Asokotien lehti 1/2015 25 Uutta! Asoristikko Erilaisuus on erityisyyttä 14 Asopaketti ja Tilaihme uudistivat kodin 16 Tekninen huolto ennaltaehkäisee vikoja 22 Raastaako arki? 29 Kukat tuovat pikkukesän kotiin
pääkirjoitus Tilaihme! sisältö 1/2015 Valtion päätökset vaikuttavat asumiskuluihin Tuore Pellervon taloustutkimuksen (PTT) tekemä tutkimus alueellisten asuntomarkkinoiden kehityksestä osoittaa, että vuokra-asumisen kustannukset jatkavat tasaisen varmaa kasvuaan lähivuosina erityisesti valtion tukemassa asuntotuotannossa. Myös asumisoikeusasuminen luokitellaan rahoitusmuodon perusteella vuokra-asumiseksi. Tutkimuksessa tuotiin esiin myös, että iso osa kustannusten noususta johtuu korjausrakentamisen kasvavasta tarpeesta suomalaisessa kerrostalokannassa. Näin tapahtuu myös meidän yhtiön taloissa, joista suurin on rakennettu 90-luvulla. Valtion tuella rakennettujen vuokra- ja asumisoikeusasuntojen asumiskustannuksiin vaikuttavat olennaisesti myös lainanhoitokulut. Valtion määrittelemät lainaehdot vaikuttavat siten, että laina lyhenee hitaasti ja kulut pysyvät korkeina koko laina-ajan. Ongelmana on, että lainaa ei ole saatu maksettua pois ennen kuin talo vaatii peruskorjausta. Asukkaalle tämä tarkoittaa sitä, että hän joutuu vastikkeessaan maksamaan jopa kuusi euroa neliöltä kuukaudessa pelkkiä lainanhoitokuluja. Asuntoministeriöstäkin on jo myönnetty, että vuokra- ja asumisoikeusasukkaat maksavat vastikkeissaan valtion yleiskuluja eli lainanhoitokulut ovat valtion tapa rahastaa asukkaita. Jos olit ajatellut, että yhtiö nostaa vastikkeita kerätäkseen suuria voittoja, niin laki estää sen. Laki velvoittaa yhtiön pitämään kiinteistöistä huolta omakustannusperiaatteella ja rajoittaa tuoton tuloutusta omistajille. Olemme yhtiön taholta jo vuosikausia yrittäneet tuoda esiin sen, että lainajärjestelmää pitäisi uudistaa myös vanhojen lainojen osalta. Olisi kohtuullista, että valtio ei rahastaisi tavallisia palkansaajia tällä tavalla. PTT:n tutkimuksessa nostettiin esiin myös se, että omistusasunnon maksaminen tavallisella palkkatyöllä on yhä vaikeampaa. Asuntojen hinnat erityisesti pääkaupunkiseudulla ovat nousseet kohtuuttoman korkeiksi. Kun sekä vuokra- että omistusasumisen hinta tavalliselle palkansaajalle on todettu kohtuuttoman korkeaksi, olisi asuminen syytä nostaa vaaliteemaksi kevään eduskuntavaaleissa. Tulevat kansanedustajat ovat juuri heitä, jotka voivat vaikuttaa valtion määrittelemiin lainaehtoihin. Asumisen tukeakin on ehdotettu osoitettavaksi suoraan asukkaille asumistuen muodossa, mutta se kuulostaa ainakin ARA-asuntojen osalta vähän hölmöläistarinan puuhalta leikata peittoa toisesta päästä ja jatkaa toisesta. Järkevintä olisi tehdä kunnollinen remontti lainajärjestelmään. Marko Pyykkönen toimitusjohtaja KUSTANTAJA JA JULKAISIJA Asokodit Leankatu 3 00240 Helsinki puh. 020 161 2230 asokodit@asokodit.fi PÄÄTOIMITTAJA Marko Pyykkönen 020 161 2232 marko.pyykkonen@asokodit.fi TOIMITUSSIHTEERI Sari Puolimatka 020 161 2268 sari.puolimatka@asokodit.fi TOIMITUS Päivi Karvinen / Huvikummun viesti paivi.karvinen@huvikummunviesti.fi ULKOASU Minna Ruusinen / Miks ei! Oy mikseioy@gmail.com PAINO Erweko Oy, Helsinki 10. vuosikerta ISSN 2243-0822 Asokotien asukkaille jaettava asiakaslehti, joka julkaistaan kaksi kertaa vuodessa. Lehden tavoitteena on välittää monipuolisesti tietoa Asokodityhtiön toiminnasta, asumisoikeusasumisesta ja ajankohtaisista asioista. Lehti jaetaan myös eri sidosryhmille. KANNEN KUVA: istockphoto Saunasta vaatehuoneeksi. sivu 12 Pidä huoli tietoturvastasi. sivu 26 Lukijatoive Asouutiset 4 Erilaisuus on erityisyyttä 8 Tilaihme ja Asopaketti 11 Tilaihme: Saunasta vaatehuoneeksi 12 Asopaketti: Lumi-paketilla luksusta keittiöön 14 Tekninen huolto ennaltaehkäisee vikoja 16 Huolenpitoa asukkaista ja asunnoista 18 Hyvä olo: valmistaudu kesään! 21 Raastaako arki 22 Asoristikko 25 Oletko tietoturvasi heikoin lenkki? 26 Kukat tuovat pikkukesän 29 Asopaketilla keittiö kuntoon. sivu 14 Yhdistyykö arki ja työelämä sujuvasti? sivu 22 2 ASOKOTI 1/2015 ASOKOTI 1/2015 3
Aso uutisia... ajankohtaisia asioita yhtiön toiminnasta ja asumisoikeusasumisesta kärpäsenä katossa Asokotien uudistuotanto alkaa Keimolanmäestä Asokotien uudistuotanto alkaa muutaman vuoden tauon jälkeen. Uusia Asokoteja rakennutetaan Vantaan Keimolanmäkeen. Asunnot tulevat Keimolan vanhan moottoriradan paikalle, uudistuvan Kivistön palvelujen tuntumaan. Kohde valmistuu loka-marraskuussa 2016. Kohteen rakennuttaa Asuntosäätiön Rakennuttaja Oy ja sen urakoitsijana toimii Skanska. Hankkeen pääsuunnittelijana toimii Arkkitehtitoimisto Juha Mutanen Oy. Taloon tulee 55 huoneistoa, kahdeksan kerrosta ja huoneistokoot vaihtelevat 32 m² 83,5 m². - Asunnot tulevat hakuun kevään aikana ja niitä voi hakea nettisivujemme kautta, kertoo markkinointipäällikkö Jaana Lahtinen ja muistuttaa, että asunnon vaihtamisessakin tarvitaan käyttämätön järjestysnumero, jonka myös voi hakea Asokotien internetsivujen kautta. Alueen katujen muodot ja nimet noudattelevat vanhan moottoristadionin nimiä. Kohteen osoite on Keimolankaarre 9 A-B ja sen nimeksi tulee Lähtöruutu. Alueen maamerkiksi jää moottoriradan valvontatorni, joka modernisoidaan. Julkisivumateriaaleina taloja hallitsee retropintainen poltettu, pellavanvärinen tiili. Lisäksi talojen julkisivuissa käytetään betonia ja alumiinia, johon painetaan porrashuoneiden kohdalla autonrengaskuvio. Rengaskuvio on erilainen jokaisen porrashuoneen kohdalla. Huollon kilpailutuksessa lisätään asukasyhteistyötä Asokodit kilpailuttaa huoltotoimintansa koko asuntokannassa. Tavoitteena on taata valtakunnallisesti huoltotoiminnan hyvä laatu. Kilpailutus on jo toteutettu pääkaupunkiseudulla ja vuonna 2015 kilpailutetaan kehyskuntien ja muun Suomen huoltotoiminta. Asokodit käynnisti huollon uudistamisen vuonna 2012. Pääkaupunkiseudun kohteiden huollon sopimukset sekä huolto-ohjelmat on nyt uudistettu, kohteet ryhmitelty 20-40 kohteen kokonaisuuksiksi ja omatoimihuollon tilalle on luotu talkoohuolto. Talkoohuollon käyttöönotolla pyritään varmistamaan asukkaiden mahdollisuus osallistua kohteiden huoltotoimintaan ulkoalueiden hoidon osalta. Tekniikkaan ja kiinteistön korjaustoimintaan liittyvät tehtävät hoidetaan huoltoyhtiön kautta. Helsinki, Espoo ja Vantaa alueella kilpailutettiin 264 kohdetta. Kilpailutuksesta sekä toiminnan käynnistymisestä saatuja kokemuksia hyödynnetään muiden kohteiden osalla. Pääkaupunkiseudun kokemusten pohjalta olemme todenneet, että meidän pitää lisätä kohdekohtaista asukasyhteistyötä, jotta saamme tietoomme kohteiden erityisjärjestelyitä piha-alueiden hoidon osalta. Huollon kilpailutusta käydään läpi jälleen myös kevään puheenjohtajatapaamisissa, toteaa kiinteistöjohtaja Henrik Hämäläinen. Asukasviestintää on sovittu lisättävän myös yhtiön hallituksen asukasedustajien kanssa, jotta heille taataan riittävä tieto kilpailutuksen edistymisestä. Asukasedustajat Kari Lehtinen ja Kirsi Silfverberg- Nurminen ovat olleet aktiivisia seuraamaan kilpailutuksen edistymistä ja heihin on myös oltu yhteydessä pääkaupunkiseudun kohteista. Silfverberg-Nurmisen mukaan huollon kilpailutus on tarpeen muun muassa siksi, että huollon tehtäväkuvaukset saadaan selkeytettyä. Se helpottaa muun muassa isännöitsijän tehtäviä ja tehostaa huollon valvontaa. Asukkaat puolestaan saavat parempaa ja tasalaatuisempaa huoltotoimintaa. - Lisäksi huollon kilpailutus on kuin lottovoitto niille kohteille, jotka eivät halustaan huolimatta ole saaneet huoltopalveluita syrjäisen sijaintinsa takia, korostaa Silfverberg- Nurminen. Kehyskuntien ja maakuntien sopimus- ja huolto-ohjelmat uudistetaan vuoden 2015 aikana. Mikäli huolto toimii hyvin, kilpailutusta ei välttämättä toteuteta. - Asukasyhteistyö on tärkeää myös huollon toimivuuden toteamiseksi. Seuraamme huollon toimintaa myös palvelukeskustoiminnan kautta sekä asukkaille suunnatuilla palvelutasokyselyillä, korostaa Hämäläinen. Vastaa ja voita! A sokoti-lehden Asuntosäätiö ja Asokodit fuusioituvat toukokuun alussa Asuntosäätiö osti Asokodit vuoden 2014 keväällä. Kaupan myötä syntyi alan suurin asumisoikeusasuntoja omistava yhtiö, jolla on 15 600 asuntoa ympäri Suomea. Asukkaalle kauppa ei tuonut muutoksia. Käyttövastikkeet ja muut asumisoikeusasumiseen liittyvät ehdot pysyivät ennallaan. 1.5.2015 toteutetaan yhtiöiden fuusioituminen siten, että tietojärjestelmät yhdistetään ja kuusi työntekijää siirtyy Asuntosäätiön toimitiloista Tapiolasta työskentelemään Asokotien Pasilan toimistoon. - Syksyn ja talven aikana olemme käyneet läpi molempien yhtiöiden toimintoja ja yhdistäneet parhaat hallinnolliset käytännöt. Asukkaille arjen asumisessa fuusioitumisen ei pitäisi näkyä millään tavalla, vaan toiminnot jatkuvat entiseen tapaan, vakuuttaa toimitusjohtaja Marko Pyykkönen. Uuden omistajatahon myötä yhtiö pystyy pitkästä aikaa käynnistämään myös uudistuotannon. - Ensimmäinen kohde on lähtenyt käyntiin tänä keväänä Vantaan Keimolanmäessä. Sen lisäksi olemme aloittamassa paria kohdetta Espoon Suurpeltoon. Hankkeita on vireillä myös Helsingissä ja radanvarsipaikkakunnilla aina Lahtea ja Tamperetta myöten. Tavoitteenamme on käynnistää tulevan vuoden aikana noin 600 asunnon tuotanto, kertoo Pyykkönen. palautekysely löytyy Kotikulmasta lehden sähköisen version yhteydestä. Anna palautetta ja vaikuta lehden sisältöön. Palautteita antaneiden kesken arvotaan kaksi 50 euron arvoista, S-ketjun lahjakorttia. Arvonta suoritetaan 30.4.2015. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti. 4 ASOKOTI 1/2015 ASOKOTI 1/2015 5
Aso uutisia... ajankohtaisia asioita yhtiön toiminnasta ja asumisoikeusasumisesta Merkitse kalenteriisi asukashallinnon tapahtumat Vastikekorotukset yleistä linjaa maltillisemmat Asokotien asukashallinnon vuosikiertoon kuuluvat yhtiön taholta järjestettävät kohteiden asukaskokoukset, kevään teemaseminaarit, elokuun yhteistyöelimen kokoontuminen eli YTE-kokous ja syksyn tiedotustilaisuudet. Talotason asukastoiminnasta vastaa kunkin kohteen asukastoimikunta. Taloissa pidetään omia asukaskokouksia, pihatalkoita- ja juhlia sekä erilaisia kerhoja ja tapahtumia. Asukastoimintaan on käytössä myös asukasmääräraha yhtiön puolelta. - Olkaa aktiivisesti yhteydessä kohteenne hallinnolliseen isännöitsijään, jos mieli tekee järjestää esimerkiksi kohteen 20-vuotisjuhlat tai muuta yhteistä kaikkia asukkaita koskevaa puuhaa. Näihin tapahtumiin on mahdollista saada Asokodeilta hieman avustusta, kertoo hallintopäällikkö Anne Rantala. Asukaskokoukset pidetään kevään aikana Isännöitsijän koolle kutsumat asukaskokoukset pidetään kevään aikana kaikissa kohteissa. Kokouksessa käsitellään muun muassa kohteen talousasioita, mutta kokouksessa voi myös nostaa esiin kohteen korjaustarpeita tai muita ajankohtaisia asioita. Asokotien vastikekorotukset ovat tänä vuonna keskimäärin 0,5 % eli maltillisemmat kuin toimijoilla keskimäärin. Tammikuussa julkaistun Pellervon taloustutkimuksen asumiskustannustutkimuksen mukaan vuokrat nousevat tänä vuonna keskimäärin noin 2 %. Valtion tukemassa asuntotuotannossa - jota asumisoikeusasunnotkin ovat - vuokrat nousevat PTT:n tutkimuksen mukaan enemmän kuin vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa. - Olemme pystyneet pitämään vastikekorotukset maltillisina muun muassa hyödyntämällä vuosien varrella kertyneitä kohdekohtaisia hoitoylijäämiä. Korjaustoimintaan olemme pystyneet budjetoimaan hieman enemmän kuin edellisenä vuotena, toteaa hallintopäällikkö Anne Rantala. Yleiset asumiskustannukset energiakulujen, verojen ja taksojen osalta nousevat kuitenkin koko ajan, joten näin matalia korotuksia ei ole mahdollista toteuttaa joka vuosi, ellei muutoksia tule valtion lainaehtoihin, painottaa Rantala. Asokotien keskimääräinen käyttövastike tänä vuonna koko maassa on 11,68 euroa/neliö/kk. Kohdekohtaisen vastikkeen voi tarkistaa Asokotien internetsivuilta. Teemaseminaarit puheenjohtajille Teemaseminaareissa käsitellään tänä vuonna muun muassa Asuntosäätiön ja Asokotien fuusioitumista sekä ajankohtaisia alueellisia asioita. Kokouksissa valitaan myös edustajat YTE-kokoukseen. - Huoltotoiminnan kilpailutusta käymme myös läpi. Pääkaupunkiseudulla kilpailutus on jo toteutettu, mutta maakunnissa se toteutetaan vasta tänä vuonna, toteaa Rantala. YTE kokoaa alueiden toimijat yhteen Yhteistyöelimeen valitaan osallistuja kaikilta 31 toimintapaikkakunnalta. - Kokouksissa käydään läpi yhtiön ajankohtaisia asioista asukkaiden kanssa keskustellen. Lisäksi kokouksissa on aina asumiseen liittyvä asiantuntijaesitys, kertoo Rantala. Anne Rantala Budjetit läpi tiedotustilaisuuksissa Vuoden 2016 budjetit käydään asukastoimikuntien puheenjohtajien kanssa läpi syksyllä pidettävissä tiedotustilaisuuksissa. Pääkaupunkiseudun tilaisuuksien aikataulut on jo määritelty oheisessa taulukossa. Isännöitsijät tiedottavat maakuntien tilaisuuksista. - Toivomme, että asukkaat osallistuisivat aktiivisesti asukashallinnon tilaisuuksiin. Niissä pääsee keskustelemaan asumiseen liittyvistä asioista niin toisten asukkaiden kuin myös isännöitsijöiden ja yhtiön edustajien kanssa, kannustaa Rantala. Teemaseminaarit kevät 2015 Paikkakunta Aika Kokouspaikka Espoo ma 2.3. klo 17 19.00 Hotelli Kuninkaantie, Lakelankatu 1 Helsinki ke 4.3. klo 17 19.00 Sokos Hotel Presidentti, Eteläinen Rautatiekatu 4 Kuopio, Siilinjärvi, Joensuu to 5.3. klo 17 19.00 Sokos Hotel Puijonsarvi, Minna Canthin katu 16 Vantaa, Porvoo, Sipoo ma 9.3. klo 17 19.00 Sokos Hotel Vantaa, Hertaksentie 2 Lahti, Kouvola, Mäntsälä ke 11.3. klo 17 19.00 Sokos Hotel Lahden Seurahuone, Aleksanterinkatu 14 Lohja, Kirkkonummi, Vihti, Raisio, Salo to 12.3. klo 17 19.00 Hotelli Lohja, Laurinkatu 34 Järvenpää, Kerava, Nurmijärvi, Tuusula ti 17.3. klo 17 19.00 Scandic Järvenpää, Asema-aukio Hyvinkää, Riihimäki, Hämeenlinna ke 18.3. klo 17 19.00 Cumulus Hyvinkää, Hämeenkatu 2-4 Lappeenranta, Imatra, Hamina, Kotka to 19.3. klo 17 19.00 Cumulus Lappeenranta, Valtakatu 31 Tampere ti 24.3. klo 17 19.00 Sokos Hotel Tammer, Satakunnankatu 13 Oulu, Rovaniemi ma 30.3. klo 17 19.00 Sokos Hotel Arina, Pakkahuoneenkatu 16 Jyväskylä ti 31.3. klo 17 19.00 Sokos Hotel Alexandra, Hannikaisenkatu 35 Budjetoinnin tiedotustilaisuudet syksyllä 2015 Paikkakunta Aika Kokouspaikkatoive Espoo ma 14.9. klo 17 20.00 Hotelli Kuninkaantie, Lakelankatu 1 Helsinki ti 15.9. klo 17 20.00 Sokos Hotel Presidentti, Eteläinen Rautatiekatu 4 Vantaa ke 16.9. klo 17 20.00 Sokos Hotel Vantaa, Hertaksentie 2 6 ASOKOTI 1/2015 ASOKOTI 1/2015 7
Suuri osa ihmisten kokemista kärsimyksistä niin perheessä, asuintalossa, koulussa, töissä kuin muissakin yhteyksissä johtuu siitä, ettei erilaisuutta siedetä. Sopu ihmisten välillä lähtee aina samasta asiasta, ihmisten erilaisuuden ja jokaisen yksilön erityisyyden ymmärtämisestä. teksti Päivi Karvinen kuvat istockphoto ja Jari Härkönen ERILAISUUS on jokaisen ihmisen erityisyyttä kuvittelee, että asiat olisivat paremmin, jos kaikki -Moni olisivat samanlaisia. Höpö, höpö, ei sellaista tilannetta tule koskaan olemaan. Maailma on aina muodostunut ja muodostuu vastakin erilaisuuksista, toteaa TV:stäkin tuttu psykologi Ilona Rauhala. Erilaisuus ei ole Rauhalan mielestä asia, joka pitää ratkaista, vaan se on voimavara, jos uskaltautuu ottamaan selvää erilaisten ihmisten mielipiteistä, tavoista ja tottumuksista. Hyväksymisen kautta luodaan luottamuksen ilmapiiriä, joka on myös hyvän asuinyhteisön edellytys. Tunnusta ärsytys se laimenee Rauhala kehottaa miettimään tarkkaan, mikä esimerkiksi erilaisen naapurin toiminnassa häiritsee. - Jos tiedostaa omat tunteensa ja sanoo ne myös ääneen, pystyy sitä kautta laimentamaan ärsytyksen tunnetta. Silloin tunteesta tulee tietoiseksi ja pystyy paremmin miettimään, miten asia pitäisi kohdata rakentavasti. Rauhala ottaa esimerkin tilanteesta, jossa nuori mopoilija rassaa menopeliään ikkunasi alla ja joskus jopa herättäen sinut yöuniltasi. - Tuossa tapauksessa voisi yrittää tutustua häiriön aiheuttajaan vaikkapa arkipäiväisesti kyselemällä mopon korjauksen sujumisesta. Ja sitten sopivalla hetkellä todeta, että voisiko nuori olla kaasuttelematta iltamyöhään, kun se häiritsee untasi. Erilaiseen toimintaan on yleensä syy Jokaisella meistä on oma tarinamme toimintamme taustalla ja syitä erilaiseen toimintaan on monia. Ellei toista kuuntele, syyt jäävät tietämättä ja jäljelle jää vain suvaitsematon erilaisuuden pelko. - Voi olla, että esimerkiksi mopon rassaaminen on nuoren kaverin ainoa keino kokea onnistumisia ja siksi se on tärkeää. Kevään asukaskokouksessa voisi yhdessä miettiä millaisia muistoja halutaan talon lapsille asumisesta jättää. 8 ASOKOTI 1/2015 ASOKOTI 1/2015 9
Muistithan Asopaketin? Vielä ehdit remontoida kodin kevään juhliin. Psykologi Ilona Rauhala muistuttaa, että asuinyhteisössä on asioita, joihin ei välttämättä pysty vaikuttamaan, kuten monet talouteen liittyvät seikat. Energiaa kannattaisi käyttää sitäkin enemmän asioihin, joihin jokainen voi vaikuttaa, kuten positiivisen asumiskokemuksen luomiseen omaan taloon. Rauhala kävi puhumassa ihmisten erityisyydestä ja erilaisuudesta Asokotien Yhteistyöelimen kokouksessa elokuussa. Kuka? Ilona Rauhala on psykologi, tietokirjailija ja yritysvalmentaja, jonka yritys Palomacorento Oy auttaa asiakkaita kehittämään onnistumiskeskeistä asennetta työyhteisöihin. Rauhala on tullut tutuksi myös TV:ssä pyörittämästään keskusteluohjelmasta, kirjoittamistaan kirjoista sekä kolumneista ja pitämästään blogista. Rauhala kuvaa tavoitteekseen tehdä psykologiaa ihmisille tutuksi puhumalla kieltä, jota ihmiset ymmärtävät. Asuminen on ollut Rauhalan sydäntä lähellä aina, jopa niin, että lapsena hän haaveili arkkitehdin ammatista. Tutustuminen helpottaisi tuon asian ymmärtämistä ja tilanteessa voisi käydä jopa niin, että kun tutustuu mopoilijaan, mopon rassailu voi lakata häiritsemästä. Törkeyttä ei pidä hyväksyä Asuinyhteisössä on luonnollisesti myös sellaista käytöstä, jota ei pidä ymmärtää. - Erilaisuuden ymmärtäminen on eri asia kuin törkeyden hyväksyminen. Pitää tunnistaa mikä on tervettä käyttäytymistä ja mikä ei ole. Harmillisen usein puututaan juuri siihen terveeseen käytökseen, kuten vaikka lasten leikkimiseen ja jätetään puuttumatta epäterveeseen käytökseen, kuten vaikka perheväkivaltaan, pohtii Rauhala. Asuintalon erilaisissa riita- tai kriisitilanteissa Rauhala kehottaa niissäkin nostamaan asiat selkeästi esiin sen sijaan että niistä ei puhuttaisi. - Paljon tietysti riippuu ihmisten kyvystä käsitellä hankalia asioita, mutta myös niiden hankalien asioiden käsittely on normaalia vuorovaikutusta, jota pitäisi pystyä tekemään. Mitä tulee paikalle, kun sinä tulet paikalle? Erilaisuuden ja ihmisten erityisyyden hyväksyminen on Rauhalan mukaan olennainen osa luottamuksen ilmapiirin luomista asuintalossa. Jokainen voi aloittaa hyvän hengen luomisen omasta itsestään. Peiliin pitäisi jokaisen katsoa, sillä ketään muuta ei voi muuttaa kuin itseään tai omaa asennettaan. - Tee itsellesi yksinkertainen kysymys: mitä tulee paikalle, kun sinä tulet paikalle? Tuotko syyllistävää ja latistavaa mieltä vai myönteistä ja kannustavaa energiaa, joka vahvistaa muiden ihmisten itsetuntoa, kysyy Rauhala. Psykologisen tutkimuksen mukaan ihmisten itseluottamus vaikuttaa paljon asioista suoriutumiseen ja onnistumiseen. Meistä jokainen voi olla toistensa itseluottamuksen vahvistaja tai sitten latistaja. - Hyvän ilmapiirin luomiseen parisuhteessa, perheessä, töissä, koulussa tai asuintalossa ei ole kikka kolmosia, vaan se on ymmärrystä juuri siitä, mitä energiaa minä tuon paikalle, kun tulen paikalle. Tervehdi, kehu ja kannusta Positiivinen vuorovaikutus lähtee niin pienistä asioista kuin toisten ihmisten tervehtimisestä, kuulumisten kyselemisestä, kiitoksen antamisesta sekä kannustavista kommenteista. Ne ovat iso osa myös ihmisen asumiskokemusta. Jos ilmapiiri on tympeän kyräilevä, myös asumisen euromääräinen hinta tuntuu aina liian suurelta. - Asukaskokouksessa voisi joskus miettiä yhdessä mitä asumiselta talossa halutaan. Voisi miettiä esimerkiksi minkälaisia muistoja talossa asuville lapsille halutaan jättää. Kyttäämisen sijaan voisi kokeilla kannustaa ihmisiä havaitsemaan onnistumisia ja nostaa niitä enemmän esiin, kannustaa Rauhala. Kehuminen on Rauhalan mielestä liian vähän käytetty luonnonvara. Kehuilla on kuitenkin ihmisen itseluottamukseen suuri merkitys ja sitä kautta suora vaikutus onnistumiseen. - Kaikkihan me haluamme onnistua ja varmasti haluamme myös, että toiset onnistuvat. Mitä enemmän me ymmärrämme kehumisen merkityksen, sen parempi. Rauhalalta ei riitä ymmärrystä väitteelle, jonka mukaan kehuminen ja kannustaminen olisi epäsuomalaista toimintaa. - Jos jätetään kehumatta ja kiittämättä, se on törkeää toisen ihmisen mitätöimistä. Jos kehuminen ei kuulu suomalaiseen kulttuuriin, niin on aika muuttaa se käsitys. Ja sen muutoksen tekemiseen jokaisen täytyy osallistua, painottaa Rauhala. Tervetuloa Asopakettitilaisuuksiin Pasilaan! Asokotien toimistolla Leankatu 3:ssa pidetään kevään aikana neljä Asopakettitilaisuutta, joissa kerrotaan asunnon remontointimahdollisuuksista valmiiksi suunniteltujen Asopakettien ja Tilaihmeen avulla. Tilaisuudessa pääset tutustumaan myös remontissa käytettäviin materiaaleihin. tiistai 24.3. klo 16.45 18.00 tiistai 14.4. klo 16.45 18.00 keskiviikko 22.4. klo 16.45 18.00 keskiviikko 6.5. klo 16.45 18.00 Tilaisuudessa on kahvitarjoilu. Ilmoittauduthan viimeistään viikkoa ennen tilaisuutta joko puhelimitse 040 5190 855 tai sähköpostitse asopaketit@asokodit.fi. 10 ASOKOTI 1/2015 ASOKOTI 1/2015 11
teksti Anni Karvinen kuvat Jari Härkönen Hyvästi sauna, tervetuloa vaatehuone Mielessä saunaremontti? Asokotien Tilaihme-paketissa loihdittiin asukkaalle lisää säilytystilaa vaatteille ja harrastustarvikkeille. tehtiin Asopaketti-remontti noin vuosi sitten -Siskolleni ja häneltä kuulin Tilaihmeestä. Mahdollisuus saunan purkamiseen ja sen muuttamiseen esimerkiksi vaatehuoneeksi oli minulle mieluinen tieto ja innostuin heti, espoolainen Päivi Kärki kertoo. Sisarukset asuvat samassa kerrostalossa Espoon Kivenlahdessa. Muutettuaan asokotiin Päivi halusi lisää kaappitilaa alkuperäisessä kunnossa olevaan kaksioon. Nyt eteisestä aukeaa seinän kokoinen peiliovi entiseen saunaan ja lauteiden paikalla komeilevat muistoja tuovat moottoripyöräkypärät letteineen. Eteisen toiminnallisuus muuttui kokonaan, kun avonaulakosta päästiin eroon ja eteisen vaatesäilytys siirtyi liukuovien taakse vaatehuoneeseen eli siis entiseen saunaan. Tilaa tuli muutoksen avulla eteiseen tuplaten lisää ja tila rauhoittui merkittävästi. Seinät liukuvat paikoilleen Asokotien sisustussuunnittelija Katja Törmänen ja remontin rakennusurakoitsija sekä keittiökalustefirma saavat kiitosta innokkaasta ja tehokkaasta toteutuksesta. Remontti pantiin aluille ennen juhannusta ja parissa päivässä oli jo purettu saunan lisäksi kylpyhuone ja keittiö. Kokonaisuudessaan asunnon muodonmuutos kesti kuukauden ja maksoi noin 16 000 euroa. Pienistä pakettiin kuulumattomista lisätöistä sovittiin urakoitsijan kanssa erikseen. Oviaukko kylpyhuoneen ja saunan välillä tehtiin umpinaiseksi seinäksi ja eteisen seinän tilalle puolestaan tulivat peililiukuovet. Kylpyhuoneen vanha muovimatto sai lähteä, seiniin ja lattiaan valittiin uudet kaakelit ja katto paneloitiin. Keittiöön ilmestyivät uusien kaapistojen lisäksi uutuuttaan hohtavat kodinkoneet. Koko huoneistoon asennettiin kaunis vaalea laminaatti. Onko jo valmista? - Odotin innokkaasti remontin valmistumista. Asuin sen ajan siskoni luona ja kävin usein ennen töihin lähtöä katsomassa, missä vaiheessa asunto milloinkin oli. Urakoitsijaan pystyi luottamaan täysin ja työskentely oli viimeisen päälle siistiä, itsekin kiinteistöalalla työskentelevä Päivi kiittelee. Oman Asopaketin valintoja helpotti sisustusammattilaisen lisäksi siskon asunnossa nähdyt ratkaisut. - Tilaihme löytyy minulta, mutta jos saunan kaipuu yllättää, siskolle pääsen saunaan, Päivi toteaa. Hyvää tuulta vaatehuoneesta Saunan uusiokäyttö vaatehuoneena tuo lisää tilaa ja avaruuden tuntua. Hyvä ilmanvaihto huoneessa on jo valmiina. Päivi muistuttaa, että harvakseltaan saunominen ei ole kovin taloudellista ja uskoo monen pitävän saunaa varastona. Muutto ei ole tällä asukkaalla vielä mielessä. Sen sijaan remontoimisen makuun päästyään hän alkaa suunnitella jo uusia muutoskohteita. Seuraavaksi vuorossa voisi olla makuuhuone, jonne Päivi laittaisi muun muassa liukuovet kaapiston eteen. Ennen sitä on kuitenkin aikaa nauttia vaatehuoneen tuomasta lisätilasta ja tarinoida ystävien kanssa vaikka moottoripyöräretkistä. Niitä Päivi harrasti aikoinaan nyt jo edesmenneen miehensä kanssa. Kauniit muistot ja niistä kertovat esineet onneksi säilyvät. Lisätietoja Tilaihme-remontista löydät Kotikulmasta Asopaketit- sivulta tai ottamalla yhteyttä Vaatehuoneeseen eli entiseen saunaan Katja Törmänen suunnitteli Elfa-järjestelmän avulla juuri Katja Törmäseen Päivin tarpeisiin sopivat säilytystilat. katja.tormanen@asokodit.fi, puh. 020 161 2241. 12 ASOKOTI 1/2015 ASOKOTI 1/2015 13
teksti Päivi Karvinen kuvat Mikko Törmänen KOKKOSET ASOPAKETTI-REMONTISTAAN Saimme mitä tilasimme Eeva-Liisa ja Markku Kokkonen halusivat luksusta keittiöönsä. Lumi-paketti toi kotiin luksuksen lisäksi myös valoa sutjakkaasti sujuneen remontin jälkeen. Eeva-Liisa ja Markku Kokkonen ovat asuneet Uusikatu 43:ssa viitisen vuotta. He aikovat asua talossa pitkään, sillä sijainnin lisäksi talossa asuvat hyvät naapurit ovat tärkeä lisä asumisviihtyisyyteen. Markku toimii talossa asukastoimikunnan puheenjohtajana. Viime kesänä asukkaat tekivät suuren pihauudistuksen talkoovoimin. keittiö oli alkuperäisessä kunnossaan 90-lukulaisine pyökkilistoineen ja -Meidän laattoineen. Halusimme uusia sen, jotta saisimme keittiön toimivammaksi, selvittää Eeva-Liisa, jolle keittiö ei suinkaan ole pelkkä korea sisustuselementti. Hän viihtyy siellä myös herkkuja loihtien. Kokkoset kävivät pari kertaa Asokotien järjestämässä Asopaketti-illassa, ennen kuin päätyivät remontin teettämiseen. Asopaketti-illassa vierailu oli tärkeää, jotta pääsi hypistelemään materiaaleja käsissään. He päätyivät valoisuuden varmistamiseksi kiiltävän valkoisiin kaapin oviin. Myös työtasoksi valikoitui vaalea materiaali. - Halusimme uusia myös kaappien rungot. Sillä tavalla pääsimme eroon muun muassa vanhasta nurkkakaapista, jonka käyttö oli tosi hankalaa, kertoo Eeva-Liisa. Remontissa maalattiin myös keittiön katto ja seinät. Edellinen asukas oli laitattanut koko 80 neliöiseen huoneistoon kauniin parkettilattian, joten sitä ei tarvinnut uusia. Asopaketin avulla saa enemmän kuin perustasoa - Joku ihmetteli Asopaketti-illassa, että miksi tehdä remonttia, kun yhtiön pitää hoitaa remontit huoneistoissa. Kai meillekin olisi jossain vaiheessa remontti tullut, mutta me päädyimme silti teettämään tämän remontin, koska halusimme saada kotiin vähän luksusta, toteaa Eeva-Liisa. - Kyllä painetta tuli vähän naapureiltakin, joilla näimme Asopaketin avulla hyvännäköiseksi remontoituja keittiöitä, naurahtaa Markku ja kertoo, että heilläkin on käyty katsomassa valmista lopputulosta samassa hengessä. Yhtiö osallistuu Asopaketin kuluihin talon iästä ja huoneiston koosta riippuen. Kokkosten maksettavaksi jäi remontista noin 4 000 euroa. Yhtiö kunnostaa huoneistojen keittiö-, kylpyhuone- ja saunatiloja talojen ikääntyessä, mutta remontit toteutetaan taloudellisesti perustasoisina. Asopaketin avulla asukas saa valita itselleen sopivat vaihtoehdot ja luksuksen tuntua. Urakoitsija ansaitsee suuret kiitokset Remontin hankinta oli Kokkosten mukaan erittäin helppoa. He tutustuivat paketteihin netin ja esitteiden avulla sen lisäksi että osallistuivat esittelyiltoihin. - Kun soitimme Katja Törmäselle, niin homma eteni siitä todella vauhdilla. Tero Pirttimaa kävi mittaamassa keittiötämme, antamassa hyviä vinkkejä ja pian meillä oli Keittiöpisteen suunnitelmat kommentoitavana. Sähköpostitse hioimme sitten suunnitelmat loppuun, kertoo Eeva-Liisa. Markku laskee, että remonttiin meni kolme ja puoli päivää, eikä retkielämä mik- Kokkosten keittiö ennen ja jälkeen remontin. Remontti toi pieneen keittiöön runsaasti valoa ja on nyt huoneiston koru, jossa Eeva-Liisan on mukava loihtia herkkujaan. Remontin yhteydessä uusittiin myös jääkaappi. roruokaa tehden tuntunut siksi mitenkään rasittavalta. - Kun osaa homman, niin eihän siinä kauaa mene, kehuu Markku remontin toteuttaneen Pirttimaan toimintaa. Keittiö on nyt kuin koru Kokkoset ovat erityisen tyytyväisiä siitä, että pieneen keittiöön saatiin remontin avulla lisää laskutilaa ja yläkaappien alle led-valot. - Nyt valot voivat olla vaikka koko päivän päällä, kun led vie niin vähän sähköä. Keittiöstä tuli remontin myötä muutenkin paljon valoisampi entiseen verrattuna, hehkuttaa Eeva-Liisa. Kysy Asopaketista ja Tilaihmeestä Katja Törmäseltä. katja.tormanen@asokodit.fi puh. 020 161 2241 Vieraan silmin keittiö on kuin koru. Led-valon käyttö tuo esiin myös kauniin ornamenttikuvioisen välitilalaminaatin, joka oli Markun ehdoton valinta. - En halunnut keittiöön enää niitä sairaalalaattoja, kommentoi Markku. Hän kertoo itse nauttivansa myös siitä, että kaappien ovet ja laatikot eivät enää kolise kiinni mennessään sillä hidasteet pitävät siitä huolen. - Ja minusta tuosta välitilalaminaatista jää jälki tämän päivän suunnittelusta aivan samalla tavalla kuin ne pyökkilistat olivat 90-luvun suunnittelua, lisää Eeva-Liisa. Kokkosten ajatuksena on asua Uusikadun asunnossaan pitkään. Talo sijaitsee muutaman minuutin kävelymatkan päässä Oulun keskustasta ja talvipyryillä on mukavaa, kun porrashuoneeseen pääsee suoraan talon parkkihallista. Kesällä kaupunki on joka puolelta vähintäänkin pyöräilymatkan päässä. Kävellenkään ei ole pitkä matka keskustaan. Hyvä paikka Markulle ja Eeva-Liisalle viettää eläkepäiviään. 14 ASOKOTI 1/2015 ASOKOTI 1/2015 15
teksti Vesa Ville Mattila kuvat istockphoto ja Jari Härkönen TEKNINEN HUOLTO ennaltaehkäisee vikoja Jos asunto viilenee, ilmastointi temppuilee tai hanasta tulee vain kylmää vettä, on syytä ottaa yhteyttä kiinteistönhuoltoyhtiöön. Sen apuna ja taustalla toimii tekninen huolto, joka jo ennalta karsii monet mahdolliset viat. Asokodit oli ensimmäinen suomalainen asuinkiinteistöalan toimija, joka eriytti kiinteistöhuollon ja teknisen huollon. Edellisestä vastaavat kiinteistönhuoltoyritykset, jälkimmäisestä yli puolessa Asokotien kiinteistöistä Are Oy. Tekninen huolto tarkoittaa asuntojen ulkopuolisten LVIAS-laitteiden huoltoa ja ylläpitoa. Käytännössä kyse on huolehtimista siitä, että kiinteistön lämpö-, vesi-, ilmastointi-, kiinteistöautomaatio- ja sähkölaitteet toimivat hyvin ja asetettujen arvojen mukaan. - Häiriöitä pitää ennaltaehkäistä ja mahdollisiin vikoihin puuttua nopeasti. Mitä vähemmän vikatilanteita ilmenee, sitä paremmin tekninen huolto on onnistunut, kiteyttää Asokotien kiinteistöpäällikkö Tero Salminen. Järjestelmällisesti suunnitelmien mukaan Kiinteistönhuoltoyhtiöiden kontolle kuuluvat edelleen muun muassa lamppujen ja tiivisteiden vaihto, vuotavan hanan korjaus ja pattereiden ilmaus. Kiinteistöhuoltoyhtiöt myös vastaavat LVIAS-laitteiden toiminnan tarkkailusta ja teknisen huollon tilaamisesta vikoja korjaamaan. Asokodeilla tekninen huolto tarkistaa ja huoltaa kerran vuodessa kaikki asuntojen ulkopuoliset LVISA-laitteet. - Asiantuntijamme arvioivat esimerkiksi lämmönvaihtimien, venttiilien ja puhaltimien elinkaaren. Tarvittaessa he huoltavat ja vaihtavat niitä sekä antavat asiantuntija-apua uusien laitteiden valinnoissa, kertoo Aren LVI-toimialapäällikkö Teemu Jalomäki. Asokotien lisäksi Are vastaa maanlaajuisesti tuhansien muiden kiinteistöjen teknisestä huollosta. Siksi se pystyy vertailemaan kohteita ja etsimään energiatehokkaita ratkaisuja. Saadut opit ja kokemukset koituvat kaikkien hyväksi. - Meille jo vuosia jatkunut yhteistyö Aren kanssa mahdollistaa pitkäjänteisen suunnittelun ja korjaustarpeiden budjetoinnin, Salminen sanoo. Asokodit ja Are seuraavat kuukausittain teknisen huollon tavoitteiden toteutumista. Puolivuosittain läpikäydään laajempia katsauksia ja suunnitellaan tulevaa toimintaa. Asumisviihtyisyyttä ja energiatehokkuutta Kun tekninen huolto hoitaa hommansa hyvin, asukkailla on erinomaiset edellytykset viihtyä asunnoissaan. Kaikki toimii niin kuin pitääkin, mikä myös näkyy kiinteistön energiatehokkuudessa ja asumiskustannuksissa. Asokodit on antanut Aren hallittavaksi kiinteistöjen lämmönsäätökäyriä, joiden avulla automatiikka säätää patteriveden lämpötilaa ulkolämpötilan mukaan. Lisäksi Are tarkkailee muun muassa ilmanvaihdon käyntiaikoja ja vedenkäyttöä. Äkilliset muutokset vaikkapa vedenkäytön tuntikulutuksessa vaativat nopeaa reagointia, jotta kiinteistö säästyisi ylimääräiseltä energiahukalta ja sen aiheuttamalta lisäkustannukselta. - Ylipäätään energiatehokkuuden merkitys teknisessä huollossa kasvaa koko ajan, Jalomäki arvioi. LVI-toimialapäällikkö Teemo Jalomäki ja kiinteistöpäällikkö Tero Salminen kertovat, että teknisen huollon tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti 16 ASOKOTI 1/2015 ASOKOTI 1/2015 17