1 (6) KOSKEN KESKI-SUOMEN PÄIHDE- JA MIELEN- TERVEYSTYÖN TYÖRYHMÄN KOKOUS Aika pe 6.3.2015 klo 9.00 11.00 Paikka Kosken toimitalossa, Matarankatu 4, 1 krs, kokoustila 100 Osallistujat Haaki, Raili Hauvala, Tuija Heikkilä, Marja Jouhki, Kimmo Koikkalainen, Päivi Lahti, Kari Niinikoski, Aila Nikulainen, Hannu Nykänen, Jouko Paananen, Anu Parviainen Ulla Peräaho, Ritva Pikkarainen, Aila Suojasalmi, Jussi Tapio, Mari Tikkanen. Liisa Vesander, Eine Viinikka, Pirjo-Riitta Talvensola, Sivi (siht.) Koske Kriisikeskus Mobile K-S SOTE 2020 -hanke J-Nappi, Jyväskylän kaupunki K-S SOTE 2020 -hanke Vaajakosken Suvanto / VaHa-projekti Joutsan kunta Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Uuraisten kunta SoTe kuntayhtymä / perusturvaliikelaitos Saarikka Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Vehkoon hoitokoti Jamk / K-S SOTE 2020 -hanke Sovatek-säätiö Preventiimi, Humak Turvanen / Mielenterveyden keskusliitto Toivakan kunta Keski-Suomen mielenterveysomaiset - FinFami ry Koske KÄSITELTÄVÄT ASIAT 1. Kokouksen avaus ja todetaan läsnäolijat Työryhmän puheenjohtaja Eero Pirttijärvi oli estynyt osallistumaan kokoukseen. Raili Haaki toimi puheenjohtajana ja toivotti osallistujat tervetulleeksi. Todettiin osallistujat. 2. Edellisen kokouksen muistion hyväksyminen (2.10.2014) Todettiin, että asian alustamista aloitettiin viime kokouksessa. 3. Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen ajankohtainen tilanne ja päihde- ja mielenterveystyön maakunnallisen kehittämisen hahmottelua, Päivi Koikkalainen Diat liitteenä. Koikkalainen kertoi lyhyesti sote-keskustelun ja hankkeen tämänhetkisen tilanteen. Hanke jatkuu lokakuuhun 2016 saakka. Lisätietoa ja
2 (6) kaikki materiaalit saatavilla ja hyödynnettävissä hankkeen nettisivuilla: http://www.jyvaskyla.fi/sote2020 Hankkeen kuntakierroksilla on tullut esiin tarpeita ikäihmisten päihde- ja mielenterveyspalveluista ja työntekijöiden osaamisen vahvistamisesta. Erityisesti pitäisi järjestää asiakkaita tapaaville lähihoitajille riittävä tuki ja konsultaatio. Ikäihmisten mielenterveyspalveluntarvetta ei tunnisteta vaan se tulkitaan usein ikääntymiseen kuuluvaksi muutokseksi. Tässä on paljon parannettavaa. Voi myös olla, että ammattilaiset eivät ota vakavasti läheisten huolta vanhuksesta. Perusterveydenhuoltoon tarvitaan lisää osaamista mielenterveysongelmien tunnistamiseen jo varhaisessa vaiheessa, mutta myös oireiden toteamiseen. Keski-Suomen shp:ssä keskeistä psykiatrisissa palveluasumisessa on tarve, ei ikä. Kaikenikäiset saavat palveluja nuorista ikäihmisiin. Toisaalta näihin palveluihin tullaan lähetteellä, jota taas voi olla hankala saada perusterveydenhuollosta, ellei tarvetta tunnisteta. Pitäisikö olla J-Napin kaltaista, matalan kynnyksen toimintaa myös ikäihmisille? Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittämiseen mallia otetaan mm. Eksoten Lasten ja nuorten talosta, joka on matalan kynnyksen kohtaamispaikka. Yhteistyö soten ja muiden palvelujen kanssa on tässä todella tärkeä, sillä lasten ja nuorten kanssa toimitaan huomattavasti enemmän soten ulkopuolella: koulussa, varhaiskasvatuksessa, liikuntatoimessa, urheiluseuroissa ym. järjestöissä. Toisaalta soten peruspalveluissa, mm. kouluterveydenhuollossa, on Keski-Suomessa petrattavaa. Samoin perheille tarjottavassa tuessa on paljon vaihtelua maakunnan sisällä. Jyväskylän kaupungissa on aloittanut nuorten vastaanottotoiminta, jossa nuori tosiasiallisesti hoidetaan eikä enää vain arvioida palveluntarvetta ja ohjata häntä eteenpäin. Todettiin, että arvioivia työryhmiä on nyt liikaa: niitä pitäisi koota ja keskittää (hankkeen avulla?). Arvioinnin tulee olla osa prosessia, eikä sitä pidä tehdä arvioinnin itsensä vuoksi. Uudessa sosiaalihuoltolaissa painotetaan alussa tehtävän palvelutarpeen arvioinnin merkitystä niin, että asiakassuunnitelma tehdään vain tarvittaessa, mikäli arvioinnin perusteella tehtyä etenemissuunnitelmaa täytyy tarkentaa. Asiakasprosessin kokonaisuuden hahmottamisella voidaan vähentää nykyisen palvelujärjestelmän pirstaleisuudesta asiakkaalle aiheutuvia haittoja. Avun saantia estää ammattilaisten kohtaamattomuus ja vaikeiden asioiden kysymättömyys. Asiakkaan omat toiveet sivuutetaan usein myös palveluja suunniteltaessa.
3 (6) Eri puolella Suomea tehdyissä kartoituksissa on todettu, että noin 70 % paljon palveluja käyttävistä asiakkaista hyötyisi sote-integroiduista palveluista ja sote-palvelujen rahoituksen selkiyttämisestä. Näiden asiakkaiden palveluissa yhteistyö on erityisen tärkeää. Tämäntyyppisiä malleja on Keski-Suomessa mm. Laukaassa ja Jyväskylän Huhtasuolla. Integraation vahvistamisen keskeisiä kysymyksiä ovat mm. lähetekäytännöt, odotusajat, perustason keskinäiset konsultaatiomahdollisuudet, 24/7 ajanvarausyhteydet, jne. Sotepalveluiden tulisi tähdätä arjessa pärjäämiseen ja kotona asumisen tukemiseen. Monialaisen kuntoutuksen osa-alueen teemoja hankkeessa työstää Aila Pikkarainen. Eri puolella Suomea on mietitty monialaisen kuntoutuksen järjestämistä, mm. Rovaniemellä. Kuntoutusta ei ratkaista yhdellä mallilla. Kuntoutus ei myöskään ole ratkaisu yhteiskunnallisiin ongelmiin. Keskeinen kysymys on, mitä kuntoutuksella tarkoitetaan. Tarvitaan kuntoutuksen käsitteiden uudistamista ja varhaisvaiheen kuntoutuksen pohdintaa, mm. kuntoutukseen valmistautumista, toimintakyvyn ja osallisuuden käsitteiden täsmentämistä kuntoutuksen näkökulmasta. Käytiin keskustelua, miten työryhmässä monialaisen kuntoutuksen käsite ymmärretään. Nostettiin esiin oman elämänhallinnan ja toimijuuden näkökulma yhteiskunnan ja sen määrittelemän kansalaisuuden vaatimissa rajoissa. Ylisukupolvisen syrjäytymisen kohdalla yhteiskunnallinen toimijuus on keskeistä, jota ei perinteisellä lääkinnällisen kuntoutuksen palveluilla saavuteta. Kuntoutuksen sisällöistä, vaikuttavuudesta ja asiakkaan kokemasta hyödystä ei ole saatavilla riittävässä määrin tai lainkaan tietoa. Laatua ja vaikuttavuutta pyritään mittaamaan maakunnan palveluissa mm. asiakaskyselyin ja haastatteluin. Todettiin, että kyse on työskentelymallista, jossa oman työn laadun arviointi kuuluu jokapäiväiseen työhön. Integraatiota täytyy lähteä rakentamaan toiminnallisesta, monialaisen kuntoutuksen näkökulmasta. Yksilöt tarvitsevat erilaista samanaikaisten ongelmien yhtäaikaista kuntoutusta ja sen mukaista yhteistyötä. Yksittäisen kuntoutuksen haaran palvelulla eivät esim. työvalmennuksessa olevat kuntoudu useinkaan työelämään, vaan tarvitaan työelämäkuntoutusta, lääkinnällistä ja sosiaalista kuntoutusta, joka vastaa sisällöltään kuntoutukselle asetettuja tavoitteita. Perustason palvelujen vahvistaminen ja integraatio tulisi olla uudistamisen keskiössä. Tämän tulisi näkyä myös yhteisinä toimipisteinä, jotka mahdollis-
4 (6) tavat toiminnallisen integraation. Näitä malleja on eri puolilla Keski-Suomea, mm. Uuraisilla, Saarikassa, J-Napissa. Moniammatilliseen yhteistyöhön orientoituminen alkaa jo opiskelusta. STM on juuri julkaissut monialaisesta kuntoutuksesta väliraportin (ks. http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/-/_julkaisu/1904664#fi). Keskustelun perusteella koottua: Mitä palvelujärjestelmässä tulee kehittää: Perustason palvelujen vahvistaminen ja integraatio uudistamisen keskiössä o Integraation mahdollistaminen yhteisillä tiloilla sekä toiminnallisesti mm. lähetekäytännöt, odotusajat, perustason keskinäiset konsultaatiomahdollisuudet, 24/7 ajanvarausyhteydet, jne. o Integraatio vaatii johdon tukea ja oikeaa asennetta, myös nöyryyttä, ihmisen kohtaamiseen o Moniammatillinen yhteistyö opetellaan jo opiskeluaikana Kokonaisuus haltuun monialaisen kuntoutuksen näkökulman avulla Matalan kynnyksen palvelut eri asiakasryhmille o Autetaan asiakasta siinä paikassa, josta hän tulee hakemaan apua Ikäihmisten päihde- ja mielenterveysongelmien tunnistaminen o Asiakkaan kotona työtä tekeville lähihoitajille riittävä osaaminen, tuki ja konsultaatio o Varhainen tunnistaminen perusterveydenhuollossa Asiakkaat, omaiset, kokemusasiantuntijat ja vertaisverkostot entistä enemmän mukaan toimintaan ja osaksi toimintakäytäntöjä o Avopainotteisuus lisää omaisten ja läheisten mukanaoloa ja siksi heitä tulee kuunnella entistä enemmän suunnitelmia tehtäessä. Myös uusi sosiaalihuoltolaki velvoittaa tähän.
5 (6) Hyvät käytännöt/toimintamallit, jotka halutaan uudistuksessa säilyttää: Matalan kynnyksen nuorisotyön palvelut o J-Nappi: helppo tavoitettavuus, kohtaaminen. Kehitettävänä edelleen yhden oven periaate, jossa nuorten palvelut olisi samassa paikassa helposti saatavilla. o Ehkäisevän työn käytäntöjä löytyy lisää nuorisotyöstä ja peruspalveluista. Tarpeet edellä, ihminen ensin Ammattitaitoinen henkilökunta ja henkilöstön työssä jaksamisen tukeminen sekä osaamisen kehittämistä tukevat rakenteet -> hyvinvointijohtaminen Päihde- ja mielenterveyspalvelut lähetteettömiä tulevaisuudessakin o Matala kynnys palveluihin ilman ajanvarausta ja soittoaikaa (mm. Mmielenterveyden keskusliiton Turvanen-toiminta) -> järjestötyön vahvuus Moniammatillinen, TYP-tyyppinen työskentely, jossa otetaan ihminen huomioon kokonaisvaltaisesti ja monelta kantilta esim. o Sairaanhoitaja-sosiaalityöntekijä-työpari päihdepalveluissa (Saarikka) o Julkisen, kolmannen sektorin ja yksityisen palvelujen kesken toimiva yhteistyö ilman raja-aitoja, esimerkiksi Kriisikeskus Mobile 4. Maakunnallisten työryhmien voimavarojen yhdistäminen ehdotus jatkosta Edellisessä kokouksessa oli mukana sairaanhoitopiirin päihdepalvelukoordinaattori Tarja Lappi ja keskusteltiin työryhmien yhdistämisestä. Sairaanhoitopiirin hallitus on nimennyt Keski-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen ohjausryhmän (2013 2016). Sen kokoonpanoa on nyt laajennettu maakunnan perustason toimijoilla. Tarkoituksena on että sama työryhmä toimii jatkossa myös Sotehankkeen vastaavana ryhmänä. Osa Kosken työryhmän jäsenistä on nimettynä myös sairaanhoitopiirin ohjausryhmään. Ohjausryhmä voi tarvittaessa kutsua kokouksiinsa myös muita asiantuntijoita.
6 (6) Kahta erillistä työryhmää ei ole tarkoituksenmukaista pitää yllä saman asian tiimoilta. Päihde- ja mielenterveyspalveluiden kehittämistyö etenee osana K-S SOTE 2020 - hankkeen laaja-alaisen kuntoutuksen prosessia ja hankkeen työntekijöiden koordinoimana. Kosken koordinoima työryhmä on syytä jättää hankkeen ajaksi tauolle. Mikäli tiettyjen kysymysten kohdalla halutaan laaja-alaisemman foorumin näkemyksiä tai muutoin nähdään tarpeelliseksi, voidaan myös Kosken puitteissa kutsua avoin monialainen työryhmä koolle. Sovittiin, että tarvittaessa Kosken työryhmä kutsutaan koolle syksyllä. 5. Muita asioita ja kuulumisia Kimmo Jouhki kertoi Jyväskylän nuorten aikuisten palvelukeskus J-Napin ajankohtaiskuulumiset. J-Napissa on avoimet ovet 19.3. klo 13.00 15.00, toimitilat osoitteessa Ailakinkatu 17. Tervetuloa! Todettiin, että etenkin nuorille tarvitaan tällaisia uusia, matalan kynnyksen palveluita, joihin he haluavat kiinnittyä. 6. Kokouksen päättäminen Päätettiin kokous klo 11.10 Muistion kirjasi Sivi Talvensola