti antaa mahdollisuuden luopua pienistä yksiköistä ja ennakoi osittain alueen tulevaisuudenkin päivähoitotarvetta. Tämä talousarvio antaa Kaarinalle mahdollisuuden palvelujen edelleen kehittämiseen. Talousarvio sisältää toimialoittaisia suunnitelmia tuottavuuden parantamiseksi. Ikävä kyllä esitetyt toimenpiteet eivät yksin riitä takaamaan palvelutasoa, eivätkä vastaamaan tulevaisuuden palvelutarpeen kasvuun. Tasapainoinen kuntatalous edellyttää meiltä jokaiselta lisäksi vastuun ottamista niin omasta kuin muidenkin hyvinvoinnista. Harri Virta kaupunginjohtaja 3

2. Kaarinan kaupungin strategia KAARINAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2009-2016 Kaarinan kaupunginvaltuusto hyväksyi 24.5.2010 laajentuneen Kaarinan ensimmäisen kaupunkistrategian. Kaarinan strategiaa valmisteltiin kahdessa vaiheessa: vuoden 2009 elokuussa kaupunginvaltuusto hyväksyi ensimmäisen version strategiasta, jota toukokuussa 2010 tarkistettiin toimialojen ja eri yhteistyötahojen kommenttien perusteella. Kaarina-strategia on talousarvion ohella yksi tärkeimmistä välineistä tavoitteiden asettamiselle ja kaupungin pitkäjänteiselle kehittämiselle. Strategiassa on määritelty Kaarinan kaupungin toiminta-ajatus, visio, strategiset päämäärät sekä kriittiset menestystekijät vuoteen 2016 asti. Toiminta-ajatus kuvaa, miksi Kaarinan kaupunki on olemassa. Visio vastaa kysymykseen, minkälaisen haluamme Kaarinan kaupungin olevan vuonna 2016. Strategiset päämäärät taas toteutuessaan johtavat vision osoittamaan tavoitetilaan. Kriittiset menestystekijät puolestaan kertovat, missä asioissa meidän ainakin tulee onnistua, jotta saavutamme strategiset päämäärämme. Toiminta-ajatus Tarjoamme kaarinalaisten hyvinvointia edistävät, hyvät kunnalliset palvelut tasapuolisesti ja oikea-aikaisesti. Tuemme kaarinalaisten omatoimisuutta ja mahdollistamme arjen sujuvuuden sekä turvallisen huomisen asukkaille ja yrityksille. Huolehdimme myös vehreästä sekä merellisestä ympäristöstämme. Visio Kaarina on kilpailukykyisen Turun seudun vetovoimaisin kaupunki. Strategiset päämäärät ja kriittiset menestystekijät 1. Hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti - Kaupunkilaisten tietoisuuden ja oman vastuun lisääminen omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan - Palveluketjun toimivuus - Riskiryhmissä olevien löytäminen 2. Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen - Seudullisissa yhteistyöhankkeissa onnistuminen - Elinkaarikustannusten selvittäminen - Toimivat työskentelyketjut ja selkeät vastuusuhteet - Ajantasainen palvelustrategia - Toimiva johtaminen 3. Ekologisesti viihtyisä ympäristö - Alueiden rakentaminen tukee olemassa olevan taajaman kehittymistä - Energiatehokkuuden parantaminen - Joukkoliikenteen ja kevyenliikenteen ratkaisujen etusija yhdyskuntarakennetta kehitettäessä - Ranta-alueiden saavutettavuuden paraneminen 4. Luovuudesta tunnettu Kaarina - Elinkeino-ohjelman tavoitteisiin sitoutuminen ja niiden edistäminen - Osallistuva kaupunkilainen ja henkilöstö - Onnistumisten markkinointi ja aktiivinen esilletuonti - Muutosherkkyyden edistäminen 4

3. Veroprosentit ja väestötiedot Veroprosentit Talousarvio on laadittu siten, että veroprosentit noudattavat kuntaliitossopimuksessa mainittuja enimmäisrajoja kunnallisveron osalta. Kaarinan kaupungin vertailukelpoinen kunnallisvero on ollut vuonna 2008 keskimäärin 18,34 % (Kaarina ja Piikkiö). Vuoden 2009 alusta lukien kunnallisveroprosentti aleni 18,00 %:iin, kun Kaarina ja Piikkiö yhdistyvät Kaarinan kaupungiksi. Piikkiön kunnan alueella ei ole vahvistettu korotettua kiinteistöveroprosenttia vuoden 2008 osalta. Vuodesta 2010 lukien veroprosentti on ollut 18,50 %. Vuoden 2010 alusta lukien on verolakia muutettu siten, että kiinteistöverojen lakisääteisiä alarajoja on korotettu. Alaraja yleiselle kiinteistöveroprosentille on 0,60 ja vakituiselle asuinrakennukselle 0,32. Mikäli muulle kuin vakituiselle asuinrakennukselle (esim. loma-asunto) ei ole vahvistettu erikseen, niin tällöin näihin rakennuksiin sovelletaan yleistä kiinteistöveroprosenttia. Mikäli yleishyödylliselle yhteisölle ei ole erikseen vahvistettu kiinteistöveroprosenttia, niin tällöin rakennuksiin sovelletaan muita prosentteja. Vuoden 2011 alusta lukien yleishyödyllisten yhteisöjen veroprosentiksi vahvistettiin 0 %. Vuoden 2012 veroprosentit ovat samat kuin 2011. Kaarinan kaupungin veroprosentit 2009 2010 2011 TA2012 TS2013 TS2014 Kunnallisvero 18,00 18,50 18,50 18,50 18,50 18,50 Kiinteistöverot: - yleinen prosentti 0,55 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 - yleishyödylliset yhteisöt 0,00-0,00 0,00 0,00 0,00 - vakituinen asuinrakennus 0,25 0,35 0,35 0,35 0,35 0,35 - muut asuinrakennukset 0,70 - - - - - - rakentamaton rakennuspaikka 2,50 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00 Väestö Kaarinan kaupunki on menneinä vuosina kasvanut parhaimmillaan 2,0 % väestön osalta. Väestön kasvun ennakoidaan hiipuvan kaavoituksellisista syistä. Lama vähentää rakentamista, joten väestön merkittävää kasvua ei ole lähivuosina näköpiirissä. Ikäluokat 2005 2006 2007 2008 2009 2010 E2011 TA2012 TS2013 TS2014 0-6 2 722 2 762 2 729 2 783 2 821 2 871 2 921 2 971 3 021 3 071 7-14 3 237 3 261 3 291 3 300 3 305 3 226 3 147 3 068 2 989 2 910 15-54 15 168 15 320 15 487 15 614 15 657 15 611 15 565 15 519 15 473 15 427 55-64 4 006 4 090 4 269 4 306 4 457 4 425 4 393 4 361 4 329 4 297 65-74 2 232 2 352 2 395 2 540 2 612 2 785 2 958 3 131 3 304 3 477 75-84 1 314 1 371 1 429 1 430 1509 1 563 1617 1 671 1725 1 779 85+ 288 306 328 374 399 430 461 492 523 554 Yht 28 967 29 462 29 928 30 347 30 760 30 911 31 062 31 213 31 364 31 515 Kasvu 2,0 % 1,7 % 1,6 % 1,4 % 1,4 % 0,5 % 0,5 % 0,5 % 0,5 % 0,5 % 5

4. Tuloslaskelma, velat ja investoinnit Vertailuvuoden lukujen vertailukelpoisuutta haittaa se, että Kaarinan sosiaali- ja terveysalan oppilaitos on vuoden 2011 alusta lukien toiminut osana Peimarin koulutuskuntayhtymää. Tuhatta euroa TP 2010 MTA2011 HKE2012 KH2012 KH12/TA11 KA12/10 TS2013 TS2014 Myyntituotot 13 873 13 551 15 518 10 637-21,5 % -12,4 % 10 956 11 285 Maksutuotot 8 384 7 804 9 487 9 461 21,2 % 6,2 % 9 745 10 037 Tuet ja avustukset 4 334 4 124 2 378 2 378-42,3 % -25,9 % 2 449 2 523 Vuokratuotot 1 642 2 121 2 078 2 078-2,0 % 12,5 % 2 140 2 205 Muut tuotot 3 543 2 959 3 397 3 397 14,8 % -2,1 % 3 499 3 604 Toimintatulot yhteensä 31 776 30 559 32 858 27 951-8,5 % -6,2 % 28 790 29 653 Valmistus omaan käyttöön 2 487 3 600 3 550 3 250-9,7 % 14,3 % 3 348 3 448 Henkilöstö -69 085-70 002-72 194-71 814 2,6 % 2,0 % -73 968-76 187 Palvelujen ostot -65 966-70 860-76 469-74 465 5,1 % 6,2 % -76 699-79 000 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -12 052-12 547-14 954-11 294-10,0 % -3,2 % -11 633-11 982 Avustukset -8 541-9 182-9 197-9 179 0,0 % 3,7 % -9 454-9 738 Vuokrat -1 426-1 556-1 866-1 848 18,8 % 13,8 % -1 903-1 961 Muut -111-2 637-62 -89-96,6 % -10,5 % -92-94 Toiminta yhteensä -154 694-163 184-171 192-165 439 1,4 % 3,4 % -170 402-175 514 TOIMINTAKATE -122 918-132 625-138 334-137 488 3,7 % 5,8 % -141 613-145 861 Kunnallisvero 100 364 100 446 105 292 105 292 4,8 % 2,4 % 108 451 111 704 Yhteisövero 4 667 6 719 5 500 5 500-18,1 % 8,6 % 5 665 5 835 Kiinteistövero 5 232 5 322 5 482 5 482 3,0 % 2,4 % 5 646 5 816 Valtionosuudet 28 113 25 622 25 423 24 423-4,7 % -6,8 % 25 156 25 910 Verot ja valtionsosuudet 138 376 138 109 141 697 140 697 1,9 % 0,8 % 144 918 149 265 Korkotuotot 506 450 800 800 77,8 % 25,7 % 824 849 Muut rahoitustuotot 215 86 300 300 248,8 % 18,1 % 309 318 Korko -107-250 0 0-100,0 % -100,0 % 0 0 Muut rahoitus -35-30 0-36 20,2 % 1,5 % -37-38 VUOSIKATE 16 037 5 740 4 463 4 273-25,6 % -48,4 % 4 401 4 533 Poistot -6 940-6 970-7 000-7 000 0,4 % 0,4 % -7 210-7 426 TULOS 9 097-1 230-2 537-2 727 121,7 % -2 809-2 893 Investoinnit 8 329 19 195 15 457 15 562 14 017 11 490 Nettolainojen muutos Ennuste 10 994 11 289 9 616 6 957 Korollinen velka 63 609 62 997 73 991 74 286 83 902 90 859 Velka euroa per asukas 2 058 2 025 2 364 2 380 2 675 2 883 Velka euroa per asukas ilman ma. talletuksia 1 432 1 690 2 022 2 028 2 315 2 512 6

5. Rahoitusstrategia Lainanotto-strategia Kaarinan kaupungin lainat on pääsääntöisesti sidottu yhden kuukauden euriboriin. Kaupunki on suojannut lainat tilivuoden 2010 aikana kiinteisiin korkotasoihin, joten kokonaiskorkokustannukset on kuitenkin kiinnitetty kiinteisiin tasoihin. Kaupunginhallituksella on toimivalta päättää rahoitusten johdannaissopimuksista. Lainojen noston määrälle ei ole rajoitussääntöä, mutta lainojen nostojen määrää valvoo kaupunginhallitus otto-oikeudellaan. Taloussäännössä on määritelty lainojen nostovaltuudet. Kaupunginhallitus voi tarvittaessa lisäksi tehdä yleispäätöksiä luottolimiittien määrästä. Tilinpäätöksessä eritellyille rahoituslaskelman erille ei asetettaisi valtuustoon nähden sitovia eriä ollenkaan. Pitkäaikaiset lainat Pitkäaikaisilla lainoilla tarkoitetaan yli vuoden pituisia lainoja. Tässä talousarviossa annetaan kaupunginhallitukselle oikeus päättää ilman ylärajaa kaupungin pitkäaikaisista lainoista. Antolainasaamiset Antolainasaamisten lisäykseen ei merkitä talousarviovaroja. Jokaisesta antolainasta päättää valtuusto erikseen. Leasing-vuokraaminen Talousarvion laadintaohjeissa on kielletty leasing-vuokrasopimusten teko. Tämä rajoitus vahvistetaan myös talousarviokirjassa. Kaupunki rahoittaa tavaroiden ostot verorahoituksella tai tarvittaessa ottamalla suoraan velkaa rahoitusmarkkinoilta. Yleensä laina on ollut merkittävästi leasing-vuokraamista edullisempaa rahoituskustannusten osalta. Hankinnasta aiheutuvat hallinnolliset kustannukset ovat suorassa ostossa pienemmät kuin leasing-vuokraamisessa. Leasingille on ominaista, että vuokramaksut kattavat hyödykkeen hankintamenon ja vuokra-ajan koron sopimusaikana. Leasing-vuokraaminen on rinnastettavissa osamaksukauppaan, mistä aiheuttaa leasing-vastuita, eikä vuokraaja pääse vuokraamansa tavaran omistamisen, hoitamisen ja hävittämisen vaivasta. Tilojen vuokraamista tai tavaran lyhytaikaista vuokraamista (esim. konevuokraus viikoksi) ei lasketa leasing-vuokraamiseksi. On tarkoituksenmukaista, että velkavastuut näkyvät kaupungin velkamäärissä ja asukaskohtaisissa velkatunnusluvuissa. Velan kasvua tulee hallinnoida kaupungin ylin johto. Leasingvuokraamiselle on asetettu rajoitus tässä kirjassa mainituissa talousarvion sitovuussäännöissä. 7

6. Talousarvion sitovuussäännöt Kaupunginvaltuusto päättää talousarvion noudattamisesta annettavat ohjeet. Ohjeet vahvistetaan talousarviovuodelle 2012. Ohjeet toistuvat samoilla sanoilla myös kaupungin johtosäännöissä, mutta leasing-vuokraamisesta on lisätty rajoitussääntö tähän talousarviokirjaan. Talousarvio a) Käyttötalousosa Kaupunginvaltuusto hyväksyy nettobudjetin käyttötalousosassa kaupunginhallitukselle, lautakunnille sekä tässä kirjassa mainituille muille yksiköille. Yksikköä sitoo ne toiminnalliset tavoitteet, jotka on mainittu valtuustoon nähden sitoviksi. Määrärahan sitova luku on toimintakate (nettobudjetti). Kaupunginvaltuusto päättää liikelaitosten ja muiden taseyksiköiden perustamisesta. b) Investointiosa Investointiosassa valtuusto hyväksyy nettobudjetin niille kohteille, joiden kohdalla on mainittu tilivelvollinen toimielin ja viranhaltija. Sitovana tavoitteena on nettomääräraha sekä kohteen otsikkoteksti, jossa on kuvattu määrärahan käyttötarkoitus. Alle 10.000 euroa maksavat koneet, kalusto, muut tavarat ja aineettomat hyödykkeet kirjataan vuosikuluksi käyttötalousosassa, ellei kyseessä ole kiinteistön ensikertainen kalustaminen. Kaupunginvaltuusto hyväksyy yli yhden miljoonan euron investointikohteiden hankesuunnitelmat. Teknisen lautakunnan tulee kuulla asianomaista lautakuntaa ennen hankesuunnitelman esittämistä kaupunginhallitukselle edelleen esitettäväksi kaupunginvaltuustolle. Enintään yhden miljoonan euron hankesuunnitelmat hyväksyy tekninen lautakunta kuultuaan ensin asianomaista lautakuntaa. c) Rahoitusosa Kaupunginvaltuusto vahvistaa sitovat tavoitteet verotuloihin, valtionosuuksiin, korkotuottoihin, korkokuluihin, muihin rahoitustuottoihin ja rahoituskuluihin. Rahoituslaskelmassa valtuustoon nähden sitovat erät ovat pitkäaikaisten lainojen (yli vuoden päästä erääntyvät lainat) ja antolainasaamisten lisäys. Kaupunginvaltuusto hyväksyy toimintapääoman, varausten ja rahastojen mahdollisen muutoksen. Tilivelvolliset Kuntalain mukaan tilivelvollisia ovat toimielinten jäsenet ja asianomaisen toimielimen tehtäväalueen johtavat viranhaltijat. Valtuutetut eivät ole tilivelvollisia kaupunginvaltuuston jäsenyydestä. Tilivelvollisen tulee olla virkasuhteessa kaupunkiin. Tilivelvollisuus rajaa ne henkilöt, joiden kohdalta on erikseen tehtävä tilinpäätöksen yhteydessä päätös siitä, voidaanko heille myöntää vastuuvapaus vai kohdistetaanko heihin jokin muistutus. Vahvistaessaan talousarvion kaupunginvaltuusto hyväksyy tilivelvolliset. Tilivelvollisia ovat kaupunginhallituksen ja lautakuntien jäsenten lisäksi kaupunginjohtaja, toimialajohtajat sekä ne johtavassa asemassa olevat virkamiehet, jotka on määrätty kaupungin toimielimen esittelijäksi. Käyttösuunnitelmien laatiminen sekä ostolaskujen hyväksyjät Talousarvion vahvistamisen jälkeen tilivelvollisten toimielinten tulee vahvistaa käyttösuunnitelma. Suunnitelmassa tulee vahvistaa määrärahojen jako toimielimen alaisille vastuualueille sekä vastuualueiden alaiset kustannuspaikkojen vastuuhenkilöt. Kustannuspaikkojen väliset määrärahajaot vahvistaa toimialajohtaja. 8

Vastuuhenkilö vastaa nettotavoitteen saavuttamisesta ja hyväksyy vastuualueensa ostolaskut. Kaupunginhallitus voi päättää kaikille kaupungin kustannuspaikoille lisäksi muita ostolaskujen hyväksyjiä. Kaupunginhallitus vahvistaa kaupunginjohtajan ja toimialajohtajien hankintarajat konsernijohdon ja toimialojen johtosäännön mukaisesti. Talousarvion toiminnallisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin tehtävistä muutoksista päättää kaupunginvaltuusto. Muusta talouden hoidosta antaa ohjeita tarvittaessa kaupunginhallitus. Viranhaltija voi delegoida toimivaltaansa alaiselleen viranhaltijalle. Muu talousarvion sitovuussääntö Leasing vuokraamisen kielto Hyödykettä ei saa hankkia leasing-vuokraamalla. Aiemmin tehdyt leasingvuokrasopimukset tulee päättää silloin, kun vuokrattu hyödyke on sopimusehtojen mukaisesti lunastettavissa omaksi. Leasing-vuokrasopimukseksi katsotaan sellainen vuokrasopimus, jonka aiheuttamat vuokrakustannukset kattavat sekä hyödykkeen hankintamenon että vuokra-ajan koron. 9

7. Valtuuston nähden sitovat määrärahaerät Luvut sisältävät sekä ulkoiset että sisäiset luvut. Sitovuustaso noudattaa pääosin lautakuntarakennetta, mutta erikoissairaanhoito ja aluepelastuslaitos ovat erikseen sitovia eriä. Kaarinan kaupungin talousarvio on sitova alla olevien erien osalta siten, että valtuustoon nähden sitova määrärahaerä on nettoluku eli kate. KA12/10 sarake kertoo talousarviomäärärahojen vuotuisen keskikasvun 2012 ja 2010 vuosien välillä. Lukujen vertailukelpoisuutta haittaa sivistyslautakunnan kohdalla se, että Kaarinan sosiaali- ja terveydenhoitolaitos on 2011 alusta lukien ollut kuntayhtymässä. Tuhatta euroa TP10 MTA11 HKE2012 KH2012 KH12/11 KA12/10 TS2013 TS2014 Konserni- Tuotot 2 436 2 305 282 282-87,8 % -66,0 % 290 299 johto Kulut -1 740-2 043-2 053-2 053 0,5 % 8,6 % -2 115-2 178 Kate 696 262-1 771-1 771-776,0 % -1 824-1 879 Aluepelastus- Tuotot 0 0 0 0 0 0 laitos Kulut -1 978-2 051-2 125-2 125 3,6 % 3,6 % -2 189-2 254 Kate -1 978-2 051-2 125-2 125 3,6 % 3,6 % -2 189-2 254 Hallinto- Tuotot 6 958 6 752 7 570 7 570 12,1 % 4,3 % 7 797 8 031 palvelut Kulut -8 444-9 019-9 804-9 609 6,5 % 6,7 % -9 897-10 194 Kate -1 486-2 267-2 234-2 039-10,1 % 17,1 % -2 100-2 163 Henkilöstö- Tuotot 851 835 489 489-41,4 % -24,2 % 504 519 lautakunta Kulut -1 454-1 646-1 323-1 310-20,4 % -5,1 % -1 349-1 390 Kate -603-811 -834-821 1,2 % 16,7 % -846-871 Tarkastus- Tuotot 0 0 0 0 0 0 lautakunta Kulut -62-109 -113-113 3,7 % 35,0 % -116-120 Kate -62-109 -113-113 3,7 % 35,0 % -116-120 Sivistys- Tuotot 4 487 4 243 5 341 5 341 25,9 % 9,1 % 5 501 5 666 lautakunta Kulut -58 210-57 155-59 955-59 842 4,7 % 1,4 % -61 637-63 486 Kate -53 723-52 912-54 614-54 501 3,0 % 0,7 % -56 136-57 820 Perusturva- Tuotot 8 376 8 674 9 594 9 551 10,1 % 6,8 % 9 838 10 133 lautakunta Kulut -49 138-51 077-54 409-54 256 6,2 % 5,1 % -55 884-57 560 Kate -40 762-42 403-44 815-44 705 5,4 % 4,7 % -46 046-47 428 Erikois- Tuotot 0 0 0 0 0 0 sairaanhoito Kulut -28 790-33 369-33 691-32 691-2,0 % 6,6 % -33 672-34 682 Kate -28 790-33 369-33 691-32 691-2,0 % 6,6 % -33 672-34 682 Kansalais- Tuotot 1 279 1 162 1 188 1 188 2,2 % -3,6 % 1 224 1 260 toiminnan Kulut -5 864-6 103-6 463-6 397 4,8 % 4,4 % -6 589-6 787 lautakunta Kate -4 585-4 941-5 275-5 209 5,4 % 6,6 % -5 365-5 526 Tekninen Tuotot 29 562 28 896 32 515 26 116-9,6 % -6,0 % 26 899 27 706 lautakunta Kulut -22 841-24 047-26 434-20 677-14,0 % -4,9 % -21 297-21 936 Kate 6 721 4 849 6 081 5 439 12,2 % -10,0 % 5 602 5 770 Rakennus- ja Tuotot 3 731 3 313 3 366 3 366 1,6 % -5,0 % 3 467 3 571 kaavoitus- Kulut -1 730-1 765-1 836-1 865 5,7 % 3,8 % -1 921-1 979 lautakunta Kate 2 001 1 548 1 530 1 501-3,0 % -13,4 % 1 546 1 592 Ympäristön- Tuotot 52 30 31 31 3,3 % -22,8 % 32 33 suojelu- Kulut -396-453 -504-484 6,8 % 10,6 % -499-513 lautakuna Kate -344-423 -473-453 7,1 % 14,8 % -467-481 10

8. Konsernijohto 100 Konsernijohto Kaupunginjohtaja Harri Virta Toiminta-ajatus Konsernijohtoon lukeutuvat kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, tarkastuslautakunta, kaupunginjohtaja, palo- ja pelastustoimi. Kaupunginvaltuusto päättää voimavarojen käytöstä, strategiasta ja kaupungin toimintaan keskeisemmin vaikuttavista asioista. Kaupunginhallitus yhdessä kaupunginjohtajan kanssa johtaa kaupungin käytännön toimintaa ja valmistelee kaupunginvaltuustolle menevät asiat. Taloussuunnitelmavuosien tulojen pienennys johtuu siitä, että kuntaliitoksen tuoma porkkanaraha loppuu vuodesta 2012 alkaen. Valtuuston sitovat tavoitteet Strateginen tavoite/ kriittinen menestystekijä Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen/ toimiva johtaminen Luovuudesta tunnettu Kaarina/ muutosherkkyyden edistäminen Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen/ toimiva johtaminen Ekologisesti viihtyisä ympäristö/ ranta-alueiden saavutettavuuden parantaminen Hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti/ palveluketjujen toimivuus Tavoite Päätöksentekoa tukevan johdon raportointijärjestelmän kehittäminen Innovaatiojärjestelmän (Kahli) laajentaminen koko kaupunkiin Kaupungin johtamisjärjestelmän arviointi Littoistenjärven tilan parantaminen Eurooppalaisen tasa-arvon peruskirjan tavoitteiden toteuttaminen Mittarin tavoitearvo Luottamushenkilöiden ja esimiesten raportointijärjestelmälle asettamat odotukset on kartoitettu ja analysoitu järjestelmän toteuttamismahdollisuudet. Järjestelmä on käytössä kaikilla toimialoilla. Kaupunginvaltuuston ja hallituksen sekä johtoryhmän itsearviointi on tehty ja tulokset analysoitu. Littoistenjärven kunnostustoimenpiteistä, -aikataulusta ja rahoituksesta on saavutettu yksimielisyys eri osapuolten kesken. Toimialat ovat arvioineet, miten eurooppalaisen tasaarvon peruskirjan tavoitteet ovat toteutuneet omalla toimialalla. Talous TP10 MTA11 HKE2012 KH2012 KH12/11 KA12/10 TS2013 TS2014 Tuotot 2 436 2 305 282 282-87,8 % -66,0 % 290 299 Kulut -1 740-2 043-2 053-2 053 0,5 % 8,6 % -2 115-2 178 Kate 696 262-1 771-1 771-776,0 % -1 824-1 879 11

100 Kaupunginvaltuusto Kaupunginjohtaja Harri Virta. Toimintaa kuvaavat tunnusluvut Kaupunginvaltuusto TP 2010 TA2011 TA2012 TS2013 TS2014 Kokoukset, lukumäärä 10 12 12 12 12 Käsitellyt asiat, 166 120 120 120 120 Tehdyt valtuustoaloitteet, lukumäärä 20 40 42 42 42 112 Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Harri Virta 112 Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Harri Virta 113 Kaupunginjohtaja Kaupunginjohtaja Harri Virta. Kaupunginhallituksen pj. 114 Elinkeinopolitiikka Kaupunginjohtaja Harri Virta Toimintaa kuvaavat tunnusluvut Kaupunginhallitus TP 2010 TA 2011 TA2012 TS2013 TS2014 Kokoukset, lukumäärä 26 28 29 29 29 Käsitellyt asiat, 431 390 390 390 390 Kaupungin oma toiminta Konsernijohto luo edellytyksiä tuottavuuden edistämiseen kehittämällä toimintamalleja ja toimintaprosesseja sekä kustannustehokkuutta. Kaupunginhallituksen perustamat toimikunnat ja neuvostot Agenda 21 toimikunta Ansiomerkkitoimikunta Ryhmäpuheenjohtajien toimikunta Saaristotoimikunta Seurantatoimikunta Työllistämistoimikunta Veteraanitoimikunta Lapsi- ja nuorisoneuvosto Vammaisneuvosto Vanhusneuvosto Kansainvälisyys- ja ystävyyskuntatoiminta Kaupungin ystävyyskunnat ovat, Szentes/Unkari, Sovetski/Venäjä, Jögeva/Viro, Enköping/Ruotsi ja Nedre Eiker/Norja ja Portugali/Ansião 12

9. Tarkastuslautakunta 110 Tarkastuslautakunta Kaupunginvaltuuston pj. Tarkastuslautakunnan pj. Toiminta-ajatus Tarkastuslautakunta arvioi kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden toteutumista ja valvoo tilintarkastusta. Tarkastuslautakunta antaa vuosittain kaupunginvaltuustolle arviointikertomuksen, jossa arvioidaan päättynyt tilikausi. Tämä lisäksi tarkastuslautakunta antaa väliraportteja. Valtuuston sitovat tavoitteet Strateginen tavoite/ kriittinen menestystekijä Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen/ toimiva johtaminen Tavoite Kolmannesvuosiraporttien arviointi valtuustolle Mittarin tavoitearvo Raportit on arvioitu valtuustolle Toimintasuunnitelma Tarkastuslautakunnan tehtäviin kuuluu perehtyä toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden sisältöön, asettamisprosessiin, raportointijärjestelmiin ja toteuttamiseen sekä johtamiseen kaupungin organisaatioissa ja raportoida valtuustolle ja kuntalaisille havainnoistaan ja toiminnan vaikuttavuudesta. Toiminnan tehokkuuden ja vaikuttavuuden arviointi ovat keskeisiä asioita sekä toimintamallin osalta että erityisesti matalasuhdanteen aikana. Lisäksi lautakunnan tehtävänä on huolehtia kuntakonsernin hallinnon ja talouden yhteensovittamisesta. Tarkastuslautakunta tekee esityksen valtuustolle tilinpäätöksen käsittelystä, vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille ja tilintarkastajan valinnasta. Lautakunta kokoontuu noin 10 kertaa ja ulkoinen tilintarkastaja tekee noin 40-60 työpäivää tarkastustyötä organisaatiossa. Tarkastuslautakunta voi teettää niin tarvittaessa myös erillistarkastuksia ulkopuolisella kuntatarkastajalla. Tarkastuslautakunnan valtuustokauden kestävässä tarkastussuunnitelmassa hallintotoiminnoilla on vuoro olla painopistealueena vuonna 2012. Talous TP10 MTA11 HKE2012 KH2012 KH12/11 KA12/10 TS2013 TS2014 Tuotot 0 0 0 0 Kulut -62-109 -113-113 3,7 % 35,0 % -116-120 Kate -62-109 -113-113 3,7 % 35,0 % -116-120 13

10. Elinkeinopolitiikka Elinkeinopolitiikka ja Kaarinan Kehitys Oy Kaupunginjohtaja Harri Virta Toimintasuunnitelma 2012 JOHDANTO Kaarinan elinkeino-ohjelmassa määritellään, että kaupungin tavoitteena on olla kilpailukykyisen Turun seudun vetovoimaisin kaupunki yrittäjien ja yritysten sekä niiden henkilöstön näkökulmasta. Kaupungin elinkeinopolitiikan tavoitteena on parantaa yrittämisen edellytyksiä Kaarinassa siten, että jo olemassa olevat yritykset menestyvät ja siten, että uusia yrityksiä syntyy. Toiminta-ajatuksen ja vision toteuttaminen Kaarinassa edellyttää elinkeinoelämän tarpeiden ymmärtämistä ja tarpeisiin vastaamista, tiiviin ja säännöllisen yhteistyön jatkamista yrittäjien sekä muiden seudullisten yhteistyötahojen kanssa. Kaupungin elinkeinopolitiikkaa toteutetaan: 1) kaupungin omina toimenpiteinä, joita pääasiassa toteuttaa Kaarinan Kehitys Oy 2) alueellisena yhteistyönä Turun Seudun Kehittämiskeskuksen kanssa Elinkeinopolitiikassa noudatettavat toimintaperiaatteet - Kaarinassa on ajantasainen elinkeino-ohjelma, joka laaditaan yhteistyössä yrittäjien ja kaupungin edustajien kanssa. - Kaarinan Kehitys Oy:n hallitus toimii kaupungin elinkeinopoliittisen strategiatyön valmistelijana ja toteuttajana yhteistyössä kaupungin suuryritysten kanssa. - Kaarinan Kehitys toimii läheisyysperiaatteella eli turvaa paikallisten yrittäjien elinkeino- ja yrityspalvelujen saatavuuden. - Seudullisen kehittämisyhteistyön kautta hoidetaan kansainväliset, seudulliset ja kuntien väliset kehittämishankkeet, kansainvälinen markkinointi sekä työperäiseen maahanmuuttoon ja osaavan työvoiman saatavuuteen liittyvät asiat maakuntaohjelman mukaisesti. ELINKEINOPOLITIIKAN PAINOPISTEET Kaarinan elinkeinopolitiikan painopistealueiksi on valittu seuraavat: - Kaupungin vetovoimaisuuden parantaminen - Yritystoimintaa tukeva tonttipolitiikka - Kaupungissa jo toimivien yritysten luovuuden edistäminen niiden toiminta- ja kasvuedellytyksistä huolehtimalla - Yritysvaikutusten arviointiprosessin luominen 14

KAARINAN KEHITYS OY Kaarinan Kehitys Oy on vuonna 1992 perustettu ja vuonna 2004 varsinaisen toimintansa aloittanut Kaarinan kaupungin, Kaarinan Yrittäjät ry:n ja Piikkiön Yrittäjät ry:n omistama yhtiö. Yhtiö on Kaarinan kaupungin konserniyhtiö. Kaarinan Kehitys Oy on yksi Kaarinan kaupungin elinkeinopolitiikan työkaluista. Yhtiö osallistuu aktiivisesti Kaarinan kaupungin elinkeinopolitiikan suunnitteluun ja toteutukseen. Kaupungin elinkeino-ohjelmassa vuosille 2010 2016 on määritelty elinkeinopolitiikan tavoitteet, joiden toteuttamiseen Kehitys Oy:n toiminta tähtää. Työttömyysasteen odotetaan olevan valtakunnallisen keskitason alapuolella ja tähän pyritään aktiivisella seutuyhteistyöllä mm. ELY-keskuksen ja ympäristökuntien kanssa. Yritys-Kaarinakonseptia eli ELY-keskuksen, Kaarinan TE-toimiston, Potkurin ja Kaarinan Kehitys Oy:n yhteistoimintapisteen suunnittelua jatketaan selvittämällä Kaarinan virastotalon alakerran (ns. entisen Seppälän tilan) yhteiskäyttömahdollisuutta. Turun seudun ja Kaarinan yrittäjistä jää eläkkeelle suuri osa lähivuosina ja heillä on tarve löytää yritystoiminnalleen jatkaja. Toisaalta on paljon yrittäjiksi haluavia nuoria. Vuoden 2012 aikana mietitään keinoja yhdistää nämä tahot toisiinsa. Kaarinan Kehityksen tavoitteena on löytää vuosittain 2-3 kasvuyritystä tai toimialaa, joiden kasvua ja menestymistä lähdetään tukemaan. Matkailun on todettu olevan yksi tällä erää tuettavista toimialoista. Toinen on ympäristöteknologia, jonka ympärille Kaarinan Kehitys on suunnittelemassa avausta joko paikallisesti tai seudullisesti. Vuoden 2012 aikana tehdään selvitys siitä, paljonko Kaarinassa on kasvuyrityksiä ja millä toimialalla ne ovat. Varsinais-Suomen Yrittäjien hankinta-asiamiehen palveluja tuodaan esille yritystilaisuuksissa. Kaarinan Kehitys Oy hallinnoi kaksivuotista Kaarinan matkailuelinkeinon kehittämishanketta, joka käynnistyi 1.11.2010. Hankkeen tavoitteena on lisätä paitsi kaarinalaisten matkailuyrittäjien keskinäistä verkottumista myös seudullista yhteistyötä mm. Turun seudullisen matkailuorganisaation Turku Touringin sekä saariston alueen matkailuorganisaation kanssa. Hankkeen vetäjäksi palkattu osa-aikainen projektipäällikkö työskentelee kolmena päivänä viikossa. Kehitys Oy:n osalta hanke vaatii yhtiön henkilökunnan työpanosta, mutta ei suoria taloudellisia satsauksia. Hankerahoituksen myöntänyt ELY-keskus maksaa hankkeen kustannuksista 85 % ja hankkeeseen mukaan lähteneet yritykset ja yhteisöt 15 %. ELY maksaa hanketuet vasta jälkikäteen maksuhakemusten ja kuittitositteiden perusteella ja käsittelyajat ovat puolesta vuodesta noin vuoteen. Kaarinan Kehitys ei ole hakenut mitään erillistä väliaikaisrahoitusta hankkeelle, mistä syystä yhtiö tulee hakemaan kaupungin ja yhtiön välillä solmitun ostopalvelusopimuksen maksueristä suorituksia etukäteen. Rauhalinnan alue siirtyi kaupungin omistukseen vuoden 2011 syksyllä. Siellä olevia kokoustiloja ja kartanon historiallista Armfeltin suvun huonetta on tarkoitus hyödyntää matkailumielessä vuoden 2012 aikana. Vuodelle 2012 palkataan osa-aikainen projektihenkilö kehittämään ja toteuttamaan matkailutoimintoja Rauhalinnan kartanossa. Matkailun saralla yhtiö selvittää vuoden 2011 lopussa/2012 alussa mitä mahdollisuuksia Kaarinalla olisi saada taiteilija Touko Laaksosen alias Tom of Finlandin pysyväisnäyttely paikkakunnalle. Aloite asian selvittämiseksi on tullut Kaarinan Yrittäjäyhdistykseltä. Aloitteessa nähdään paitsi matkailullista ja elinkeinopoliittista arvoa, myös kulttuuriarvoa. Kaarinan Kehitys Oy tekee selvitystyötä yhdessä kaupungin kulttuurisihteerin kanssa. Seudun kuntien välisten verkostojen laajuus ja yhteistyön myönteinen kehittyminen ovat Kaarinan Kehityksen tavoitteita ja näihin tähdätään tulevan vuoden aikana mm. osallistumalla Parasviestintäryhmän toimintaan sekä Kuntaliiton järjestämään Piiri-yhteistyöverkostoon. 15

Vuoden 2011 aikana Kaarinan Kehitys Oy suunnitteli ja toteutti kaupungin yritysvaikutusten arviointiin lomakemallin, joka otettiin kesäkuussa käyttöön koeluonteisesti kaupungin kaavoitusosastolla sekä hankintaosastolla. Vuoden 2012 aikana mallia hiotaan tarvittaessa ja myötävaikutetaan sen käyttöönottoon niissä kaupungin toiminnoissa, joihin se soveltuu. Yritysvaikutusten arviointiprosessin päämääränä on minimoida kielteisiä yritysvaikutuksia ja maksimoida myönteisten vaikutusten hyödyt. Arviointiprosessin avulla voidaan vaikuttaa siihen, että yritykset ovat tyytyväisiä kaupungin toimintaan ja lähialueen palvelut ovat korkealla tasolla. Kaarinan Kehitys Oy on yrityksiin yhteydessä yrityskäyntien, aamukahvitilaisuuksien, keskustelu- ja palautetilaisuuksien sekä monimuotoisen viestinnän ja markkinoinnin avulla. Yhtiön toimitusjohtaja vierailee yhdessä kaupunginjohtajan kanssa paikallisissa yrityksissä. Yrittäjien aamukahvitilaisuuksien järjestämistä tullaan jatkamaan vuoden 2012 aikana kaupungin keskustan, Piispanristin, Krossin, Ravattulan sekä Piikkiön alueella. Syksyllä 2011 toteutettujen toimialoittaisten aamukahvien järjestäminen saanee myös jatkoa. Lisäksi yritys organisoi yhdessä yritysten kanssa erilaisia tapahtumia, mm. yrittäjäyhdistysten jäsentapahtumia, Krossin alueen markkinointitapahtumaa sekä joulunavaustapahtumaa Kaarinan torilla. Kaarina liittyi Kaarinan Kehitys Oy:n kautta jäseneksi OECD:n alaiseen CELE-järjestöön (Center for Effective Learning Environments) vuoden 2011 alussa. Helmikuussa 2012 Kaarinassa järjestetään kansainvälinen CELE kongressi, johon odotetaan osallistuvan noin 200 alan asiantuntijaa ympäri maailman. Kaarinan Kehitys Oy on ollut kongressijärjestelyissä mukana hakien tapahtumaan sopivia oppimisympäristöjen kehittämisen parissa toimivia yrityksiä ja yhteistyökumppaneita tapahtuman workshop-osuuteen. Kaarinan Kehitys Oy:n tavoitteena on aloittaa vuoden 2012 keväällä Kaarinan yritysalueiden opastekylttitelineiden uusiminen alue alueelta. Kylttien suunnittelu on jo alkanut vuoden 2011 loppupuolella ja projekti käynnistyy todennäköisesti Krossin alueella. Myös Piispanristin alueella olevan karttaopastetaulun tiedot päivitetään ja taulu uusitaan vuoden 2012 alkupuolella. Kaarinan Kehitys Oy:n toimitusjohtaja on mukana sekä Kaarinan että Piikkiön Yrittäjäyhdistyksen hallituksen kokouksissa asiantuntijajäsenenä. Yhtiön tavoitteena on tuottaa toimeksiantajilleen eli muun muassa yrittäjäyhdistyksille ja Kaarinan kaupungille asiakaspalautetta ja kehittämisehdotuksia. Saadun palautteen avulla pyritään kehittämään nykyisiä tuotteita ja palveluja sekä kasvattamaan asiakastyytyväisyyttä ja sitoutuneisuutta. Kaarinan Kehitys Oy toimii kaupunkiin sijoittuvien yritysten neuvottelukumppanina yhdessä kaupungin viranhaltijoiden kanssa sekä etsii aktiivisesti Kaarinaan sopivia yrityksiä. Samalla yhtiö auttaa kaarinalaisia yrityksiä verkostoitumaan. Yhtiö osallistuu tarpeen mukaan erilaisiin messu- ja markkinointitilaisuuksiin yhdessä sidosryhmiensä kanssa. Tällä hetkellä työn alla ovat osallistuminen mm. Matka 2012 messuille tammikuussa 2012 Helsingissä sekä Turun Rakentaminen & Sisustaminen messuille helmikuussa 2012. Kaarinan Kehitys ylläpitää ja päivittää edelleen Kaarinan kaupungin nettisivuilla olevia yrittämiseen liittyviä www-sivuja sekä yrityshakemistoa, johon paikalliset yrityksen voivat veloituksetta lisätä tietonsa. Myös tontti- ja toimipaikkarekisterin ylläpitoa jatketaan. Vuoden 2012 aikana tehdään hankesuunnitelma Tuorlan tiedekeskuksen toteuttamiseksi. Tiedekeskuksen toteutuminen edellyttää, että Turun yliopisto lähtee mukaan hankkeeseen ja että Kaarinan kaupunginvaltuusto takaa hankkeen rahoituksen. TALOUSARVIO Kaarinan Kehitys Oy:n vuoden 2012 budjetti on laadittu muutoin kaupungin yleisen raamin mukaisesti (+ 3 % vuoden 2011 talousarvioon), mutta yhtiön ja kaupungin ostopalvelusopimuksen loppusummaan (130.000 euroa) ehdotetaan lisättävän seuraavat erät: 16

- Toimintasuunnitelmassa mainitun CELE-organisaation vuosijäsenmaksu 7.500 euroa, joka ei varsinaisesti ole Kaarinan Kehitys Oy:n toimialaan kuuluva kustannus. - Tuorlan tiedekeskuksen hankesuunnitteluun ehdotetaan varattavan 20.000 euroa. - Rauhalinnan alueen matkailullisen hyödyntämisen suunnitteluun ja toiminnan toteuttamiseen ehdotetaan palkattavaksi osa-aikainen henkilö, joka tekee töitä 2 päivää viikossa. Hänen palkkakustannuksiinsa ja Rauhalinnan kartanon vuokrakustannuksiin varataan 35.000 euroa. Näin ollen Kaarinan Kehitys Oy:n ja Kaarinan kaupungin välisen ostopalvelusopimuksen yhteissummaksi tulisi 192.500 euroa. Kaarinan Kehitys Oy:ssä työskentelee kaksi kokopäivätoimista henkilöä, yritysasiamies/toimitusjohtaja ja toimistosihteeri. Yhtiö hallinnoi matkailualan kehittämishanketta, joka työllistää yhden osa-aikaisen projektipäällikön (työaika 60 %). Hanke päättyy 31.10.2012. Sen talousarvio vuodelle 2012 on 56.308 euroa. Hankkeen rahoituksesta 85 % tulee ELY-keskuksen kautta saatavana Leader-hanketukena ja 15 % hankkeessa mukana olevien yritysten ja yhteisöjen maksamana omarahoitusosuutena. 17

11. Palo- ja pelastustoimi 119 Palolaitos Kaupunginjohtaja Harri Virta 119 Palo- ja pelastustoimi Talousjohtaja Janne Lavén Palo- ja pelastustoimi on siirtynyt vuoden 2004 alusta alueelliseksi pelastuslaitokseksi Varsinais- Suomen aluepelastuslaitokseksi, joka toimii Turun kaupungin organisaatiossa. Toiminta kuuluun konsernijohdon toimintaan ja sisältää myös kaupungin omalla vastuulla olevan väestönsuojelun. Yksikön varat ovat erillään konsernijohdon varoista ja ovat valtuustoon nähden erikseen sitovia. Sairaankuljetuksen kustannukset on budjetoitu hyvinvointipalveluihin. Talous TP10 MTA11 HKE2012 KH2012 KH12/11 KA12/10 TS2013 TS2014 Tuotot 0 0 0 0 Kulut -1 978-2 051-2 125-2 125 3,6 % 3,6 % -2 189-2 254 Kate -1 978-2 051-2 125-2 125 3,6 % 3,6 % -2 189-2 254 18

12. Vuokratalotoiminta Vuokrataloyhtiöt Kaupunginjohtaja Harri Virta Valtuustoon sitovat tavoitteet Strateginen tavoite/ kriittinen menestystekijä Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen/ toimiva johtaminen Tavoite Kaarinan vuokrataloyhtiöt (pois lukien As Oy Orakas) on fuusioitu yhdeksi yhtiöksi Mittarin tavoitearvo Yhtiöiden fuusio on valmis 31.12.2012 mennessä Toimintasuunnitelma Suurin osa Kaarinan kaupungin vuokraamista asunnoista on Kiinteistö Oy Kaarinan vuokratalot yhtiössä sekä Piikkiön Vuokra-asunnot Oy:ssä. Tytäryhtiöissä on yhteensä 782 asuntoa. Tytäryhtiöiden asuntojen lukumäärät Piikkiön Vuokra-asunnot 149 kpl Kiinteistö Oy Kaarinan Vuokratalot 501 kpl Kiinteistö Oy Karpanpuisto 42 kpl Asunto Oy Orakas 66 kpl Kiinteistö Oy Hovirinnanketo 24 kpl Tuottavuus Vuokratalotoiminnan tuottavuutta edistetään fuusioimalla vuokrataloyhtiöt yhdeksi yhtiöksi. 19

13. Hallintopalvelut Hallintopalvelut Hallintojohtaja Päivi Antola 122 Kanslia- ja viestintäpalvelut Kansliapalvelupäällikkö Pirkko Aalto 130 Taloushallinto Talousjohtaja Janne Lavén 134 Laskentapalvelut Laskentapäällikkö NN 135 Tietohallinto Tietohallintojohtaja Kari Hölsö 140 Ruokapalvelut Ruokapalvelupäällikkö Heidi Paju 190 Keskusvaalilautakunta Kansliapalvelupäällikkö Pirkko Aalto Toiminta-ajatus Hyvin hoidettu hallinto on kaiken toiminnan perusta. Hallintopalveluiden toimiala huolehtii kaupungin kanslia- ja viestintäpalveluista taloushallinnosta hankinta- ja logistiikkahallinnosta henkilöstöhallinnosta tietohallinnosta laskentapalveluista niin, että johto ja palvelutuotannosta vastaavat yksiköt saavat asiantuntevaa ja luotettavaa palvelua. Keskushallinnon palveluiden lisäksi toimiala tuottaa ruokapalveluja kaupungin yksiköille sekä joillekin konsernin ulkopuolisille yksiköille. Hallintopalveluiden toimiala palvelee kaarinalaisia ja muita ulkoisia asiakkaita sekä konsernin sisäisiä asiakkaita joustavasti, nopeasti ja laadukkaasti. Valtuuston sitovat tavoitteet Strateginen tavoite/ Tavoite kriittinen menestystekijä Luovuudesta tunnettu Kaarina/ Muutosherkkyyden edistäminen Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen/ Toimiva johtaminen Luovuudesta tunnettu Kaarina/ Osallistuva kaupunkilainen ja henkilöstö Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen/ Toimivat työskentelyketjut ja selkeät vastuusuhteet Yhteispalvelun laajentaminen kaupunginviraston katutasoon Laskentapalveluiden toiminnan käynnistäminen Otetaan käyttöön seudullista yhteistyötä paremmin tukevat perustoimistojärjestelmät Kaupungin ruokapalveluiden kilpailukykyisyyden turvaaminen tulevaisuudessakin 20 Mittarin tavoitearvo Useiden toimijoiden yhteispalvelu käynnistyy vuoden 2012 aikana Vuoden 2013 talousarvioon voidaan ottaa käyttöön uudistettu hinnoittelu laskentapalveluiden tuotteille Microsoftin Exchange sähköpostijärjestelmä ja Microsoftin Office 2010 tuotteet otetaan asteittain tuotantoon vuoden 2012 aikana. yksi seuraavista ruokapalvelun kehittämissuunnitelman mukaisista kehittämisajatuksista toteutettu 31.12.2012 mennessä: - Hovirinnan tiimin kilpailuttaminen - Valmakodin ja ateriapalvelun toiminnankehittäminen - Yhteistyön lisääminen sivistyspalveluiden ja siivouspalveluiden kanssa - Jos Hovirinnan kilpailutus ei toteudu, valmistus siirretään lukioon - Valmistuskeittiöiden määrä 3-4 - Neuvottelut ympäristöpalveluiden kanssa ruokapalveluiden toimialan muutoksesta