G.R.E.S. União da Roseira Tampere Perustamisvuosi 1987, noin 230 jäsentä Koulun symboli: ruusu Koulun värit: pinkki, valkoinen ja hopea Lisätietoja: www.roseira.net Harjoitustila: Ahlmanintie 56, 33800 Tampere Mässäily, irstaus, laiskuus, ahneus, ylpeys, kateus, viha Roseira kohtaa kuolemansynnit Kesän 2013 karnevaaleilla Roseira avaa ovet nykyaikaan seitsemän kuolemansynnin kautta. Kuolemansyntien lista osoittaa, että ihminen ei ole aikojen saatossa juuri muuttunut. Vaikka synnille sanana ei näinä poliittisesti korrekteina aikoina ole juuri käyttöä, ovat kuolemansynnit hyvinkin elossa ihmisten asenteissa ja ne voidaan hahmottaa edelleen ihmisten käyttäytymisessä. Katolisesta teologiasta peräisin oleva kuolemansynti on raskas rikkomus, joka eroaa muista vähäpätöisimmistä synneistä sillä, että se saattaa sielun epäjärjestykseen ja tuhoaa ihmisestä rakkauden. Muut pienemmät synnit voi saada anteeksi, mutta kuolemansyntien sovittaminen vaatii syvää katumusta ja itsetutkiskelua. Kuolemansyntejä voidaan pitää paheina, jotka ohjaavat asenteitamme ja tekojamme. Usein lääkkeeksi tarjotaan niiden vastakohtia, hyveitä. Ei ole kuitenkaan itsestään selvää, että ne ovat ratkaisu paheiden tuomiin ongelmin. Ensinnäkin, hyveestä ei välttämättä seuraa sellaista arvostusta, kuin toivoisi. Esimerkiksi hyveellinen köyhä ei ole ollenkaan niin kiinnostava henkilö kuin paheellinen rikas. Miksi siis olla hyvä, kun paha kuitenkin palkitaan? Toiseksi, vaikka haluaisikin, ihmisen on vaikea olla koko ajan hyveellinen. Suurimpia kuiluja ihmisten välisissä suhteissa syntyy, kun odotukset ja todellisuus eivät vastaa toisiaan. Jos esitämme koko ajan parempaa kuin olemme, pettymys syntyy siitä, että olemme lupailleet liikoja. Tilanne pahenee vielä, jos tekopyhästi kiistämme syyllisyytemme. Siispä emme nyt esitä hyveellisiä, vaan pyrimme kuuntelemaan, mitä kuolemansyntimme meille kertovat. Tässä tarinassa kuolemansynnit ovat itseymmärryksen välineitä. Niiden avulla pyrimme ymmärtämään virheitämme ja siten korjaamaan käyttäytymistämme. Kuin auton kojelaudassa palava varoitusvalo, pahe osoittaa meille, että jotakin on vialla. Kun valo palaa, pysähdymme ja pyrimme selvittämään, mikä on vialla. Mässäilijä ratkaisee ongelmansa vatsansa kautta Kieroutunut suhtautuminen omaan ruumiiseensa ja sen tarpeisiin johtaa mässäilyyn. Silloin ruokavalio, ulkonäkö, fyysinen kunto ja terveys saavat ylikorostuneen merkityksen. Useimmiten mässäily liitetään ylensyöntiin tai juopotteluun. Ylipaino-ongelma onkin nykyihmisellä yhä tavallisempaa, mutta niin on myös tarkoituksellinen itsensä näännyttäminen. Myös lihavuuden kauhistelijaa ja pakonomaista laihduttajaa voidaan pitää mässäilijänä, sillä mässäilijällä on mahakeskeinen maailmankuva. Mässäilijä katsoo peiliin ja näkee ongelmia, joita hän ratkaisee vatsansa kautta. Tähän tarpeeseen naistenlehdet vastaavat antamalla vuoronperään ruokavinkkejä ja laihdutusohjeita. Irstas kieltää läheisyydentarpeet Mässäily on sukua irstaudelle. Siinä missä mässäilijän vastaus omiin tarpeisiinsa on ruoka tai juoma, irstas panee kaiken energiansa seksiin. Irstaus johtaa toisen ihmisen esineellistämiseen: toinen nähdään ainoastaan omien
tarpeiden tyydyttäjänä. Irstas kieltää seksiin liittyvät läheisyydentarpeet, vain oman himon tyydyttäminen on tärkeää. Missä kohtaa seksuaalisuus sitten muuttuu irstaudeksi? Silloin, kun seksi irrotetaan pelkästään fyysiseksi asiaksi. Tästä on kyse esimerkiksi pornoteollisuudessa, jossa seksuaalisuus on alistettu välineeksi itsekkäälle tarpeentyydytykselle ja taloudelliselle hyödylle. Tähän ei syyllisty pelkästään pornoteollisuus, vaan nyky-yhteiskuntaan voidaan katsoa kuuluvan tietynlainen pornoistuminen. Omaan seksuaalisuuteen omaksutaan kaupallisen seksin keinotekoisuus, pinnallisuus ja tunneköyhyys. Tänä päivänä seksikkyys on yksi tärkeimmistä markkinointikeinoista, jolla tuodaan esille niin kaupiteltavia tuotteita kuin itseäänkin. Mainosten yliseksikkäät mallit vääristävät käsitystä seksikkyydestä. Seksuaaliset ärsykkeet ovat kokeneet inflaation ja vaikutuksen tekeminen vaatii yhä enemmän implantteja. Myös nuoruutta tavoitellaan hinnalla millä hyvänsä. Yhä useampi uskoo, että keho ja kasvot vaativat kirurgin veistä tai muuta muokkausta. Samalla unohtuu, mitä on luonnollinen seksikkyys ja luonnollinen ikääntyminen. Laiskuus johtaa välinpitämättömyyteen Ihminen, joka näkee kaupallisen seksin vastauksena omille syvemmille tarpeilleen, on myös henkisesti laiska. Hän ei viitsi tehdä tekoja, jotka herättäisivät toisissa ihmisissä vastarakkautta. Laiskalle onkin tyypillistä, että hän menee siitä, missä aita on matalin. Hän on välinpitämätön niin omien kuin muiden tarpeiden suhteen. Sen enempää tunteisiin vetoaminen kuin järkevät argumentitkaan eivät tee häneen vaikutusta, sillä ne eivät vaan jaksa kiinnostaa. Laiska toimii impulsiivisesti, tekee sen mitä huvittaa ja mikä on kivaa ilman minkäänlaista vastuuntuntoa. Hän myös kyllästyy ja tylsistyy helposti. Henkinen laiskuus, ei fyysinen, tuntuukin olevan nyky-yhteiskunnassa suurempi ongelma. Henkisesti laiska ihminen voi olla fyysisesti hyvinkin aktiivinen, käydä lenkkipolulla ja kuntosalilla. Siinä kaiken kiireen keskellä unohtuu toisista ihmisistä huolehtiminen ja välittäminen. Pahinta laiskuutta onkin juuri välinpitämättömyys: ei esimerkiksi viitsitä huolehtia lapsista ja vanhuksista. Ei puututa siihen, kun lapset kiusaavat toisiaan. Ajatellaan, että asia ei kuulu minulle. Paljon hätää poistuisi, kun olisimme henkisesti vähemmän laiskoja ja huolehtisimme toisistamme. Ahneus sumentaa terveen järjen Toisin kuin laiska, joka on passiivinen, ahne on yleensä erittäin aktiivinen pyrkiessään saamaan kaiken itselleen. Ahneutta pidetään osittain hyvänä asiana, koska se pistää ihmisen ylittämään itsensä. Näin tehdessään se sumentaa terveen järjen ja menee kohtuuttomuuksiin. Salakavalasti ahneudesta on kuitenkin tullut lähes tavoiteltava ominaisuus. Pahimmillaan rahan hankkimisesta tulee peliä, jossa mitkään panokset eivät tunnu olevan liian suuria ja jossa eettiset säännöt eivät päde. Peliriippuvainen ei kykene lopettamaan, vaikka voitot olisivat kääntyneet tappioiksi ja taloudellinen perikato uhkaisi. Harva onkin kiinnostunut varallisuudesta sinänsä, vaan siitä mikä hänestä tulee varallisuuden ansiosta. Omaisuudesta, voitoista ja menestyksestä haetaan pönkitystä itsetunnolle. Ahne muuttuu rikastuessaan helposti omasta mielestään sekä viisaaksi että hyvännäköiseksi, köyhä on hänen mielestään tyhmä. Pirullisin ahneus onkin aineetonta, silloin kilpaillaan asemasta ja julkisuuskuvasta. Tällöin ihminen hakeutuu esimerkiksi kansanedustajaksi ilman todellista kiinnostusta yhteisiin asioihin tai pyrkii keinoja kaihtamatta julkisuuteen. Jos omat resurssit eivät siihen riitä, pädetään omien lasten kautta: kuinka moni omaan tavallisuuteensa turhautunut isä tai äiti alkaakaan kasvattaa omista lapsistaan huippu-urheilijoita tai artisteja hinnalla millä hyvänsä. Ylpeys vääristää itseluottamuksen Ahne ihminen voi syyllistyä myös ylpeyden kuolemansyntiin, sillä hän kuvittelee helposti omaksi ansiokseen kaiken sen hyvän, mitä hänelle elämässään koituu. Kaikki matkanvarrella auttaneet unohtuvat, kun ylpeä jää ihastelemaan omia suorituksiaan ja rakastuu omaan erinomaisuuteensa. Tässä suhteessa ylpeys liittyy nykyaikana yksi-
löllisyyteen. Ollaan itsekeskeisiä, eikä haluta antaa toiselle tunnustusta, koska silloin jouduttaisiin tuntemaan nöyryyttä tai kiitollisuutta. Ylpeä vertaa itseään ulkoista olemustaan, tavoitteitaan ja tekojaan ympäristöönsä, ja näkee itsensä aina parempana kuin muut. Yhtä hyvä ei riitä. Ylpeä ihminen korottaa itsensä muiden yläpuolelle ja on täynnä itseään. Terve itseluottamus vääristyy itserakkaudeksi. Kuten ahne, myös ylpeä janoaa statusta ja sen merkkejä, statussymboleja. Ne ruokkivat hänen turhamaisuuttaan, ja niiden avulla hän uskoo saavansa kaipaamaansa huomiota ja ihailua. Kateellinen ei suo toiselle hyvää Ylpeän ihmisen saavutukset saattavat aiheuttaa toisissa kateutta. Kateellinen ihminen ei suo toiselle hyvää, vaan haluaa itselleen sen hyvän, joka toisella on. Lisäksi hänelle toisen onni on pahempi asia kuin tämän epäonni. Kateellinen ei kykene jakamaan hyvinvointia. Se, että itsellä menee mahdollisimman hyvin, ei riitä, vaan se on tärkeää, että muilla ei mene paremmin kuin itsellä. Kateudesta ei ole kenellekään edes lyhytnäköistä hyötyä. Mikäli kateus pääsisi sanelemaan tekomme tai yhteiskuntamme ratkaisut, olisimme kaikki menettäjiä: sekä ne, joiden onni tuhotaan että ne, joiden kateus tyydytetään. Kun kateellinen vertaa itseään toisiin, toisin kuin itserakas, hän tuntee huonommuutta. Hän voi ahdistua muiden menestyksestä, vaipua itsesääliin ja katkeroitua. Hän voi myös pyrkiä vahingoittamaan toisia esimerkiksi juoruilemalla tai panettelemalla. Hän pyrkii vapautumaan tuskallisesta kateuden tunteesta mitätöimällä ja halventamalla kateuden kohdetta. Viha satuttaa henkisesti ja fyysisesti Vihan aiheuttaa ajatus, että sinua on kohdeltu väärin. Esimerkiksi jos kateellinen ajattelee, että tuo ihminen ei ole ansainnut sitä mitä hänellä on, vaan se kuuluisi hänelle. Tämä laukaisee vihan, halun vahingoittaa ja kostaa. Viha saa konkreettisen näkyvän muodon suuttumuksessa, aggressiivisessa käyttäytymisessä, väkivallassa ja tuhoamisessa. Viha voi olla niin tiedostamatonta, että ihminen pyrkii satuttamaan toista, vaikkei itse sitä edes ymmärrä. Ivallinen sana tai halveksiva katse riittävät, kun toista halutaan rangaista. Vihainen voi myös tarkoituksella peittää tunteensa, esiintyä hymyssä suin jalomielisenä, vaikka tarkoituksena on julmasti alistaa toista. Vihaa voi myös ymmärtää. Äkillinen vihan tunne on hyvin arkipäiväistä. Se voi syntyä koetusta epäoikeudenmukaisuudesta tai vaikkapa vain vahingosta. Aggressiossa on osittain kysymys myös luonnollisesta puolustusmekanismista. Ongelmalliseksi asian tekee se, että vihan tunne syntyy meissä niin nopeasti, että on vaikea erottaa tunteen laukaisevaa tekijää sen syystä. Merkityksellistä on, minne antaa aggression itsensä viedä. Kun loukkaannut, annatko heti samalla mitalla takaisin, johon toinen vastaa uudella loukkauksella? Alatko hautomaan kostoa, pyritkö etsimään samanmielisiä taaksesi, käymään joukolla vastustajan kimppuun, jolloin hänen on pakko kerätä oma joukkonsa puolustautumista varten? Vihan ja koston kierre on valmis. Viha ja aggressio saavat voimansa syyllistämisestä. Ajatellaan, että toinen ihminen on väärässä ja minä olen oikeassa. Oikeassa oleminen oikeuttaa vaikka toisen pakottamiseen ja väkivaltaan. Kun ihmiset jaetaan hyviin ja pahoihin, tämä vallankäyttö helpottuu. Viihdeteollisuus käyttää hyvän ja pahan vastakkainasettelua onnistuneesti rahan ansaitsemiseen. Viihde jäljittelee todellisuutta liioitellen ja väkivaltaan on tullut seksin kaltaista glamouria, kun valkokankaiden suurimmat tähdet ratkaisevat ongelmansa tappamalla. Peliala jatkaa siitä mihin kirjallisuus, elokuva ja televisio ovat meidät johdattaneet. Kuolemansynnit kertovat arvoistamme Kuolemansynnit ovat tiedostamattammekin osa jokapäiväistä elämäämme. Niiden määrittelijät ovat osoittautuneet hyviksi ihmistuntijoiksi. Kuolemansynnit ovat osa kulttuuriamme, jonka arvot liittyvät oman mielihyvän ja edun tavoitteluun, rahaan, valtaan ja julkisuuteen. Kun omaa etua ajamalla ja muita tallomalla pärjää näennäisesti paremmin, miksi syntiä pitäisi vastustaa?
Edelleen voidaan ajatella, että kuolemansynnit näivettävät ja tuhoavat rakkautta hitaasti. Voidaan ajatella, että todelliset tarpeemme jäävät paheidemme jalkoihin, ja menetämme yhteyden omaan itsemme. Jos emme ota huomioon omia tarpeitamme, kuinka voisimme ottaa aidosti huomioon muut ihmiset? Vuorovaikutuksemme niin itseen kuin muihin kärsii synneistä, ja tekee meistä tyytymättömiä ja onnettomia. Siksi omien väärien asenteiden tunnistaminen ja tunnustaminen on yhä sopiva vastalääke kuolemansynneille. Omassa itsessään olevaa pahaa ei voi vastustaa tukahduttamalla sitä, vaan kuuntelemalla sitä ja ymmärtämällä mitä se kertoo. On kohtuutonta olettaa, että kuolemansynneistä päästäisiin kokonaan eroon. Rakentavampaa on suhtautua niihin huumorilla. Synnit tekevät meistä inhimillisiä ja opettavat suvaitsemaan omia ja toisten virheitä. Meissä jokaisessa on mässäilijää. Me kaikki tunnemme himoa, laiskuutta, ahneutta, ylpeyttä, kateutta ja vihaa. Kuolemansynnit ovat osa ihmisen elämää, mutta voimme itse valita, missä määrin annamme niiden hallita elämäämme. Ymmärrys omaan ja toisten heikkouteen auttaa meitä paremmin suvaitsemaan toisiamme ja kääntämään huomiomme toistemme positiivisiin puoliin. Siis rohkeasti kuolemansyntejä päin, Roseira!
Kulkuejärjestys: Kuolemansynnit ovat itseymmärryksen välineitä, ne kertovat arvoistamme. Mässäily Mässäilijällä on mahakeskeinen maailmankuva, hän ratkaisee ongelmansa vatsansa kautta. 1. Comissão de Frente etujoukko: Suklaiset makupalat Koreisiin kääreisiin pakatut makupalat kiihottavat mässäilijän mässäilynhalua. Roseiran comissãon koreografia koostuu kahdesta peräkkäisestä koreografiasta, jotka tehdään kahteen peräkkäiseen samba de enredon kiertoon. 2. Abre ala 1. lavastevaunu: Ylensyönti Ruualla ja juomalla on ylikorostunut merkitys mässäilijän elämässä. Hän pyrkii täyttämään tarpeensa ylensyömällä ja juopottelemalla. Irstaus Kun mässäilijä ajattelee ruokaa ja juomaa, irstas panee kaiken energiansa seksiin. Himonsa vallassa hän kieltää läheisyydentarpeet. 3. Katudestaquet: Himo Irstaan mielessä on vain himon tyydyttäminen. Irstas esineellistää toisen, jotta voisi pitää tunteet ja läheisyyden tarpeen erillään seksistä. Hän on omaksunut kaupallisen seksin keinotekoisuuden, pinnallisuuden ja tunneköyhyyden. 4. Ala: Nuoruuden pakkomielle Seksillä kaupitellaan nykypäivänä melkein mitä tahansa kenelle tahansa. Nuoruutta ja libidoa tavoitellaan hinnalla millä hyvänsä. Kirurgia, pistoshoidot ja ihmedieetit houkuttelevat ikuisen nuoruuden ja seksikkyyden lupauksilla. Alan muodostaa Velha Guarda da Roseira Roseiran vanha kaarti. Laiskuus Kaupallisen seksin kuluttaja on henkisesti laiska, hän ei viitsi luoda syvempiä ihmissuhteita. Laiskuus johtaa välinpitämättömyyteen ja vastuuttomuuteen. 5. Ala: Välinpitämättömyys Laiska ihminen ei jaksa huolehtia edes itsestään. Hän on välinpitämätön jopa omien tarpeidensa suhteen. 6. Katudestaquet: Impulsiivisuus Henkisesti laiska ihminen toimii impulsiivisesti, ilman minkäänlaista vastuuntuntoa. Hän tekee sen mitä huvittaa ja mikä on kivaa, mutta toisaalta kyllästyy ja tympääntyy helposti. 7. Porta Bandeira ja Mestre Sala ensimmäinen lipunkantajapari (eivät kuvita kulkuetta)
Ahneus Toisin kuin laiskuus, ahneus tekee ihmisestä erittäin aktiivisen. Se pistää ihmisen ylittämään itsensä, mutta näin tehdessään se sumentaa terveen järjen. 8. Ala das Passistas soolotanssijat: Maallinen mammona Maallinen mammona kimaltelee ahneen silmissä ja hän on valmis tekemään mitä vain haaliakseen sen kaiken itselleen. 9. Ala da Bateria rumpuryhmä: Pelurit Pelurit ovat valmiita pistämään peliin koko elämänsä pysyäkseen mukana pelissä. He jäävät koukkuun, eivätkä voi lopettaa. 10. Melodiaosasto (eivät kuvita kulkuetta) Ylpeys Ahne ihminen voi syyllistyä myös ylpeyden kuolemansyntiin, sillä hän kuvittelee helposti omaksi ansiokseen kaiken sen hyvän, mitä hänelle elämässään koituu. Näin ylpeys vääristää itseluottamuksen, ja muista ihmisistä tulee alempiarvoisia. 11. Ala das Baianas baianaryhmä: Huomionhakuisuus Ulkonäöstään ylpeä ihminen kuluttaa aikaansa itseään ihaillen ja hullaantuu omasta peilikuvastaan. Hän janoaa huomiota ja ihailua. 12. Katudestaque: Itserakkaus Ylpeä rakastuu helposti itseensä, jolloin terve itseluottamus vääristyy itserakkaudeksi. Hän vahvistaa itsetuntoaan vertaamalla itseään ympäristöönsä ja näkee itsensä aina parempana kuin muut. 13. Tripé pieni lavastevaunu: Turhamaisuus Kuten ahne, myös ylpeä janoaa statusta. Turhamaisena hän kiinnittää kaiken huomionsa omaan edustavuuteensa, on erittäin koreilunhaluinen ja on valmis antamaan kaikkensa saadakseen itselleen mitä näyttävimpiä esineitä ja asioita. Statussymbolien avulla hän korottaa itsensä muiden yläpuolelle. Kateus Ylpeän ihmisen saavutukset saattavat aiheuttaa toisissa kateutta. Kateellinen ei suo toiselle hyvää, sillä hän ahdistuu toisten onnesta. 14. Katudestaquet: Kateuden kahleet Kateus sitoo ihmisen ajatukset ja tunteet niin, ettei hän kykene enää jakamaan hyvää. Se, että itsellä menee mahdollisimman hyvin, ei riitä, vaan on tärkeää, että muilla ei mene paremmin kuin itsellä. Kateellinen ahdistuu helposti siitä mitä muilla on. 15. Ala: Juorukellot Kateus tuottaa tuskaa. Tästä tunteesta pyritään irti mitätöimällä ja halventamalla kateuden kohdetta sekä vahingoittamalla toista juoruilemalla ja panettelemalla.
16. Porta Bandeira ja Mestre Sala toinen lipunkantajapari (eivät kuvita kulkuetta) Viha Kateus saattaa laukaista vihan, halun kostaa kateuden kohteelle hänen menestyksensä. Vihasta etsitään oikeutusta vahingoittaa toista ihmistä joko henkisesti tai fyysisesti. 17. Ala das Crianças lapsiryhmä ja Vanhempi-Lapsi-ala: Vihan viihteellisyys Viha ja sen oikeutus, hyvän ja pahan välinen taistelu, jalostetaan viihdeteollisuudessa tehokkaasti käyttöön. Peliala jatkaa siitä, mihin kirjallisuus, elokuvat ja televisio ovat meidät johdattaneet. 18. Alegoria lavastevaunu: Vihan kahdet kasvot, Aggressio ja Syntien inhimillisyys Viha saa aikaan halun vahingoittaa toista ihmistä. Ivallinen sana tai halveksuva katse riittävät satuttamaan toista. Vihaa on myös hymyssä suin jalomielisyydeksi puettu alistaminen ja julmuus. Vihan ja koston kierre alkaa, jos antaa aggressiiviselle impulssille vallan ja antaa samalla mitalla takaisin. Kaikessa raakuudessaan kuolemansynnit ovat kuitenkin inhimillisiä. Meissä jokaisessa on mässäilijää ja me kaikki tunnemme himoa, laiskuutta, ahneutta, ylpeyttä, kateutta ja vihaa. Voimme itse valita, missä määrin annamme niiden hallita elämäämme. Itseymmärrys, empatia ja huumori auttavat meitä sietämään omia ja toistemme heikkouksia ja kääntämään huomiomme toistemme positiivisiin puoliin.
Samba de Enredo 2013 UNIÃO DA ROSEIRA Mässäily, irstaus, laiskuus, ahneus, ylpeys, kateus, viha Roseira kohtaa kuolemansynnit Säv. ja sanat: Makão Mietin mitä vaikutusta teoillamme on Näätkös maailma on kohta täysin sieluton Kun pelkkää nautintoa tavoittelemme me vain Irstailijan nautinnossa ei oo rakkautta lain Tää suunta ei oo oikea, se meidät tuhoaa Mut se lähtee juuri sinusta, jos haluut itses pelastaa : Tutkien käytöstämme, asenteita omia Kuolemansynnit nää kohtuudella ei meitä tuhoa: Mässäilijä suunsa sisään ahtaa aina vaan Ruokaa, juomaa, herkkuja hän sulloo taas napaan Y-L-P-E-ylpee tekoihinsa omiin rakastuu Kateellinen haluu omistaa sen mikä on jonkun muun Laiska tekee mitä huvittaa, on impulsiivinen Välinpitämättömyys on muoto laiskuuden Lievä ahneus voi hyväksi olla Mut liian ahne saattaa sokaistua Viha, synneistä pahin, tahtoo toista alistaa Väkivalta kohta täyttää maailman : Hei! Samba ei oo synti ollenkaan! Roseira bailaa synnit unholaan Parannuksia tehdään, vaikkei kadutakaan Karnevaalit jatkuu aina vaan! :