JULKISEN KAUPUNKITILAN LAATUKÄSIKIRJA

Hyvinään aupuni Tououu 0 JULKISEN KAUPUNKITILAN LAATUKÄSIKIRJA Hyvinää, Metsäaltevan asuinalue

SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO OSA A LÄHTÖKOHTIA JA TAVOITTEITA Kaupunitilan laatuäsiirjan taroitus ja tavoite Metsäaltevan ja Kravunharjun asuntomessualueen aavallinen idea Ilmeiäs ja omaleimainen asuinalue Ympäristövastuuna eotehoaat toimintajärjestelmät Metsäaltevan ja Kravunharjun asuntomessualueen tyylit OSA B JULKISEN ULKOTILAN LAATU JA TYYLI Ympäristöraentamisen laatuperiaatteet Julisen ulotilan tyypitysen soveltaminen Metsäaltevan alueelle Julisten ulotilojen luonne ja hieraria Väriartta Valaistus ja alusteet Taideaiheet ulotilassa Laitesuojat ja muut teniset raenteet OSA C TOIMINTAMALLI Ympäristön raentaminen ja ohjeistus, aupungin ja iinteistöjen vastuut Kunnossapidon periaatteet ja vastuut Laatua varmistavat toimenpiteet uraatarjouspyynnöissä LIITE Kestävä Kravunharju

JOHDANTO Hyvinään Metsäaltevan asuinalue raentuu 000 asuaan eläväsi aupunginosasi vuoteen 00 mennessä. Ensimmäisenä toteutuu vuoden 0 asuntomessualue Kravunharju. Metsäaltevan alueen elämäntyylinä on Slow Homing - Active Living: alueen halutaan viestivän rennosta otoilusta, laaduaasta elinympäristöstä ja atiivisen liiunnan läsnäolosta. Toteutusen tavoitteita ovat asuaslähtöisyys ja ympäristövastuullisuus. Alueen suunnittelua ohjaavat tulevaisuuden asuinympäristön laatutavoitteet. Näitä ovat alueen hyvä saavutettavuus, jalanulijan ja pyöräilijän turvallinen liiuminen, erinomaiset luontoyhteydet, liiunta- ja viristysmahdollisuudet seä mahdollisuus yhteisölliseen anssaäymiseen. Suunnittelun tavoitteena on ajassa estävä monipuolinen asuntoraenne, jona toteutusessa on hyödynnetty monimuotoisen maaston mahdollisuudet ja ilmaston muutosen haasteet. Eologisuus on asetettu eseisesi tavoitteesi seä suunnittelussa että alueen valmistuttua arjen asumisessa. Taustalla on LEEDympäristösertifiaattiin pohjautuva tarastelu, jona painotusia ja rataisumalleja on sovellettu suunnitteluvaiheessa. Erityistä painoarvoa on asetettu hulevesijärjestelmän luonnonmuaisen toteuttamisen ohjeistuseen seä mahdollisuuteen ehittää jätejärjestelmästä eologisesti toimiva ja tehoas. Laatuäsiirja uvaa periaatteelliset julisen ulotilan rataisumallit, joita sovelletaan ensimmäisen erran asuntomessualueella. Ne toimivat myöhemmin esimerinä Metsäaltevan alueen aupuniuvallisissa ja toiminnallisissa rataisuissa. Tyyppiesimerisi soveltuvia ovat esimerisi asuntomessualueen atu-, auio- ja puistotilat. Laatuäsiirjaa laadittaessa on otettu huomioon alueen aavaa täydentävän raennustapaohjeen ja julisen ulotilan rataisumallien yhteensopivuus. Huomiota on iinnitetty yleisten alueiden ja ysityisen alueen rajaohtiin. Yleisten alueiden toteutustapa on rataistu siten, että ysityiset tontit voidaan liittää luontevasti osasi alueen yhtenäistä ilmettä. Laatuäsiirja on laadittu yhteistyössä aupungin vastuuhenilöiden anssa. Yhteistyöumppanina on ollut aavan ja raennustapaohjeen laatinut Aritehtitoimisto Jua Turtiainen Oy. Käsiirjan on toteuttanut WSP Finland Oy aupungin toimesiannosta. Työryhmä Hyvinään aupuni Kimmo Kiuru Terhi Parali-Resola Kari Pulinen Jari Mettälä Elina Eroos Charlotta Tanner WSP Finland Oy Liisa Ilvesorpi Pia Salmi Liite, WSP Finland Oy Jenni Lautso Julisen aupunitilan laatuäsiirja

OSA A LÄHTÖKOHTIA JA TAVOITTEITA Kaupunitilan laatuäsiirjan taroitus ja tavoite Metsäaltevan asuinalueen haasteellinen tavoitteenasettelu edellyttää perusteellisesti pohdittujen rataisumallien pitäjänteistä toteuttamista. Laatuäsiirjan taroitus on toimia suunnittelua ja raentamista ohjaavana asiairjana julisen aupunitilan suunnittelussa, samoin uin raennustapaohjeen taroitusena on ohjata tonttien suunnittelua ja raentamista. Rataisumallit on taroin harittu toimivuuden, ympäristön laadun ja omaleimaisuuden, ustannustehouuden ja unnossapidon näöulmista. Täreänä tavoitteena on lisäsi ollut ympäristön eotehouus seä asuaiden ohtaamista ja yhteisöllisyyttä synnyttävät ympäristörataisut. Laatuäsiirjan taroitus on toimia oo Metsäaltevan asuinalueen suunnittelua ohjaavana oppaana, jolloin myöhemmin toteutettavia alueoonaisuusia suunniteltaessa Kravunharjun asuntomessualueen toteutusien toimivuutta ja aupuniuvallista laatua voidaan ehittää edelleen. Käsiirjassa esitetyt atualustuseen ja varustuseen liittyvät esimerit on valittu laadinnan ajanohdan saatavilla olevasta tuotevalioimasta ja ovat esimerinomaisia osien tyyliä ja laatua. Kunin alueen toteutusen ajanohdan vastaava tarjonta tulee selvittää ja harita yseiset valinnat parhaalla tavalla perustavoitteiden muaisesti. Julisen aupunitilan laatuäsiirja

Metsäaltevan ja Kravunharjun asuntomessualueen aavallinen idea Kaiille jotain pientalosta errostaloasumiseen Ilmeiäs ja omaleimainen asuinalue Asuntomessualueen aava antaa mahdollisuuden raentaa alueelle erilaisia, elämäntilanteen muaan muunneltavia raennustyyppejä. Uusille asumismuotooeiluille annetaan mahdollisuus. Myös ryhmäraentaminen voi olla mahdollista. Asuaille turvallista, terveellistä ja luonnonläheistä Turvallisuus syntyy yhteisöllisyydestä, hoidetusta ympäristöstä, valosta pimeällä, liiumisen helppoudesta ja ihmisen mittaaavasta. Asuinalueen sisään jäävät viheralueet tulevat olemaan taiten raennettua, avaraa viherympäristöä, jossa lähitalot luontevasti tuevat sosiaalista ontrollia. Toimintapaioja järjestetään aieniäisille ja valon avulla luodaan turvallisuutta ja tunnelmaa. Asuaille tarjoutuu hyvä luontoyhteys, otipihalta suoraan hiihtoladulle ja metsäraitille. Tavoitteena on maastoon ja maisemaan istuva luonnonläheinen pientaloympäristö, jossa raennusten odotetaan edustavan tämän päivän aritehtuuria. Tavoitteena ovat hyvin suunnitellut, toimivat ja energia- ja ustannustehoaat aupuniraentamiseen soveltuvat asuinraennuset. Metsässä liiuminen ohjataan raiteille. Luontooemusen ohoohtana on näöalapaia, joa tarjoaa mahdollisuuden omaehtoisille pinieille. Yhteisöllisyys luo mahdollisuuden ympäristön arvoista huolehtimiseen vaiapa pidä otimetsä puhtaana - sopimusen muodossa. tie llion aa 0, 00 Ha, x0 V m 0 0 Ras 0 x0 V. 0 00 0. 0 0 0 0 0 Kaltevantie 0. 0 0 0 e.... 0 0.. V 0 V ioi erto... 00. 00. 0 0..... 0 0. 0. 0 00 0. 00.. tie. Pp. 0000 00 00.. 000000.... 0....... 0. 0 0 0 tie 0 Moreenipuisto 0 0 tie 0 atu 0 0. 0. 00 van 0.... Kale Kall 00.. lan.. (- 00) 00. 0 0. 0 0 ie Jo lant 0 00.. 000000. 0...... 0 0 0. ie 00. 00...... t. 0 Paasiuja 00 00 0 0 0 0 0..... 0.. 0 tilan... Joe 0... Pp.t V. 0 0 0 0 0 0 0 0.... z ämu. 00 0 0. 0. 00000 00. 0 0, 00000... 0 0 00. t 00. 0. 0 Hiideniuaantie 0 0 0.. 000 0 tu 0 00 0 0... 0. puisto Mets V 0 0. 0. Moreeni- -0-0.0. 0 0 00.. 0: 0. 0. 0. 00. 0. 0. 0..... 0. 0...... 00. 00000 0 0 00 0. 00.0 : 0 0.. 0. 0 0. 00 m a 0.. 0.. 0 00.0... 0. 0.. 0. 00... 00..... 0 0 00...... 000 0 0. 00.0..... 00. 0. 00. 0 m an 0. 0. 0. -0-0 alue 0 Ras.alue lev 0 0. 0. 0. 0. 0. 0.... 0. 0. 0 0. -0-0.... 0. 0 0.. 000. 00 0.. 000.0 0.. 0 000000 0. 00. 0. 0.0 0... 00. P 0. 0. 0. 00. - 0. Haaalliontie 0. 0. 0. 00. 0. 0. 00.0 - P 00 0 0. 0. 0-0- 0. 0. 0. 0. onesuoja. 0.0 00...0 0. 0. 0. 0..0 II -0-00. 0 0. 0. 0. 0.0 0.0.. 0 0.... 0 0. 0.. 00..... 00. e allionti Haa 0. 0 0 0. 0. 0.... lä väy gon Han 0. 0. 0 000. 00 Rasite 00. 0. 0. 0. 0... 0 0 0 0 erto Ka 0...00.. 0. 0. : 0. 00000 0. t oni Moreenipolu 0.... V 0 0. 0 00000 0.. 00. 0. 0. 0. : 0 :...... 0. Moreenitie.. 0 @ 0.. 0 0. 00000 z 00......... 00 0 Palojoi VU 000 Kalliopuisto 0 0 t 0. 00 00. V. 0. 0 0. 000. 0. 00. 0 Kylliinpuisto.. 000000. Ts p V masto La.yht 00000.. 00..... 000000 0 Ts 0 :... 00. :. 0 ierto... vr... (- 00) 00. lio........ Kal. 0 000-0- 0. Ts 0. at.. V Kallio. Ts. Pp. tie. ierto. 0 00 0 (- 00) 0. 0 V 0... 0... 0.. 0.. Ts 0. 00000. 0.. 0........ vantie Kalte. Metsäpuronpuisto 00... 00000. V 0.. Katsatus. 00 asema. 000 0. 0 Alue tulee tarjoamaan luuisia mahdollisuusia ohtaamiseen, julisessa tilassa oleseluun ja erilaisiin yhteisiin toimintamuotoihin. Torista muodostuu ylän ohtaamispaia. Kivi 0 0 0... t..0... 00 00. 0......0.. 0.00 0. 0..... 0. 0 0.. 0. 0. 0 0. 0 0. 00. 0. 00. 0. 0. 0. 0... Yhteisöllisyys julisessa ulotilassa.. 0 0. 0. 000000 V Haapuisto 0. 0 0....0.. 00... 0 0 00 0:... 0.... 0..... 0.. 0 0 0000 00..... 0. 0 retie. V. Kana - 0. 0..... 0... 0 0 0.0 0. 0. u 0 0 0 repol - 0.... 0.. 000000 0.0 0 0 0M 0.. tie Kana 0 0. 0 00 ntie iuaa Hiiden..... ie liont aal Ha 0 00000 elan rto t 0 0....... 0. 0. -0- m P...0 0 000000 0. 0.. ealue P. vr ar 000000.. Rasit Jo Kiuasie 0. 0 0 P. 0...... 0: 000000... 0. 0 0. 000.. 0. 0. 0.0 0 0 000000 000. -0-0 erto oni Kivi. 0 0...0 00 00.0 0. 0 0.. 0. 0. 0. 00. 0. Haapuisto 0. 0.0 0 0, 0. 0 0 0 00.. Hiideniuaanpuisto 0. Pärepolu V. 0 0.. 000000 0 0 0-0- Hiideniuaanpuisto Kippouja...0. 0.,. 0 0. 0. ontie 0 Laeistie 0:.... Kivi 0 0 0 0 0: 0 0... 0 00.0.0 0 0.. 00.00. 0. erto oni Kivi. 0,. 0.0 0., 0.. 0. 0. olu 0.... 0 0. 0. Kivip 0 00 0 0. 0. 0. 0 0 0 0 0. 0. 0. 0.. Paanuuja Päreuja. 00000. 00 000000.. 0 0. 0 0. 0 0. 0 0. 0 0 0. 0. 0 0... 0 0.. 0 0.. p 00 0 0 000000 00 ylä Porvoonvä 0. 0...... Laudeuja. Alue, jossa on asemaaavoitus vireillä 0 0 0 00. 0 0. 0.. 0 0. o 0. Pirtt Kiuasierto0. 0.... 0 ipol u iert 0... 0.. -0-.... 0... 00. t 0 0. 0. ntie.. 0. 0 0 0. 0. Haamaanpuisto on Kurihirre 0 0 Hiideniuaanpuisto -0-. 0. 0. Haapuisto 0 0. 0 0.. 0 0 0.0. 0 0... 0. 0. -0 Pirttiuja 0..... 0 0. 0. II -0. Paasiallionpuisto 0 II. II 0.... 0. II 0.. 00. 0. II. 0 0 0. 000000... 0. Asuntomessualue. Metsäaltevan alue yteytyy Hyvinään esustaan Kalevanadun autta. Alueen pääatujen verosto johtaa autoliienteen erillisten asuinalueiden otiaduille. Alueelle pyritään saamaan jouoliienneyhteydet normaalia äytäntöä nopeammin. Uutta siltaa pitin päästään pyörällä ja ävellen esustan suuntaan ja toinen mahdollinen reitti on Kaltevantietä Joelanadulle ja siitä ohti esustaa. Metsäaari 0 0 0. 0. 000000 0.. Päiväoti. 0 00000. 00000 0 00 00 : 0........ 0 0.. Nor 00 000000,,. 00000 0. 0 0,. 0 0. 0 0. 0 0 0 itie Paas 0. 00000.. 0. 0.. 0 III 0. 0. t. 0.,. 0. t 0. 0 0 0 0. 0 0 0. 0. III m 0, 0 0 erhotila 0.. 0 0... 00 000000 0.. aa Ha : 0 0.. tinle Mar tie llion : 0 0. 00000. 0 npo hdo 0. 0 t,. lu 00 0 III vr... 0 0- Metsäuja 0... 00,... 0 Pihauusenpuisto 00. Metsäuusenpuisto III - 0 0. 0-0- 0 a.. 0 0 Metsäuja a 0 0. 0. Metsäaltevan aupunginosa ten jt Läh 0 0 olu de 0.0 halli Paasitie Met 0 0 enti uus sä 0. jt 0. t.. 0. t. 0. 0 enp 0. uus ja mminu Metsäla. sä 0 0. ten jt t 0. mmintie Metsäla Metsäpolu 0 Autoliienneyhteydet esustaan ja palveluihin e 0 0. t tr 0. 0 0. atu 0 0. päiväoti jt 0. -0. aari 0. Metsälammintie 0. Läh lan 0 0 tr 0. Haa jt 0 0 0 0 0. Haalanpuisto 0. 0 ierto de t I 0 0. Lähdepuisto Met Alue on maisemanmuodoiltaan pienipiirteisesti vaihtelevaa moreeni- ja alliomaastoa. Erityisesti lounaisrinteillä maiseman luontaisia muotoja voidaan hyödyntää tarjoamalla rinnerataisuna mieleniintoisia pihoja ja näymiä luontoon. Maaston ja ilmaston parhaat ominaisuudet äyttöön Alueen raenne muodostuu aupunimaisesta esustasta seä sen ympärille sijoittuvista asuinalueista ja julisen palvelun alueesta. Raenne on esustan ympärillä tiivistä ja auempana esustaa sijaitsevilla asuinalueilla tulee olemaan väljempää pienraentamista..... 000000. 00... 0. 00 00000. 0... Pp. tie.. 0 0. 0. V 0 0 000 00 0. 000000 000... 00. 0. 0: 0 00 00 00. m AO pl (- 00) : 0 AO 0 pl (0m). 0. Ras. 00.... 0. tie Y.... 000 00. onvä ylä.. Hang. (- 00) 00 0 00 Y 0 00 AO pl (000m).. VA 0 0 000.. VA AO pl. 00.. 0. Kulttuuriset mahdollisuudet... Va.. 0. Korttelitalo tarjoaa puitteet yläulttuurille vauvasta vaariin. Myös ruumiin ulttuurille tarjoutuu erinomaiset liiumis- ja harjoittelumaastot aivan otioven tuntumassa. 00 00. nt aa 00 00 nj :0 o : i (- 00) 0 00 (- 00) 000 0 Y 0 00 (- 00) 0. 00. 0 0 Y. (- 00) 0 00.. 000. 0. VA 00. 00. 0. 00.. VA.. rp :00 0 0. 0 0.. 0....... 0. 00 V 0... (-0 00) 0 0 00 00 0 00 00 r 0 V 0 0. t Julisen aupunitilan laatuäsiirja 00 0. Pp... 0.. Kal : :0 :. 00. tev P ie 00 AO pl VA 0.. 0... ant 000 0. VA ( 00) 000 Y. AO 0 pl (0m) 0 0 0. 0 : 0.... Katutasoon sijoittuu liieitä ja mahdollisesti myös ahvila voi levittäytyä torille esäaiaan. Korttelitalo tarjoaa mahdollisuudet omaehtoiseen toimintaan ja vuorovaiutuseen. Katuauioillain ohdataan. Lounatuulenpuisto atsomoineen tarjoaa monenlaista yhteistä toimintaa aieniäisille. Lapsille ja nuorille muodostuu lähiympäristöstä mieliuvitusta virittäviä pieniä paioja...

Ympäristövastuuna eotehoaat toimintajärjestelmät Metsäaltevan asuinalueen suunnittelun tavoitteena on ottaa vastuu ympäristön parhaasta mahdollisesta eologisesta tehouudesta. Taustalla on tavoite soveltaa ansainvälistä asuinalueiden LEED 00 for Neighborhood Development Raiting System- järjestelmää. Suunnittelun uluessa rataisuja on tarasteltu yseisen järjestelmän periaatteiden muaisesti ja todettu, että tavoitteiden suuntaan ollaan etenemässä. Kuitenin Kravunarunmäen maastolliset ym. taustateijät ovat siinä määrin ysilölliset ja rajoittavat, että ihanteellisia järjestelmän periaatteiden muaisia rataisuja ei aiilta osin ole mahdollista saavuttaa. Eotehouuden tavoitteiden muaisesti on tutittu ja määritelty esim. hulevesien hallintajärjestelmä, jätehuoltojärjestelmä seä energiansäästöön liittyvät periaatteet. Hulevesien hallintajärjestelmä Hulevesien hallintajärjestelmän tavoitteena on pitää aavan vaiutusalueen hydrologia raentamista edeltävällä tasolla, helpottaa tulvaongelmia seä parantaa pintavesien ja alueen puroveroston vedenlaatua huomioiden pitän aiavälin taloudellisuus. Rataisumallit on esitetty raentamisen jäleiselle virtaamien hallinnalle. Perusperiaatteena on hulevesien hallinta niiden syntypaialla. Kesuspuistoon toteutetaan päätulvareitti painanteena pidätysaltaineen, joista muodostetaan puistoon maisema-aihe. Kaavamääräysiin on meritty järjestelmän toteutuseen liittyvät reunaehdot. Hulevesien tonttiohtaista imeytystä osevat ohjeet ovat asemaaavassa seä raennustapaohjeessa. LEED-järjestelmän periaatteiden muaista hulevesien laajamittaista imeytystä ei ole mahdollista alueella tehdä maaperästä johtuen. Imeytystä maaperän pintaerrosiin voidaan uitenin lisätä ja pidätysaltaiden avulla voidaan saavuttaa raentamista edeltänyt hulevesien hallinta. Vettä säästävään asteluun voidaan päästä noudattamalla raennustapaohjeen ohjeistusta. Raennustoiminnan ympäristörisejä voidaan hallita raentamalla esitetyt pidätysaltaat ennen raentamisen aloittamista. Jätehuoltojärjestelmä Jätehuoltojärjestelmän tehoaita mahdollisuusia on selvitetty yhdessä aupungin alueen jätehuollosta vastaavan Kiertoapula Oy:n anssa noudattaen lainsäädännön ja unnan velvotteita. Eotehoas ja logistiialtaan vähäpäästöinen jätehuoltojärjestelmä on esitetty asuntomessualueelle ja tavoitteena on laajentaa se äsittämään oo Metsäaltevan aupunginosa. Keinoja ovat jätteen määrän vähentäminen, lajittelu ja ierrätys, jäteastioiden tyhjennysvälien pidennys seä optimoidut uljetusreitit. Ensisijaisesi rataisumallisi on esitetty syväeräyssäilöihin perustuva alueohtainen jätteeneräyspisteiden verosto. Sijoituspaiojen varauset on esitetty aavassa seä asuaille että uljetuslogistiialle edullisiin ohteisiin. Jatosuunnittelussa on mahdollista päätyä joo esitettyyn tai iinteistöohtaiseen järjestelmään. Kestävä Kravunharju toimintamalli Toimintamallissa uvataan aupungin ja tontinomistajien vastuut julisen ympäristön toteuttamisesta ja unnossapidosta. Tonttien ja atutilan rajaohdan toteutusmallit ja vastuut uvataan raennustapaohjeessa. Toimintamallissa uvataan myös ympäristöraentamisen luvanvaraisuus. Teeman "Kestävä Metsäalteva" perusperiaatteena on alueen energia- ja materiaalitehouus, harittu omavaraisuus seä vetovoimaisuus ja viihtyisyys. Toimivuus ja taloudellisuus ovat täreitä tavoitteita. Asuinalue on luonteeltaan aupunimainen, mutta uitenin luonnonläheinen. Liiumisen helppouteen, sujuvuuteen ja turvallisuuteen on iinnitetty erityistä huomiota. Energiansäästön periaatteet on uvattu oo alueen laajuudelta, ortteli- ja raennusohtaisesti seä otien, toimistojen ja liietilojen osalta. Esteetön liiuminen odista ylälle ja luontoon Metsäaltevan alueen perusperiaatteena on ajoneuvoliienteen hidastaminen ja jalanulijan ja pyöräilijän turvallisen ja esteettömän liiumisen turvaaminen. Tämä on tehty atutilojen jäsentelyllä ja ympäristön äsittelyllä ulloistain liiumistapaa ohjaavasi. Autoliienne hidastetaan alueelle saavuttaessa iertoliittymien avulla. Pääadut on suunniteltu vehreisi aupuniaduisi, joiden ilme viestii rauhallisesta ajamisesta. Kävely ja pyöräily on sijoitettu erillisille, viheraistoilla erotetuille väylille. Kotiaduisi nimetyillä asuntoaduilla ajoneuvo- ja evyt liienne äyttävät samaa atutilaa toinen toisensa huomioiden. Niiden otiatumainen tunnelma luodaan istutusten ja pinnoitteiden jäsentelyllä ja matalan mittaaavan valaistusella. Kaiilla aduilla pinnoite on asfalttia, raiteilla äytetään myös ivituhapinnoitetta. Liiumisreiteillä masimialtevuus on %. Penit varustetaan äsinojilla. Viheralueista ehitetään helposti uljettavaa, toiminnallista aupunipuistoa seä elämysellistä luontoympäristöä. Hyvinään perinteiäs talviliiunta huomioidaan järjestämällä hyvät hiihtomahdollisuudet. Esteettisyys ja omaleimaisuus aupuniuvan laatuteijänä Kaupuniuvan laatuominaisuusia ovat huolellisesti viimeistelty raennettu julinen ulotila, jossa materiaalit ovat estäviä ja muodostavat rauhallisen, vähäeleisen oonaisuuden puutarhamaisen viherympäristön anssa. Kotoista tunnelmaa toteutetaan hyvinääläisillä perinteisillä puutarhaasveilla. Julisen ulotilan alusteet ja varusteet ovat tyyliltään modernin seleitä ja raiaan värisiä. Liiumisen omaleimaisuutta ja yllätysellisyyttä tuodaan esiin uudenlaisilla oleselu-, leii- ja taideaiheilla. Asuinalueen valaistusessa äytetään puupylväitä. Julisen aupunitilan laatuäsiirja

Metsäaltevan alueelle halutaan ilmeiästä ja näyttävää seä turvallista ja yhteisöllistä asuinympäristöä. Kravunharjun asuntomessualue on sopiva ohde esimerisi uudenlaisille ympäristöraentamisen rataisuille. Miltä tällainen ympäristö voisi näyttää - millä rataisuilla päästään ilmeiyyteen ja näyttävyyteen? Alueen tyylin haeminen aloitettiin projetiryhmän yhteisellä ideatyöpajalla. Menetelmänä äytettiin mieliuvamenetelmää, jossa uin ryhmän jäsen oosi asi uvaoosteetta alueen tyylistä ja rataisuista. Ensimmäinen uvaooste osi alueelle haluttavia tunnelmia ja tyylejä. Toiseen uvaoosteeseen valittiin esimeriuvia ominaisuusista, joita ei oettu tavoiteltavisi. Mieliuvatyöpajan tulosena irjattiin uvallinen visio siitä, millaisesi Metsäaltevan asuinalue tulvaisuudessa halutaan. Metsäalteva on ilmeiäs puutarhamainen aupunginosa, joa ei ole ennalta arvattava. Imagoteijöinä ovat näyttävyys ja ysinertaisesi hiottu tyyliyys. Kiinnostavat, tunnelmalliset juliset tilat houuttavat ävelylle ja niitä halutaan esitellä vieraille. Ne luovat ympäristöä, jonne halutaan muuttaa, jossa viihdytään oo eliniä. Lähiliiunta on alueella itsestäänselvyys. Lenipoluille, hiihtämään, pyöräilemään tai ävelemään pääsee aivan oman talon nuralta. Kadun, tonttien ja viheralueiden rajausissa seä atualusteissa toteutuu suunnitellusti taiteellinen ote. Alueelle voidaan tuoda taideteosia tai suunnitella tavanomaisia ympäristöraenteita vapaamuotoisemmin. Kaieniäisten viihtyminen aduilla ja puistoissa tuo luontevasti yhteisöllisyyden mahdollisuusia ja turvallisuuden tunnetta. Yhteiset olohuoneet ovat vehreitä ja laaduain materiaalein toteutettuja. Oleselu ja leii toteutuu monimuotoisissa, yllättävissä rataisuissa. Taiteelliset, veistoselliset raenteet ja tuotteet ovat houuttelevia ja tyyliltään edustavia. KULTTUURI YHTEISET OLOHUONEET METSÄKALTEVAN JA KRAVUNHARJUN MESSUALUEEN TYYLIT Visio ilmeiäästä, näyttävästä, yllätysellisestä ja otoisasta ympäristöstä Mittaaavaltaan alue on pienimuotoista ja inhimillistä. Puun äyttö ulutai oleselupintana yhdistettynä pyöreämuotoisiin luonnoniviin oetaan miellyttävänä. Materiaalivalinnoissa huomioidaan pitäiäisyys, huollettavuus seä ulutusen estävyys. Puutarhamaisuutta ja puistomaisuutta tuodaan esiin runsaalla, taroin suunnitellulla viherraentamisella. Julinen taide, taideteoset, taiteellisuus Kaieniäisten oleselu, leiiminen ja viihtyminen aduilla ja puistoissa, yllättävät rataisut Mieliuvatyöpajassa tuotiin esiin, että monimuotoinen runsaasti istutettu sisääntuloväylä luo puistoaupungin tunnelmaa, toisaalta hyvin valittu ivetyn auion ysi puu riittää vahvasi tunnelman luojasi. Alueelle pääsee myös jouoliienteellä. Mahdolliset uudet jouoliienteen älyrataisut voitaisiin ottaa äyttöön. Taiteellisuus on luontevana osana atu- ja ympäristöraentamista. Taiteen ohoohtia liitetään ympäristöön epätavallisesti, yllättävästi ja räväästi. Leiimielisyys, leiipaiat ja taide voidaan ajatella uudella tavalla - ei perinteisinä välineinä tai patsaina vaan osana ympäristöraenteita ja -teosia, joihin saa osea ja vaia iipeillä. Atiiviset oleselu ja tapaamisen paiat ovat aivattuja lapsiperheiden esuudessa, halutaan paioihin, joissa on houutusta ja viihtyisyyttä seä lapsille että aiuisille. Julisen aupunitilan laatuäsiirja

Katuvihreää, runsas ilme VIHERYMPÄRISTÖ Katuvihreä on ilmeiästä ja vaihtelevaa. Toisaalta oiein sijoitettu ysiin puu voi hallita tunnelmaa. Alueelle halutaan vihreät autopaiat ja monimuotoista, tiiviin oloista rajattua tilaa ja atunäymää. Laaduuus ja hyvä työn jäli toteutuu. Tunnelmalliset juliset tilat / paiat JULKISET TILAT Asuaille suunnitellaan tilarajausia ja suojaisia, ivoja paioja oleselulle. Suunnitellaan turvallisia, vihreitä oleselupaioja. Esimerisi Kravunharjun rinne tarjoaa paioja lämpimässä lounaisrinteessä oleseluun. Laaduaat materiaalit ja raentaminen, luonnonivi MATERIAALIT Julisen aupunitilan laatuäsiirja

Näyttävä, tyyliäs LAATU Laaduuus ja näyttävyys toteutuu ysityisohtia myöten hyvänä työn jälenä. Tyyli saa olla nyyaiainen, nyyaiaisuus pitää osata sovittaa metsän rajaamaan uuteen asuinalueeseen modernilla suomalaisella tavalla. Raenteet RAKENTAMINEN Metsäaltevan mittaaavaan ja tunnelmaan sopii julisessa ympäristössä läpinäyvät rajausen tavat, ei peittämistä ja erottelua. Käytetään luonnon materiaaleja ja värisävyjä. Valaistusella tuetaan pientaloalueiden mittaaavaa ja tunnelmaa. Lähiliiunta LIIKUNTA, LUONTO Hyvinää on liiuntaaupuni, jossa arvostetaan lähiliiunnan helppoutta. Isot puistot suunnitellaan luonnontilaa, esimerisi avoallioalueita unnioittaen. Lounaan puoleisen metsäisen puiston tyyli on luonnonmuainen, ei liian raennettu. 0 Julisen aupunitilan laatuäsiirja

Metsäaltevaan eivät sovi orostetun urbaanit tai romanttiset rataisut Oheiseen uvaooelmaan on nostettu esimerejä rataisuista, jota eivät sovi Metsäaltevan alueelle. Alue halutaan toteuttaa luonnonläheisenä, muavana asuinympäristönä, jossa on asuaille houuttavia paioja olesella ja uloilla. Tällaiseen tyyliin ei sovi orostetun historiallinen tyyli tai urbaani harmaus ja tylyt, ulmiaat linjat. Kasvillisuuden osalta panostetaan luonnollisiin rataisuihin, ei liian raennettuihin uten puiden istuttaminen ruuuun tai atupuun istutus tiuasti rajattuun auoon. Monotonisuus, harmaus, liian avara atutila Liian ulmiaat ja torjuvat muodot Korostetun modernit muodot Romanttiset, oristeelliset ja vanhanaiaiset muodot Julisen aupunitilan laatuäsiirja

OSA B JULKISEN ULKOTILAN LAATU JA TYYLI YMPÄRISTÖRAKENTAMISEN LAATUPERIAATTEET Metsäaltevan alueelle luodaan uudenaiainen, persoonallinen ja estävän ehitysen muainen julinen ympäristö, jossa hyödynnetään paialle luontaista luonnonivimateriaalia. Alueen aupuni uvallinen tyyli toteutetaan tämän ohjeen muaan toteutetulla ympäristöraentamisella ja alustevalinnoilla. Ympäristöraentamisen laatuperiaatteet: suunniteltujen värien äyttö ympäristöraenteissa, alusteissa ja varusteissa valittujen alusteominaisuusien äyttö pintamateriaalien äyttö eri alueilla oonaisvaltaisen suunnitelman muaisesti perinteisten puu- ja asvilajien äyttö oonaisvaltaisen vihersuunnitelman muaisesti asvien menestysen taaava istuttamis- ja hoito tapa Kestävän ehitysen muaiset laatuperiaatteet: Ympäristöraenteiden ja raennusmateriaalien pitäiäisyyden ja uusioäytön varmistaminen eologisesti ja logistisesti tehoaan ja estävän jätteeneräysen suunnittelu matalan energianulutusen huomiointi valaisinvalinnoissa estävän asvimateriaalin äyttö Esteettömyyden laatuperiaatteet: Kaiien aupunilaisten esteetön ulumahdollisuus ja pääsy palveluihin on täreä tavoite, jona meritys on havaittu ansalaisten omaehtoisen elämisen eseisesi edellytysesi. Esteettömän mitoitusen ohjeistona äytetään ansallista Esteettömän raentamisen ohjeet (SuRaKu) -ohjeistoa. Koo alueen esteetön liiumisympäristö edellyttää toimenpiteiden ohdis tamista seä aupungin hallinnoimaan atutilaan että ysityisten iinteistöjen sisäänäynteihin ja piha-alueisiin. Talviaudella lumenpoisto ja liuaudentorjunta rataisevat pitälti atutilan esteettömyyden. Metsäaltevan julisen ympäristön suunnittelussa huomioidaan: ulupintojen tasaisuus ja portaaton pääsy liieisiin ja palvelupisteisiin seä turvallinen adunylitys pimeän ajan liiumisen helppous ja turvallisuus iinteiden ja siirreltävien adunalusteiden johdonmuainen sijoitus seä johdattavat ja varoittavat pintamateriaalit Julisen aupunitilan laatuäsiirja

JULKISEN ULKOTILAN TYYPITYKSEN SOVELTAMINEN METSÄKALTEVAN ALUEELLE JULKISTEN ULKOTILOJEN LUONNE JA HIERARKIA Esimerinä Kravunharju Ilmeiäs ja näyttävä aupunginosa Metsäaltevan alueen ensimmäisen raennusohteen muodostaa Kravunharjun asuntomessualue, jona läheisyyteen sijoittuu Metsäaltevan alueen esusta toriauioineen ja ortteleineen. Pääatu on luonteeltaan vehreää atutilaa, jona atupuuvalinnoilla orostetaan adun eri jasojen erilaista luonnetta. Asuinalueille johtaa asi atuyhteyttä, Aamutuulentie ja Iltatuulentie, jota ovat luonteeltaan ja mittaaavaltaan atumaisia. Asuntoadut ovat luonteeltaan raittimaisia otiatuja, joilla autoilijat ja ävelijät huomioivat toisensa. Autot liiuvat hitaasti ävelijän ehdoilla. Vieraspysäöinti on sallittu vapaasti atutilassa. Kevyen liienteen uluverosto muodostuu pääatujen evyen liienteen väylistä, otiaduista ja puistoväylistä ja -äytävistä. Asuinaluetta iertää uloilureitti, johon asuinortteleista tulevat raitit yhdistyvät. Kirulanorvenadun ali raennetaan evyen liienteen aliuluäytävä, johon sijoittuu myös latu-ura. Latureitti johtaa tulevalta oululta Vantaanjoivarren viristysalueille ja tavoitteena on liittää se myös aupunia iertävään laajempaan latuveroon Kravunharjun esimerejä sovelletaan oo Metsäaltevan alueella. Katutyypit Metsäaltevan alueen raenne muodostuu luonnonympäristön eselle sijoittuvasta asuinalueesta. Alueen seläranana on eseinen pääatu, jona tuntumaan sijoittuvat orttelitalo, tori ja liieraennus. Pääatua jasottavat iertoliittymät. Alue jaautuu tiettyihin oonaisuusiin, joille muodostuu omanlaisensa luonne ja tunnelma tonttien oon ja tehouuden seä raennustyylin perusteella. Pohjoisosaan sijoittuu työpaiaalue, jona tehtävänä on toimia eräänlaisena suojavyöhyeenä asuinalueen ja ohiulevan väylän välillä. Kesustaan ja pääadun varrelle sijoittuu tiiviimpää errostalovaltaista raennetta tori- ja atutilaa rajaamaan. Julisten palveluiden alueelle sijoittuu mm. päiväoti ja myöhemmin oulu ja seurauntapalveluja. Koo aluetta palveleva orttelitalo sijoittuu pääadunvarteen esustorin reunalle. Asuinalueita rajaa viheralueiden verosto, joa mahdollistaa miellyttävän liiumisen seä asuinalueelta toiselle ja esustaan että myös luonnonmaisemaan. Julisen aupunitilan laatuäsiirja

VÄRIKARTTA Kadun valasinpylväät RAL 0, antrasiitin harmaa Asuntomessualueen iloisen ja heleän ilmeen toteuttamisesi alueelle on määritetty oheinen väriartta. Värit ovat suuntaa antavia ja niitä voidaan soveltaa valmisalusteita hanittaessa. Kotiatujen valaisinpylväät Puistovalaisimet RAL 0 puu: vaalean harmaa uultosävy teräsosat: RAL 0, vaalea harmaa Puistonpenin jala alumiini tai RAL 0 Puistonpenin istuin Alueesusissa ja pääaduilla on oma värisaalansa: valaisinpylväät ja varusteet ovat sävyä RAL 0, penien istuimet tumman punaisia RAL 00. Asuinalueilla ja puistoissa valaisinpylväät ovat vaalean harmaasi äsiteltyä puuta tai terästä, penien istuinten värisi valitaan valoinen tai oranssi. Tehosteena ovat leiipaiojen heleät eltainen ja sininen. Lisäsi on määritetty värit omposiittimateriaalista valmistetuille oleseluiville, joita voidaan äyttää julisilla oleselualueilla. Kiraita sävyjä suositetaan äytettäväsi myös muissa värillisissä ympäristöraenteissa. Puistoissa ja asuinalueilla Torilla ja sisääntuloaduilla Oleseluivet Leiivälineet: Pit Stop tuoteperhe Leiivälineet RAL 00 puhdas valoinen tai RAL 000 oranssi RAL 00 tumma punainen tai RAL 00 valoinen RAL 00 tumma sininen, RAL 0 harmaa ja RAL 0 eltainen RAL 00 puhdas valoinen, tehosteväreinä oranssi RAL 000, eltainen RAL 0 ja sininen RAL 0 laatuäsirjan muaiset välineet valmistajan värioodien muaisesti Sähöaapit ja muut teniset varusteet RAL 0 tai RAL 0 Pyörätelineet ja rosa-astiat RAL 0 tai RAL 0 Linja-autoatoset RAL 00, atsurinsininen OLESKELUKIVET LEIKKIVÄLINEET PENKIT VALAISINPYLVÄÄT RAL 0 RAL 0 RAL 00 RAL 0 asuntoatujen valaisimet ja sähöaapit pääatujen ja torin valaisimet, istuimet, pysäiatoset, rosa-astiat ja sähöaapit RAL 00 RAL 000 Alumiini tai RAL 0 RAL 0 puistoalueiden istuimet, valaisimet, rosa-astiat ja pyörätelineet puistoalueiden istuimet, valaisimet, rosa-astiat ja pyörätelineet RAL 0 RAL 0 RAL 000 uultoväri, vaalea harmaa RAL 00 RAL 00 Julisen aupunitilan laatuäsiirja

PK PK,0,,0,0,0,,0,0,,0,0,0,,0 J+pp Väliaista Ajorata Väliaista J+pp Nurmi J+pp Väliaista Ajorata Väliaista J+pp Nurmi,0,0 Y-tontti PK 0,,0,0,,0,0 0, J+pp Väliaista Ajorata Väliaista J+pp, Pääatujen aupuniuvallinen luonne Kravunarunatu on pääsisääntuloatu Metsäaltevan alueelle. Se on mitoituseltaan ja jäsentelyltään perinteisen aupungin pääadun luonteinen viheraistoin erotettuine evyen liienteen tiloineen. Kadun aupuniuvallisessa luonteessa on asi erityispiirrettä: Katupuuistutuset eivät ole bulevardimaisesti säännönmuaisissa riveissä, vaan ne muodostavat epäsäännöllisesti rytmitettynä puistomaisen vehreän tilan, jossa eri suuruiset ja muotoiset puut vuorottelevat. Toinen erityisominaisuus on, että reunaivet ovat vain ajoratoja rajaavina ja hulevedet evyen liienteen tiloista ohjataan viheraistoille ilman oreuseroja. Kravunarunadun sisääntulo-osuus jaaantuu ahteen jasoon, jota ovat atunäymässä periaatteessa samantyyppisiä, mutta erilaisia atupuiden ryhmittelyn suhteen, jolloin niiden välittämä tunnelma on erilainen. Keseisimmällä jasolla pysäöinti sijoittuu viheraistalle, jolloin atupuut ovat tällä jasolla harvemmassa ja pysäöintitilat hahmottuvat vihreänä pintana (nurmiiveys). Sisääntuloadut asuinalueille Nurmi Aamutuulentie on luonteeltaan symmetrinen. Kevyen liienteen tilat on erotettu ajotilasta viheraistoin. Kosa atu on hierariassa pääatua pienempi, atupuisi valitaan pienpuulaji ja puut sijoitetaan epäsäännöllisesti ryhmiin. Reunaivet rajaavat vain ajotilaa. Iltatuulentien liiennettä johtava rooli on vähäisempi. Se on luonteeltaan epäsymmetrinen atupuiden sijoittuessa adun toiselle laidalle. Nurmiivi Nurmi Nurmi Julisen aupunitilan laatuäsiirja

Kotiatu KK a KK b KK Asuntoadut ovat luonteeltaan pienimittaaavaisia otiatuja. Toimintojen sijoitusen ja mitoitusen periaatteena on aiien ulijoiden liiuminen samassa metriä leveässä atutilassa. Vieraspysäöinti sallitaan vapaasti ilman osoitettuja paioja. Kovan ja pehmeän pinnoitteen rajaus muodostetaan iveysellä. Sadevesipainanne toteutetaan noppaiviouruina, muutoin rajausena on nupuiviraita. Valaisinten ja sadevesiaivojen ympärys huolitellaan noppaiveysellä.,0,0,0 Ajorata 0,0,0,0,0 Ajorata 0,0,0,0,0 Ajorata 0,0 Kadulle voidaan sijoittaa hariten ysittäisiä pienpuita atunäymän päätteesi. Nurmi Nurmi Nurmiivi Nurmi Noppaiviouru Kotiatua on ahta tyyppiä, joiden avulla orostetaan unin adun omaleimaista ilmettä. Ensimmäinen atutyyppi KK on mitoituseltaan symmetrinen, pinnoitettu m leveä osa sijoittuu eselle ja m reunavyöhyeet ovat nurmea. Tästä atutyypistä on asi variaatiota, joista toisessa (KK a) sadevesipainanteet ovat molemmin puolin ja toisessa, sivualtevassa (KK b) toisella puolella, jolla nurmetusen sijaan on nurmiiveys. Tonttien sisäänajoohdassa tontin iveys ulotetaan asfalttipinnan reunaan tai sitä rajaavaan noppaiviouruun Noppaiviouru Noppaiviouru Tonttiliittymän ohdalla nurmiiveys jatuu Nurmiivi Toinen atutyyppi KK on epäsymmetrinen, sivualteva atutila. Katua rajaa toisella puolella m levyinen nurmiiveys ja toisella puolella m nurmivyöhye sadevesipainanteineen. Tonttien sisäänajoohdassa tontin iveys ulotetaan atualueella asfalttipinnan noppaiviourun tai nurmiiven reunaan asti. Valaisimen ympärysiveys Julisen aupunitilan laatuäsiirja

Auio tontin rajaan Nurmiivi Asfaltti Nurmi Pensasrajaus, tontilla, (raennustapaohje) Noppaiveys Reunaivi, iviraita KA Aamutuulentien ääntöpaia Aamutuulentieltä ääntyvä sisääntuloatu Kylätalolle on toiminnoiltaan muista atutiloista poieava. Sen autta tapahtuu saattoliienne (mm. päiväotiin), joa tiettyinä ellonaioina on vilasta. Ajotila erotetaan viereen sijoittuvasta pääraitista reunaivellä ja nurmiiviaistalla. Kadun päässä on ääntöpaia ja tilaa lyhytaiaiselle pysähtymiselle. Maanpeittoasvi Reunaivi, h= Alaslasettu reunaivi Nurmiivi Asfaltti, iviraidat Aamutuulentien ääntöpaia R R Raitit Noppaiviraita Noppaivi Noppaivipainanne Nurmi,0,0 Noppaivi Nurmi Noppaivi Asfaltti Noppaivi,0,0 Kesustaorttelin ohdalle sijoittuu leveämpi, aupunimainen raitti R, jolla myös tontille ajo ja huoltoajo on sallittu yhteen ortteliin. Korttelitalon ja esuspuiston ohdalle sijoittuu puistomainen raittijaso R. Raitit ovat ilmeeltään seleitä, päämateriaalit ovat asfaltti ulupintana ja nurmetus reunavyöhyeenä. Raitit ovat ysipuolisesti sivualtevia ja painanne toteutetaan noppaiviourulla. Toisen puolen rajaus tehdään yhdellä noppaiviraidalla. Raittien pääteohdat orostetaan noppaiviraidoitusella, jota voidaan äyttää myös pitien raittinäymien rytmittäjänä. Valaisimet sijoitetaan painanteen viereen siten, että ne ympäröidään painannetta rajaavalla noppaiveysellä unnossapidettävyyden helpottamisesi. Asfaltti Julisen aupunitilan laatuäsiirja

Hidastava atuauio Asuntomessualueen raitit ja auiotyypit Hidastava atuauio on tilavarauseltaan pääasiassa ajotilaa, mutta uvastaa tunnelmaltaan rauhallista asuinaluetta, jossa aii liiujat huomioivat toisensa. Auion pinta on asfalttia, jota jäsennellään pienipiirteisesti luonnoniviraidoin ja rajausin. Auiolle sijoitetaan tilan sallimissa puitteissa istutusia ja mahdollisesti myös muutama pysäöintipaia. Pieni taideaihe sopii hyvin orostamaan auion ysilöllistä tunnelmaa. TA YA KA KA KA R R RR Keseinen toriauio Keseinen liienneauio Liiennettä jaava auio Kortteliauio Pääteauio Kesustaraitti, ajo tontille sallittu Keseinen puistoraitti Kotiadun ja puistoraitin risteysohta KA KA Maanpeiteasvi Noppaiviraidat Reunaivi, h= Asfaltti Nurmiivi ap, nurmiivi Nurmio Noppaivirajaus Muutama istuinivi, oreus 0.-0. m Julisen aupunitilan laatuäsiirja

Pääteauio KA TA Nurmiivi Tasoon upotettu gr-reunaivi Pääteauiot ovat eri suuruisia ja muotoisia. Periaatteena on, että auion esiosaan sijoitetaan muutama vieraspysäöintipaia nurmiivetylle pinnalle siten, että se näyttää paremminin pieneltä auiolta uin pysäöintipaialta. Kesiosan läpi johdetaan otiin uleville poluja, joita ei pidetä unnossa talvella. Oleselulle varataan penejä. Ajotilan materiaalina on asfaltti. Noppaivirajaus Noppaivirajaus Tori Peni Peni Kivituha Nurmiivi (x AP) Jätepisteen varaus Noppaivi Pensas Auiolla puita, oleselualusteita, pyörätelineitä, rosa-astioita, tilasommitelmaa orostava valaistus, muunneltavaa erioisvalaistusta Pp Korein ohta Pp Mahdollinen paia pyöräpysäöinnille Pysäiatos Keseinen auioalue, ympäristöaihe, taidetta yms., oleselualusteita Tonttiraja, pinnoite ulotetaan raennusen seinään (maininta myös ra.tapaohjeessa) Nupuiveys Tori on oo asuinalueen eseisin aupunitila, jolle orttelitalo ja liieraennus luovat hyvät edellytyset alueen asuaiden ohtaamiseen ja oleseluun. Raennusten toteutuminen, sisäänäyntien sijainnit ja julisivujen aritehtuuri ovat lähtöohtana torin tilajäsentelylle ja materiaalien, alusteiden ja varusteiden valinnalle. Torin pohjoisosaan sijoittuu auion orein ohta, josta se lasee ohti eseistä asuinaluepuistoa. Raennusten sisäänäyntien yhteyteen muodostuvasta edusauiosta on luontevaa ehittää torin eseinen oleselunpaia alusteineen ja mahdollisine taideaiheineen. Asfaltti Pääraitti, tavoitealtevuus %, max. % Auion pinnan päämateriaali asfaltti, luonnonivi jäsentävänä aiheena Torinäymässä vehreys on täreää, jolloin myös eri vuodenaiojen asviloistolla voidaan tuoda tunnelmaan. Torin urbaania ilmettä ja laaduuutta voidaan orostaa valitsemalla veistosellisia penejä. Torille tarvitaan myös rosa-astioita ja pyörätelineitä. Torin valaistusella voidaan orostaa tilajäsentelyä ja viihtyisiä oleselupaioja. Valaistusella voidaan ohtuuustannusin järjestää mahdollisuusia erilaisiin vuodenaia- ja teematapahtumiin, esim. n. Gobo-valaistusteniia. Sadevesipainanne rajaavana aiheena Torin peruspinta on asfalttia. Sitä jäsennellään luonnonivin. Keseistä ohtaa voidaan orostaa ivipinnan uvioilla. Torialueen laatu ja tyyli jatuu pääadun pysäialueelle saaa. YA Nupuiveys Kiertoliittymät Nupuiveys Korotus m etäisyydelle suojatiestä, nupuiveystä Näyttävä istutusaihe, paia taideteoselle Nupuiviraidat Pääatu jasottuu olmen iertoliittymän avulla. Näistä asi reunimmaista ovat luonteeltaan sisääntulon porttiohtia. Niiden esiosa istutetaan ysilöllisesti huomioiden vuodenaiojen vaihtelu asvivalinnoissa. Kesimmäinen iertoliittymä on oo asuinalueen liiennettä jaava ohta ja liittyy alueen aupunimaiseen ydinesustaan. Siinä ajoneuvoliiennettä hidastetaan sijoittamalla loivat orotuset metrin etäisyydelle ennen suojateitä. Keseistä ympyräuviota orostetaan nupu- ja noppaiviraidoin. Kesiosa istutetaan näyttäväsi. Kohoohtainen taideaihe sopii hyvin orostamaan tätä alueen esipistettä. Julisen aupunitilan laatuäsiirja

KRAVUNARKUNMÄENPUISTO RAPAKIVENRAITTI A LOUNATUULENPUISTO KOIVUKUMPAREENPUISTO II Puistot ja viheralueet Metsäaltevan alue sijoittuu Hyvinään seudulle tyypilliseen voimaaspiirteiseen metsäiseen maastoon. Korttelialueilla nyyistä asvillisuutta ja maastonmuotoja pyritään säästämään mahdollisimman paljon (ohjeita raennustapaohjeessa). Viheralueiden raentamisasteen muaisesti ne voidaan luoitella neljään ategoriaan: RP Keseinen toimintapuiston alue, orea raentamis- ja laatutaso, toimintavarustusta ja ympäristöraenteita, orea hoitotaso. RP Itä-länsisuuntaisen puistoaselin eseiset jasot, hyvä raentamistaso ja orea laatu, luonnonmuaisempi uin eseinen puistoalue, orea hoitotaso. RP Itä-länsisuuntaisen puistoaselin reunajasot seä ortteleista luontoalueelle johtavat puistoraitit, luonnonmuainen mutta silti raennettu laatutaso, vähäisempi hoitotaso. RP Eri-iäisten toiminta-alue, jolle sijoittuu nurmipintaista pelialuetta ja toimintavarustusta. RP Koo aluetta ympäröivä välivyöhye, nyyistä asvillisuutta pyritään säilyttämään ja täydentämään, avarat näymät, vähäinen hoitotaso. PP Asfalttipintainen puistoraitti PP Kivituhapintainen puistoraitti PY Keseisen risteysohdan merinä ysittäispuu HA Hulevesiallas HP Hulevesipainanne Latuvaraus PP, PY KRAVUNARKUNKATU Nurmi VL Asfaltti tai ivituha AAMUTUULENTIE KRAVUNARKUNKATU YLIJURVANKATU Asfaltti Asfalttiraitti, m Kivituharaitti,0 m MYÖTÄTUULENTIE LOUNATUULENTIE AAMUTUULENTIE ILTATUULENPOLKU LOUNATUULENAUKIO ILTATUULENPOLKU ILTATUULENTIE ILTATUULENPOLKU A A B C KIRKULANKORVENKATU KÄYTTÖVIHERALUEET KÄYTTÖ- JA SUOJAVIHER- ALUEET KÄYTTÖNIITYT TAAJAMAMETSÄT Noppaivi, ympyräladonta Asfaltti Nupuiviraita LOUNATUULENRAITTI KRAVUNARKUNRAITTI HYVINKÄÄN ASUNTOMESSUT PUISTOJEN HOITOLUOKITUS Kesiosan iveys vähän upera 0 Julisen aupunitilan laatuäsiirja

Raennettu toimintapuisto Lounatuulenpuisto RP RR Mahdollinen paia taideaiheelle Loiva noppaiviorotus Lounatuulenpuisto on luonteeltaan eseinen, raennettu toimintapuisto. Luontaista rinnealuetta äytetään hyväsi muodostamalla siitä oleselunurmi. Maasto terassoidaan aaltoilevisi umpareisi, joiden lomaan sijoitetaan puupintaisia istuselutasoja. Yleisilmeeltään rinnelueesta muodostetaan avara, pehmeäilmeinen oonaisuus. Keseinen rinne- ja näyttämöalue rajataan visuaalisesti omasi tilaseen raitilla seä puuistutusilla. Pohjois-eteläsuuntainen pääraitti johdetaan rinnealueen lävitse mutitellen, jotta sen altevuus saadaan esteettömyyden suhteen sopivasi (max. %). Raitin viereen sen muotoa noudattamaan sijoitetaan ivetty sadevettä johtava painanne (tulvareitti). Alueen eteläosaan sijoittuu lasten leiipaia. Nupuiveys, noppaiviraidat Valaisin Asfaltti Keseinen puistoaseli Leiaus A - A Peni A Valaisin Rosa-astia Kivituha Keseinen itä-länsisuuntainen puistoaseli on luonteeltaan avara, näymät ovat pitiä. Nyyistä puustoa pyritään joiltain osin säilyttämään ja täydentävä asvillisuus sovitetaan oonaistilanteeseen. Raitti linjataan aarteilemaan pehmeästi ja mutaohtiin sijoitetaan pieni oleselueidas. Raitin varrelle varataan avoimia nurmialueita, joita voidaan äyttää vaiapa pieninä pelialueina. Puistojason itäosalle raennetaan huleveden johtamista varten painanne, jolle voidaan tehdä pieniä levennysohtia veden juosutusen hidastamisesi. Niiden reunoille sijoitetaan pienimuotoisia luonnonivi-osteioasvisommitelmia. Puistoraitin ja adun risteysohtaan sijoitetaan raitin suuntaa orostava ja autoliiennettä hidastava uvainnollinen silta-aihe. Silta toteutetaan nupuivestä, autoilijoita varoitetaan risteysestä noppaiviraidoilla (uva RR). Pieni hidastusallas A Julisen aupunitilan laatuäsiirja

0 0 0 0. 0 0. 0.. : 0. 0. 0 0-0-0 0. 00.. 0. 0. -0-0 0. -0-0 0 0. 0 0. 0-0-0 00. 0 V. 0. 00. 00 0. V 0. 0 :0.. ntie eva 0. Kylliinpolu. e Kalt. 0 :0 Kylliinti ar 0.. 0 0. 0. 0.. 0. p -0-0. 0 0 se Liu 0 Ts 0 t 0 V ierto Kallio 0 at. 0. ar tie -0-0 Ts. iv 0 0. t en.... :. vr llio Ka 0 00. ie. 0. 0.. rto Ts. 0:. -0-0.. 0.. : 0 0 :. Vipusenpolu 0.... atu p p t 0 0 0 t 0 0 000000. n 0 Ts 0 ru na. vu. Kra 0. 00. 00.. 00000 z 0. : 0.. 0. :0 0 0 0 0.. 0 0. Kalliopuisto 0. 0. 00. 0. 0. 000000 V. 0. 0 0. 0.. 0. 00 t 000 0 00. masto Ts p La.yht.. 00. 0. -0-0 0. 0.. 0 00.. 00. 00. Bensaasema... :... 0. 0... 00.. ä 0 t 0 ntie tila. mu 0 00 väyl gon00. 00 Me Han 0 00.0 tsä ontie 0 V äpur tu 0 Mets. 0 00. 00000. 0000 00 0. V 0 0. a rto 0 : 0 0 00. 0 0:. 00. -0-0 0. 0. t 00. Ras. 0. 0. 0 00 0 00.. -0-0 ie : t.. 0. an 0.. 0 lev 00. 00. 00. 00. 0 z 00. 00.0 00.0 0 0. 00000 Ka 00. 0 : -0-0 0. 00 0. 0. onesuoja 0 llio Ka Metsäpurontie 0.. -.000-0. 0 t. 00 0. 0. 00.0 00. tu Moreenipuisto 0. 0. : una unar 00 : 0.. Krav 0 0 0. 0. 0. 0.0 0. 0. Metsäportinpuisto Ras.alue 0.0 00. 00 0 0.0 0 0.0 0 0.0 :. 0 rp 0. v 0. rp. 0 0.. 0. 00. 0. 00. 0 0 0. 0.. 0. 0. 0 0. v 0.. 0. 00. 0. 00. V 0 0 0. 0 0. 0. 00000-0-0 0 0: 0 0. 0 0-0-0 0 000000. 0 Metsäpuronpuisto. 0.. 00000 V 0 Viheralueet muuttuvat sitä luonnonmuaisemmisi mitä auemmas esustasta edetään. Ympäröivällä alueella, jota joudutaan äyttämään alueen raennusaiana, tehdään luonnonmuaisuutta tuevaa täydennysistutusta. Periaatteena on tällöin vain vähän hoitoa tarvitseva vihervyöhye. Yleisilme on osittain avara, vapaita näymiä jätetään seä metsän että ympäröivän raitin suuntaan. 0. 0. 0.. tie 0 0. 0 0 0. : 0. 0 0. 0 :0 0. 0. 0. Kaltevan 0 0 0 Moreeniuja Luontoviheralueet 0 0. Katsatus. 0 asema.. 000. 00 0 Kylliinpuisto.. 0.. utuu lent vun ie ar un at u.. Lemm 0.. lu 0.. 0 h. iinpo p p 00000 Aam rvan tie Yliju miin atu Lem Kra. 0. Aamu 0 V. tuulen tie. 0. : 0.. 0.. 0 0.. 0. lä 0 väy. on.. ng Ha 0 0 :.. lentie. Iltatuu Metsäinen luonnontilaan jäävä alue hoidetaan metsänhoitotoimenpitein. Raittiverostosta tehdään helppouluinen ja ulua ohjaava, jotta luonnonalue jää mahdollisimman osemattomasi.. 0 0 0 0 Kiru Ras... rven. lano m 0: :. atu 0. : :. : 0 :. : 0. 00. :0 :0. : :0,. NÄKÖALAPAIKKA.. : 0 :. m 0 Ras. :... Luontoviheralueelle varattava latureitti toteutetaan nurmipintaisena niittynä... 0 0 h. t Ras m 0 :. : 0. :. 0 :.. 0 KIRK. ULA NKO 0 RVE. NKA TU. : 0 0. V.. 0.. 0 : : 0.. 0 v... 0....... 0.. 0000000........ väy lä 0.. Han gon... 0... 0.... 00. 0 0. 000 00.... :... 0. METSÄKALTEVAN VIHERALUE....... 0 LEVÄHDYSPAIKKA... 0. 0..... LUONNOS.. 0....... ASUINKORTTELIALUE.. :........ TULEVA LAAJENNUSALUE.. 0 0 :0 :0 : 0. 0 0 0.. LEIKKIPAIKKA 0. 0.. 0 : 0. 0. 0 00... LÄHILIIKUNTA Pahnaallio 0. 0. 0.0 :. 0:. PALLOKENTTÄ. 0...... 0 0 :.. 0. : 00 0.. KOIRAPUISTO. at.. 00.. :. 0. 00 : : :. t.. MATONPESUPAIKKA h : 0. 0 rp : rp 000... : 0. at. PUISTORAITTI. 0. 00...0 00.. 0.. 00.. 0 00. :0... NÄKÖALAPAIKKA.... v :00. 0 Ras. 0... vant Julisen aupunitilan laatuäsiirja ie. Kalte : : m.. 0. 0 0 0.... Ts 0. LATU

Kasvillisuus Tavoitteena on muodostaa alueen viherilmeestä hallittu, alueelle luonnetta antava yleistunnelma. Periaatteena on jataa hyvinääläisen perinneasvillisuuden äyttöä. Oheisessa uvastossa on esitetty asvilajeja, joiden äyttöä suositellaan julisilla atu-, auio- ja puistoalueilla seä piha-alueilla. Tuomipihlaja Puistosyreeni Ruostehappomarja Kotipihlaja Japaninmarjauusi Maedonianmänty Kääpiösorvarinpensas Suomenpihlaja Rautatienomenapuu Kurjenpolvi Koristeomenapuu Lamohietairsia Kultasade Julisen aupunitilan laatuäsiirja

VALAISTUS JA KALUSTEET AL AL a AL b K K/K n. pl n. pl n. pl n. pl Sisääntuloväylä 00 W SpNa Metallipylväs m Philips Milewide tai vastaava Kooojaatu 0 W monimetalli tai vastaava LED Metalli- tai puupylväs m Tonttiatu 0 W monimetalli tai vastaava LED Metalli- tai puupylväs m Puistoväylä Koffer LED W Puupylväs m Auiot ja puistoalueen erioisvalaistus Puistomaisen aupunginosan uloalusteissa orostuu puun äyttö seä tyyliäät aarevat muodot. Seuraavien sivujen alusteet on valittu esimerinomaisesti laaduaista valmisalustemallistoista uvaamaan alueelle haluttuja tyyliominaisuusia. Alueen otiatujen puupylväiset valaisimet muodostavat vahvan visuaalisen elementin. Puistoissa ja auioilla valaisinpylväät ovat siroja metalipylväitä, istuinten materiaalina on puu. Leiipuiston alusteisi on valittu harmaaseen runoon raentuva välinesarja, jota piristetään lämpimin oranssein ja raiaan turoosein osin. Suojaisille auiolle luodaan ilmettä persoonallisilla alusteilla, joiden äyttäjisi sopii minä iäinen asuas tahansa. Julisen aupunitilan laatuäsiirja

VALAISIMET Hyvinään esustassa on vuodesta 000 lähtien raennettu uusille pääaduille atuvalaistus, jossa äytetään aupungille suunniteltua omaa valaisinpylväsmallia. Metsäaltevan uusi asuin- ja liietoimintojen alue liitetään osasi Hyvinään esustaa äyttämällä alueen pääaduilla samaa valaisinpylväsmallia. Pylväsoreudet ovat asuinalueella suunniteltu niin, että valopiste on mahdollisimman matala, mutta pylväsväli uitenin niin pitä, että valaistusen ustannuset ovat järevät. Pylväsoreus on pääaduilla m, otiaduilla - m ja puistoissa - m. Torialueen tunnelmaa orostetaan erioisvalaistusella, jossa valaisimet nostetaan puiden yläpuolelle. Pääadut Alueen pääaduilla äytetään Hyvinään omaa atuvalaisinpylväsmallia. Pylväsoreus m. Valaisinta voidaan äyttää myös m oreana tai m ja m yhdistelmänä ajoradan ja evyen liienteen väylän välissä. Katuvalaisinpylvään ja -valaisimen väri on RAL 0. Katuvalaisinmalli Milewide, Philips Oy (tai vastaava) sopii tyyliltään sulavasti pylvääseen. Mile Wide, Philips Oy Kotiadut ja puistoreitit Asuntomessualueen otiatujen ja puistoväylien valaisimissa äytetään puu- tai teräspylvästä. Puupylvään värisävy on vaalea harmaa, Tehomet Oy. Metallipylvään väri on RAL 0. Asuntomessualueella äytetään valaisinmallina pääatujen valaisinta, Milewide, Philips. Mile Wide, Philips Oy Valaisimien väri on valmistajan vaioväri alumiini tai RAL 0. Muualla Metsäaltevan asuntoaduilla ja puistoreiteillä voidaan äyttää teräspylväitä ja valaisinmallina ilmeeltään vaatimattomampaa perusvalaisinta, esimerisi Philips Koffer. Pylväänä äytetään Hyvinään omaa pylväsmallistoa. Koffer, Philips Oy Julisen aupunitilan laatuäsiirja

Puistot Metsäaltevan isoimpien puistojen valaisinmallisi sopii iinnostava, aarevamuotoinen valaisin. Marinoille tulee jatuvasti uusia LED -valaisimia, joilla voidaan luoda puistoihin iinnostava tyyli. Esimereinä tällaisista valaisimista ovat vieressä esitetyt Ione, Indal (maahantuonti Fagerhult Oy), DL0 Siteco seä LP nest, Louis Poulsen. Valittavan valaisinmallin tulee olla laaduas ja estävä. Valaisimien väri valitaan alueoonaisuuden muaan RAL 0, Antrasiitin harmaa tai vaalea alumiini (valmistajan valmisväri). Ione, Indal LP nest, Louis Poulsen DL0, Siteco Tori Torin tunnelmaa orostetaan oreilla valaisinpylväillä, joihin asennetaan useita valaisimia. Tällöin puiden lehvästö ja osisto muodostaa atupintaan tunnelmallisia varjoja. Valaisimessa on vaio-osina erioisheittimiä, joita äyttäen suunnitellaan taremman valaistusen yhteydessä torin juhlavalaistus. Malli esimerisi Urban Scene, Philips Oy. Urban Scene, Philips Oy Julisen aupunitilan laatuäsiirja

Penit Alueen istuin on tyyliltään evyt ja väriltään vaalea. Istuimen tulee täyttää esteettömyyden vaatimuset mitoitusessa. Esteettömän penin istuinoreus on 0-0 mm ja penissä on selänoja ja äsinoja. Esimerinä suositeltavasta puuistuimella ja puuselänojalla varustusta mallista on Sjöstad, Nola. Koonaan teräsestä valmistettu penimalli on Libre, Metalco. Puuistuimella varustettu teräsrunoinen peni: Sjöstad, Nola. Koonaan teräsestä valmistettu penimalli on Libre, Metalco. Auiot ja torit Auioille valitaan peni, joa on muodoltaan ja ooltaan näyttävä. Tälle sivulle on valittu esimerisi olme mallia, jota täyttävät nämä ominaisuudet. Teräsputesta ja puusta valmistettu peni: Libre double settore, Metalco. Puupeni: Comunitario, Santa & Cole Teräsputesta valmistettu peni: Libre Half, Metalco (uvassa asi peiliuvina toteutettua peniä perääin) Julisen aupunitilan laatuäsiirja

Runo- ja juurisuojat Juurisuojia äytetään vain auioiden ovilla pinnoilla. Juurisuojan tyyli on alueella moderni ja seleä. Hyvä tuote-esimeri on Belvedere T - D tai suoraulmainen Octa.0, HESS. Mallissa on auot maahanupotettaville valaisimille. Samoja auoja voidaan hyödyntää runotuien asennuseen, eli niiden läpi voidaan asentaa esimerisi puiset runotuet. Runotuia äytetään vain un nuori puu on törmäysalttiilla paialla. Pyörätelineet Pyörätelineiden mallit ovat seleälinjaiset. Maahan perustettavan runoluitustelineen malli on NF00, Lappset, tai vastaava. Rengasteline on mallia CR, Omni Sheltec tai vastaava. Irtoteline on myös asetettavissa iinteästi maahan. Asuntomessualueen leiipaioilla ja päiväodin alueella äytetään leiisää Pit Stop sarjan pyörätelinettä, jossa on paia myös pyöräilyypärälle, Metalco. Pyörätelineiden materiaalisi suositetaan ruostumatonta terästä joa estää hyvin ulutusta tai terästä vaalean harmaana RAL 0. 00 mm Rosa-astiat Puistojen ja pääauion ysittäisten rosa-astioiden malli on Eagle, Metalco, tai vastaava. Muu rosien eräys perustuu valittavaan järjestelmään. Asuntomessualueen leiipaioilla ja päiväodin alueella äytetään leiisää Pit Stop sarjan rosa-astiaa, Metalco. Rosa-astioiden värisi suositellaan vaaleaa tai tummaa harmaata alueen värisuunnitelmaan sopien. Julisen aupunitilan laatuäsiirja