JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI PÄÄTÖS RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Annettu julkipanon jälkeen Antopäivä 26.11.2010 Diaarinro Karp 3749/2010 ASIA HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee kalliokiviaineksen louhintaa ja murskausta sekä asfalttiaseman toimintaa ja jäteasfaltin varastointia ja hyödyntämistä. Päätös sisältää YSL:n 101.n mukaisen ratkaisun toiminnan aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta. Destia Oy PL 73 00521 Helsinki Yhteyshenkilöt: Simo Tarkkanen (lupa-asiat) p. 0400-335 554, Teppo Mäkinen (murskaus- ja päällystetoiminta) p. 0400-245 219 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Kalliokiven louhinta ja murskaus sekä asfalttiaseman toiminta sijoittuvat Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän kylän kiinteistölle Riukumäen kallioalue 179-401-5-230. Samalla kiinteistöllä välivarastoidaan myös jäteasfalttia, joka hyödynnetään asfaltin valmistuksessa. Kiinteistön omistaja on Destia Oy. Toiminta sijoittuu Hiidenjärven ja Tikka-Mannila tien (tienro 638) eteläpuolelle n. 800 metrin etäisyydelle tiestä Riukumäen yksityistien päähän. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 1. momentin, 2. momentin 4- kohdan ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 1 momentin 7 c-, e-, ja f-kohtien mukaan toiminta on ympäristöluvanvaraista. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n 1 momentin 7 a-, b-, ja c-kohtien sekä 13 c- kohdan perusteella kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee louhintaa, murskausta ja asfalttiaseman toimintaa sekä asfalttijätteen varastointia ja hyödyntämistä koskevan lupa-asian kun asfalttijätettä käsitellään alle 10 000 tonnia vuodessa. ASIAN VIREILLETULO JA TÄYDENTÄMINEN Ympäristölupahakemus on saapunut Jyväskylän kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnalle 4.10.2010.
2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Alueella ei ole asema-, eikä yleiskaavaa. Maakuntakaavassa alue on merkitty eo/2- alueeksi (kalliokiviainesten ottovyöhyke). Kiviaineksen ottamiseen on Jyväskylän maalaiskunnan kunnanhallituksen myöntämä maa-aineslupa, joka on voimassa 5.7.2011 saakka. Hakijalla on vireillä uusi maa-aineslupa. Alueella on myös Keski- Suomen ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa louhinnalle, murskaukselle, asfalttiaseman toiminnalle sekä asfalttijätteen varastoinnille ja hyödyntämiselle. Luvan voimassaoloaika päättyy 5.7.2011. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Louhinta- ja murskaus, asfalttiasematoiminta ja asfalttijätteen varastointi sekä hyödyntäminen tapahtuvat n. 800 metriä Tikka-Mannila-tien (tienro 638) eteläpuolella Riukumäen kallioalue RN:o 5:230-tilalla. Toimintaa alueella on ollut jo usean lupakauden ajan. Myös naapurikiinteistöllä on samanlaista toimintaa. Lähin vakituinen asuinrakennus sijaitsee n. 800 metrin etäisyydellä ottamisalueen pohjoispuolella, muut asuinkiinteistöt sijoittuvat yli kilometrin etäisyydelle. Liikennöinti alueelle tapahtuu Tikka-Mannila-tieltä Riukumäen yksityistietä. Tieyhteyden varressa ei ole asutusta. Alueen eteläreunalla kulkee voimalinja. Lähin vesistö (Hiidenjärvi) sijaitsee n. 1 km ottamisalueelta pohjoiseen. Ottoalue sijaitsee metsäisellä haja-asutusalueella ja alueen ympäristö on talousmetsäkäytössä. Toiminta ei sijoitu pohjavesialueelle. Lähin pohjavesialue (Lintumäen I-luokan pvalue) sijaitsee noin 1,5 km ottoalueen itäpuolella. Alueen läheisyydessä ei ole luonnonsuojelullisesti merkittäviä kohteita. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Kyseessä on toiminnassa oleva kalliokiviaineksen ottoalue. Alueella on toiminut myös asfalttiasema sekä varastoitu ja hyödynnetty asfalttijätettä. Louhittavan alueen pintaala on n. 4,0 ha, koko kiinteistön pinta-ala 11,46 ha. Kalliota louhitaan maaaineslupahakemuksen mukaan seuraavan 10 vuoden aikana 150 000 m 3. Louhintaa ja murskausta tehdään 1-3 vuoden välein kerrallaan 0,5-4 kk. Päällysteen valmistusta on arviolta 2-5 vuoden välein. Louhinta ajoittuu syksyn ja kevään väliselle ajalle, päällysteen valmistus touko-lokakuun väliselle ajalle. Asfalttijätteen varastointia tehdään ympäri vuoden. Louhinta- ja murskausjaksoilla porausta ja murskausta tehdään arkisin (ma-pe) klo 7-22, kivien rikotusta arkisin klo 7-18 ja räjäytyksiä arkisin klo 12-18. Päällystemassan valmistus tapahtuu arkisin klo 6-18. Mikäli esitetyistä ajoista joudutaan poikkeustapauksissa poikkeamaan, ilmoitetaan asiasta etukäteen valvontaviranomaiselle ja lähimmille naapureille. Louhintatyö koostuu porauksesta, panostuksesta, räjäytyksestä ja ylisuurten lohkareiden rikotuksesta iskuvasaralla. Louhinta- ja murskaus teetetään ulkopuolisella urakoit-
3 sijalla. Porauksessa käytetään tela-alustaisia poravaunuja joissa on pölynpoistolaitteisto. Rikottaminen tehdään tarvittaessa ennen murskausta hydraulisella, kaivinkoneeseen tai esimurskaimeen liitetyllä iskuvasaralla. Murskauksessa käytettään siirrettäviä murskaimia, joiden kokoonpano määräytyy kiviaineksen ominaisuuksien, tuotettavan lajitteen ja käytettävissä olevan kaluston mukaan. Murskain koostuu esi-, väli- ja jälkimurskaimista, hihnakuljettimista ja seuloista. Laitos voi koostua myös liikkuvista ns. Lokotrack-yksiköistä. Käyttöenergia tuotetaan aggregaateilla. Murskaamo sijoitetaan mahdollisimman lähelle rintausta kulloinkin louhitulle alueelle, jolloin irrotettu kallioaines on lähellä. Murskauslaitoksen sijainti vaihtelee louhinnan edetessä. Pintavedet alueelta johdetaan viereisen kiinteistön, jolla on myös ottotoimintaa, kautta edelleen maastoon. Asfalttiaseman toiminta käsittää asfalttibetonin (AB), pehmeän asfalttibetonin (PAB) tai uusioasfaltin (AB-massa, jossa asfalttirouhetta yleensä 10-20 p-%) valmistuksen. Laitteisto määräytyy tuotettavan massan mukaan. Asemat ovat siirrettäviä ja paikalla vain urakan ajan. Kuumamassaa valmistavan aseman rakenteita ovat kylmäsyöttösiilot, kuljettimet, kuivausrumpu, tekstiilisuodatin, elevaattori, sekoitintorni, bitumisäiliöt, varastosiilot ja ohjaamo. Energiantuotantoa varten asemaan kuuluvat kevyen ja raskaan polttoöljyn säiliöt. Puretun päällysteen kappaleet ja niistä tehty murske varastoidaan niille varatulla varastoalueella. Varastointiaika ennen hyödyntämistä on alle 3 vuotta. Isommat kappaleet jalostetaan alueella murskeeksi ja hyödynnetään asfalttimassan raaka-aineena. Murskaaminen tapahtuu samalla laitteistolla kuin kiviaineksen murskaus. Työjaksojen aikana alueella on toimisto- ja taukotilat, varastokoppeja ja konttivaunu jätteiden varastointia ja lajittelua varten. Ainesten käsittelyyn ja kuljetuksiin käytetään kaivinkoneita, pyöräkuormaajia ja kuorma-autoja. Valmiit tuotteet kuljetetaan alueelta kuorma-autoilla. Liikennöinti tapahtuu Tikka-Mannilta-tieltä ottoalueen pohjoisosaan tulevaa Riukumäen yksityistietä. Tuotanto Murskeita tuotetaan keskimäärin 60 000 t ja maksimissaan 120 000 t vuodessa. Alueelle ei tuoda muualta kiviaineksia. Päällystemassoja (AB ja PAB) valmistetaan keskimäärin 40 000 t ja maksimissaan 70 000 t vuodessa. Päällystemursketta ja päällysteen kappaleita varastoidaan ja hyödynnetään keskimäärin 5 000 tn, kuitenkin alle 10 000 t vuodessa. Liikennettä on murskaus- ja päällysteurakoiden aikana ma-pe klo 06-22. Toimintaaikojen ulkopuolella liikenne on työntekijöiden meno- ja paluuliikennettä. Urakoiden ulkopuolisina aikoina liikenne muodostuu satunnaisista murskekuljetuksista. Murskeen kuljetusta toimintajaksojen aikana on keskimäärin 10-30 käyntiä/työvuoro, päällystemassojen kuljetusta keskimäärin 30-50 käyntiä. Työvuoroja päivässä on kaksi. Raaka-aineet, polttoaineet ja kemikaalit Louhittava kiviainesmäärä on koko toiminta-aikana n. 150 000m 3. Kiviainesta ei tuoda muualta. Muualta tuotavan, puretun päällysteen kappaleet tuodaan lähiseudun teiden perusparannuskohteista.
4 Kallion louhintaan ja murskaukseen käytettävissä koneissa käytetään kevyttä polttoöljyä keskimäärin 34,0 tonnia ja enintään 67,9 t vuodessa. Päällystemassojen valmistukseen käytetään kalliolouheen ja päällystemurskeen lisäksi täyteainetta (yleensä kalkkia, lentotuhka tai selluloosa + pölynpoistolaitteistosta peräisin oleva kivipöly) keskimäärin 1200 t ja enintään 2100 t vuodessa. Bitumia käytetään 2000-3500 t vuodessa. Raskaan polttoöljyn kulutus on keskimäärin 200 t ja maksimissaan 350 t vuodessa. Kevyttä polttoöljyä käytetään keskimäärin 40 ja enintään 70 t vuodessa. Kulutusarviot on ilmoitettu AB-massan valmistuksen kulutuksen mukaan. PAB:n valmistuksessa ei käytetä raskasta polttoöljyä. Öljyä varastoidaan tuotannon aikana enintään 40 t kerrallaan kaksivaippasäiliöissä tai normaalisäiliöissä, jotka on sijoitettu suoja-altaaseen. Päällysteaseman toimiessa bitumia ja bitumiöljyä varastoidaan lämpöeristetyissä säiliöissä kerrallaan keskimäärin 40-50 m 3. Hydrauliikka- ja voiteluöljyjä varastoidaan tynnyreissä yhteensä 600 kg. Tynnyrit sijoitetaan varastokonttiin ja kontin alustan maaperä suojataan. Öljytuotteiden lisäksi muita kemikaaleja ei varastoida. Vettä käytetään pääasiassa pölyn sidontaan ja PAB-asemalla kiviaineksen lämmitykseen. Kasteluun käytetään arviolta 10 m 3 ja kiviaineksen lämmitykseen n. 20-30 m 3 päivässä. Kasteluvesi tuodaan alueelle säiliöautolla. Talousvettä käytetään työjaksoilla 50-150 l päivässä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt ilmaan Toiminnasta (louhinta/murskaus ja asfaltin valmistus) syntyvät hiilidioksidipäästöt ovat enintään 1529 t, rikkidioksidipäästöt enintään 6,7 t, typen oksidipäästöjä enintään 3,8 t ja hiukkaspäästöjä enintään 0,62 t vuodessa. Pöly aiheuttaa haittaa lähinnä louhosalueella. Kivipölyn partikkelikoko on suuri ja se laskeutuu nopeasti. Pölyn ohjearvot eivät tule ylittymään lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Varastokasat sijoitetaan siten, ettei pöly leviä lähimpiin häiriintyviin kohteisiin. Murskauslaitoksen sijoituspaikka on suojattu kolmelta sivulta 10-15 metriä korkealla kalliorintauksella. Pölypäästöjä syntyy lähinnä louhinnan porauksista, räjäytyksistä sekä louheen lastauksesta. Porauspölyä poistetaan porausvaunujen pölynkeräyslaitteistolla. Murskeen varastokasojen pölyäminen on vähäistä, päällystemurskekasat eivät pölyä. Murskausasemalla pölyämistä aiheutuu kuljetuksista, murskauksesta ja seulonnoista. Pölyn määrään ja leviämiseen vaikuttavat useat tekijät, mm. valmistettavan murskeen raekoko, raaka-aineen ominaisuudet, ilman kosteus ja tuuliolosuhteet. Pölyn leviämistä ympäristöön ehkäistään tuulisuojilla ja koteloinnilla esim. suojaamalla kuljettimet, seulastot, syöttimet ja putoamispaikat ja kastelemalla murskattava kiviaines. Myös pitämällä putoamiskorkeus mahdollisimman alhaisena, voidaan vähentää pölyämistä.
5 Käytettävät päällysteasemayksiköt ovat umpinaisia ja alipaineistettuja. Kuivausrummussa ja asemayksikössä syntyvät palokaasut ja pöly imetään alipaineella tekstiilisuodattimeen, josta se johdetaan asfalttimassan raaka-aineeksi. Alueelle johtava tie sekä toiminta-alueella olevat tiet ovat murskepintaisia ja kovettuneita eivätkä juurikaan pölyä. Tiepöly sidotaan tarvittaessa vedellä ja kuormat kastellaan. Ajonopeudet pidetään alhaisina, mikä myös vähentää pölyämistä. Melu Louhinnassa melua syntyy porauksesta, räjäytyksistä sekä louheen lastauksesta. Louheen irrotusräjäytyksiä on urakan aikana yleensä 1-2 kertaa viikossa. Murskausasemalla melua aiheutuu rikotuksessa, murskauksessa, seulonnassa sekä kuljetuksissa. Päällysteasemasta aiheutuva melu syntyy kiviaineksen kuivauksesta ja kuormauksesta. Tärinää aiheutuu ainoastaan irtiottoräjäytyksistä. Melun leviämistä ehkäistään mm. varastokasojen sijoittelulla. Alueella on tehty melumittaus vuonna 1999 murskauslaitoksen ollessa toiminnassa ylemmällä ottotasolla (+185m). Melutaso alitti lähimmissä häiriintyvissä kohteissa Valtioneuvoston päätöksessä (993/92) annetut melutason päiväohjearvon 55 db(a). Tämänhetkinen ottotaso on alempana, jolloin kalliorintaukset toimivat meluesteenä. Päästöt maaperään ja vesiin Hakijan mukaan toiminnasta ei aiheudu päästöjä vesiin. Sosiaalitilojen jätevedet johdetaan umpisäiliöön ja kuljetetaan edelleen käsiteltäväksi. Pintavedet johdetaan ojan kautta alueen länsiosaan. Alueen pohja on louhittu kaltevaksi siten, että pintavedet eivät lammikoidu. Osittain pintavedet imeytyvät maaperään ja kalliorakoihin. Alueelle ei sijoiteta kaluston pesu- tai huoltopaikkoja. Työkoneet paikoitetaan yöajoiksi varastoalueelle. Jätteet sekä niiden käsittely ja hyödyntäminen Toiminnassa syntyy vuosittain (toimintavuosina) sekajätettä 2500 l vuodessa, joka toimitetaan jätteenkäsittelylaitokseen. Saniteettivesiä muodostuu vuosittain n. 3 m 3. Ongelmajätteitä muodostuu 100-500 l vuodessa. Jäteöljyä syntyy n. 200 litraa. Muita ongelmajätteitä ovat akut, öljynsuodattimet, paristot jne. Ongelmajätteet merkitään asianmukaisesti ja kerätään suljettuihin astioihin. Ongelmajätteitä ei varastoida alueella, vaan ne toimitetaan Destian tai sen aliurakoitsijan välivarastoon tai suoraan hyväksyttyyn ongelmajätteiden varastopaikkaan tai käsittelylaitokseen. Kuljetuksia varten laaditaan siirtoasiakirja ja jätteiden määristä ja kuljetuksista pidetään kirjaa ja kirjanpito on pyydettäessä viranomaisen nähtävillä. Kaivannaisjätettä (pintamaa) syntyy 500 m 3. Se varastoidaan kasalle ja käytetään lopuksi maisemointiin. Sivukiveä ei synny. Ottamisen edetessä mahdollisesti kerättävät kannot menevät pääasiassa hyötykäyttöön ja loput käytetään jälkihoitotöiden yhteydessä ottoalueen suojarakenteisiin ja maisemointiin. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma
6 Alueelta poistettavan pintamaan määräksi arvioidaan noin 500 m 3. Toiminnasta ei synny sivukiveä, vaan kaikki irrotettava materiaali jalostetaan murskeeksi. Poistetut pintamaat on varastoitu alueen reunoille toiminta-alueen ulkopuolelle. Pintamaiden lisäksi syntyy jonkin verran kantojätettä, joka ohjataan hyötykäyttöön. Kannot, joita ei toimiteta hyötykäyttöön, käytetään pintamaiden ohessa alueen maisemointiin. Kaikki alueella varastoitavat pintamaat ovat peräisin ottamisalueelta. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta Alan parhaana käyttökelpoisena tekniikkana voidaan pitää kaikkia raaka-aineiden kulutukseen ja ympäristövaikutusten minimointiin tähtääviä toimia, kuten tuotantoprosessien optimointi, pöly-, melu- ja maaperäsuojaukset, säännölliset huollot, ympäristöjärjestelmät ja ammattitaitoisen henkilökunnan käyttö. Paikalliset olosuhteet ja toiminnan laajuus huomioiden toiminnassa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa hakemuksessa esitetyllä tavalla. Vanhan asfaltin hyödyntäminen vähentää neitseellisen kiviaineksen tarvetta. Destia Oy:llä on sertifioitu ISO 14 001 -ympäristöjärjestelmä ja ISO 9001 laatujärjestelmä. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Laitosten toiminnasta pidetään käyttöpäiväkirjaa, johon kirjataan mm. päivittäinen työaika, tuotantomäärä, tehdyt tarkastukset, huollot, keskeytykset ja poikkeavat tilanteet. Käyttöpäiväkirjat toimitetaan pyydettäessä valvontaviranomaisen nähtäville. Toiminnasta syntyvää melua ja pölyä arvioidaan tuotannon aikana jatkuvasti aistinvaraisesti päivittäin. Mittauksia tehdään, mikäli annettujen ohjearvojen oletetaan ylittyvän. Länsiosan ojan veden laatua on tutkittu nykyisen ympäristöluvan voimassaoloaikana kaksi kertaa vuodessa, syksyllä ja keväällä. Varastoitavan ja poiskuljetettavan/hyödynnettävän purkuasfaltin määrästä pidetään kirjaa ja määrä ilmoitetaan vuosiraportoinnin yhteydessä. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Merkittävin toiminnasta aiheutuva ympäristöriski on öljyvahinko esim. työkoneiden tai varastosäiliöiden vuodon tai tulipalon yhteydessä. Öljytuotteita varastoidaan vain urakan aikana kaluston tarvitsema määrä. Polttoöljy- ja bitumisäiliöt täytetään pumpulla suoraan säiliöautosta, Säiliöiden suojalaitteiden kunto tarkistetaan työmaan viikkotarkastusten yhteydessä. Alueella on alkusammutuskalusto ja riittävästi öljynimeytysmateriaalia. Ympäristövaikutuksia ja riskejä voidaan estää ja rajoittaa asianmukaisella suunnittelulla ja tekniikalla. Huomioitavia asioita ovat mm. toimintajaksojen ajoittaminen, ottotasojen valvonta, varastokasojen ja laitosten sijoittelu, polttoaineiden varastopaikkojen sijoittelu ja suojaus, ympäristövaikutusten jatkuva seuranta ja alueen mahdollisimman nopea jälkihoito. Ennen jokaista urakkaa tehdään laatusuunnitelma, johon sisältyvät mm. ympäristölle aiheutuvien riskien kartoitus ja riskialttiiden työvaiheiden suunnittelu. Kaikki alueella työskentelevät ovat tietoisia maa-aines- ja ympäristölupien ehdoista ja toimintaan liit-
7 tyvistä riskeistä, siinä laajuudessa kuin se heidän työtänsä koskee, ja ovat velvoitettuja toimimaan annettujen ohjeiden mukaan. Asiattomien pääsy alueelle on kielletty. Ympäristöasioiden hallinta perustuu ISO 9001- ja ISO 14001-laatu- ja ympäristöjärjestelmästandardeihin. Voimassa olevan maa-ainesluvan aikana alueella ei ole tapahtunut onnettomuuksia eikä merkittäviä häiriötilanteita. Poikkeustilanteissa laitoksen pysäytetään ja vika tai häiriö korjataan. Onnettomuuksista tehdään ilmoitus Jyväskylän kaupungin pelastus- ja ympäristöviranomaisille sekä Keski-Suomen ELY-keskukselle ja ryhdytään asianmukaisiin torjuntatoimenpiteisiin. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Jyväskylän kaupungin virallisella ilmoitustaululla 11.10.- 10.11.2010. Lupahakemus ja siihen liittyvät selvitykset ovat olleet kuulutusajan yleisesti nähtävillä palvelupiste Hannikaisessa, osoitteessa Hannikaisenkatu 17, Jyväskylä. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu sanomalehti Keskisuomalaisessa 11.10.2010. Asianosaiset on kuultu 8.10.2010 päivätyllä virkakirjeellä. Muistutukset ja mielipiteet Ympäristölupahakemuksesta ei ole määräajassa jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Määräajan päättymisen jälkeen (11.11.2010) jätettiin 1 muistutus. Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunto Keski-Suomen ELY-keskukselta. Keski-Suomen ELy-keskuksen lausunnossa todetaan mm. seuraavaa: ELY-keskus huomauttaa, että Valtioneuvosto on antanut asetukset asfalttiasemien ympäristönsuojeluvaatimuksista (448/2010, astui voimaan 1.6.2010) ja (800/2010) kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010, astui voimaan 15.9.2010). Ympäristölupaa myönnettäessä on sovellettava kyseisiä asetuksia käyttäen niiden säädöksiä ympäristönsuojelullisina vähimmäisvaatimuksina. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan toiminta voidaan aloittaa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, koska kyseessä on olemassa oleva toiminta (aloitettu n. vuonna 1990). Hakijan kuuleminen Hakija on ilmoittanut 9.11.2010 sähköpostitse, ettei anna vastinetta ELY-keskuksen lausunnosta. Tarkastukset ja neuvottelut Alueella on tehty maastokäynti 8.7.2010 maa-ainesluvan vuositarkastuksen yhteydessä. RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU Jyväskylän kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta myöntää luvan Destia Oy:lle Jyväskylän kaupungin Jyväskylä kylän Riukumäen kallioalue 179-401-5-230 -tilalla tapahtuvaan kalliokiviaineksen louhintaan ja murskaamiseen, asfalttiaseman toimin-
8 taan sekä asfalttijätteen varastointiin ja hyödyntämiseen. Toimintaa tulee harjoittaa lupahakemuksen ja tämän päätöksen lupamääräysten mukaisesti. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin Keski-Suomen ELY-keskuksen lausunnossaan esittämät seikat on huomioitu lupamääräyksissä. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Toiminta-aika 1. Kalliokiven irrotusta ja rikotusta sekä kiviaineksen ja asfaltin murskausta saa tehdä arkisin (ma-pe) klo 07-22. Räjäytykset tulee suorittaa arkisin (ma-pe) klo 12-18. Asfalttiasema saa toimia arkisin (ma-pe) klo 06-18. Louhintaa, murskausta sekä niihin liittyviä toimintoja ei saa tehdä viikonloppuisin eikä juhlapyhinä. Louhinta ja murskaus on sallittu 1.9.-31.5 välisenä aikana. Mikäli toimintaa pitää pakottavista syistä suorittaa näistä ajoista poiketen, tulee siitä ilmoittaa Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja lähimmille asuinkiinteistöille. (YSL 43, NaapL 17, VNa 800/2010 8 ) Melu 2. Kalliolouhinnasta, murskauksesta ja asfalttiaseman toiminnasta liikenne mukaan lukien aiheutuva melu ei saa ylittää asuntojen piha-alueilla päivällä klo 7-22 melun keskiäänitasoa 55 db(a) eikä yöllä keskiäänitasoa 50 db(a). Lomaasutukseen kuuluvilla alueilla melutaso ei saa ylittää klo 7-22 keskiäänitasoa 45 db(a) eikä yöllä keskiäänitasoa 40 db(a). (YSL 43, NaapL 17 ja VNa 800/2010 7 ) 3. Melun leviämistä häiriintyvien kohteiden suuntaan tulee estää aseman rakenteilla (esim. koteloinnit, syöttösuppilon kumitus). Myös kiviseinämillä, murskekasojen ja pintamaakasojen sijoittelulla sekä louhinnan etenemissuunnan valinnoilla on pyrittävä minimoimaan melun leviämistä häiriintyvien kohteiden suuntaan. (YSL 43, NaapL 17, VNp 993/92 ja VNa 800/2010 6 ) 4. Louhinnan ja murskauksen sekä liikenteen aiheuttama melutaso tulee mitata lähimmissä häiriintyvissä kohteissa valvontaviranomaisen määräyksestä, mikäli toiminnasta aiheutuvasta melusta valitetaan ja on perusteltu syy epäillä ohjearvojen ylittymistä. Mittaukset on teetettävä ulkopuolisella asiantuntijalla ja ne on suoritettava ympäristöministeriön ohjeen 1/1995 Ympäristömelun mittaaminen mukaisesti louhimon ja murskauslaitoksen ollessa normaalissa toiminnassa. (YSL 43, VNp 993/92, VNa 800/2010 13 ) 5. Melumittausraporttiin on merkittävä, mitkä työvaiheet olivat käynnissä mittausajanjaksolla. Lisäksi raporttiin on liitettävä kartta, josta käyvät ilmi mittauspiste, porausvaunun, murskauslaitoksen ja meluesteiden sijainnit. Mittaustulokset ja raportti on toimitettava Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kuukauden kuluttua mittausten suorittamisesta. Mikäli melutasojen ohjearvot ylittyvät, on toiminnanharjoittajan ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin toiminnasta aiheutuvan melutason alentamiseksi esimerkiksi laitosalueen rakenteellisia suojauksia lisäämällä. Tehdyn mittauksen perusteella voidaan antaa li-
9 sämääräyksiä melun vähentämistoimista ja uusintamittauksista. (YSL 43, VNp 993/92, YSL 58, NaapL 17 ) Päästöt ilmaan 6. Toiminnasta aiheutuva pöly ei saa ylittää ilman laatua koskevan valtioneuvoston päätöksen (480/96) mukaisia ohjearvoja. Ilmanlaadun mittaukset tulee valvontaviranomaisen määräyksestä suorittaa, mikäli toiminnasta aiheutuvasta pölyämisestä valitetaan ja on perusteltu syy epäillä ohjearvojen ylittymistä (YSL 43, VNp 480/1996 2, VNa 800/2010 5 ) 7. Louhinnasta syntyvää pölyä tulee torjua käyttämällä pölynsidontalaitteistolla varustettuja poravaunuja sekä käyttämällä murskauslaitteiston kuljettimien päässä suojia tai vastaavia ratkaisuja. Tarvittaessa kiviaines tulee kastella. Myös varastokasojen ja murskauslaitoksen sijoittelulla on pyrittävä vähentämään pölyn leviämistä lähimpiin häiriintyviin kohteisiin. (YSL 43, VNa 800/2010 4 ) 8. Liikennöintialueita tulee hoitaa niin, että pölyäminen jää mahdollisimman vähäiseksi. Tarvittaessa liikennealueita ja kuormia tulee kastella. (YSL 43, VNa 800/2010 4 ) 9. Asfalttiaseman toiminnasta aiheutuvaa pölyämistä tulee vähentää käyttämällä pölynerotinlaitteistoja ja kotelointia sekä tehostamalla palamisprosesseja tai käyttämällä vastaavia pölyntorjuntakeinoja. (YSL 43, VNa 448/2010 5 ) Päästöt maaperään ja vesiin 10. Polttoainesäiliöiden tulee olla kaksoisvaippasäiliöitä tai ne on sijoitettava tiiviisiin suoja-altaisiin. Suoja-altaat varustetaan katoksilla tai sadeveden poisto- ja erotuslaitteella. Säiliöiden tulee olla lukittavia ja ne tulee varustaa ylitäytönestimillä ja tankkauslaitteistot lukittavilla sulkuventtiileillä. Poltto- ja voiteluaineiden sekä kemikaalien ja lisäaineiden varastointi, jakelu ja käsittely tulee tapahtua nesteitä läpäisemättömällä ja reunoiltaan korotetulla alueella. (YSL 43, VNa 800/2010 9 ) 11. Asfalttiaseman bitumisäiliön on oltava tiivis sekä kestettävä mekaanista ja kemiallista rasitusta. Säiliö on eristettävä maasta tiiviillä, kemikaalia kestävällä alustalla, jonka reunat ovat korotettuja. (YSL 7, 43 VNa 448/2010 8 ) 12. Öljyvahinkojen varalta alueelle on varattava imeytysainetta. Mahdollisesta öljyonnettomuudesta on ilmoitettava Keski-Suomen pelastuslaitokselle ja luvan valvojalle. Öljyllä likaantunut maa ja imeytysaine sekä muut öljyiset jätteet toimitetaan ongelmajätteiden vastaanottoluvan saaneeseen paikkaan (YSL 7, 8, 43 ja 45 :t, JL 6, VNa 800/2010 12 ). 13. Alueella ei saa käyttää huonokuntoisia, öljyä vuotavia työkoneita tai kalustoa. Alueella ei saa pestä kalustoa. (YSL 7, 8, ja 43 :t) 14. Alueen valumavedet on ohjattava alueelta hallitusti siten, etteivät ne aiheuta pintavesien pilaantumista tai vettymishaittaa toiselle kuuluvalla alueella. Toi-
10 minnasta ei saa päästä vesistöön jätevesiä, jotka aiheuttavat vesistön pilaantumista tai roskaantumista. (YSL 43, JäteA 8 ) Jätteet ja ongelmajätteet 15. Asfalttijätettä saa vastaanottaa ja hyödyntää vuosittain enintään 10 000 t. Asfalttijätettä voi varastoida alueella enintään 3 vuoden ajan vastaanottamisesta. Alueelle ei saa tuoda pilaantuneiden maiden kunnostuskohteista peräisin olevaa asfalttijätettä. (YSL 45, JL 6 ) 16. Toiminnassa syntyvät ongelmajätteet (jäteöljyt ym.) on varastoitava tiiviillä alustalla katetussa ja lukitussa tai valvotussa tilassa ja ne tulee kuljettaa pois alueelta toimintajakson päätyttyä. Ongelmajätteiden määristä ja niiden eteenpäin toimittamisesta on pidettävä kirjaa. (YSL 43, 45 :t, JL 6 ja 19 :t) 17. Hyödyntämiskelpoiset jätteet on lajiteltava erikseen sekä toimitettava ne hyödynnettäväksi asianmukaisiin käsittelypaikkoihin. (YSL 43 ja 45 :t, JL 6 ja 17 :t) Muut toimet, joilla ehkäistään ja vähennetään pilaantumista 18. Raaka-aineet, tuotteet, polttoaineet ja mahdolliset jätteet on varastoitava ja käsiteltävä kiinteistöllä niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, terveyshaittaa, maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle tai naapureille. (YSL 43 ja 45 :t, JL 6 ja 19 :t) Kirjanpito ja raportointi 19. Luvan saajan on pidettävä käyttöpäiväkirjaa ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä. Yhteenveto kunkin vuoden kirjanpidosta on toimitettava Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Kirjanpidon tulee sisältää - toiminta-ajat - louhitun ja murskatun kiviaineksen sekä valmistetun asfaltin määrät - vastaanotetun ja hyödynnetyn asfalttijätteen määrä - vuoden aikana toiminnasta syntyvät jätteet, niiden määrä, laatu ja toimituspaikka - käytettyjen polttoaineiden laatu- ja kulutustiedot - tiedot laskennallisista rikkidioksidin-, typenoksidin-, hiilidioksidin ja hiukkasten vuosipäästöistä ilmaan sekä päästöjen laskentavoista - tiedot vuoden aikana sattuneista häiriötilanteista ja muista poikkeuksellisista tilanteista ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet - tiedot toiminnasta aiheutuneista valituksista ja niiden seurauksena tehdyistä toimenpiteistä Tarkkailukertomuksen perusteena olevat asiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (YSL 5, 46 :t, JäteL 51 ) 20. Häiriötilanteista tai muista poikkeavista tapahtumista tai onnettomuuksista, joista voi aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle tulee ilmoittaa vä-
11 littömästi ympäristötoimeen ja ryhtyä heti asianmukaisiin toimiin vahinkojen torjumiseksi tai tapahtuman toistumisen ehkäisemiseksi. (YSL 43, 62 ja 76 :t, YSA 30, VNa 800/2010 12 ) 21. Murskaustoiminnan ja asfalttiaseman toiminnan aloittamisesta tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle kirjallisesti aloitustarkastuksen tekemistä varten. Toiminnan olennaisesta muuttumisesta, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on ilmoitettava viipymättä Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 43, 81, YSA 30 ) 22. Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä toimialansa parhaan käytettävissä olevan tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tällaisten tekniikoiden käyttöönottoon. (YSL 4, 5, YSA 37 ) 23. Luvansaajan on nimettävä murskauslaitoksen ja asfalttiaseman ympäristönsuojelusta vastaava hoitaja, jolla on tehtävään riittävä asiantuntemus. Vastaavan hoitajan nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava kirjallisesti Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 43, VNa 800/2010 13 ) PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Yleisperustelut Jyväskylän kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta katsoo, että kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa: - terveyshaittaa; - merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa; - maaperän tai pohjaveden pilaantumista; - erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella; - eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Luvan mukaista toimintaa on alueella ollut jo vuodesta 2000. Maa-ainestenottoa on ollut kauemmin. Toimintaa ei ole sijoitettu kaavan tai muiden sijoitusmääräysten vastaisesti. Lupamääräyksissä annetut ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi tehtävät sekä lupahakemuksessa ja hakijan antamassaan vastineessa mainitut suojatoimet huomioiden, voidaan toiminnan sijoittamista alueelle pitää hyväksyttävänä.
12 Toimittaessa hakemuksessa esitetyn tekniikan ja käytäntöjen sekä päätöksen lupamääräysten mukaisesti laitoksen toiminnan voidaan arvioida olevan parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja käytännön mukaista. Yksityiskohtaiset perustelut Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaisesti on ollut tarpeellista antaa määräyksiä ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Tämän vuoksi on lupapäätöksessä annettu määräyksiä, jotka liittyvät ilmansuojeluun, melun torjuntaan, jätehuoltoon sekä maaperään ja vesistöön mahdollisesti aiheutuvan kuormituksen ehkäisemiseksi. Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon mm. toiminnan luonne ja lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa, ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta pysyväistä rasitusta esimerkiksi melun tai pölyn muodossa. Toiminnasta aiheutuvaa melua on tarpeen rajoittaa, jotta toiminnasta ei aiheutuisi kohtuutonta rasitusta tai terveyshaittaa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Toimintaajoissa on huomioitu sekä hakijan esittämät toiminta-ajat että Valtioneuvoston asetuksen (800/2010) mukaiset toiminta-ajat. Melu leviämisen rajoittamiseksi on annettu määräyksiä toiminnan ja varastokasojen sijoittamisesta sekä laitoksen rakenteeseen liittyvistä meluntorjuntatoimenpiteistä. (lupamääräykset 1 ja 3) Melutasoa koskevat määräykset on annettu lähellä olevien häiriintyvien kohteiden suojaamiseksi. Määräys perustuu valtioneuvoston päätökseen melutason ohjearvoista (933/92). (lupamääräys 2) Määräys melumittauksista on annettu valvonnallisista syistä ja meluntorjunnan riittävyyden varmistamiseksi, jos se luvan ehtojen valvomisen ja meluntorjunnan riittävyyden varmistamisen kannalta on tarpeen. (lupamääräykset 4 ja 5) Ilman pilaantumisen ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi on huolehdittava siitä, että louhinnasta, murskauksesta, asfalttiaseman toiminnasta, työmaaliikenteestä ja muista oheistoiminnoista aiheutuvat pölypäästöt pidetään mahdollisimman pieninä. Liiallinen pöly saattaa aiheuttaa naapurille kohtuutonta rasitusta, terveyshaittaa sekä ympäristön pilaantumisesta. Pölylle on asetettu raja-arvo ilman laatua koskevan valtioneuvoston päätöksen (480/96) mukaisesti. Pölyä ja sen leviämistä voidaan vähentää erilaisin pölyntorjuntatoimin, joista on annettu luvassa tarpeelliset määräykset. Mittausvelvoite on annettu valvonnallisista syistä sekä pölyntorjuntatoimien tehostamistarpeen arvioimiseksi, mikäli siihen ilmenee erityistä tarvetta. (lupamääräykset 6-9) Maaperän, pohjaveden ja vesistöjen pilaantumisen ehkäisemiseksi on annettu määräyksiä alueella varastoitavista polttoaineista, niiden käsittelystä, työkoneiden pesusta ja huollosta, valumavesien johtamisesta, jätehuollosta ja onnettomuuksiin varautumisesta. (lupamääräykset 10-14) Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen myöntämän luvan nojalla on mahdollista varastoida ja hyödyntää jätettä enintään 10 000 tn vuodessa. Varastointiajan rajoittami-
13 sella varmistetaan, että jäte ohjautuu hyödynnettäväksi eikä kyseessä ole toiminnasta tule jätteen pysyvää sijoittamista. (lupamääräys 15) Ongelmajätteiden käsittelystä on annettu määräys maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi sekä jätteiden asianmukaisen käsittelyn ja edelleen käsiteltäväksi toimittamisen varmistamiseksi. (lupamääräys 16) Jätteiden ohjaamisella hyötykäyttöön tai loppusijoitukseen sekä varastoinnin siisteydestä huolehtimalla ehkäistään kiinteistön roskaantumista sekä yleistä siisteyttä. (lupamääräykset 17 ja 18) Määräykset tarkkailusta, kirjanpidosta ja raportoinnista on annettu lupaehtojen tiedonkulun varmistamiseksi ja valvontaa varten. raportointia koskevalla lupamääräyksellä pyritään siihen, että toiminnanharjoittaja on selvillä laitoksen toiminnasta ja sen aiheuttamista terveys- ja ympäristövaikutuksista. (lupamääräys 19) Toiminnasta mahdollisesti aiheutuneiden ympäristöhaittojen poistamiseksi ympäristöluvan haltijan on ilmoitettava valvontaviranomaiselle toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta keskeyttämisestä sekä toiminnan kannalta olennaisista muutoksista sekä esitettävä suunnitelma todettujen ympäristöhaittojen poistamiseksi. (lupamääräys 20) Ympäristönsuojelulain 4 :n mukaan ympäristön pilaamisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on periaatteena, että käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen. Toiminnanharjoittajan on varauduttava uuden tekniikan käyttöönottoon, mikäli päästöjä voidaan olennaisesti vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia. (lupamääräys 22) Vastuuhenkilön nimeämisellä varmistetaan laitoksen asianmukainen hoito ja kunnossapito. Vastuuhenkilön on tunnettava laitoksen toiminnot, laitosta koskeva ympäristölainsäädäntö ja määräykset. Vastuuhenkilön on oltava selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä sekä ympäristöhaittojen poistamisesta. (lupamääräys 23) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toiminta voidaan aloittaa ennen päätöksen tuloa lainvoimaiseksi. Hakijan tulee asettaa 5 000 euron vakuus, joka tulee toimittaa valvontaviranomaisen hyväksyttäväksi ennen toiminnan aloittamista. Toiminnan aloittaminen ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, koska alueella on voimassa oleva maa-aineslupa ja kyseessä on olemassa oleva toiminta. Toiminta voidaan tarvittaessa keskeyttää. Lupaviranomainen voi perustellusta syystä ja edellyttäen, ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, luvan hakijan pyynnöstä lupapäätöksessä määrätä, että toiminta voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen, jos hakija asettaa hyväksyttävän vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräyksen muuttamisen varalle. LUVAN VOIMASSAOLO
14 Päätös on voimassa toistaiseksi. Tämä ympäristölupa korvaa Keski-Suomen ympäristökeskuksen 21.11.2003 antaman luvan. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on jätettävä 31.12.2020 mennessä. Toiminnan päästöjä ja niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun olennaiseen toiminnan muuttamiseen on haettava ympäristölupa (YSL 28 ). Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56, YSA 19 ) SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 5, 7, 8, 28, 31, 35, 36, 37, 38, 41, 42, 43, 45, 46, 52-58, 62, 76, 81, 96, 97, 101, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 7, 16, 17, 18, 19, 23, 30, 37 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 15, 17, 19, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 8, 22 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (VNp 993/1992) 2 Valtioneuvoston päätös ilmanlaadun ohjearvoista (VNp 480/1996) 2 Kaupunkirakennelautakunnan 16.12.2008 17 hyväksymä Jyväskylän kaupungin yleiset jätehuoltomääräykset Rakennus- ja ympäristölautakunnan 17.12.2008 14 hyväksymä Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen maksutaksa Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (VNa 800/2010) 4, 5, 7, 8, 9, 12, 13 :t Valtioneuvoston asetus asfalttiasemien ympäristönsuojeluvaatimuksista (VNa 448/2010) 5 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ympäristönsuojelulain 105 :n ja vesilain 21 luvun 9 :n mukaan näiden lakien mukaisen luvan, ilmoituksen tai muun asian käsittelystä viranomaisessa voidaan periä maksu. Tämän päätöksen ympäristölupamaksu on 3750 euroa. Maksu perustuu rakennus- ja ympäristölautakunnan 17.12.2008 14 vahvistamaan Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksaan. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Ote päätöksestä Destia Oy, PL Helsinki Jäljennös päätöksestä Keski-Suomen ELY-keskus, PL 250, 40101 Jyväskylä
15 Ilmoitus päätöksestä Asianosaiset, joille on erikseen annettu tieto lupahakemuksesta. MUUTOKSENHAKU Päätöksen antamisesta kuulutetaan ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisessa järjestyksessä Jyväskylän kaupungin yleisellä ilmoitustaululla sekä kaupungin internetsivuilla. Lisäksi päätöksestä kuulutetaan Keskisuomalainen -sanomalehdessä. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitus osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle ja valituskirjelmä liitteineen toimitetaan Jyväskylän kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnalle. Valitusosoitus on liitteenä. LIITTEET Valitusosoitus