Ympäristölautakunta 68 19.03.2014 Ympäristölautakunta 82 22.04.2015 Ympäristölautakunta 165 22.09.2015 Kunnanhallitus 207 05.10.2015 Kontiolahden pienvesien ranta-asemakaava ja ranta-asemakaavan muutos 152/10.02.04/2014 Ympäristölautakunta 19.03.2014 68 UPM Kymmene Oyj on aloittanut ranta asemakaavoituksen ja muutoksen omistamiensa Puson kylän tilojen 60:1 ja 59:7 ranta alueilla, jotka ovat Herajärvellä, Pusonjärvellä, Ripulijärvellä ja Kaitajärvellä. Suunnittelun kohteena on Korkeimman hallinto oikeuden päätöksellä 9.8.2012 964/1/11 kumoamat alueet. Lisäksi suunnittelualueeseen kuuluvat Ripulijärven ja Kaitajärven lyhyet rantaosuudet jo vahvistetussa ranta asemakaavassa. Ranta asemakaavan muutos koskee maa ja metsätalousalueita sekä maa ja metsätalousalueita, joilla on erityisiä ympäristöarvoja. Kaavaluonnos ja osallistumis ja arviointisuunnitelma ovat nyt valmistuneet ja ne voidaan laittaa nähtäville, sekä pyytää niistä tarvittavat lausunnot. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh. (013) 734 5303. Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää asettaa MRL 62 ja 63 :n ja MRA 30 :n mukaisesti 16.1.2014 päivätyt osallistumis ja arviointisuunnitelman ja luonnosasiakirjat koskien Kontiolahden pienvesien ranta asemakaavan muutosta ja laajennusta julkisesti nähtäville ja pyytää niistä lausunnot Pohjois Karjalan maakuntaliitolta, Pohjois Karjalan ja Pohjois Savon ELY keskuksilta, Museovirastolta, Pohjois Karjalan Sähkö Oy:ltä ja kunnan tekniseltä lautakunnalta. Kaavatyö koskee Puson kylän tiloja RN:o 60:1 ja RN:o 59:7. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Ympäristölautakunta 22.04.2015 82 Kontiolahden kunnan pienvesien ranta asemakaavan 16.1.2014 päivätyt luonnosasiakirjat ja osallistumis ja arviointisuunnitelma olivat MRL 62 ja 63 :n ja MRA 30 :n mukaisesti julkisesti nähtävillä 31.3. 30.4.2014. Lausunnot pyydettiin Pohjois Karjalan maakuntaliitolta, Pohjois Karjalan ja Pohjois Savon ELY keskuksilta, Museovirastolta, Pohjois Karjalan Sähkö Oy:ltä ja kunnan tekniseltä lautakunnalta. Lausunnot ja mielipiteet sekä niihin laaditut vastineet ovat ohessa. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Tiivistelmä: Maakuntakaavan tilannetta on kuvattu laajasti kaavaselostuksen kappaleessa 3.2. Täydennyksenä jo esitettyihin kohtiin Herajärven Mäntyselän rannalle osoitetut rakennuspaikat voidaan katsoa kuuluvan maakuntakaavassa (1. vaihe) esitettyyn Kolin valtakunnallisesti
arvokkaaseen maisema alueeseen (ma 1). Toisaalla taas yksi suunnittelualueen rakennuspaikoista kohdistuu Ripulijärven harjualueelle, joka on maakuntakaavassa (3. vaihe) esitetty maakunnallisesti arvokkaana harjualueena (ge 1). Suunnittelumääräyksen (ge 1) mukaan alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen geologiset ominaispiirteet sekä biologiset ja maisemalliset arvot. Kaavaselostukseen tulee myös täydentää, että maakuntakaavan 3.vaihe on vahvistettu ympäristöministeriössä 5.3.2014. Kaavassa tuleekin tarkastella vielä erityisesti edellä mainittujen alueiden osalta, onko suunnitellulla rakentamisella haitallisia vaikutuksia esimerkiksi maisemaan ja onko rakennuspaikkojen osoittamiselle tämän myötä edellytyksiä. Luonnosvaiheessa olevien asemakaavan ja asemakaavamuutoksen yhteydessä tulee selvittää sekä kaavoitettavan alueen että myös rantakaavoitettavan alueen ympäristön ranta alueiden vaikutukset kokonaisuutena. Vain näin toimien voidaan varmistua, että kaava on maakuntakaavamerkintöjen (ge 1) mukainen ja että kaavaratkaisu täyttää valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet sekä maankäyttö ja rakennuslain asemakaavalle asetetut sisältövaatimukset. Kaavaselostuksessa ei esitetä myöskään mitoituslaskelmaa, jonka perusteella saisi käsityksen rantarakentamisen tehokkuudesta. Jos laskelma tai vaikutusten arvioinnit on esitetty aikaisemmassa vaiheessa, tulisi se liittää myös tähän käsillä olevan kaavan luonnosvaiheeseen. Kaavaluonnoksesta ei käy ilmi sitä, miten lintuselvitys on otettu kaavaratkaisussa huomioon tai onko sitä huomioitu millään tavalla. Erityisesti kaavaluonnoksissa kiinnittää huomiota se, että lintuselvityksen mukaan Ripulijärven luoteisosassa on tavattu kaakkuri ja kuikka sekä Kaitajärvellä ja Pusonjärvellä kuikka. Tästä huolimatta kaavassa on osoitettu rakentamista hyvinkin lähelle lintuselvityksen havaintoja. Kolin valtakunnallisesti arvokas maisema aluemerkintä lisätään kaavakarttaan, samoin arvokas Pitkälampi Ripulinjärvi harjualue ge merkinnällä. Maakuntakaavan 3. vaiheen vahvistuspäivä lisätään. Arvokkaalla harju alueella rakentaminen ei ole kiellettyä. Vain maa ainesten ottaminen alueella ei ole luonnon ja maisemansuojelullisista syistä mahdollista. Kaava merkintä ei salli kellarikerroksen rakentamista. Kaavalla ei ole vaikutusta Kolin maisema alueeseen. Selostusta täydennetään tarvittavilta osin. Ripulijärven luoteisosassa tavattu kaakkuri on ruokailulennollaan koilliseen lentänyt kaakkuri (DIR, NT) eikä kuulu järven pesimälajeihin. Kaakkuri pesii ainoastaan pienillä suorantaisilla lammilla ja suorimmillä ja saa ravintonsa laajoilta selkävesiltä usein kaukanakin pesälammiltaan. Ripulijärven luoteisosassa tavattu kuikka lintuselvityksen karttaliitteessä tarkoittaa kuikkaparia ja niiden pesäpaikka ei ole tiedossa (lintuselvitys s. 6). Kaitajärvellä ei ole tavattu kuikkaa. Pusonjärvellä kortteliin 6 osoitetut rakennuspaikat 2 ja 3 siirretään kauemmaksi kuikan pesästä. Pohjois-Karjalan ELY-keskus
Tiivistelmä: Pusonjärveltä löydetyn kuikan pesän kohdalta on siirretty kaksi rakennuspaikkaa Ripulinjärven eteläosan kortteliin 25 tontille 4 ja Kaitajärven koillisosan kortteliin 15 tontille 4. Kuikan pesä on merkitty linnustoselvityksessä väärään paikkaan, joten tieto on tarkistettava. Herajärven rannan alueella maasto on varsin rehevää. Korttelin 8 tontti 2 on osoitettu hankalasti soistuneen alueen ja rannan väliselle kumpareelle, jolle sijoittuu myös osa tontista 3. Lisäksi saman korttelin tontin 5 kohdalla on kuikan pesä, jota linnustoselvittäjä ei ole havainnut. Kyseisten tonttien siirtomahdollisuudet on tutkittava. Korttelin 25 tontti 4 tulee siirtää tai poistaa. Purojen välittömät lähiympäristöt ovat metsälain (metsäl 10 ) erityisen tärkeitä elinympäristöjä ja luonnontilaiset purot vesilain (VL 17a ) suojeltuja luontotyyppejä. Ripulinjärven ja Pieni Ripulilammen välisen puron ympäristö on merkitty kaavakartassa sp merkinnällä. Alle hehtaarin kokoiset lammet, kuten Pieni Ripulilampi, ovat vesilain suojeltuja luontotyyyppejä (VL 15 a ) ja niiden lähiympäristöt ovat metsälain 10 :n mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Herajärven Enonsalmen lehto on luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue, jolla on kaavakartassa luo merkintä. ELY keskuksen mielestä rakennuspaikkojen osoittaminen niemen kärkeen on maisemallisesti kyseenalaista ja yleisten kaavoitusperiaatteiden vastaista. Tällä perusteella korttelin 9 tontit 1 ja 2 tulee siirtää tai poistaa. Maakuntakaavan 2. vaiheessa on Ripulijärven ympäristöön osoitettu arvokasta harjualuetta osoittava merkintä ge 1. Nämä alueet on osoitettava kaavakartassa. Kaavakartassa tulee näkyä ohjeelliset tieyhteydet kullekin tontille. Pohjois Karjalan luonnonsuojelupiiri tulee liittää osallisiin. Siirretään kuikanpesämerkintä linnustoselvityksessä oikeaan paikaan ja kaavakartalla korttelille 6 osoitetut rakennuspaikat 2 ja 3 siirretään kauemmaksi kuikanpesän paikasta. Herajärven rannan alueella korttelin 8 tonteille 2 ja 3 pystyy rakentamaan. Tontti 5 poistetaan. Siirtomahdollisuutta ei ole, koska ei ole järkevää paikkaa. Korttelin 25 tontti 4 on kavennettu. Tontin rajaus on muutettu siten, että purojen välittömät lähiympäristöt jäävät rakentamisen ulkopuolelle. Herajärven rannan alueella korttelin 9 tontti 2 poistetaan, koska kapea Enonsalmi on tärkeä kulkuväylä ja talvisin salmi on sula ja kulku tapahtuu mantereen kautta. Arvokas Pitkälampi Ripulinjärvi harjualue osoitetaan maakuntakaavan mukaisesti.
Ohjeelliset tieyhteydet lisätään. Lisätään Pohjois Karjalan luonnonsuojelupiiri osallisiin. Pohjois-Savon ELY-keskus: Pohjois Savon ELY keskuksen liikenne ja infrastruktuuri vastuualueella ei ole huomautettavaa kaavaluonnokseen. Kaava alueelle ei rajaudu maanteitä, eikä lomarakennuspaikkojen määrä (15 kpl) aiheuta merkittäviä liikenteellisiä vaikutuksia. Kaavamääräyksessä on myös riittävällä tavalla huomioitu rakennuspaikkojen liittyminen maantieverkkoon. ELY keskuksen liikenne ja infrasturktuuri vastuualuetta ei ole tarpeen kuulla kaavaprosessin edetessä. Museovirasto: Museovirastolla ei ole huomautettavaa Kontiolahden pienvesien ranta asemakaavaan ja ranta asemakaavan muutokseen. Pohjois-Karjalan Sähkönsiirto Oy: Koska ranta asemakaavan luonnoksessa ei ole esitetty sähköjohtojen ja muuntamoiden tarkkoja paikkoja, esitämme kaavan seliteosassa mainittavan seuraavaa: Alueella sijaitsevien rakennusten ja muiden sähköä käyttävien laitteiden sähköistystä varten on maankäytössä varattava riittävästi tilaa sähköjohtojen ja muuntamoiden rakentamiselle ja ylläpidolle. Käytämme alueella verkonrakentamisessa ilmajohtoja ja pylväsmuuntamoita, jotka tarvitsevat kaavaan seuraavat aluevaraukset: johtoalueen leveys 10 metriä (5 metriä johdon molemmin puolin) muuntamon suoja alueen säde on 15 metriä Lisätään seliteosan yleismääräyksiin. Tekninen lautakunta Tiivistelmä: Kuntatekniikan päällikkö: Tällä ranta asemakaavalla on tarkoitus saada yhteensä 15 rakennuspaikkaa loma asunnoille, jotka sijoittuvat useiden vesistöjen rannoille. Kyse on vaikutuksiltaan melko vähäisistä toimenpiteistä. Kulkuyhteydet ovat järjestettävissä nykyiseltä tiestöltä. Vesihuoltopäällikkö: Ei huomauttamista ranta asemakaavasta. Alueen vesihuolto hoidetaan kiinteistökohtaisin järjestelmin. Ei huomautettavaa. Herajärvi-seura ry Tiivistelmä: Herajärvi seuralle ei ole lähetetty lausuntopyyntöä pienvesien ranta asemakaavan muutoksesta ja laajennustyöstä, vaan olemme tulleet tietoiseksi kuulutuksesta muuta kautta. Jatkossa pyydämme kuulemaan
asiassa myös Herajärvi seuraa. Kaavaluonnoksessa on suunniteltu Herajärven Enonsalmen lähelle tontteja vapaa ajan asumiseen. Kaavoitus nähdään hyvänä, koska se parantaa suunnitelmallista alueen käyttöä. Ehdotamme kuitenkin, että korttelia 9 ei kaavoiteta vapaa ajankäyttöön, vaan se jätetään metsämaaksi. Kapea Enonsalmi on tärkeä kulkuväylä niin kesällä kuin talvella. Talvella salmi on sula ja kulku tapahtuu manteretta myötäillen kaavassa esitetyn korttelin 9 kautta. Muuta turvallista kulkuväylää Eteläpäänselän ja Enonselän välillä ei ole. Tämä kulkureitti on ollut käytäntönä niin kauan kuin nyt elossa olevat voivat muistaa. Jos kortteli 9 rakennetaan, tulee siitä häiriötä niin tontin omistajalle kuin alueella liikkuville. Tontin omistajalla tulee olla oikeus rauhaan omalla rannallaan sekä oikeus rakentaa laituri. Nämä molemmat oikeudet estäisivät liikkumisen kapeassa salmessa, erityisesti talvella. Lisäksi huomautamme, että korttelin 9 alueella on tunnistettu arvokas luontokohde, harmaaleppälehto. Herajärven rannan alueella korttelin 9 tontti 2 poistetaan, koska kapea Enonsalmi on tärkeä kulkuväylä. Talvisin salmi on sula ja kulku tapahtuu mantereen kautta. Kontiolahden Luonnonystävät, Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri ja Pohjois-Karjalan Lintutieteellinen yhdistys: Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa mainitaan osallisiksi mm. yhteisöt, joiden toimialaa kaavoitus käsittelee. Katsomme, että kunnan luonnonsuojeluyhdistys on myös tällainen yhteisö sellaisten kaavahankkeiden osalta, joihin liittyy luonto- ja ympäristökysymyksiä. Kontiolahden Luonnonystävät olisi syytä osallistaa kaavoitukseen tiedottamalla käsiteltävinä olevista kaavahankkeista. Tästä sovittiin kaavoitusjohtajan kanssa muutama vuosi sitten, mutta tuosta sopimuksesta ja useista muistutuksista huolimatta yhdistys on pidetty kaavahankkeiden ulkopuolella. Tämä ympäristönäkökulman huomiotta jättäminen johtaa usein kaavoituksen myöhäisempien vaiheiden muistutuksiin ja joskus myös valitusprosesseihin. Muissa Pohjois-Karjalan kunnissa luonnonsuojeluyhdistykset on otettu mukaan kaavoitusprosessiin. Luonnonystävät suosittelee myös yleisötilaisuuksia, jollainen mainittiin tämänkin kaavan osallistamismuotona. Luonnonsuojelupiiri ja lintutieteellinen yhdistys puuttuivat lähes saman kaavan aiemmassa käsittelyvaiheessa luontoselvitysten riittämättömyyteen. KHO:n päätöksellä kaava kumottiin joidenkin rakennuspaikkojen osalta. Tämä uusi kaavan käsittelyvaihe on käytännössä yritys saada nuo aiemmin kumotut rakennuspaikat uudelleen kaavaan. Tavoitteena ei näytä olleen siirtää näitä kumottuja rakennuspaikkoja linnustollisesti kestävämmille paikoille, vaikka vaihtoehtoja olisi ollut. Kaavaluonnosasiakirjoihin sisältyy kesällä 2013 kohdejärvillä tehty linnustoselvitys. Yhdistysten tiedossa on alueella tehty toinenkin, julkaisematon linnustoselvitys, jossa alue on tutkittu perusteellisemmin. Kaavoitukseen oleellisimmin vaikuttava lintulaji tällä alueella on kuikka.
Tarkemmassa selvityksessä on toistuvasti havaittu useampia kuikkareviirejä, varmistettu aiemmin epävarma pesintäpaikka sekä todettu kanahaukan pesä. Kaavoituksen pohjana olevassa linnustoselvityksessä on havaittu kuikanpesä merkitty väärään paikkaan, mikä on olennaisesti vaikuttanut rakennuspaikkojen sijoitteluun. Monin eri perustein voidaan todeta, että kaavoituksen pohjaksi laadittu linnustoselvitys ei ole riittävä. KHO:n olisi pitänyt kumota koko kaava ja vaatia alueelta tehtäväksi kunnollinen selvitys. Tämä kaava pitää perustaa kattavaan ja luotettavaan linnustoselvitykseen. Kontiolahden Luonnonystävät, Pohjois Karjalan luonnonsuojelupiiri ja Pohjois Karjalan Lintutieteellinen yhdistys lisätään OAS:ään osallisiksi. KHO kumosi osan edellisestä kaavasta, koska alueen linnuista ei ollut riittävästi tietoa. Päätöksen jälkeen alueella on laadittu lintuselvitys kesällä 2013. Nyt esillä olevassa luonnoksessa alueen linnusto on otettu huomioon. Muistutus ei aiheuta muutosta kaavaan. Kuikan pesän virheellinen paikka on huomioitu kaavassa rakennuspaikkojen uudella sijoittelulla. Virheestä huolimatta 2013 laadittu linnustoselvitys on riittävän kattava huomioiden kaavalla osoitettu vähäinen rakentaminen. Otamme mielellämme vastaan muistutuksessa mainitun lintuselvityksen tietoja suunnittelun pohjaksi. Todettakoon, että kuikkakanta on viime vuosina runsastunut ja uhanalaisuusluokitukseltaan kuikka on elinvoimainen. Lisäksi rannoilla jää riittävästi vapaata rantaa, jossa kuikka voi edelleen pesiä. Kuikan pesimäkantaan ei ole vaikutusta. Oheismateriaali: Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh. 040 184 9499. Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää asettaa MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaisesti 30.1.2015 päivätyt ehdotusasiakirjat koskien Kontiolahden pienvesien ranta asemakaavan muutosta ja laajennusta julkisesti nähtäville ja pyytää niistä lausunnot Pohjois Karjalan maakuntaliitolta, Museovirastolta, Pohjois Karjalan ELY keskukselta, Pohjois Karjalan Sähkö Oy:ltä ja kunnan tekniseltä lautakunnalta sekä Kontiolahden Luonnonystävät ry:ltä. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Ympäristölautakunta 22.09.2015 165 Kontiolahden kunnan pienvesien ranta asemakaavan 30.1.2015 päivätyt ehdotusasiakirjat olivat MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtävillä 11.5. 11.6.2015. Lausunnot pyydettiin Pohjois Karjalan maakuntaliitolta, Museovirastolta, Pohjois Karjalan ELY keskukselta,
Pohjois Karjalan Sähkö Oy:ltä ja kunnan tekniseltä lautakunnalta sekä Kontiolahden Luonnonystävät ry:ltä. Saadut lausunnot ja niihin laaditut vastineet ovat alla. Tiivistetyt lausunnot ovat kokonaisuudessaan oheismateriaalina. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Tiivistelmä: Maakuntakaavan tilannetta on kuvattu laajasti kaavaselostuksessa kappaleessa 3.2. Kaavaselostukseen tulee myös täydentää, että Maakuntahallitus teki 25.5.2015 maakuntavaltuustolle esityksen maakuntakaavan 4. vaiheen hyväksymisestä. Maakuntavaltuusto pitää kevätkokouksensa 15. kesäkuuta 2015. Tavoitteena on, että valtuustosta kaava etenee ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Maakuntaliitto on antanut jo kaavaluonnoksesta lausunnon 28.4.2014. Maakuntaliitto toteaa, että lausunnossa esille tuodut asiat on huomioitu nähtävillä olevassa kaavaehdotuksessa lukuun ottamatta Pitkälampi Ripulinjärvi harjualuetta, jota ei ole osoitettu kaavaselostuksen (kohta 4.2.4) mukaisesti kokonaan kaavakartalla eikä kaavaselostuksessa (kohta 5.4) ole esitetty ge aluevarausta eikä suunnittelumääräystä. Maakuntaliitto korostaa, että rakennettaessa ranta alueelle tulee huomioida rakentamisen sijoittuminen ja sopeuttaminen ympäristöön Kontiolahden kunnan rakennusjärjestyksessä esitetyllä tavalla. Tehdään maakuntakaava 4. hyväksymistä koskevat merkinnät kaavaselostukseen. Pitkälampi Ripulijärven harjualue on merkitty voimassa olevassa ranta asemakaavassa MY alueeksi. Vireillä olevassa kaavassa ei Ripulijärven osalta käsitellä muuta kuin rakennuspaikkoja. Kaavakartalla on maakuntakaavan mukainen harjualueen rajaus, mutta pohjoisemmalta osa alueelta on jätetty rasterimerkintä pois, koska kaava ei koske sitä aluetta. Merkitään rasteri siten, että se kattaa koko harjualueen. Kaavan ge merkintään voidaan ottaa seuraava määräys: Alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen geologiset ominaispiirteet, sekä biologiset ja maisemalliset arvot. Kaavan etäisyysvaatimukset ovat samat kuin kunnan rakennusjärjestyksessä. Pohjois-Karjalan ELY-keskus: ELY-keskus antoi kaavaluonnoksesta lausuntonsa 28.5.2014. Kaavan laatija on lausunnon johdosta tehnyt kaavaehdotukseen ELY-keskuksen esittämät muutokset lukuun ottamatta Herajärven Enonsalmen korttelin 9 tonttia 1, jota ei ole kaavasta poistettu tai siirretty. Korttelin 9 tontti 2, jolle alueelle kohdistuu lehtoa koskeva luo-merkintä, on kuitenkin poistettu, joten ELY-keskus pitää luontoarvojen osalta toimenpidettä riittävänä. ELY-keskuksella ei ole kaavaehdotukseen huomautettavaa. Kontiolahden Luonnonystävät ry Tiivistelmä: Uusi linnustoselvitys on tehty edelleen vajavaisesti sekä lintujen että
kasvillisuuden osalta. Linnustoselvitys tulee tehdä vesilintujen osalta vähintään kahtena ja maalintujen osalta ainakin kolmena eri aamuna tehtyjen laskentojen pohjalta. Alueilla on käyty vain kerran eikä käyntien ajoituksia ole eritelty riittävällä tarkkuudella. Myös puusto ja muu kasvillisuus on etenkin Herajärvellä dokumentoitu alkuperäisessä luontoselvityksessä ja linnustoselvityksessä ylimalkaisesti ja jopa harhaanjohtavasti. Tämä on voinut vaikuttaa kaavaratkaisuihin. KHO:n käsittelyä varten kaava alue on tutkittu pistokokein, joiden perusteella löytyneet puutteelliset kohdat kaavasta kumottiin. On oletettavissa, että tutkimatta hyväksytty kaava alue pitää sisällään samantyyppisiä luontoselvityksen virheitä ja puutteita. Kaavan pienten osien muutos on hankalaa, kun kaava aluetta ei käsitellä kokonaisuutena. Tällä menettelyllä on tietyt alkuperäisen kaavan osa alueet jo etukäteen pakotettu keskimääräistä tiiviimpään rakentamiseen. Nämä alueet kuuluvat maastohavaintojen perusteella alkuperäisen kaava alueen herkimpiin osiin, mikä ei ole voinut olla oikeuden tavoittelema lopullinen ratkaisu. Luontoselvitykset tulisi aina teettää ammattilaisella ja vaatia työltä tarkkuutta ja standardien (linnustolaskennasta annettujen virallisten ohjeiden) noudattamista. Näin vältyttäisiin turhilta valituksilta ja moninkertaiselta työltä. Ei voida olettaa, että tehdyt luontoselvitykset tarkastetaan talkootyönä, vaan niihin on voitava luottaa alun perin. Herajärven Mäntylahden alueella on luontoselvityksessä mainittu olevan 0,1 ha laajuinen lehtoalue Enonsalmen vieressä, josta on muusta syystä sittemmin poistettu tontti. Lehtokohde on saanut kaavassa luo merkinnän. Alueella on kuitenkin laaja yhtenäinen lehtoalue, jolloin useat rakennuspaikat korttelissa 8 (rakennuspaikkojen numerot puuttuvat kaavakartasta kaikilla kohteilla) ovat kokonaan lehtoa ja kaikki ko. korttelin rakennuspaikat valtaosin. Merkittävä osa näistä lehdoista täyttää metsälaissa mainitut erityisen arvokkaiden elinympäristöjen kriteerit. Alueella on myös tihkupintaa, lehtokorpea ja luhtaa, vaikkei niitä ole luontoselvityksessä havaittu. Myös nämä ovat metsälain mukaan erityisen arvokkaita kohteita. Enonsalmen vieressä korttelin 9 ainoa jäljelle jäänyt tontti sisältää kapean niemen kärjen, jonka rakentaminen ei ole luonnon, jokamiehenoikeuksien ja maiseman kannalta edullista. Tähän myös ELY keskus puuttui. Koko alue on maisemallisesti arvokas, minkä myös Pohjois Karjalan maakuntaliitto lausunnossaan totesi. Vastineessa on todettu ainoastaan, että korttelin 8 tonteille pystytään tekniseltä kannalta rakentamaan, mutta luonto ja maisema arvot sivuutettiin. Tämän alueen rakentamisesta tulisi kokonaan luopua. Luontoselvityksessä ja linnustoselvityksen aluekuvauksessa ei ole tuotu esille sitä, että Herajärven alue ei ole niinkään nuorta kuusivaltaista metsää vaan enimmäkseen keski ikäistä tai vanhempaa, latvukseltaan ja puukuutioiltaan lehtipuuvaltaista sekametsää, jossa on merkittävästi suuria lahoja lehtipuita, mm. haapaa, koivua, raitaa ja maapuuta. Alueella on myös valkoselkätikan syönnöksiä ja monta soikkokaksikon, näsiän ja mustakonnanmarjan esiintymää. Alue soveltuisi mahdollisesti METSO kohteeksi, huomioiden, että osalla aluetta ilmeisen
ravinnepuutoksen vuoksi huonosti kasvava, latvuslehtipuuston alle jäänyt alikasvoskuusikko vaatinee luonnonhoitotoimenpiteitä. Vastineessa kuikkakannan todetaan runsastuneen viime vuosina ja kuikan olevan uhanalaisuusluokitukseltaan elinvoimainen. Kuikka on kuitenkin EU:n lintudirektiivillä suojeltu laji, jonka tunnetut pesimäpaikat otetaan kaavoissa huomioon. Ripulinjärvellä on todettu kuikan pesä jo hyväksytyn korttelin 12 koillisen puoleisessa niemessä. Paikka on ollut käytössä kesällä 2011 ja siltä on selvästi pesintään viittaavia havaintoja myöhemminkin. Korttelin 11 eteläosassa sekä kortteleiden 11 ja 12 välissä on kuikalle mahdollisesti sopivat pesäpaika. Siten kortteli 12, joka on KHO:ssa hyväksytty, häiritsee mahdollisesti enemmän kuikan pesintää kuin kortteli 11, joka sekin voi olla tälle lajille sopivaa aluetta. Molempien kortteleiden alueilta käsin maitse ja vesitse tapahtuva liikkuminen suurella todennäköisyydellä häiritsisi kuikan pesintää alueella, olipa pesä missä tahansa näistä paikoista. Ripulinjärven korttelin 25 rakennuspaikka oli alun perin rajattu puroon, josta muistutuksen jälkeen tontin rajaa siirrettiin muutamalla metrillä. Rajan siirto on ainoastaan kosmeettinen muutos, joka johtaa joka tapauksessa puron rannan runsaaseen käyttöön ja vaikuttaisi puronvarren luonnotilaan. Tontti tulisi poistaa kokonaan. KHO:ssa jo hyväksytyn korttelin 14 vieressä havaittiin kesällä 2011 kuikkapari, mutta pesinnästä ei saatu varmuutta. Korttelin poistamista kaavasta ei kuitenkaan esitetty, koska pidettiin mahdollisena, että pari olisi ollut pesimätön tai että mahdollinen pesäpaikka olisi korttelin ulkopuolella. Tulkinta oli kuitenkin virheellinen, koska sittemmin kuikkapari on osoittanut pitävänsä korttelin aluetta pesintäpaikkanaan. Pusonjärven korttelin 26 läntisimmän tontin kohdalla on kuikan pesä, joka jää tontin sisään. Pesä oli vuoden 2013 linnustoselvityksessä merkitty väärään paikkaan ja asiasta kerrottiin sekä linnustoselvityksen tekijälle että kuntaan ympäristösihteerille ja kaavoitusjohtajalle, joka lupasi toimittaa tiedon eteenpäin konsultille. Tiedot oikeasta paikasta sekä toisesta, Herajärveltä odotetusta paikasta löytyneestä pesästä toimitettiin myös ELY keskukselle. Sitäkin kautta nuo tiedot ovat tulleet kaavakäsittelyyn ja ne on pyritty huomioimaan. Pusonjärven tontteja on kuitenkin sen jälkeen siirretty virheellisesti. Mielestämme on ollut aikanaan hyvä ratkaisu, että tontteja siirrettiin löytyneen kuikanpesän vuoksi toisille järville, olkoonkin että toinen siirtopaikka on osoittautunut sopimattomaksi, kuten aiemmasta ilmenee. Tonttien siirtämistä muualle on syytä jatkaa, jos tontteja ei kokonaan poisteta, koska tonttien sijainnin korjaaminen paikallisesti ei ratkaise perusongelmaa eli kuikan pesinnän häiriintymistä. Tällä alueella kuikka on osoittanut häiriintyvänsä liikkumisesta ainakin sadan metrin päässä samanvuotisesta pesästä. On huomattava, että rantarakentamisesta seuraa maa ja vesiliikennettä, joka ulottuu myös rakennustonttien ulkopuolelle. Lisäksi tulevat lemmikkieläinten ja jätteitä tavoittelevien luonnoneläinten (mm. varislinnut, koira ja näätäeläimet) mahdollisesti aiheuttamat häiriöt ja saalistuspaineet, joten häiriövaikutus on käytännössä selvästi sataa metriä enemmän. Siten kuikan pesintä voi Kuikkalahden niemessä kestää korkeintaan koillisimman rakennuspaikan
rakentamisen silloin, kun tontin käyttäjät erityisesti ottavat huomioon pesinnän ja siihen valmistautumisen. Tämä huomioiminen auttaa samalla myös muita alueen pesimälintuja, esimerkiksi lokkeja ja tuulihaukkaa. Kuikkalahden kallioniemet on huomioitu maisemallisesti merkittävinä myös luontoselvityksessä ja kaavakartoissa. Tuo merkintä on kuitenkin näköjään supistunut kartta kartalta, ja viimeisimmässä kaavakartassa tämä on merkitty vain koillisimman, alkuperäisessä korttelissa 6 sijaitsevan rakennuspaikan kohdalle. Tämä tulisi korjata. Pienvesikaava alueen järvet ovat Kontiolahden merkittävimpiä vielä rakentamattomia rantoja. Näiden rantojen rakentaminen on merkittävä menetys paitsi luonnolle myös jokamiehenoikeuksien toteutumiselle. MRL 9 :ssä on säädetty vaikutusten selvittämisestä kaavaa laadittaessa. Pykälän 1. ja 2. momentissa on sanottu: Kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Maankäyttö ja rakennusasetuksen 1 :ssä vastaavasta on annettu seuraava säädös: Maankäyttö ja rakennuslain (132/1999) 9 :ssä tarkoitettuja kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; 2) maa ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; 3) kasvi ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; 4) alue ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Lainsäädäntö edellyttää, että kaava perustuu merkittävien vaikutusten arvioimiseen kuitenkin huomioiden kaavan tehtävä ja tarkoitus. Nyt on kyseessä kaava, jossa on osoitettu 2 rakennuspaikkaa kullekin rantaviivakilometrille, kun huomioidaan jo yhtiön voimassa oleva ranta asemakaava. Vapaata rantaviivaa jää yli 80 %. Tehdyllä lintuselvityksellä on pystytty selvittämään alueen lintukanta sillä tarkkuudella kuin kaavan tehtävä ja tarkoitus edellyttää. MRL ja MRA eivät edellytä täysin kattavaa ja aukotonta lintukartoitusta, kaavan tarkoitukseen suhteutettu selvitys riittää. Kokonaisuudessaan alueen rakentaminen on erittäin kohtuullinen,
pikemminkin väljä, toisin kuin muistutuksessa väitetään. Alkuperäisen luontoselvityksen, jossa myös selvitettiin linnustoa, teki biologi, filosofian maisteri, jolla on vankka kokemus luontoselvityksistä. Vireillä olevan kaavan linnustoselvityksen tekijällä on useiden vuosien kokemus lintuselvitysten laadinnasta. Hänen ammattitaitoaan ei ole koskaan kyseenalaistettu. Joensuulaisena lintuharrastaja hänellä on myös paikallistuntemusta. Herajärven korttelin 9 rakennuspaikan poistamisen yksi syy on ollut nimenomaan se, että sille olisi sattunut ko. lehtokohde (kts. ELY keskuksen lausunto). Muistutuksessa on tältä osin virheellistä ja harhaanjohtavaa tietoa. Korttelin 8 alueella on biologi Jari Kärkkäisen toimesta tehty tarkentava maastokäynti viikolla 36. Alueella on laaja alainen lehto, jos on pienempiä metsälain 10 :n mukaisia reheviä lehtolaikkuja. Alueella ei ole lehtokorpea, vaan siellä täällä olevia okarahkasammaleen soistumia. Tihkupintaa ei ole, mutta kasvillisuudessa on lajeja (suokeltto ja leskenlehti), jotka ilmentävät, että pohjavesi on lähellä maanpintaa. Alueella ei ole vesilain lähteitä ja noroja tai luonnonsuojelulain mukaisia luontotyyppejä. Alueella ei ole sellaisia luontoarvoja, jotka estäisivät rakentamisen. Kaavaehdotusta voidaan muuttaa siten, että alueelta poistetaan yksi rakennuspaikka ja rakennuspaikkojen sijoittumista hiukan muutetaan, aiemmin jo esille tulleen maaston alavuuden johdosta. UPM Kymmene Oyj neuvottelee keskitetysti Metso ohjelman kohteista suoraan ympäristöministeriön kanssa. Ko. kohde ei ole ollut noussut esille näissä neuvotteluissa. Kuikan pesäpaikat on huomioitu kaavassa riittävällä tavalla. Kuikalle mahdollisesti sopivat pesäpaikka ei ole sellainen tieto, jonka perusteella kaavaa tulisi muuttaa. Ripulijärvellä on varmasti muitakin kuikalle mahdollisesti sopivia pesäpaikkoja. Korttelin 25 rakennuspaikan toteuttaminen ei vaaranna puron luonnontilaisuutta. Muistutuksessa esitetty väite on pelkkä olettamus. Kortteli 14 ei sisälly tähän kaavaan. Korttelin 26 rakennuspaikka on siirretty saadun tiedon perusteella pois kuikan pesän kohdalta, kun luonnosvaiheessa ilmoitettiin, että pesä sijoittuu ehdotuksessa M 1 alueelle sijoittuvaan niemeen eikä kaavaselostuksen sivulla 4 olevassa kuvassa 3 merkitty paikkaan. Korttelin 26 läntisen rakennuspaikan kohdalla ei tehdyn selvityksen eikä aikaisemmin saadun tiedon (vrt. ELY keskuksen luonnosvaiheen lausunto) mukaan sijaitsisi pesää. Muistuttajien taholta on nyt tullut ristiriitaista tietoa pesästä. Tässä tapauksessa on luotettava ELY keskuksen varmistamaan tietoon. Kuikan pesintään kaavalla ei ole siten vaikutusta. Lisätään Kuikkalahden niemenkärkiin erehdyksessä pois jäänyt sp merkintä (Alueen osa, joka tulee säilyttää luonnonmukaisena).
Muistutuksessa on virheellisesti todettu, että kaava alueen järvet olisivat rakentamattomia. Pusonjärvellä on tällä hetkellä yli 20 rakennuspaikkaa, Herajärven pelkästään Mäntyselän alueella lähes kymmenen rakennuspaikkaa, Ripulijärvellä 14 rakennuspaikkaa sekä Kaitajärvellä 6 rakennuspaikkaa. Kaava ei myöskään estä jokamiehenoikeudella tapahtuvaa ulkoilua, kun vapaata rantaviivaa jää yli 80 % yhtiön rannoista, kun huomioidaan jo voimassa oleva kaava. Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry ja Pohjois-Karjalan lintutieteellinen yhdistys ry: Yhdymme Kontiolahden luonnonystävät ry:n jättämään muistutukseen. Kts. Kontiolahden Luonnonystävät ry:n muistutuksen vastine Tekninen lautakunta: Ei huomautettavaa Oheismateriaali: Kontiolahden luonnonystävät ry:n lausunto Pohjois Karjalan maakuntaliiton lausunto Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh. 040 184 9499. Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää hyväksyä 9.9.2015 päivätyt Kontiolahden pienvesien ranta asemakaavan ehdotusasiakirjat ja esittää ne edelleen kunnanhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi. Ranta asemakaavaan tehdyt muutokset ovat sen laatuisia, etteivät ne vaadi kaavaehdotuksen asettamista uudelleen nähtäville. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Kunnanhallitus 207 Kontiolahden Luonnonystävät ry:n ja Pohjois Karjalan maakuntaliiton lausunnot oheismateriaaleina. Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus päättää hyväksyä ympäristölautakunnan ehdotuksen ja esittää sen edelleen hyväksyttäväksi kunnanvaltuustolle. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.