Käyttöliittymä Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin Tasot: 1. Teknis-fysiologis-ergonimen 2. Käsitteellis-havainnoillinen 3. Toiminnallis-kontekstuaalinen, käyttötilanne
Kieli filosofisesti Sanan merkitys on sen käyttö Kieli määrittyy käyttötilanteensa mukaisesti/mukaiseksi (sanat eivät viittaa mihinkään kielen ulkoiseen, vaan niiden merkitys riippuu käyttötilanteesta, kielipelistä ja elämänmuodoista. Sanojen merkitykset eivät ole fiksattuja. Kaikki merkityksellinen (kieli, toiminta) on säännön seuraamista Sanaa käytetään samalla tavalla Myös sama on sana. (Myös kielipeli on sana) Säännön suhde toimintaan ei ole (välttämättä?) kausaalinen Kielipeliä ei voi osata tuntematta elämänmuotoa (viittaa koko käsittääkseni riittävän tuntemukseen koko säännöstöstä). Millään toiminnalla ei ole rajattua säännöstöä (ei myöskään šakissa) Perheyhtäläisyys: Käsitteet voivat kuulua yhteen, vaikka niillä ei olisi yhtään yhteistä nimittäjää perheyhtäläisyyden kautta. (liima, naula, lauta, vasara, tietokone...)
Käsite Käsitettä ilmaistaan usein jollain sanalla Esim sana käyttöliittymä ilmaisee käsitteen KÄYTTÖLIITTYMÄ. Leksikaaliset käsitteet Käsite ei kuitenkaan ole sama asia kuin sana Myös sana user interface ja UI ilmaisee käsitteen KÄYTTÖLIITTYMÄÄ. Jotkin käsitteet ilmaistaan sanojen yhdistelmillä, esim. KÄYTTÖLIITTYMÄSUUNNITTELU, HYVÄ KÄYTTÖLIITTYMÄ Kaikille käsitteille ei ole ilmaisua kielessä, esim. monet värisävyt, hajuaromit Käsitteellinen ajattelu ei siis ole sama asia kuin kielellinen ajattelu.
Käsite Useimmissa teorioissa sanat saavat merkityksensä siitä, minkä käsitteen ne ilmaisevat. synonymia: sanat ilmaisevat saman käsitteen silmälasit, rillit homonymia: sanat ilmaisevat eri käsitteen, vain äänneasu samanlainen kuusi Käsite on sanan merkitys
Käsitteet Käsitteiden ominaisuuksia Abstraktioita Jaettuja eri yksilöillä voi olla sama käsite, sama käsite voi esiintyä useissa eri ajatuksissa Mentaalisten representaatioiden/sanojen merkitys Luokittelevat/esittävät maailman jostakin näkökulmasta Käsitteiden välillä on apriori merkitys/päättelysuhteita (PUNAINEN VÄRILLINEN) Yhdisteltävissä monimutkaisiksi käsitteiksi/propositioiksi KOMPOSITIONAALISUUS Ajattelun välineitä Korkeampien kognitiivisten toimintojen olemus, kielen ja ajattelun rajapinta
Käsiteteorioita mielikuvateoria prototyyppiteoria määritelmäteoria atomiteoria
Menetelmiä termien tutkimiseen Termien löytäminen Kysytään käyttäjiltä Projektiryhmältä Sanakirjat (synonyymisanastot) Luovan ajattelun tekniikat Termien arviointi Termien suosio (valitaan parhaat termit tai annetaan termeille arvo) Termien vastaavuus suhteessa sisältöön Termien ymmärrettävyys (käyttäjän kieltä?) X Asiantuntija-arvioit Käytettävyystestit Käsitekartoitukset
Keskeytykset 1 Toiminnan häiriintyminen niin, että käyttäjä joutuu palaamaan toimintaan takaisin Aiheuttavat lukuisia toimintavirheitä ja rasittavat käyttäjiä Usein käyttökontekstista riippuvaisia ilmiötä kontekstin suunnittelu hankalaa -> käyttöliittymän täytyy tukea keskeytyksistä selviämistä 1 Oulasvirta, A: Keskeytysten muistivaikutukset (Effects of task interruption on memory, Master's Thesis). Pro Gradu -tutkielma, Marraskuu 2001, Kognitiotiede, Psykologian laitos, Helsingin yliopisto.
Kälin keskeytysten ajoitus Välitön keskeytys käyttäjän toiminta keskeytetään heti Neuvoteltu keskeytys ilmoitus käyttäjällä, päätös keskeytyksestä jää käyttäjälle Skeduloitu keskeytys käyttäjä määrittää aikataulun koska keskeytykset ovat mahdollisia Välitetty keskeytys käyttäjää ei keskeytetä vaan keskeytys delegoituu muualle Älykäs keskeytys sovellus päättelee käyttäjän toiminnasta voiko keskeyttää Ei keskeytyksiä sovellus estää keskeytykset, mutta tarjoaa käyttäjälle mahdollisuuden tarkistaa tietoja
Keskeytyksen ilmiöitä Jaottelua voi tehdä kolmen muuttujan suhteen: keskeytyksen laatu päätehtävän laatu käyttäjän ominaisuudet asiantuntisuus
Keskeytyksen laatu Semanttinen samankaltaisuus semanttinen samuus vaikeuttaa toipumista Pituus keskeytyksen pidetessä toipumisen onnistuminen tulee epätodennäköisemmäksi Kompleksisuus kognitiivinen monimutkaisuus ja vaativuus vaikeuttaa toipumista Frekvenssi useiden keskeytysten summa on yksittäisiä keskeytyksiä suurempi Auditiivisuus auditiivisesta keskeytyksestä toipuminen on työläämpää kuin visuaalista
Päätehtävän laatu Muistikuorma keskeytyksen ajoittuminen paljon muistikapasiteettia vaativaan kohtaan hidastaa toipumista Tehtävien modaliteettien välinen koherenssi päätehtävän ja keskeytyksen ollessa samaa modalitetttia toipuminen hidastuu Visuaalinen päätehtävä visuaalinen päätehtävä kestää paremmin keskeytyksiä Muistivihje toipuminen helpottuu, jos päätehtävästä voidaan saada muistivihjeitä